Toni Jerrman

Elokuvat – Tähtien sota: Italo-kloonien hyökkäys, osa 1

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

StarWarsForceAwakensJulisteWEBTähtien sota: Italo-kloonien hyökkäys, osa 1

Oletko nähnyt Tähtien sodan ja Imperiumin vastaiskun? Sitten sinun on nähtävä myös Taistelu avaruudesta!

Vuonna 1977 syntyi elokuvamammutti, jonka jälkeläiset järisyttävät yhä maailmaa askelillaan. Kyseessä on tietysti kaikkien hyvin tuntema Tähtien sota -leffasarja, jonka tuoreinta osaa, Star Wars: The Force Awakens odotetaan teattereihin joulukuun puolivälissä.

George Lucasin alkuperäinen Star Wars -leffa poiki kuitenkin myös kokonaisen äpärälasten katraan, joka on jäänyt huomattavasti isukkiaan pienemmälle huomiolle. Erityisesti tällä saralla kunnostautuivat italialaiset, jotka ovat muutenkin olleet ahkeria kloonielokuvien siittäjiä: Rooman studioista on maailmalle levinnyt niin lukuisia Emmanuelle- ja Mad Max -ripoffeja, amerikkalaisten menestyselokuvien ”jatko-osia” kuin italo-westerneitäkin. Scifin saralla lopputulos vain ei koskaan ole ollut aivan Sergio Leonen luokkaa.

Yritteliäin Tähtien sodan maineella ratsastaja oli vuonna 2001 kuollut Alfonso Brescia, joka kotimaansa ulkopuolella esiintyi yleensä nimellä Al Bradley – näin yritettiin tietysti huijata potentiaalisia katsojia luulemaan, että hänen filminsä olisivat lähtöisin asiansa osaavien Hollywood-koneistojen uumenista. Joka tapauksessa tämä tuottelias visionääri ohjasi vuosina 1977 ja 1978 kaikkiaan viisi (!) elokuvaa, joilla pyrittiin rahastamaan Star Warsin vanavedessä virinnyttä scifi-innostusta.

annozeroguerranellospazioJulisteWEBMikäli George Lucas olisi kyennyt yhtä nopeaan toimintaan kaikki kolme Tähtien sota -trilogiaa olisi nähty valkokankailla jo 1970-luvulla! Asiassa olisi ollut myös se hyvä puoli, ettemme olisi joutuneet odottamaan yli 20 vuotta päästäksemme kärsimään Jar Jar Binksin ja muiden ärsyttävien pikkuskidien hönöhuumorin täyttämistä seikkailuista.

Toisaalta Star Warsin suosio olisi varmaan joka tapauksessa ollut ihan Jar Jar -asteella, mikäli Lucas olisi hyödyntänyt Alfonson kehittämää metodia. Pystyäkseen vääntämään maailmalle viisi scifi-leffaa vuodessa italiaanomme näet teki kierrätyksestä lähes taiteen: Kaikki nuo laatupätkät tapahtuvat samoissa kulisseissa ja hyödyntävät ihan samoja avaruusalustehosteita! Varmemmaksi vakuudeksi myös puvustus ja osa näyttelijöistä säilyy yhtenevänä leffasta toiseen. Puhumattakaan tietysti juonenkäänteistä ja naurettavan näköisestä tietokonehökötyksestä, joka on yleensä kaiken pahan alku ja juuri.

Kaava kuitenkin mitä ilmeisemmin toimi, sillä lähes kaikki Brescian sf-leffat saapuivat nopeasti jopa Suomeen – ja nykypäivänä moni keräilijä on valmis maksamaan noista vanhoista ja rupisista videokaseteista maltaita. Pakko on kuitenkin hampaat irvessä myöntää, etteivät Brescian tuotokset ole toteutukseltaan, ideoiltaan tai erikoisefekteiltään ihan sen aidon ja oikean Tähtien sodan tasoa. ”Saattaa olla mahdotonta, mutta se on totta!”

Lue loppuun →

Sarjakuvat – Apinain Tarzan

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , ,

TarzanKansiWEBApinain Tarzan: Oparin aarteet

”Tarzan on kuningas! Tarzan on mahtava! Tarzan on palannut!”

Nyt on tarjolla nannaa kaikille klassisen viidakkoviihteen ystäville. Apinain Tarzan: Oparin aarteet (Like) on pieteetillä tehty kokoelma Russ Manningin 1960-luvulla piirtämiä Tarzan-seikkailuja. Albumin tarinat pohjautuvat Edgar Rice Burroughsin romaaneihin, joten niiden maalailema kuva apinain kuninkaasta on suhteellisen uskollinen kirjailijan alkuperäiselle visiolle – toisin kuin useimmat elokuvaversiot. Vauhti on kuitenkin hurja, sillä alle 200-sivuisessa sarjakuvateoksessa ehditään käydä läpi viisi ensimmäistä Tarzan-romaania!

Tarzan4WEBApinain Tarzanissa käsikirjoittaja Gaylord DuBoisilla on vielä selvästi harjoitteluvaihde päällä. Selostavia tekstejä on paljon, ja kerronta etenee paikoin lähes kuvitetun romaanin tapaan. Sankarin synnyinkertomuksessa on kuitenkin imua, joka vetää väistämättä mukaansa.

Paremmin pelittävät Tarzanin paluu ja Tarzanin pedot. Niissä keskitytään jännittäviin viidakkojaksoihin ja heitetään kirjojen muut juonikuviot suosiolla romukoppaan.

Tarzan5WEBTarzanin paluun fantastiset seikkailut Oparin mystisessä muinaiskaupungissa hehkuvat pulp-henkistä ihmeen tuntua. Tarjolla on aarteita, ihmisuhreja, rujoja nuijamiehiä sekä ylimaallisen kauniita naispapittaria. Silkkaa legendaa.

