Month: elokuu 2019

Sarjakuvat – Avi Heikkinen: Valotusaika

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

ValotusaikaKansiWEB

Avi Heikkinen:
Valotusaika

Valokuvista tai filmiruuduista koostetut sarjakuvat ovat useimmiten kerronnaltaan kömpelöitä. Tämä vika ei kuitenkaan vaivaa Avi Heikkisen Valotusaikaa (Pokuto). Teos on sekä kerronnallisesti että rakenteellisesti täysiveristä sarjakuvaa. Se myös näyttää piirretyltä, sillä pohjina käytetyt valokuvat on muokattu Photoshop-filttereillä muistuttamaan realistista mustavalkografiikkaa. Oman lisätasonsa onnistuneeseen kokeiluun tuo se, että tarinan keskiössä ovat juuri kamera ja sillä otettavat valokuvat.

Ollaan lähitulevaisuuden Jyväskylässä. New Yorkin terrori-iskussa on kuollut kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja persoonalliset tekoälyt ovat levinneet niin pehmoleluihin, kyniin kuin nettiinkin – eivätkä ne kaikki ole hyväntahtoisia. Aikamatkailussa ja historian muovaamisessakin on jo otettu ensiaskelia.

Valotusaika2WEB

Jarno on nuorehko mies, jonka elämä on ollut silkkaa alamäkeä sen jälkeen, kun hänen Niki-tyttärensä katosi viisi vuotta aiemmin. Vaimo on lähtenyt omille teilleen, duuni ei maistu ja päivät kuluvat huumeiden kanssa läträtessä. Jarno ei osaa päästää irti menneestä, vaan rämpii yhä kipeiden muistojen suossa. Seuranaan hänellä on vain printtilappusin puhuva pehmopossutekoäly.

Erään riehakkaan illan jälkeen Jarno herää keskeltä peltoa. Jostain mukaan on tarttunut uusi kamera, joka paljastuu aikamoisen erikoiseksi vehkeeksi. Sillä voi näet kuvata menneitä tapahtumia. Tämän löydön innoittamana Jarno ryhtyy selvittämään, mitä hänen tyttärelleen oikein tapahtui. Lopputulos ei ole kaunista katsottavaa.

Valotusaika3WEB

Hyvittääkseen menneet virheensä Jarno tarttuu lehdistön laajasti uutisoimaan tapaukseen, nuoren Minttu Valkean katoamiseen. Jos hän löytäisi Mintun ihmekameransa avulla, hän voisi ehkä vihdoin antaa itselleen anteeksi.

Tästä päätöksestä saa alkunsa koukuttavan kimurantti rikosmysteeri, jossa mennyt ja tuleva käyvät vainoharhaista piirileikkiä. Jarno saa peräänsä tappajia, jotka tuntuvat olevan kiinnostuneempia kamerasta kuin Mintusta. Mukaan tarttuu myös entinen poliisimies, jolla on omat taakat kannettavanaan. Lopulta kaikki kytkeytyy kaikkeen, eikä Jarnokaan paljastu aivan viattomaksi sivustakatsojaksi.

Valotusaika5WEB

Valotusaika on hiton hieno sarjakuva, jonka arvoituksellisen juonikuvion seuraan on ilo heittäytyä. Lukuisia yllättäviä käänteitä ja paljastuksia tarjoileva tarina on kerrottu vetävästi, eikä hahmojen luonteenkuvauksesta ole tingitty. Kokonaisuus toimii niin täydellisesti, ettei ole mikään ihme, että Heikkisen sarjakuvan ylistäjiin kuuluvat mm. Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen ja JP Ahonen.

Joka kodin pakkonakki!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Valotusaika4WEB

Elokuvat – The Dead Don’t Die

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , , , ,

TheDeadDontDieJulisteWEB

The Dead Don’t Die

Jim Jarmuschin vampyyrielokuva Only Lovers Left Alive oli hypnoottisen hurmaava kokemus. Zombi-teemasta ohjaaja ei saa samoja tehoja irti – vaikka The Dead Don’t Die -leffassa on paljon hyvääkin.

