Kirjat – Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous

EnorantaTuhatkuolevanKansiWEB

Siiri Enoranta
Tuhatkuolevan kirous
WSOY

Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous on jälleen yksi osoitus siitä, että kotimaisella fantasialla menee lujaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana esiin on noussut iso joukko uusia, kyvykkäitä tekijöitä. Heihin lukeutuu myös Enoranta.

Kirjailija osoitti viimeistään Josir Jalatvan eriskummallinen elämä -romaanillaan, ettei hän tyydy toistamaan vanhoja fantasiakonventioita vaan haluaa tuoda uutta, raikasta näkökulmaa genreen. Teos olikin ansaitusti tämän vuoden Kuvastaja-palkintoehdokkaana.

Tuhatkuolevan kirous kertoo 14-vuotiaasta Pausta, joka asuu pienessä Loimuloiskeen kylässä ja haaveilee pääsystä magia-akatemiaan isoveljensä tavoin. Sinne hän myös pääsee, mutta hyvin nopeasti käy ilmi, että taiankäyttöön liittyy monia jännitteitä.

Ötky-niminen järjestö haluaa alistaa taiankäyttäjät valtaansa ja estää “hallitsemattoman” taiankäytön. Vastapuolena on kapinallisten hurja Nubya, jolla on huhujen mukaan satoja elämiä. Pau haluaisi jäädä tämän kaiken ulkopuolelle, mutta jostain syystä Ötky on kovin kiinnostunut hänen perheestään. Outoja ovat myös pienet mustat otukset, joita Pau näkee taikoessaan…

Teoksen alkuasetelma on mainio. Sitä tukevat Enorannan vahva kerronta ja omaperäinen maailma, joka on jonkinlainen sekoitus steampunkia ja keskiaikafantasiaa.

Enoranta hyödyntää kieltä kekseliäästi tunnelman luomiseen: taivaalla Maata kiertävät omilla radoillaan Kuu ja Muu, laitumilla laiduntavat lehmäntapaiset mohmat ja niin edelleen. Erityisen mielenkiintoista on, miten taikuus toimii tässä maailmassa – taikojan vastairrotetuilla hiuksilla, kulma- tai säärikarvoilla tai ääritapauksessa jopa tämän omalla verellä tai ruumiinosilla. Siksi pitkät hiukset ovat maagille kaikki kaikessa.

Josir Jalatvan eriskummallinen elämä pohtii kehollisuutta, sukupuolisuutta ja ihmisyyden ydintä. Tuhatkuolevan kirous on tässä suhteessa suoraviivaisempi teos, mutta käsittelee näitä teemoja yhtä lailla. Samalla rinnalla kulkee pohdinta ihmisen ja luonnon suhteesta, tasapainon löytämisestä ympäristön kanssa.

Koko kirjan läpi vaikuttaa pieni melankolinen pohjavire, ja teosta voisi kuvata jopa pasifistiseksi – sen verran paljon siinä pohditaan sotimisen ja elämän riistämisen oikeutusta. Enoranta ei kuitenkaan sorru osoitteluun, vaan teemat tulevat yleensä hienovaraisesti esiin. Tosin loppupuolta kohden hahmojen pohdinnoissa on turhan paljon toistoa ja vatvomista.

Kun teoksen konepellin avaa ja riisuu kaikesta ylimääräisestä, esiin nousee nuoren naisen kasvu aikuisuuteen. Enoranta kuvaa erinomaisesti teini-ikään ja kasvamiseen liittyviä tunteiden ailahteluja, epävarmuutta, hapuilua ja oivalluksia. Etenkin Paun seksuaalinen herääminen ja siihen kuuluva hämmennys on käsitelty hienosti. Muutenkin kirjailija onnistuu tekemään henkilöhahmoistaan uskottavia ja samaistuttavia.

Enorannan kirjan suurin ongelma lienee, että kaupoissa se on todennäköisesti tuupattu nuortenkirjahyllyyn, vaikka romaanilla on annettavaa ikäryhmään katsomatta. Lyhyesti sanottuna Tuhatkuolevan kirous on kotimaista eeppistä fantasiaa parhaimmillaan.

Aleksi Kuutio

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/18.