Peto-adaptaatiossa fokus on puolestaan tiivistunnelmaisessa takaa-ajossa, jossa vaarassa ovat eläinten kuninkaan Jane-vaimo sekä pariskunnan pieni poika. Tiukan toiminnan tiimellyksessä Tarzanin apuun rientävät niin ihmisapinat, mustat pantterit kuin alkuasukassoturit.

Nimensä mukaisesti Tarzanin poika kertoo Jack-pojan seikkailuista. Ne vievät apinoista intoilevan nuorukaisen Englannin yläluokkaisista maisemista Afrikan villin luonnon keskelle. Vallattoman rohkea poika kohtaa vanhempansa uudelleen vasta vuosien jälkeen.

Tarzan3WEBSiinä missä neljä ensimmäistä romaania on kukin ahdettu vain 24-sarjakuvasivuun, on Oparin aarteet -nimitarinaan käytetty kolminkertaisesti tilaa. Se on mahdollistanut alkuperäisen kirjan tapahtumien laajemman esittelyn. Tällä kertaa tiivistäminen olisi kuitenkin ollut paikallaan, sillä alkupuolen dramaattisten käänteiden jälkeen tarina kangistuu kaavaan, jossa Janea ja jalokiviä metsästävien toimijoiden tiet risteävät kerta toisensa jälkeen.

Loputtomassa piirileikissä on toki myös oma hauskuutensa, jota tukee kerronnan lähes ironinen pohjavire. Lisäpontta sarjakuvaan tuo Tarzanin muistinmenetys, jonka seurauksena hän on taantunut yksinkertaiseksi apinamieheksi.

Tarzan1WEBRobottiajan sankarista kertovasta Markos-sarjakuvasta (ks. TV 3/10) tunnettu Russ Manning on Tarzan-taiteilijoiden ehdotonta ykköskastia. Miehen piirrokset ovat kauniita ja viiva jäntevän selkeää. Myös harmoniset sommitelmat sekä kuvakerronta osuvat useimmiten nappiin. Bu vando tarmangani!

Albumin pohjamateriaali on reprottu vanhoista suomalaisista Tarzan-lehdistä, joten julkaisun värimaailma hehkuu tenhoavaa nostalgiaa. Jälki on huomattavasti parempi kuin monissa vastaavalla tavalla toteutetuissa jenkkijulkaisuissa – kiitos Petri Aarnion huolellisen digikäsittelyn. Toteutuksen täyteläistää Asko Alasen uusi suomennos, joka tavoittaa hienosti alkuperäisen tekstin pulp-henkisen tyylipaletin.

”Kreegah! Tarzan bundolo!”

Toni Jerrman

Teksti on tulossa Tähtivaeltaja-lehden numeroon 4/15, joka ilmestyy joulukuussa.

Tarzan2WEB

 

Sarjakuvat – Batman & Ihmepoika Robin

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut , , , , , , ,

BatmanIpRobinKansiWEBDC-yhtiö on ilmoittanut, että Frank Miller palaa Yön ritarin pariin mielipuolisesti nimetyllä Dark Knight III: The Master Race -sarjakuvalla. Miller vastaa tuotoksen käsikirjoituksesta yhdessä Brian Azzarellon kanssa. Taiteesta huolehtivat puolestaan Andy Kubert ja Klaus Janson.

Odotukset ovat mahdottoman alhaalla, mutta ainahan itseään voi huvittaa Millerin piirtämällä Dark Knight Universe Presents: The Atom -minisarjakuvan kannella. Nyt putosivat pöksytkin jalasta järkytyksestä!

Tämän käsittämättömän siirron kunniaksi kaivoin blogiin muutaman vuoden takaisen arvostelun Millerin käsikirjoittamasta Batman & Ihmepoika Robin -albumista. Jo se saa lukijan pään heittämään häränpyllyä.

BatmanIpRobin2WEBBatman & Ihmepoika Robin

Mikäli Spirit-elokuvaa ja Batman & Ihmepoika Robin -albumia (Egmont) on uskominen, mestarillinen sarjakuvataiteilija Frank Miller on 50 vuotta täytettyään menettänyt viimeisetkin aivon rippeensä. Mikään muu ei selitä näiden uutuustuotteiden täydellistä lahjattomuutta.

All Star Batman & Robin -lehden numerot 1–9 yksiin kansiin kokoava Batman & Ihmepoika Robin sijoittuu jälleen kerran niihin hetkiin, kun yön viittaritari on vasta aloittelemassa uraansa. Millerin tulkinnassa Bruce Wayne on synkän harhainen lepakkokostaja, joka ammentaa nautintonsa väkivallasta ja päättömästä kaahailusta. Tämän Batmanin hullu nauru kaikuu Gothamin kaduilla psykopaattisempana kuin Jokerin konsanaan.

Vähintäänkin epätasapainoisena voidaan pitää myös tapaa, jolla lepakkoveitikka hankkii pyhään sotaansa teinipoika-apurin. Kun akrobaattimestari Dick Graysonin vanhemmat ammutaan tämän silmien edessä, Batman kaappaa pojun autoonsa, pärskii tämän naamalle repliikkejä tyyliin ”Oletko kehitysvammainen tai jotakin?” ja hylkää sitten lepakkoluolaan. Kun Alfred ehdottaa, että orvolle teinille pitäisi tarjota muutakin ruokaa kuin raakoja rottia, Leppis on vähällä vetää uskollista palvelijaansa turpaan.BatmanIpRobin6WEB

Samaa yksipuolista raivotyyliä edustavat myös muut sarjakuvan sankarihahmot. Kuten hutsahtavasti pukeutuva Musta Kanarialintu, joka potkii stilettikoroilla naamaan kaikkia, jotka kutsuvat häntä herkkupepuksi. Tai Ihmenainen, jolle miehet ovat BatmanIpRobin5WEBvain lahdattavaksi kelpaavia spermaveivejä. ”Kuvotat minua”, telaketjufeministien vähäpukeinen irvikuva toteaa Teräsmiehelle.