Centervillen unelias pikkukaupunki on mukava paikka elää. Jopa paikkakunnan poliisit, kuten Bill Murrayn esittämä donitsinhimoinen Cliff sekä Adam Driverin näyttelemä Star Wars -fani Ronnie, ovat varsin rentoa porukkaa, joka ei vähästä hätkähdä. He jättävät metsissä samoilevan erakko-Bobin (Tom Waits) pidättämättä, vaikka tämä ampuu heitä kohti tussarillaan.

TheDeadDontDie8WEB

Kun radiossa soi Sturgill Simpsonin biisi The Dead Don’t Die, Cliff ihmettelee, että onpas tutun kuuloinen laulu. Mihin Ronnie vastaa, että toki, onhan se elokuvan tunnuskappale.

Ensimmäinen ennusmerkki, että jotain on pielessä, saadaan, kun aurinko pysyttelee taivaalla pitkälle iltaan. Televisiouutisissa pohditaan, ovatko herkillä napa-alueilla suoritetut vesisärötykset saaneet Maapallon akselin naksahtamaan paikoiltaan. Hallituksen ja energiatalouden edustajat kieltävät tietenkin teorian jyrkästi. Kuutakin ympäröi kummallinen hehku, lemmikit käyttäytyvät oudosti, eivätkä kännykät suostu toimimaan.

Oudot ilmiöt saavat Ronnien toteamaan, että tämä tulee päättymään huonosti. Lausahdus toistuu useaan otteeseen elokuvan aikana – hyvästä, mutta varsin yllättävästä syystä!

TheDeadDontDie3WEB

Ennen kuin toiminta varsinaisesti käynnistyy tutustutaan myös moneen muuhun kaupungin asukkaaseen. Kuten maajussi-Milleriin (Steve Buscemi), jonka lippalakissa lukee Keep America White Again, ja bensa-asemaa pyörittävään filmifriikki Bobbyyn (Caleb Landry Jones), joka kerää vanhoja Creepy- ja Eerie-lehtiä. Hahmoista eriskummallisin lienee kuitenkin Tilda Swintonin näyttelemä hautausurakoitsija Zelda, joka hallitsee samuraimiekan liikeradat, mutta kävelee jäykästi kuin robotti – ja puhuu paksulla skottimurteella.

TheDeadDontDie4WEB

Ihka ensimmäisinä haudoista kaivautuvat esiin Iggy Popin ja Sara Driverin tulkitsemat zombit. He syövät paikallista kuppilaa pyörittävien naisten suolet ja huutavat aivojen sijaan: ”Kahvia!” Uhrit nähtyään Ronnie on heti varma, että kyse on zombeista. Muutenkaan epäusko ei väritä elokuvan henkilöitä, vaan he ovat valmiita hyvin pikaisesti uskomaan, että kuolleethan ne siellä kävellä löntystävät.

TheDeadDontDie6WEB

Poliisikaksikko suhtautuu kaupungin vallanneisiin raatolaisiin vallan rauhallisesti. Ilmekään ei värähdä tai ääni saa uusia sävyjä, kun naama peruslukemilla kulkeva parivaljakko tutkii outoja tapahtumia. Ristiriita hahmojen eleettömän suhtautumisen ja tilanteen katastrofaalisuuden välillä onkin yksi filmin huumorin lähteistä.

Zombi-teemaa lähestytään muutenkin itsetietoisen komedian ja lukuisten elokuvaviitteiden kautta. Eniten tilaa saa tietenkin George Romeron klassinen Night of the Living Dead jatko-osineen, mutta kumarruksia tehdään myös mm. Plan 9 from Outer Spacen, Zombielandin ja Shock Theater -televisiosarjaa juontaneen Ernie ”Ghoulardi” Andersonin suuntaan.

