Kirjat – J. Pekka Mäkelä: Hunan

HunanWEB

J. Pekka Mäkelä
Hunan
Like

Millainen oli Kiina 1930-luvun puolivälissä ja siitä kymmenen vuotta eteenpäin? Vastaus riippuu vastaajasta, ja heitä riittää J. Pekka Mäkelän Hunan-romaanissa.

Yksi romaanin näkökulmahenkilöistä on Helvi Söderman, suomalainen opettaja, joka on lähtenyt Kiinaan tekemään arvokkaaksi kokemaansa lähetystyötä. Helvin osuudet kerrotaan päiväkirjamerkintöinä. Ne ovat kirjan ainoa osa, joka perustuu todellisen henkilön kokemuksiin. Helvi oli nimittäin Mäkelän kummitäti.

Ryöstelevien sotalordien aika on jo ohi, mutta edes Hunanin maaseudulla ei vallitse rauha. Kenraali Chiang Kai-Shekin Kuomintang-puolue taistelee kommunisteja vastaan, eikä kestä kauaa, kun japanilaiset valloittajat vyöryvät Kiinaan. Kaiken tämän kaaoksen keskellä lähetystyötä tekevät joutuvat liikkumaan paljon, etteivät jäisi mahtavampien voimien jyräämäksi.

Yhtäällä seurataan kolmen lähetystyöntekijän vaiheita sodan jaloissa, toisaalla sveitsiläisen avioparin elämää Nankingissa. Johann Caspar Wolfe haluaa kirjoittaa Kiinan-kokemuksistaan kirjan. Ajan myötä projekti nielee hänet täysin, mikä jättää hänen vaimonsa pitkälti oman onnensa nojaan. Kolmannen ryhmän muodostavat kiinalaiset henkilöt, joista osa tukee maan hallitusta, osa kommunisteja ja osa taas haluaisi vain elää rauhassa. Heistä jokaisella on oma näkemyksensä, millainen Kiinan kuuluisi olla – tai ainakin millaista elämän ei pitäisi olla.

Fantastisen elementin tarinaan tuo kiinalaisten tapa keskustella esi-isiensä kanssa. Tämän lisäksi jotkut näkevät ympärillään kuolleita, jotka haluavat kertoa, millä tavoin he kuolivat. Taisteluiden riehuessa tavat ovat moninaiset, eikä yhtäkään niistä voisi sanoa hyväksi.

Hunanin luettuaan on helppo ymmärtää, miksi yhteiskunnalliselle muutokselle oli Kiinassa aikoinaan niin suuri tarve. Ja sen, miksi monet tarttuivat tilaisuuteen, kun rekrytoija osui kohdalle. Ihmisten elämä oli arvaamatonta ja sodan sytyttyä täysin kohdalle osuneiden sotilaiden käsissä.

J. Pekka Mäkelä on onnistunut luomaan uskottavan aikalaiskuvauksen erään Kiinan maakunnan elämästä noina myrskyisinä vuosina. Kovin moni Kiinasta kertova tarina keskittyy siirtomaavaltojen sopimussatamien alueelle, joten maaseudulle, aitoon Kiinaan sijoittuva miljöö on tervetullutta vaihtelua. Romaanin myötä tuntee pääsevänsä kosketuksiin erilaisen kulttuurin kanssa, vaikkakin pitkälti eurooppalaisen linssin läpi katsottuna.

Hunanista paistaa Mäkelän romaaneista tutuksi tullut humaanius, ymmärrys ihmisluonteen monimuotoisuudelle. Lukukokemuksen jälkeen olo ei välttämättä ole yksikäsitteisen onnellinen, mutta kuitenkin rauhallinen. Viimeisen lauseen päätyttyä tekee mieli laittaa kansi kiinni ja jäädä istumaan paikoilleen, pohdiskelemaan. Aika kiinalainen kokemus.

Shimo Suntila

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

Elokuvat – Overlord

OverlordJulisteWEB

Spoilerivaroitus!
Lopeta lukeminen tähän, jos olet allerginen juonipaljastuksille!

Overlord

Kuten kaikki tietävät, vedenalaiset natsi-zombiet ovat suurinta parhautta. Mutta kyllä ihan tavallisiakin natsi-zombieita katselee aina mielikseen. Niinpä Julius Averyn ohjaama Overlord lukeutuu automaattisesti elokuvasyksyn pakkotsekattaviin leffoihin.