Uutiset – Escon 5, 13.10.2018

Escon5escWEB

Escon 5

Aika: 13.10. klo 13:00 – 17:30
Paikka: Ison omenan kirjasto, Espoo

Teema: Monimuotoisuus

Järjestäjät: Esc – Espoon science fiction- ja fantasiaseura ja Espoon kaupunginkirjasto

Ohjelma:

13:00 – 13:15 Tapahtuman avaus

13:15 – 14:00 Kunniavieraan haastattelu
Aleksi Kuutio haastattelee kirjailija JS Meresmaata

14:15 – 15:00 Spekulaatiota spekulaatiosta – mihin nuorten tieteis- ja fantasiakirjallisuus on matkalla?
Olemme jo nähneet Harrypotterit, Nälkäpelit ja Soturikissat. Mitä vielä on näkemättä, mitä voisi olla odotettavissa? JS Meresmaa, Sini Helminen ja Joona Koiranen visioivat nuorten spefin lähitulevaisuutta Vesa Sisätön johdolla.

15:15 – 16:00 Kirjavinkkaus
Pia Göös antaa monimuotoisimmat vinkit genrekirjallisuudesta ja vähän muustakin

16:15 – 17:00 Nyhjää tyhjiöstä
Aleksi Kuutio ylpeänä esittää keskusteluhetken imaginäärisistä elokuva- ja kirjallisuusklassikoista ja kovimmista uutuuksista, joita et koskaan tule näkemään, vai tuletko…? Juonikuvioita ovat punomassa JS Meresmaa, Petri Hiltunen ja Henkilö X.

17:00 – 17:15 Espoolainen scifiteko palkinnon jako
Esc – Espoon science fiction- ja fantasiaseura jakaa Espoolainen scifiteko -palkinnon

17:15 – 17:30 Tapahtuman lopetus

Oheisohjelmat:

Pajassa

T-paita painatusta
Tule painamaan ESCON5 t-paitasi pajaan. Huom. Oma t-paita mukaan, 100 % puuvilla on ainut t-paitapainatusta kestävä materiaali.

3D-printtausta
Valitse valmiista malleista mieleisesi printtaukseen.

Lautapelaamista

ESCin lautapeliaktiivi johdattaa pelaamisen saloihin mukanaan Legendary Marvel. Saatavilla on myös laaja valikoima kirjaston lainattavia lautapelejä.

Pakohuoneet

Sammon ryöstö

Sammon ryöstö on Kalevala teemainen pakohuonepeli, jossa seurataan Sammon ryöstön tarinaa, ratkaistaan arvoituksia ja kohdataan yllätyksiä. Pelin kesto n. 30 minuuttia. Peliin mahtuu kerralla 2-6 pelaajaa.

Pelin tekijät Joona Koiranen, Heliminna Hakala ja Evá Kelemen.

Ennakkoon varattavissa olevat ajat:

12:00 – 12:30
12:45 – 13:15
13:30 – 14:00

Ennakkoilmoittautuminen:

Laita viestiä osoitteeseen lorena.echkart@espoo.fi

Ilmoita haluamasi huone, aika ja montako osallistujaa on tulossa. Ole nopea, sillä huoneet täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

Loput ajoista varattavissa tapahtuman alkaessa, tarkemmat ohjeet avajaisissa klo 13:00.

14:15 – 14:45
15:00 – 15:30
15:45 – 16:15
16:30 – 17:00

Kadonnut lajitteluhattu

Lajitteluhattu on kadonnut Tarvehuoneen uumeniin. Jokin Tarvehuoneen taiasta estää loitsuja toimimasta oikein, joten edessä on ylitettäviä esteitä ja selvitettäviä arvoituksia. Lajitteluhattu on saatava takaisin ennen Tylypahkan seuraavan lukuvuoden alkamista. Peliin mahtuu kerralla 5 pelaajaa.

Pelin tekijä Riikka Heinilä.

Ennakkoon varattavissa olevat ajat:

12:00 – 12:45
13:00 – 13:45

Ennakkoilmoittautuminen:

Laita viestiä osoitteeseen lorena.echkart@espoo.fi

Ilmoita haluamasi huone, aika ja montako osallistujaa on tulossa. Ole nopea, sillä huoneet täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä!

Loput ajoista varattavissa tapahtuman alkaessa, tarkemmat ohjeet avajaisissa klo 13:00.

14:00 – 14:45
15:00 – 15:45
16:00 – 16:45

Tapahtuman tietoja myös Facebookissa: https://www.facebook.com/events/501373996958274/

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast 8: Coni cuittaa uniwelat!

Tähtivaeltaja-podcast jysähtää jälleen eteenne kuin kuriton Dalekki!

Tällä kertaa puhetta conien järjestämisestä ja ohjelman rakentamisesta ja vähän sarjakuvista sekä runoudesta. Mukana myös tuttuun tapaan sokea suositus!

Tähtivaeltaja-studiossa teitä viihdyttämässä Jukka Halme & Aleksi Kuutio. Erikoiskommentaattorina Mogens.