TheDeadDontDie2WEB

Filmillä on myös ongelmansa. Tarina jakaantuu turhankin moneen suuntaan, ja osa juonilinjastoista jää lopulta täysin merkityksettömiksi. Lisäksi elokuvan sisältämä kulutuskulttuurin kritiikki maistuu päälleliimatulta.

Hillitty ja letkeän humoristinen voisivat olla parhaita sanoja kuvaamaan Jarmuschin visiota zombi-elokuvasta. Herran parhaiden filmien tasolle The Dead Don’t Die ei kohoa, mutta kyllä sen ihan mielikseen katsastaa. Ja ainakin se on sata kertaa hienovaraisempi ja älykkäämpi zombi-komedia kuin raskaasti yliarvostettu Shaun of the Dead.

Toni Jerrman – 3 tähteä

TheDeadDontDie5WEB

Elokuvat – Only Lovers Left Alive

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , ,

OnlyLoversLeftAliveKansiWEB

Only Lovers Left Alive

Nyt kun teattereihin odotetaan indietaideohjaaja Jim Jarmuschin The Dead Don’t Die -zombi-elokuvaa, lienee jo korkea aika arvioida Tähtivaeltajablogissa hänen versionsa vampyyrigenrestä.

Korkea aika myös siksi, että vuonna 2013 valmistunut Only Lovers Left Alive on yksi viime vuosikymmenten parhaista vampyyrifilmeistä. Ja vielä siksikin, että se herättelee selkeitä kaikuja David Bowien, Catherine Deneuven ja Susan Sarandonin tähdittämän The Hunger -klassikon (1983) suuntaan.

OnlyLoversLeftAlive1WEB

Adam (Tom Hiddleston) on Detroitin autioituvan teollisuuskaupungin kupeessa asuva muusikko. Hän poistuu asunnostaan vain harvoin, silloinkin yöaikaan. Verensä hän ostaa lääkäriltä, muut tykötarpeet toimittaa rokkipoika Ian (Anton Yelchin). Adamin ränsistyvä kotitalo on täynnä soittimia, ja hän kerää klassikkokitaroita. Päivät kuluvat uutta musiikkia säveltäessä ja murheen alhossa maatessa.

Adam on lopen kyllästynyt maailman realiteetteihin. Siihen kuinka hänen zombeiksi kutsumansa ihmiset myrkyttävät planeettaa eivätkä arvosta tiedemiehistä suurimpia. Niinpä hän tilaa Ianin välityksellä itselleen erikoisluodin, jonka kärki on valmistettu maailman vahvimmasta puuaineksesta. Se voisi tarjota lopullisen pakotien ahdistuksen ikeestä.

OnlyLoversLeftAlive4WEB

Toisaalla Tangerissa, Pohjois-Marokon rannikkokaupungissa, kalpeakasvoinen ja valkohiuksinen Eve (Tilda Swinton) nauttii elämästään. Öisin hän suuntaa kaupungin kujia pitkin kahvilaan, jossa tapaa kohtalotoverinsa, Shakespearen näytelmätkin rustanneen kirjailija Christopher Marlowen (John Hurt). Heidän yhteiset muistonsa ylettyvät vuosisatojen taakse.

Adam ja Eve ovat ikuinen aviopari, joten kuullessaan aviomiehensä uusimmasta masennuskaudesta nainen lentää pikaisesti Detroitiin. Hän syyttää Adamin nykyisestä mielenlaadusta Byronia ja Shelleytä, joiden kanssa mies vietti aikoinaan liikaa aikaa.

OnlyLoversLeftAlive2WEB

Detroitissa pariskunta nauttii toisistaan ja kiertelee katselemassa kaupungin menneen loiston rapistuneita maamerkkejä. Verilasilliset tarjoavat kaksikolle huumeiden kaltaisen päihdyttävän hurmoksen, jonka jäljiltä ajatukset lentelevät halki vuosisatojen tai kohoavat avaruuden ääriin.