Moraalittomuuden syövereissä sekoilevan tarinan sisältö on yhtä tyhjää kuin sen päähenkilöiden arvomaailmakin. Nihilististen sankareiden muottia kun on tutkittu paljon syvällisemmän jo noin miljoonassa 1990-luvun supersankarisarjakuvassa. Näin visioton aiheen käsittely maistuu pahasti pilaantuneelta kalkkunapaistilta.

Milleriä totisemmin ovat urakkaansa suhtautuneet taiteesta vastaava Jim Lee ja väreistä huolehtiva Alex Sinclair. He tekevät erinomaisen huolellista työtä sen pohjalta, mitä käsikirjoitus tarjoilee. Erityisesti Lee ottaa kaiken irti hampaat irvessä heiluvasta Batmanista sekä kuviin uiskentelevista alusasuisista seksipommeista.

Batman & Ihmepoika Robin saattaa oikein luettuna tarjota makeat naurut. Mutta uudeksi Miller-klassikoksi se kelpaa korkeintaan Arkhamin vankimielisairaalan potilaiden keskuudessa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/10.

BatmanIpRobin3WEB

Elokuvat – Doctor Who: Genesis of the Daleks

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut , , , , , , ,

DoctorWhoKansiWEBDoctor Whon uusin setti käynnistyi juuri Suomessa. Tuplajakso Magician’s Apprentice / The Witch’s Familiar sisälsi lukuisia viittauksia tohtorin henkilöhistoriaan sekä aiempiin yhteenottoihin dalekien ja heidän luojansa, Davrosin, kanssa. Tämän kunniaksi kaivoin blogiin Tähtivaeltajassa julkaistun arvostelun, jossa käsitellään viitteiden kohteista tärkeintä – vuonna 1975 valmistunutta Genesis of the Daleks -jaksoa.

Doctor Who: Genesis of the Daleks
(DVD-versio)

Vuonna 1998 Doctor Who -lehden lukijat äänestivät Terry Nationin käsikirjoittaman Genesis of the Daleksin kaikkien aikojen parhaaksi Tohtori-tarinaksi. Aivan näin maailmoja mullistava David Maloneyn ohjaaman setti ei sentään ole, mutta tulos on sinänsä looginen. Vuonna 1975 valmistuneessa kokonaisuudessa näet paljastetaan sekä Tohtorin arkkivihollisten, dalekien, syntytarina että esitellään heidät luonut hullu tohtori Davros.

DoctorWhoDalek3WEBKoukkusorminen Davros on toki vieraillut sarjassa myöhemminkin. Yksikään toinen näyttelijä ei silti ole yltänyt Michael Wisherin maanisen vangitsevaan roolisuoritukseen.

Tohtori (Tom Baker) saa vaativan tehtävän. Hänen on matkattava Skaro-planeetalle aikaan ennen dalekeja ja estettävä niiden syntymä. Tai jos tämä ei onnistu, niin ainakin muokattava dalekeista vähemmän aggressiivisia.

Skarossa on sodittu jo tuhat vuotta. Vastakkain ovat thalit ja kaledit. Molemmat ovat vakuuttuneita, että pysyvä rauha on saavutettavissa ainoastaan tappamalla viholliset sukupuuttoon. Ei siis ihme, että kumpaakin rotua on jäljellä enää yhden kaupungin verran. Muu planeetta on tuhottua joutomaata, jossa vaeltavat vain rupiset mutantit.

DoctorWhoDalek1WEBTohtori ja hänen kumppaninsa Sarah (Elisabeth Sladen) ja Harry (Ian Marter) tupsahtavat kamppailun keskelle. Tohtori ja Harry päätyvät kaledien vangeiksi, Sarah mutanttien ahdistelemaksi ja sittemmin thalien orjatyövoimaksi.

Pääosa tarinasta tapahtuu harmaissa maanalaisissa huoneissa, joissa järjestystä pitävät yllä thalien natsimaiset turvallisuusjoukot. Tiedemiehiä käskyttää Davros, dalekien alaosaa muistuttavaan pyörätuolilaitteeseen sidottu kurttunaama. Hän aikoo varmistaa, että thal-rotu säilyy elinvoimaisena aina ja iankaikkisesti.

Davros on myös parannellut rotunsa piirteitä poistamalla turhia ominaisuuksia, kuten kyvyn kokea sääliä ja myötätuntoa. Samalla hän on vahvistanut kasvattiensa halua valloittaa ja tuhota vastustajansa. Tavoitteena on yhden puhtaan rodun armoton ylivalta.

Davros on pakkomielteisen sekopääprofessorin kiteytymä. Hän on näkemyksissään ehdoton ja omasta mielestään viiltävän looginen älykimppu, jonka ainoa oikea sijoituspaikka olisi mielisairaalan suljettu osasto. Kun tämä herra kirkuu sairaita käskyjään kimeällä äänellä tai vaatii vangitulta Tohtorilta yksityiskohtaisia tietoja dalekien tulevista epäonnistumisista, juoksevat kylmät väreet katsojan selkäpiissä.