Eletään vuotta 1944, ja liittoutuneet ovat aloittamassa maihinnousua Eurooppaan. Italiassa kannuksensa ansainnut alikersantti Ford (Wyatt Russell) johtaa juuri alokaskoulutuksesta valmistuneiden jenkkisotilaiden maahanlaskujoukkoa. Sen tehtävänä on tuhota saksalaisten radiohäirintäkeskus, joka sijaitsee pienen ranskalaiskylän kirkossa.

Ryhmän onnettomin märkäkorva on Boyce (Jovan Adepo). Hänestä ei ole tappamaan edes sotilasparakkia kiusaavaa hiirtä.

Overlord2WEB

Ilmatorjuntatulituksen tuiskeessa osa joukko-osastosta menehtyy jo lentokoneessa. Maahan asti päässeitä odottavat puolestaan miinat ja saksalaissotilaat. Niinpä vain neljä miehistä selviää perille asti – ja tästäkin kiitos kuuluu kylässä asuvalla Chloelle (Mathilde Ollivier), johon ryhmä törmää öisessä metsässä.

SS-partioiden terrorisoimalla paikkakunnalla on henki herkässä, eikä muurein ja konekivääripesäkkein ympäröityyn tukikohtaan marssita ihan noin vain. Lisäksi kylässä tapahtuu jotain outoa. Sekä paikallisia asukkaita että taisteluissa kuolleita saksalaissotilaita rahdataan kirkon kellaritiloihin, minkä jälkeen heitä ei enää nähdä.

Overlord3WEB

Ikävänä juonipaljastuksena kerrottakoon, että tämä kaikki liittyy mielipuolisen tohtorin ihmiskokeisiin. Kelpo tutkija on päätellyt, että kylän alta löytyvällä maatervalla on ihmeellisiä ominaisuuksia – kunhan sen ensin uuttaa elävän ihmisruumiin läpi. Lopputuloksena syntyvällä eliksiirillä on tarkoitus synnyttää tuhat vuotta kestäviä zombie-sotilaita kolmannen valtakunnan tarpeisiin.

Tätä ennen on kuitenkin suoritettava iso kasa julmia kokeita. Kuten testattava, pysyykö seerumia saanut eläväkuollut hengissä, jos hänestä on jäljellä vain pää ja selkäranka.

Kaikki tämä selviää Boycelle, kun hän päätyy kirkon kellareissa sijaitseviin laboratoriotiloihin. Jotain olisi tehtävä, mutta miten ihmeessä neljä jenkkisotilasta pystyisi päihittämään suurilukuisen joukon SS-miehiä? Verenhimoisista super-zombieista nyt puhumattakaan.

Overlord4WEB

Overlord on siinä mielessä hassu tapaus, että se yhdistelee oivallista sotakuvausta täysin överiksi vedettyyn hullu tiedemies -tarinaan. Alun taivaita ravisteleva tulimyrsky ja öisen metsän tappava tunnelma toimivat varsinkin elokuvateatterissa tehokkaasti. Kylän kujilla tapahtuva kissa ja hiiri -leikki ei ehkä niinkään. Mutta kun zombie-teeman padot lopulta avautuvat, ollaan kaukana realistisuuden rajoista.

Mikäli on valmis hyväksymään tämän ainesten eriparisuuden, kokonaisuus toimii. Sitä paitsi on kivaa pitkästä aikaa nähdä leffa, jossa natsi-zombieita ei käytetä ainoastaan hurmeisen huumorin alkusysäyksenä, vaan aidosti pirullisina voimina. Perinteiseen kauhuun asti filmi ei kuitenkaan yllä. Pikemminkin käsissä on hullunrohkealla yliluonnollisella tvistillä piristetty sotaelokuva.

Toni Jerrman – 3 tähteä

Sarjakuvat – Tintti Kongossa & Tintti Amerikoissa

Hergé
Lehtimies Tintti seikkailee:
Tintti Kongossa & Tintti Amerikoissa

Lehtimies Tintti seikkailee -näköispainoksissa ollaan jo edetty lähes laarinpohjalle asti. Tintti Kongossa ja Tintti Amerikoissa -albumit (Otava) edustavat Hergén varhaistuotantoa eivätkä ole missään mielessä vertailukelpoisia Tintin parhaiden hetkien kanssa. Näilläkin tarinoilla on silti oma arvonsa sekä aikansa kuvina, historiallisina kuriositeetteina että yhtenä etappina Hergén pitkällä uralla.