”Tiesitkö, että jossain tuolla ylhäällä on planeetan kokoinen timantti? Valkoinen kääpiö, luhistunut tähti. Paitsi että se säteilee kuin timantti, siitä lähtee myös ääni, kuin jättimäisen gongin kumu.”

Autuas yhdessäolo saa kuitenkin päätöksen, kun paikalle kurvaa Even sisko, Ava (Mia Wasikowska). Iloluontoinen tyttö on kärsimätön, eikä mikään määrä verta tunnu tyydyttävän hänen nälkäänsä.

OnlyLoversLeftAlive3WEB

Only Lovers Left Alive on tunnelmoiva elokuvahelmi. Sen kuvat ja sommitelmat ovat tarkkaan harkittuja, ilmapiiri kiireettömyyden läpitunkema. Kun aikaa on loputtomiin ja perspektiivi maailmaan iätön, kiertyy elämä lopulta hyvin pieniin piireihin. Vain rakkaus jää, mutta se onkin voimista vahvin.

Thor-elokuvissa Lokina nähty Hiddleston tekee tässä filmissä hienon roolityön romanttisen elämäntuskan alle vaipuneena rock-tähtenä. Vielä huikeampi on Swintonin hypnoottinen suoritus eteerisenä vampyyrinä, joka tuntuu leijuvan varjona todellisuuden yllä.

Veristä toimintaa etsiville leffaa on aivan turha suositella. Mutta jos etsii huumaavaa tunnelatausta, niin sitä on tarjolla roppakaupalla.

Toni Jerrman – 5 tähteä

OnlyLoversLeftAlive5

Elokuvat – Once Upon a Time… in Hollywood

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , , ,

once_upon_a_time_julisteWEB

Once Upon a Time… in Hollywood

Hollywood, 1969. Uransa alamäkeä surkutteleva Rick Dalton (Leonardo DiCaprio) on ex-tähti, joka loisti aikoinaan sekä elokuvakankailla että televisioruuduissa. Nyt hän kelpaa enää tv-sarjojen pahisrooleihin. Rickin mielialaa ei paranna, että hänen naapurissaan asuvat elokuvakaupungin kuumimmat nimet, Sharon Tate (Margot Robbie) ja Roman Polanski (Rafal Zawierucha).

Miehen ainoa tuki ja turva on hänen entinen sijaisnäyttelijänsä Cliff Booth (Brad Pitt). Nykyisin Cliff toimii lähinnä Rickin kuskina ja juoksupoikana – sekä olkapäänä, jota vasten Rick voi purkaa murheitaan. Vähään tyytyväistä Cliffiä ei stunt-uran taantuminen pahemmin häiritse. Onhan hän cool. Sekä niin tappelutaitoinen, että jopa Bruce Lee (Mike Moh) on helisemässä.

Hollywood4WEB

Viinaa ja tupakkaa kuluu, kun tämä parivaljakko viettää iltaa tai kurvailee Hollywoodin bulevardeilla. Samalla pohditaan, pitäisikö tarttua Marvin Schwarzin (Al Pacino) tarjoukseen ja lähteä Eurooppaan näyttelemään italolänkkäreissä.

Hyytävämpää sisältöä kokonaisuuteen tuovat vanhalla elokuvaranchilla asuvat hippitytöt, kuten Pussycat (Margaret Qualley) ja Squeaky (Dakota Fanning). He ovat osa pahamaineista Mansonin perhettä.

Elokuvan punaisena lankana kulkevat Rickin henkisen ahdingon setviminen, tulevan tragedian odotus sekä 1960-luvun lopun Hollywoodin nostalginen kuvaus. Tilaa saavat neonvalot ja mainosjulisteet, asusteet ja maamerkit sekä vanhat radio-ohjelmat ja tv-sarjat. Playboy-kartanon juhlat ja aikakauden näyttelijätähdet vilahtelevat kuvissa.