DoctorWhoDalek2WEBKuudesta noin 25-minuuttisesta jaksosta koostuva Genesis of the Daleks sisältää useita vaikuttavia kohtauksia ja juonenkäänteitä. Tarina kritisoi osuvasti nationalismia, rasismia ja fasismia sekä heittää peliin kinkkisiä moraalikysymyksiä.

Hyviä sisällöllisiä elementtejä laimentavat sarjan ulkoisen ilmeen köyhyys, pääosin kehnot efektit sekä kerronnan turhanpäiväinen venyttely. Lisäksi Baker vetää Tohtorin roolin läpi kuin olisi unten mailla. Kumppaneista Harry jää täysin turhaksi painolastiksi.

Ongelmista huolimatta Genesis of the Daleks herättää vakavia ajatuksia sekä jättää mieleen vahvat muistikuvat. Aika hyvin lähes 40 vuotta vanhan televisiosarjan jaksolta.

”Exterminate!”

Leffa ••••
Kuva •••
Lisät ••••

Genesis of a Classic on tunnin mittainen dokumentti Genesis of the Daleks -tarinan kehittelystä ja toteutuksesta. Ääneen pääsee laaja skaala sarjan tekijöitä tuottajista ja näyttelijöistä aina dalek-operaattoreihin asti. Kokonaisuus on sekä sympaattinen, informatiivinen että hauska. Dalek-ääni Roy Skelton sekä Davros-mies Michael Wisher vievät parhaat pisteet.

Lähes yhtä mittava on The Dalek Tapes -dokumentti. Siinä käydään usean haastateltavan kanssa läpi kaikki dalekien esiintymiset klassisissa Doctor Who -jaksoissa.

Kahden levyn pakettiin on upotettu myös kommenttiraita, fotogalleria ja kaikkea muuta pikkukivaa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/14.

Kirjat – Anne Leinonen: Pienen rasian jumala ja muita novelleja

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut , , , , ,

LeinonenPienenRasiaJumalaWEBAnne Leinonen
Pienen rasian jumala ja muita novelleja
Atena

Anne Leinonen lukeutuu suomalaisten spefi-kirjoittajien kärkikaartiin. Hänen tuotantonsa on erittäin monipuolista ja kattaa kaikki mahdolliset tyylilajit uuskummasta avaruusscifiin. Pienen rasian jumala -novellikokoelma painottuu maanläheisiin tarinoihin, joista ei kuitenkaan puutu vaihtelua ja ihmeen tuntua.

Joitain yhteneväisyyksiäkin kertomuksista löytyy. Mukana on useita novelleja, jotka ammentavat aineksensa suomalaiskansallisesta perinnemaisemasta. On pieniä puisia tupia ja maalaiskyliä, joissa elämä kulkee luonnon muovaamia polkuja – oltiin sitten menneessä, tulevassa tai kokonaan toisella planeetalla.

Hyvä esimerkki tästä tyylilajista on ihmissusimyyttiä vahvasti inhimillistävä Tuonenkalma, surmansuitset. Siinä syrjäisessä mökissä asuva äiti vie vastasyntyneen petolapsensa suolle kuolemaan, mutta sisko ottaa salaa huolehtiakseen pahalaisesta veljestään.

Oman lisänsä tarinaan tuovat vanhat kansan väentaiat, arjen nihkeä ankaruus sekä perhekuvaus, jossa vaimon osana on alistua ja tyttären arvo on hänestä saatavissa naimarahoissa. ”Tuokin naisenpuoli pitäisi jollekulle naittaa, ei täällä söisi ruokiamme.”

Pikkukylien aitoissa ja kammareissa liikutaan myös kuoleman ympärillä pyörivissä tarinoissa Ken vainajia muistelee ja Kutsuvat sitä kuolemaksi. Ken vainajia muistelee -novellissa kuolleet täytyy unohtaa ja vyöttää tiukasti maahan, jotta he eivät palaisi takaisin ihmisten keskuuteen. Jälkimmäisessä tarinassa teknisesti ja tiedollisesti taantunut yhteisö on eksyksissä kuolemanjälkeisen virtuaalielämän käsitteen kanssa.

Molemmissa novelleissa päällepäin yksinkertaiselta näyttävä arki vinksahtaa taitavasti spefi-elementtien vietäväksi. Kertomusten ytimessä pysyvät silti aina aidonoloiset ihmiset, heidän elämänarvonsa ja tunteensa: rakkaus, kaipuu, tuska ja syyllisyys.

Leinosella riittää omaperäisiä ideoita, eikä hän tyydy vain yhden aiheen tai teeman ympärille rakentuviin tarinoihin. Esimerkiksi Sanojen mahti -novelli käsittelee sekä hyvin erikoista vierasta planeettaa, Maapallolle saapuneita hämmentäviä muukalaisia, todellisuuden pirstoutumista, perheensä menettäneen miehen angstia että pakkomielteiselle ristiretkelle lähtevän suurlähettilään dilemmaa. Ja kaikki tämä tehtynä yhtenä saumattomana kokonaisuutena!

Kutkuttavaa outoutta on tarjolla myös kirjan niminovellissa, jossa nuori poika kohtaa vanhan miehen ja oppii jotain uutta itsestään. Tapahtumien taustalla käyskentelevät taivaisiin asti yltävät, valtavat jumalolennot, jotka eivät kiinnitä ihmisiin mitään huomiota. Eivätkä pienetkään jumalat ole enää pitkään pieniä.

Ihoon kirjoitettuja tarinoita, täydellistä todennäköisyysmatematiikkaa ja dna-koodattuja lapsijäljitelmiä. Ahneutta, pelkoja, luopumista, onnea ja kauneutta. Leinosen taitavasti kirjoitetut ja vetävästi kerrotut novellit taipuvat moneen suuntaan peri-inhimillisten päähenkilöidensä ympärillä. Tästä on hyvä spefi-kirjallisuus tehty.