TinttiKongossaWEB1

1930-luvun alusta kotoisin oleva Tintti Kongossa on nykysilmin nähtynä räikeän rasistinen teos. Valkoinen Tintti on suuri sankari, jota paksuhuuliset ja hellyttävän yksinkertaiset afrikkalaiset palvovat kuin jumalaansa. Tosin tarina on muutenkin kovin lapsellinen. Tästä käyvät todisteina sekä se äärimmäinen helppous, jolla Tintti suorittaa lukuisat urotekonsa, että Milou-koiran suuri rooli tapahtumien tuoksinassa. Jatkuvasti puhua papattava koira ottaa juonessa sivukaupalla mittaa niin papukaijan, hyttysten, krokotiilin, leijonan kuin kuristajakäärmeenkin kanssa.

TinttiKongossaWEB2

Eläimiä ei albumissa muutenkaan kunnioiteta. Kun Tintti näkee savannilla sarvikuonon, hän toteaa: ”Ooho! Onpa nätti sarvikuono. Tapetaanpa elukka…” Kun kiväärin kaliiperi osoittautuu liian pieneksi lävistämään hirmun selkäkilpeä, Tintti yksinkertaisesti räjäyttää otuksen dynamiitilla pirstaleiksi. Tätä ennen hän on toki ehtinyt jo mukiloida apinan, kiduttaa leopardia, syöttää käärmeelle oman häntänsä ja ampua elefanttia norsunluun takia. Ihan vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Totisella mielellä Tintti Kongossa -albumia ei kannata lähestyä. Pikemminkin se käy hyvänä esimerkkinä siitä, miten takapajuisessa asennemaailmassa 1900-luvun alkupuolella yhä elettiin. Sekä muistutuksena siitä, kuinka helposti jopa itseään sivistyneenä pitävät ihmiset sortuvat ylimielisyyteen ja itsehyväisyyteen.

TinttiKongossaWEB3

Tintti Kongossa -teoksen loppumetreillä sankaritoimittajamme tekee tyhjäksi Al Caponen suunnitelmat ottaa Kongon timanttikaivokset hallintaansa. Tämä temppu on gangsterikuninkaalla vielä hyvin mielessä, kun Tintti saapuu Chicagoon Tintti Amerikoissa -albumin alussa. Niinpä Capone antaa mahtikäskyn, että Tintin on kuoltava. Aivan näin helpolla nuorta lehtimiestä ei kuitenkaan päihitetä.

TinttiAmerikoissaWEB3

Vanhoista Hollywood-elokuvista monet hahmonsa, käänteensä ja asetelmansa lainannut Tintti Amerikoissa on edeltäjäänsä selvästi humoristisempi. Käytännössä koko albumi on tehty kieli vahvasti poskella lepattaen. Karikatyyrimaisia hahmoja ja pönää höpsöilyä piisaa roppakaupalla, kun Tintti rynnii Chicagosta villiin länteen ja takaisin. Matkan varrella vastaan tulee niin intiaaniheimo Pyntätyt ukkovarpaat, intomielinen lynkkausporukka, ihmisryöstöihin erikoistunut Sieppaus Oy sekä tehdas, jossa liukuhihnalla kulkevat naudat pulpahtavat laitteiston toisesta päästä ulos lihasäilykkeinä, makkaroina ja laardina.

Hergén visio yhdysvaltalaisesta bisnesmentaliteetista on hetkittäin aidosti hersyvä. Muutenkin huumori osuu aina väliin maaliin. Juoni sitä vastoin on lähinnä päätöntä kohellusta paikasta ja yhteenotosta toiseen. Tarinan päätteeksi Tintti tietenkin pelastaa ihan yksin käsin Chicagon gangsterien ikeestä.

TinttiAmerikoissaWEB1

”Puutteenalaisten gangstereiden keskusapu- ja tukikomitean nimissä nousen vastustamaan nykyistä asiaintilaa… Yhdistäkäämme voimamme yhteistä vihollista vastaan, älköönkä levättäkö ennen kuin tuo kammottava lehtimies on saatu monen metrin syvyyteen maan alle.”

Vähiin käy ennen kuin viimeisiä viedään. Eli näiden julkaisujen jälkeen luvassa lienee enää faksimilepainos kaiken aloittaneesta Tintti Neuvostojen maassa -albumista – joka tosin on nähty suomeksi aiemminkin.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/18.

TinttiAmerikoissaWEB2