Hollywood2WEB

Käytännössä tähän maailmaan upotaan jo liiankin kanssa, sillä elokuvaan on päätynyt turhan paljon tyhjäkäyntiä. Ohjaaja-käsikirjoittaja Quentin Tarantino on niin ihastunut omaan satumaiseen Hollywoodiinsa, ettei selvästikään osaa päästää siitä irti.

Paremmin hän onnistuu pätkissä, jotka esittävät Rick Daltonin uran vanhoja elokuvia ja tv-sarjoja. Näissä jaksoissa on aitoa hupia ja osuvaa itseironiaa. Hyvin toimii myös filmin huikea päätös, josta on parempi olla kertomatta etukäteen mitään.

Once Upon a Time… in Hollywood on melankolinen rakkaudentunnustus maailmalle, jota ei enää ole. Kuten Tarantinon elokuvat aina, se on taitavasti ohjattu ja näyttelijäkaartiltaan silkkaa ykkösluokkaa. Täydellisesti toimivat myös lavastus ja puvustus, tarkkaan harkitusta musiikkiraidasta nyt puhumattakaan. Kunpa vain sitä mittaa olisi hieman lyhennetty…

Toni Jerrman – 4 tähteä

Hollywood3WEB

Elokuvat – Shocking Dark

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , ,

ShockingDarkKansiWEB

Shocking Dark
aka Terminator 2
aka Aliens 2
aka Alienators
(Blu-ray)

Italiassa on aina osattu rahastaa Hollywoodin menestysleffojen maineella. Tästä käyvät todisteeksi jo lukuisat Tähtivaeltajassakin esitellyt Tähtien sota -kloonit. Kierrätysmateriaaleja löytyy rutkasti myös Bruno ”Vincent Dawn” Mattein ohjaamasta Shocking Dark -halpiksesta (1989) – jota on aikoinaan myyty myös nimillä Terminator 2 ja Aliens 2.

Lähitulevaisuuden Venetsia on tyhjennetty asukkaista tappavien myrkkykaasupilvien takia. Kaupungin uumenissa sijaitsee kuitenkin Tubular-yhtymän tutkimuslaitos, jossa etsitään keinoja, joilla alue saataisiin puhdistettua saasteista. Tai näin ainakin firma itse väittää.

ShockingDark3WEB

Yllättäen Venetsiaa vahtivan tarkkailuaseman monitoreihin ilmestyy kauhistuneita tutkijoita, jotka pakenevat kellarikäytävissä tuntematonta uhkaa. Paikalle lähetetään pieni sotilasosasto selvittämään, mistä on kyse. Reissulle tarttuu mukaan myös tiedenainen Sara (Haven Tyler) sekä Tubular-yhtymää edustava Samuel (Christopher Ahrens).

Kuten olettaa saattaa, Samuel on italovastine Alien-filmien Bishopille. Leffan jälkipuoliskolla hänestä tosin kuoriutuu täysiverinen schwarzeneggenaattori. Tässä vaiheessa aiemmin ihmismäisesti liikkunut Samuel alkaa myös kävellä jäykkään terminaattori-tyyliin.

Sara on puolestaan yhdistelmä Terminator-leffan Sarah Connorsia ja Alien-elokuvien Ripleytä. Ennen loppukahinoita hän tosin käyttäytyy kovin kauhistuneesti eikä osaa avata edes ovea. ”Paina sitä avaa-nappia! Siis avaa-nappia!” huudoista huolimatta hän jatkaa sulje-painikkeen näpyttelyä.

ShockingDark6WEB

Pölhöin kopiohahmo on kuitenkin Geretta Gerettan näyttelemä Koster. Geretta yrittää kanavoida Aliens-filmin kovapintaista Vasquezia sellaisella vimmalla, että hahmo ylittää kaikki naurettavuuden rajat: ”Alright you bunch of pussies! I’m back and I’m kicking ass!” Tosin merijalkaväkeä mukamas edustava Mega Force -sotilasjoukko on muutenkin täynnä aivan päättömästi käyttäytyviä idiootteja.