Erinomaisen kokoelman ainoa hairahdus on, ettei siinä kerrota, että suurin osa kirjan tarinoista on aiemmin julkaistu kotimaisissa sf-lehdissä ja -antologioissa. Ratkaisussa on hienoista huijauksen makua.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/15.

Elokuvat – Marnie – Tyttö ikkunassa

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut , , ,

MarnieJulisteWEBMarnie – Tyttö ikkunassa
Omoide no Mani
When Marnie Was There

Studio Ghiblin uusin elokuva on Joan G. Robinsonin vuonna 1970 suomennettuun romaaniin perustuva Marnie – Tyttö ikkunassa. Sen on ohjannut Hiromasa Yonebayashi, jonka käsialaa on myös neljän vuoden takainen Kätkijät (4/11). Normaalista Ghibli-kaavasta poiketen filmi sisältää niin monimutkaisia juonikuvioita ja kauhuun kurkottavia kohtauksia, ettei sitä voi suositella nuorimmille katsojille.

Anna on syrjäänvetäytynyt, piirtämisestä pitävä 12-vuotias tyttö. Vanhempiensa kuoleman jäljiltä hän kokee itsensä hylätyksi eikä viihdy koulutoveriensa seurassa. Kun Annan astma pahenee, tytön kasvattiäiti lähettää hänet maalle sukulaistensa hoiviin.

Vehreän luonnon huomassa sijaitseva pieni kalastajakylä on idyllinen ympäristö ja majoittajapariskunta iloisen huolettomia, mutta Annalla on silti vaikeuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Kunnes hän kohtaa ränsistyneen rantahuvilan pihalla vaaleahiuksisen Marnie-tytön.

marnie6WEBKahden yksinäisen tytön välille kehittyy vahva suhde, johon tuo erikoisia sävyjä asetelman mahdottomuus. Rantahuvila on ollut autioituneena ja suljettuna jo pitkään, mutta silti se hehkuu Annan silmissä aina väliin iloa ja elämää. Marnien tavattuaan Anna herää usein yksin tienvarresta tai rantaruohikosta. Onko kaikki vain Annan kuvitelmaa ja Marnie silkka mielikuvitusystävä, vai onko taustalla jotain paljon fantastisempaa?

Elokuvan edetessä ja ystävyyden syvetessä selviää myös uusia yksityiskohtia molempien tyttöjen elämästä. Niiden sovittaminen loogiseksi jatkumoksi ei ole kuitenkaan helppoa. Lopullisesti vyyhti alkaa purkautua auki vahvassa kohtauksessa, joka tapahtuu ukkosmyrskyn aikana aavemaisen siilon uumenissa.

marnie2WEBFilmin tarina on arvoituksellinen ja tunnelma sadunomaisen maaginen. Päähenkilöparin ohessa paljon tilaa saavat kauneutta ja kaipuuta hehkuvat maalaismaisemat sekä lämmöllä kuvatut sivuhenkilöt. Yhdessä nämä elementit muodostavat tunteikkaan kokonaisuuden, johon on vaikea olla rakastumatta.

Marnie – Tyttö ikkunassa on jälleen yksi todiste siitä, ettei Ghibli seiso pelkästään Hayao Miyazakin harteilla. Nyt täytyy vain toivoa, että studio ylipäätään jatkaa elokuvien tekemistä.

Toni Jerrman – 4 tähteä

Marnie – Tyttö ikkunassa ensi-illassa 2.10.
Ennakkonäytökset Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla 26.9. ja 27.9.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2015 tähditys

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut ,

RAjulisteWEBRakkautta & Anarkiaa 2015

Helsingin Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali on paraikaa käynnissä. Tähtivaeltajan ennakkotärpit laajasta tarjonnasta julkaistiin parisen viikkoa sitten. Tälle palstalle on tarkoitus päivittää päivän tai kahden välein tietoa, kuinka kukin näkemäni elokuva on pelittänyt. Tarkemmat esittelyt ja analyysit ovat luvassa kuitenkin vasta vuoden viimeiseen Tähtivaeltajaan.

Elokuvissa nähdään!

Neljän ja viiden tähden neroudet:

Turbo Kid
Liza, the Fox-Fairy
Marnie – Tyttö ikkunassa
An

Mr. Holmes
Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films
Remake, Remix, Rip-off: About Copy Culture & Turkish Pop Cinema

Kolmen tähden edestä kolisseet:

Miss Hokusai
Song of the Sea

Suosurmat
Green Room

Yhden ja kahden tähden kakkelit:

Sarjakuvat – Yoko Tsuno: Khanyn salaisuus

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut , , , , , ,

YokoTsunoKansiWEBYoko Tsuno: Khanyn salaisuus

Roger Leloupin luomat Yoko Tsuno -seikkailut ovat jo pitkään olleet tasoltaan hyvin ailahtelevia. Ja valitettavan usein on ailahdettu sinne kehnompaan suuntaan. Tuikituore Khanyn salaisuus (Egmont) on poikkeus trendistä, sillä scifi-viritteisen tarinan ahmii läpi. Päälle kahdeksankymppiseltä Leloupilta irtoaa näköjään yhä viimeistellyn siistiä taidetta sekä ihmeen tuntua soittelevia juonikuvioita – vaikkei uutuus toki vanhoille Yoko-klassikoille pärjääkään.