PS. Podcastissa mainitut kirjat, joita Aleksi ei millään saanut mieleensä. ”Naula” – kyseessä on tietenkin Vladimir Sorokinin höyryinen teos Telluuria.

”Enemmän blingiä viimeiseen hymyyn” on tietenkin oikeasti ”Reilummin blingiä viimeiseen hymyyn”, ja sen on kirjoittanut Markku Aalto.

Aleksi suosittaa kevyen jätepussirunouden ystäville myös Aallon teosta Siinä kaikki, kirkassilmä.

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 5

Voihan Kuun kääntöpuoli ja mustunut muuntohiili! Tähtivaeltaja-podcastissa on äänessä uunituore Tähtivaeltaja-palkinnon voittaja Jani Saxell.

Jaksossa käydään antaumuksella läpi Saxellin hienoa Eurooppa-kirjasarjaa ja Tähtivaeltaja-palkittua Tuomiopäivän karavaania. Samassa ihmetellään muun muassa sitä, miten kirjailija tuli eksyneeksi scifin sivupoluille. Keskustelukumppanina keittiöstudiossa Aleksi Kuutio.

Pistäkää kuunnellen!

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 3

Tähtivaeltaja-podcast palaa vihdoin käsittämättömän pitkäksi venähtäneeltä tauoltaan. Selityksiä ei ole, eikä niitä pyynnöstäkään anneta. Tauon aikana tavaraa on kuitenkin työstetty melkoiset määrät, ja nyt alamme tuutata sitä huolella ulos.

Ensimmäisenä vuorossa on turinointia tusinafantasiasta. Tusinafantasia, läskifantasia, bulkkifantsu – rakkaalla ja joskus väheksytyllä lapsella on monta nimeä. Se on kuitenkin genren ytimessä, usein viihdyttävää ja nautittavaa. Herrat Jukka Halme ja Aleksi Kuutio ovat seurananne pohtimassa parhaimpia läskifantasiaromaaneja juuri nyt. Podcastista saa oivia vinkkejä tulevan kesän lukuhetkiin ja alta löydät myös listan podcastissa läpikäydyistä kirjoista.

Äänen kanssa on tässä podcastissa vielä vähän ongelmia ja olemme siitä tietoisia, mutta jatkossa näistä ongelmista päästään eroon. Erityiskiitos podcastin editoinnista Marko Soiniselle!

Alex Marshall: A Blade of Black Steel (Crimson Empire 2)
Douglas Hulick: Among Thieves (A Tale of the KIn 1)
Scott Oden: The Lion of Cairo
Oden: Gathering of Ravens
K. J. Parker: The Company etc
Brian McCLellan: The Powder Mage trilogy
Nicholas Eames: Kings of the Wyld (The Band 1)
Andy Remic: Kell’s Legend (Clockwork Vampire Chronicles 1)

Uutiset – Tähtivaeltajan paras lukujuttu 2017

TVkannet23WEB

Tähtivaeltajan paras lukujuttu 2017

Vuodenvaihteen kunniaksi järjestimme lähinnä Facebookin ja Twitterin kautta leikkimielisen lukijaäänestyksen, jossa etsittiin Tähtivaeltajan parasta lukujuttua vuodelta 2017. Äänestettäväksi valittiin kymmenkunta juttukokonaisuutta, joista lukijat saattoivat valita oman suosikkinsa.

Määräaikaan mennessä ääniä kertyi yli viisikymmentä eli kyselyyn osallistui noin prosentti lukijoistamme. Pienestä otannasta huolimatta tulokset lienevät suhteellisen suuntaa-antavia. Yksikään ehdokkaista ei jäänyt ilman ääniä, mutta kaksi suosikkia nousi listalta kirkkaasti esiin.

Eli Tähtivaeltajan vuoden 2017 parhaat juttukokonaisuudet olivat lukijoiden mielestä numerossa 2/17 julkaistu Grimdark-katsaus sekä numeron 3/17 Ken Liu -esittely. Molemmat keräsivät tasan 14 tykkäystä, eli yhteensä lähes puolet annetuista äänistä.

Aleksi Kuution, Markus Harjun ja Jukka Halmeen toteuttama, yli 20-sivuinen Grimdark-kokonaisuus sisälsi aihetta käsittelevän laajan artikkelin, useita kirjailijaesittelyitä (mm. Steven Erikson & Joe Abercrombie), Mark Lawrencen haastattelun sekä Lawrencen novellisuomennoksen.

Shimo Suntilan tasan 20-sivuinen Ken Liu -kattaus koostui puolestaan useaan kertaan palkitun kirjailijaneron kattavasta esittelystä, oivaltavasta haastattelusta sekä hauskasta novellista.