Ensimmäisen tunnin ajan Shocking Dark on nimensä mukaisesti järkyttävän huono. Sotilastiimi vaeltaa loputtomiin käytöstä poistetun ydinvoimalan uumenissa, eikä jännitys tiivisty edes silloin, kun nurkan takaa ilmestyy murhanhimoinen karvakoura. Ja vielä vähemmän siinä vaiheessa, kun monsterimutantit näytetään koko komeudessaan: nehän ovat isovarpailla tehtyjä sammakkopäisiä mustan laguunin hirviöitä!

ShockingDark2WEB

Vaikka sotilastiimillä on käytössään tutunoloisia laitteita, jotka ilmaisevat vihollisten sijainnin, hitaasti laahustavat hirviöt onnistuvat tämän tästä pääsemään heidän kimppuunsa. Sotilaiden yleisin reaktio piipityksen voimistuessa kun on jähmettyä paikoilleen. Toisaalta näitä monstereita on äärimmäisen helppo lahdata. Kaikesta huolimatta aika moni joukon jäsen päätyy lopulta seittiin koteloiduksi.

Jossain välissä mukaan löydetään myös pelokas pikkutyttö Samantha (Dominica Coulson), jonka roolina on toimia elokuvan Newt-hahmona. Lisäksi selviää, että Tubularin laboratorioissa on todellisuudessa kehitelty uusia geeniteknologioita, joilla voisi luoda supersotilaita. Valitettavasti muuntogeeni leviää ilmateitse, ja se on muuttanut kaikki tutkijat aiemmin nähdyiksi hirviöiksi.

ShockingDark4WEB

Koskaan ei selviä, miksi aine ei vaikuta Mega Force -ryhmään – tai se, miten he ylipäätään voivat käyskennellä myrkkykaasujen kiusaamassa Venetsiassa ilman kaasunaamareita. Mutta mitäs me pienistä.

Tämä paljastus ei vielä riitä Saralle, joka haluaa, että tiimi tunkeutuu syvemmälle kaupungin uumeniin. Tubularin tehdaskompleksin valvontakeskuksesta kun saattaisi löytyä lisää todisteita firman ilkeistä suunnitelmista.

Käänne ei innosta Samuel-replikanttia, jonka tehtävänä on suojella yhtiön mainetta. Siksi hän on valmis räjäyttämään koko rakennuksen – vaikka moinen temppu saattaisi levittää hirviömäisen muuntogeenin koko ihmiskunnan kiusaksi. ”Se ei ole minun ongelmani”, toteaa tuhoutumaton konemies.

Tässä vaiheessa katsoja tosin ihmettelee, kuinka kaikkien ihmisten muuttuminen monstereiksi palvelisi Tubular-konsernin osakkeenomistajien etuja.

Filmin päätökseen on ladattua ihan aitoa jännitettä, kun Sara ja Samantha pakoilevat tehdassalien uumenissa pysäyttämätöntä tappokonetta. Valitettavasti he myös kirkuvat tauotta.

ShockingDark7WEB

Mutta uskoisitteko, jos väittäisin, että kaikki ratkeaa, kun paikalta löytyy avaruusalus? No en minäkään. Entä jos korvaisin avaruusaluksen aikakoneella? Olisiko se uskottavampaa?

Ilkeänä miehenä en suostu paljastamaan, onko jompikumpi näistä väitteistä totta. Sen selvittämiseksi joudut katsomaan elokuvan ihan itse!

Shocking Dark on halvassa kopiokehnoudessaan vallan herkullinen kalkkunapaistos. Ainakin sen yhteydessä saa nauraa useaan otteeseen – jos vain alkupuolen tylsimmät jaksot eivät ole jo saatelleet unten maille.

Jess söör, ja helttaa kehiin!