Tarina käynnistyy Skotlannista, jossa outo lentolaite käy Yokon kimppuun. Pian linnan pihaan laskeutuu sankarin vinealainen ystävä Khany. Hän kertoo, että ihmiskunta on suuressa vaarassa. Hävitetyksi luultu ohjelma, jonka tarkoitus oli pyyhkiä Maapallo elämästä ja muokata planeetta vinealaisille sopivaksi, on jälleen herännyt. Jotta tuho saataisiin pysäytettyä, on ystävysten matkustettava Marsiin.

YokoTsuno1WEBAlbumin alkupuoli on hienoisen hajanainen ja sisältää turhankin paljon viittauksia aiempien teosten tapahtumiin sekä henkilöhahmoihin. Toden teolla tapahtumat lähtevät vyörymään, kun vinealaisten avaruusalus kaasuttaa pitkälle matkalle kohti Marsia. Pian käy myös selväksi, ettei Khany ole kertonut koko totuutta tilanteesta ja sen taustoista.

Punaisella planeetalla naisia odottavat niin vinealaisten muinainen tukikohta, sitä pyörittävät erikoiset robotit kuin monenlaiset kuolemanvaarat.

Pikkutarkasti piirrettyjen ja lämminhenkisesti käsiteltyjen ihmishahmojen ohessa sarjakuvan parasta antia ovat sen kutkuttavat scifi-ideat ja valloittavat tieteisnäkymät. Leloup on vahvoilla kuvatessaan virtaviivaisia avaruuskiitureita, menneiden aikojen vinealaista huipputekniikkaa sekä Marsin jylhiä maisemia. Nämä visiot lämmittävät varmasti jokaisen sf-fanin sydäntä.

YokoTsuno3WEBSeikkailusta näkyy hyvin, että se on tehty alunperin jatkosarjaksi. Odotuksia nostattavia käänteitä on siroteltu muutaman sivun välein ja salaisuuksien avautumista pitkitetään väliin keinotekoisestikin. Näin jännitys tiivistyy hienosti seuraavaa episodia odotellessa. Suomessa tämän kokemuksen äärelle on tosin päästy vain 1970-luvulla, jolloin Yoko Tsunoja julkaistiin Ruutu ja Non Stop -lehdissä.

Khanyn salaisuus valaa uskoa siihen, että Leloupilla on yhä annettavaa perinteisten eurosarjakuvien ystäville.

”Miksi kaikki tämä viha?”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/15.

YokoTsuno2WEB

Kirjat – Margaret Atwood: Uusi maa

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut , , , , , ,

AtwoodUusiMaaWEBMargaret Atwood
Uusi maa
MaddAddam
Suom. Kristiina Drews. Otava

Uusi maa on kolmas osa Margaret Atwoodin tuhtia ja kunnianhimoista MaddAddam-trilogiaa. Kirja käynnistyy hetkestä, jossa Oryx ja Crake ja Herran tarhurit -romaanien tarinalinjat kohtaavat.

On kulunut puolisen vuotta lähes koko ihmiskunnan hävittäneestä keinotekoisesta pandemiasta. Herran tarhurit -ekokommuunin ja MaddAddam-bioterroristiryhmän harvat eloonjääneet ovat perustaneet yhteisön, joka yrittää selvitä hengissä uudessa maailmantilanteessa. Vaaroja aiheuttavat niin geenimuovatut älysiat kuin raa’an Verikuula-pelin koulimat väkivaltaiset veteraanit.

Pian myös nerokkaan Craken kehittelemät muuntogeeniset crakelaiset lyöttäytyvät ryhmän seuraan. Tämä laboratorioissa muovattu humanoidilaji edustaa luojansa näkemystä täydellisistä ihmisistä. Fyysisesti virheettömistä, mutta ajatuksiltaan naiivin lapsenomaisista crakelaisista on siivottu pois niin aggressiivisuus, mustasukkaisuus, omistamisenhalu kuin lihanhimokin.

Lammaslaumaa muistuttavat crakelaiset eivät ymmärrä pelon käsitettä, parittelevat vailla estoja ja syövät vain vihreitä lehtiä. He kommunikoivat laulullaan eläinten kanssa ja ovat perusluonteeltaan ystävällisiä, luottavaisia sekä hyväuskoisia. Tarinoiden kautta he ovat korottaneet Craken lempeäksi jumalhahmoksi. Hyväntekijäksi, jonka jokainen teko ja sana on autuas.

Asetelma rakentaa romaaniin antoisaa ristiriitaa, sillä juuri Crake loi Super-Onni-pillerit, jotka pyyhkivät ihmiskunnan olemattomiin. Hän koki, että totaalinen perikato oli ainoa keino pelastaa Maapallon luonto ja eläimet ihmisten ahneudelta ja tuhovimmalta.

Myyttiset kertomukset Craken urotöistä valottavat hienosti uskontojen syntymekanismeja ja tarinoiden voimaa. Legenda korvaa todellisuuden, ja huolimaton lausahdus ja sen epätoivoinen selitysyritys muuttuvat pyhäksi sanaksi. Niinpä crakelaisille on aivan turha väittää, ettei Vittu oikeasti tarkoita Craken lähettämää näkymätöntä sankaria, joka lentää heidän avukseen pahimman hädän hetkellä.

Myös elämäntapaopetukset on helppo saada juurtumaan, kun toteaa, että kyseessä on luojalta saatu käsky. Kun narratiivit toistuvat ja leviävät, niistä tulee uskonkappaleita, joiden totuutta ei sovi kyseenalaistaa.

Romaanin toinen keskeinen juonne on Herran tarhureita johtaneen Aatami Ensimmäisen veljen, Zebin, elämäntarina. Siihen kietoutuu myös suhde Tobyyn, kirjan keskushahmoon.