Kolmanneksi kisassa kapusi selvällä erolla takaa-ajajiinsa Toni Jerrmanin lähes 20-sivuinen Sarjakuvavuosi 2016 Amerikassa -artikkeli, joka ilmestyi Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/17.

Ohessa vielä Facebook-linkki tulosten julkistustilaisuuteen:

Kannattaa katsoa ja nauttia halmeen hauskoista kuutioista!

Kirjat – Andrzej Sapkowski: Myrskykausi

SapkowskiMyrskykausiWEB

Andrzej Sapkowski
Myrskykausi
Sezon burz
Suom. Tapani Kärkkäinen. WSOY

Myrskykausi on noituri Geraltin seikkailuista kertovan The Witcher -sarjan viimeinen osa. Se julkaistiin puolaksi vuonna 2013 – neljätoista vuotta edellisen noiturikirjan jälkeen. Pitkä tauko ei kuitenkaan ole ollut haitaksi, sillä Myrskykausi solahtaa kauniisti osaksi Geraltin saagaa. Tätä tunnetta edesauttaa se, että koko sarjan suomentanut Tapani Kärkkäinen on tehnyt jälleen takuuvarmaa työtä.

Myrskykauden tapahtumat sijoittuvat lomittain ensimmäisen noiturikirjan, Viimeinen toivomus -episodiromaanin tapahtumien kanssa. Tarina käynnistyy, kun Geralt saapuu Kerackin mitättömään kuningaskuntaan. Siellä hänet pidätetään ja hänen noiturinmiekkansa ryöstetään. Kun Geralt koettaa saada miekkojaan takaisin, hän joutuu Punakoralli-velhonaisen lumoihin. Tästä seuraa monenlaisia juonitteluja, joiden aikana miestä viedään välillä kuin pässiä narussa – joskin varsin vihaista sellaista.

Myrskykausi muistuttaa episodimaisen rakenteensa puolesta kahta ensimmäistä noiturikokoelmaa. Erillisten kertomusten koosteen nivoo löyhänlaisesti yhteen tarina Geraltin varastetuista miekoista. Periaatteessa melkein jokainen kirjan kertomuksista toimisi hyvin myös itsenäisenä novellina.

Vauhdikkaissa tarinoissa tavataan monenmoisia otuksia neitoketusta ihmissusiin. Juonikuvioiden lomassa Sapkowski käsittelee myös ajankohtaisia teemoja, kuten naisten oikeutta aborttiin, geenimanipulointia ja tieteen etiikkaa. Esille nousee myös sarjassa alusta lähtien mukana kulkenut kysymys siitä, kuka tai mikä on hirviö? Ja miten sellainen voitetaan, ilman että muuttuu itse samanlaiseksi?

Myrskykausi on luultavasti paras yksittäinen noiturikirja sitten kahden ensimmäisen, Tähtifantasia-palkitun kokoelman. Tämä ei johdu vain siitä, että kirjan dialogi on nokkelaa tai että Sapkowski leipoo uusista tuttavuuksista jälleen nopein, yksinkertaisin vedoin mieleenpainuvia hahmoja.

Syy on ihan muualla. Ensinnäkin Sapkowski on parhaimmillaan lyhyissä tarinoissa. Toisekseen, koska kirjan tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen romaaneissa käsiteltyä suurta sotaa, siinä on kevyempi ja veijarimaisempi ote. Geralt ei myöskään ole vielä niin kyyninen ja ahdistunut kuin myöhemmin.

Lisäksi teos on vapaa romaanien valtavasta henkilökaartista ja moniin suuntiin polveilevasta juonirihmastosta. Nyt Sapkowski voi keskittyä lähinnä Geraltiin, Valvattiin, Punakoralliin ja muutamaan muuhun henkilöhahmoon. Näin kirja pysyy tiiviinä ja jännite yllä.

Myrskykausi osoittaa, ettei Sapkowski ole kadottanut teräänsä ja että hänellä on yhä varastossa oivallisia noituritarinoita. En janoa jatkoa Järven neidon puoliavoimelle lopetukselle – niitä halajavat voivat pelata erinomaista Witcher-tietokonepelisarjaa – mutta Geraltin alkuaikojen seikkailuita lukisi kyllä mielellään lisääkin.

Tiettävästi tämä nyt kuitenkin oli tässä, joten on koittanut aika heittää hyvästit Geraltille… tai sitten aloittaa luku-urakka uudestaan alusta. Mikä ei sekään kuulosta huonolta vaihtoehdolta.

Aleksi Kuutio

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/17.

Muista myös Tähtivaeltaja-lehden 2/14 muhkea Sapkowski-kokonaisuus!