Zebin kautta lukijalle esitellään tuhoa edeltäneen maailman dystopistisia ulottuvuuksia. Yhteiskunta, jossa valta on valunut ahneiden suuryritysten käsiin ja ihmiset jakautuneet rikkaisiin ja köyhiin.

Korporaatioiden muurien sisäpuolisissa Piireissä nautitaan yltäkylläisestä elämästä, kun slummiutuneissa Rahvaanmaissa henki on halpa, palkka olematon ja seksibisnes kukoistaa. Terveysfirmalla menee taatusti lujaa, kun se ensin levittää tautia ja sitten myy siihen kalliita hoitokeinoja.

Perinteiseen tapaan piiskasta saavat myös äärikonservatiiviset tv-pastorit, jotka saarnaavat hyveellisyyttä ja nyhtävät seurakuntalaisiltaan rahat samalla, kun itse rypevät perversioiden keskellä.

Dystopiaosastolla Atwoodin romaani polkee moneen kertaan kaluttuja latuja. Hänen tekstinsä on kuitenkin niin valovoimaista ja kuvailunsa niin elämänmakuista, että sisällön kliseisyys on helppo antaa anteeksi. Sama pätee kirjan hetkittäisiin notkahduksiin poikakirjamaisen seikkailuviihteen ja harlekiini-romanssien tunnelmiin. Vastapainoksi kun on tarjolla moniulotteisia henkilöhahmoja, herkullista dialogia, piikikästä satiiria sekä aitoa huolta planeettamme tulevaisuudesta.

Kokonaisuutena MaddAddam-trilogia on vahva ja vaikuttava visio ihmiskunnan kohtalonhetkistä. Hyvää tieteiskirjallisuutta, joka tekijänsä ansiosta saanee lukijoita myös niistä piireistä, jotka yleensä suhtautuvat scifiin nyreästi. Ja mikäs sen hienompaa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/15.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2015 -tärpit

tonitahtivaeltaja Uutiset , ,

RA1WEBRakkautta & Anarkiaa
Tähtivaeltaja-tärppejä

Suomen suurin ja kaunein elokuvafestivaali, Rakkautta & Anarkiaa, pärähtää jälleen syyskuussa (17.–27.9.) Helsingin valkokankaille. Kuten aina, joukossa on lukuisia laatuleffoja planeetan joka kolkalta.

Tässä 25 positiivisia kommentteja kirvoittanutta filmiä, jotka saattaisivat kiinnostaa juuri Tähtivaeltajan lukijoita. Elokuvissa tavataan!

An – Naomi Kawasen japanilaiselokuvassa otetaan ilo irti täydellisistä dorayakeista. Tapahtumien keskipisteessä ovat dorayakimyymälää pyörittävä keski-ikäinen Sentaro ja 76-vuotias an-hillomestari Tokue. Rauhallisen kauniin elokuvan sanotaan meditoivan ruoanvalmistuksen parissa.

The Brand New Testament – Mr. Nobody -elokuvasta tuttu Jaco Van Dormael iskee uusimmalla leffallaan Raamatun kimppuun. Kyseisessä kirjassa kun on kaikki ihan pielessä. Niinpä Jumalan kapinoiva tytär päättää oikaista virheet ja valaista Maan asukkaita asioiden oikeasta tilasta.

Chasuke’s Journey – Japanilaisen SABUn filmeissä on aina omaperäistä otetta. Tällä kertaa seurataan miestä, joka toimii taivaassa tarjoilijana. Kuinka käy, kun hän ihastuu elävään ihmistyttöön ja yrittää pelastaa tämän kuolemalta?

Crumbs – Erikoinen etiopialainen scifi-leffa, jossa leluhahmon kokoinen supersankari matkaa postapokalyptisen Etiopian halki löytääkseen tien taivaalla leijuvaan avaruusalukseen. Rahoitus filmille on kerätty kotimaansa ohessa Espanjasta ja Suomesta!

The Diary of a Teenage Girl – Phoebe Gloecknerin kehuttuun indie-sarjakuvaan perustuvassa elokuvassa teinityttö aloittaa suhteen äitinsä poikaystävän kanssa. Lisäpontta kokonaisuuteen tuo tapahtumien sijoittuminen 1970-luvun San Franciscoon.

Disorder – Posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivä entinen sotilas palkataan suojelemaan vauraan libanonilaismiehen perhettä. Jokin tuntuu kuitenkin olevan pahasti vinksallaan rauhallisessa kartanossa – vaiko sittenkin vain soltun päässä?

Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films – Räjähtelevän hauska ja nostalginen dokumentti filmistudiosta, joka tuotti valkokankaille reippaat määrät ihastuttavan hurtteja toimintafilmejä. Ihan pakkotsekattava kaikille kasarifaneille!

Extraordinary Tales – Episodielokuva sisältää animaatioversiot viidestä Edgar Allan Poen tarinasta. Ääninäyttelijöiksi on houkuteltu mm. Christopher Lee, Roger Corman ja Guillermo del Toro. Haudan takaa oman roolinsa suorittaa Bela Lugosi.

Green Room – Jeremy Saulnierin leffassa nuorten punkkareiden bändi jää loukkuun keikkapaikalle, jossa riehuu tappajia. Luvassa tiukkaa jännitystä, brutaalia väkivaltaa ja kurkkua kuristavaa klaustrofobiaa. Mukana geimeissä myös Patrick Stewart ja Imogen Poots!

The Laundryman – Mustalla huumorilla leivitetyssä taiwanilaisfilmissä pesulabisnes toimii kulissina palkkamurhaajaringille. Ongelmia aiheuttavat aiempien uhrien aaveet, jotka ryhtyvät kiusaamaan yhtä tappajista. Löytyisikö apu meediosta?

Liza, the Fox-Fairy – Unkarilaisen Károly Ujj Mészárosin viehkossa elokuvassa sairaanhoitaja Liza etsii rakkautta, mutta joutuu mustasukkaisen japanilaisen pop-tähden hengen kiroamaksi. Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun vaihtoehtoiseen Budapestiin, jossa poliisit ovat tiukan marxilaisia mutta kansalaiset syövät pikaruokaravintoloissa ja lukevat kampaamossa Cosmopolitania.

Ivy – Huumori ja synkät salaisuudet kytkeytyvät yhteen Tolga Karaçelikin turkkilaisleffassa. Jännitys tiivistyy rahtilaivassa, josta ei ole ulospääsyä. Ruuan ja juoman loppumisen ohessa miehistöä kiusaavat selittämättömät ilmiöt.RA2WEB

Legacy of Soma: Aonoran – Mielenkiintoinen tapaus erikoisuudessaan. Japanin keskiajalle sijoittuva näyttävä taisteluseikkailu ei ole perinteinen elokuva, vaan teatterilavoille tehty suurtuotanto, joka on kuvattu ja käsitelty teatterilevitykseen.

The Lobster – Kreikkalaisohjaaja Yorgos Lanthimosin ensimmäinen englanninkielinen elokuva herätti Cannesissa innostusta. Surrealistisen hauskaksi mainittu leffa kertoo dystopistisesta lähitulevaisuudesta, jossa sinkkujen täytyy löytää pari 45 päivässä tai heidät muutetaan eläimiksi ja vapautetaan metsään. Elokuvan pääosassa loistaa Colin Farrell.

Marnie – Tyttö ikkunassa – Studio Ghiblin uusimman elokuvan on ohjannut Hiromasa ”Kätkijät” Yonebayashi. Brittikirjailija Joan G. Robinsonin palkittuun nuortenkirjaan perustuvassa kauniissa tarinassa 12-vuotiaan Annan ja aavekartanossa asuvan Marnien mystinen ystävyys ylittää ajan asettamat rajoitteet.

Miss Hokusai – 1800-luvun alkupuolelle sijoittuva kaunis anime kertoo tunnetun kuvataiteilijan räväkästä tyttärestä. Hinako Sugiuran mangaan perustuvan animaation on ohjannut Keiichi ”Summer Days with Coo” Hara.

Mr. Holmes – Frankenstein-ohjaaja James Whalen viimeisistä päivistä vaikuttavan Gods and Monsters -elokuvan tehnyt Bill Condon tarttuu nyt 93-vuotiaan Sherlock Holmesin elämään. Filmin keskiössä loistaa tälläkin kertaa Ian McKellenin vaikuttava roolisuoritus.

NH10 – Tummanpuhuvaa toimintaa Intiasta. Synkkä rikosdraama on mahdollisimman kaukana Bollywoodin normaalista värikkyydestä ja laulujen luikauttelusta. Nuorenparin romanttinen viikonloppu muuttuu helvetilliseksi henkiinjäämistaisteluksi.

Remake, Remix, Rip-off: About Copy Culture & Turkish Pop Cinema – Metkasti nimetty dokumentti kertoo turkkilaisten populaarielokuvien historiasta. Kuten Tähtivaeltajastakin on voinut lukea, maassa tuotettiin 1960- ja 1970-luvuilla läjäpäin kalkkunaisia rip off -versioita jenkkihiteistä, kuten Tähtien sodasta, Rambosta ja Teräsmiehestä. Mukana on runsaasti häiriintyneitä näytteitä näistä ”klassikoista”.

Song of the Sea – Fantastisessa euroanimaatiossa skottilegendojen selkietyttö karkaa isoäitinsä luota kohti merta ja vapautta. Loistava yhteensattuma, sillä uusimmassa Tähtivaeltajassa julkaistiin samoista taruista ammentava Sofia Samatarin novelli!

Suosurmat – Alberto Rodríguezin palkittua espanjalaistrilleriä on verrattu jopa True Detective -televisiosarjaan. Etsiväkaksikko tutkii nuorten tyttöjen murhasarjaa hämyisillä syrjäseuduilla, joita tappaja on terrorisoinut jo vuosien ajan.

Tale of Tales – Gomorra-leffalla mainetta niittäneen italialaisohjaaja Matteo Garronen englanninkielinen debyytti on synkkä satuelokuva, jota tähdittävät mm. Salma Hayek, Vincent Cassel, John C. Reilly ja Toby Jones. Aikuisten fantasiaksi kutsuttu maaginen filmi tihkuu pukuloistoa, kauniita maisemia, väkivaltaa ja arthouse-tyylittelyä.

Turbo Kid – Uudesta-Seelannista ponnistaa värikäs tieteisfilmi, joka repii hupia 1980-luvun kulttileffoista. Postapokalyptisessä tulevaisuudessa sarjakuvia fanittava nuori poika yrittää pelastaa pirteän Apple-tytön sadistisen Zeuksen kourista. Jehnaa!

Vierailu – Tanskalaisdokumentissa pohditaan, miten Maapallon kävisi, jos avaruusolennot saapuisivat planeetallemme. Mitä meidän tulisi kertoa heille ihmiskunnasta? Onko heillä ihmisoikeuksia? Entä mitä he haluavat meistä?

The Wakhan Front – Clément Cogitoren ohjaama, yliluonnollisen rajamailla kulkeva kertomus Afganistanin sodasta. Tuoreeksi ja kutkuttavaksi kutsutussa elokuvassa Ranskan armeijan kapteenin auktoriteetti murenee, kun hänen miehensä alkavat salaperäisesti kadota.

Toni Jerrman

RA3WEB