ShockingDark1WEB

Leffa • tai •••••
Kuva ••••
Lisät ••

Pari lähes vartin mittaista haastattelusessiota. Niistä ensimmäisessä käsikirjoittajapari Claudio Fragasso ja Rossella Drudi päivittelevät elokuvan heikkolahjaisuutta sekä tuottajien älyttömiä vaatimuksia. Armoa eivät saa myöskään Paolocci-veljesten hirviöefektit.

Näyttelijä Geretta Geretta kertoilee puolestaan lyhyesti urastaan italotuotannoissa ja väittää kivenkovaa, ettei missään vaiheessa tajunnut elokuvan olevan Terminator- ja Aliens-ripoff.

Näiden päälle erilliset italiankieliset alkutekstit sekä traileri, joka mainostaa elokuvan kertovan avaruudesta saapuvista monstereista.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

ShockingDarkTerminator2KansiWEB

Kirjat – Harry Harrison: Eedenistä länteen

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Yleinen , , , , ,

HarrisonEedenistaLanteenWEB

Harry Harrison
Eedenistä länteen
West of Eden
Suom. Tommi Puolakka. Vaskikirjat

Eedenistä länteen on ensimmäinen osa Harry Harrisonin klassikon asemaan kohonnutta Eeden-trilogiaa. Itsenäisenäkin romaanina toimiva kunnianhimoinen teos on kiehtova vaihtoehtohistoria maailmasta, jossa asteroidi ei päättänyt dinosaurusten valtakautta.

Lisäajan myötä Maapallolle on syntynyt kahdella jalalla kävelevä älykäs liskolaji, joka hallitsee kotiseutujaan suvereenisti. Kehittyneen bio- ja geeniteknologiansa avulla nämä liskot, jilanet, ovat kasvattaneet itselleen suuria peltojen ja laidunmaiden ympäröimiä kaupunkeja – sekä muovanneet muista eläimistä ratsuja, laivoja, aseita ja teknisiä laitteita omaan käyttöönsä.

Ilmojen viileneminen ajaa jilanet kuitenkin etsimään itselleen uutta mannerta asutettavaksi. Siellä he kohtaavat ensimmäistä kertaa ihmisiä. Molemmat lajit inhoavat toisiaan jo ensisilmäyksellä. Tästä käynnistyy taistojen kierre, jossa kokonaisia populaatioita lahdataan viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Sekä ihmisten että jilaneiden päämäärä on toisen lajin täydellinen hävittäminen.

Ihmiset ovat tilanteessa selkeitä altavastaajia, sillä he ovat kehitykseltään vasta myöhäiskivikautisessa vaiheessa. Vuodenaikojen mukaan vaeltavilla pienillä metsästäjäheimoilla on aseinaan kiviteräisiä nuolia ja keihäitä, joilla he taistelevat armeijamaisesti järjestäytyneiden jilaneiden myrkkyä sylkeviä kuolemankeppejä vastaan.

Tarinan päähenkilö on nuori Kerrick-poika, joka jää jilaneiden vangiksi, kun nämä tappavat hänen koko heimonsa. Uteliaisuus uutta eläinlajia kohtaan saa liskot opettamaan pojalle oman kielensä. Vuosien vieriessä Kerrickistä tulee kuin yksi jilane muiden joukossa. Keskeisin syy tälle kehitykselle on uuden kaupungin valmistumistöitä johtavan Vainten vallanhimo. Hän näkee Kerrickissä ja tämän kyvyissä arvokkaan pelinappulan omille suunnitelmilleen.

Kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin Vainte on mielessään kuvitellut.

Eedenistä länteen -romaanin juonikuvio vetää kiihkeällä vauhdilla eteenpäin, joten kirjaa on paha laskea kesken käsistään. Myös Kerrickin mielenliikkeiden kuvaus on onnistunut. Hän on hahmo, jonka minäkuva on jakautunut kahden lajin välille – ja joka tuntee olevansa ulkopuolinen molempien seurassa.

Romaanin huikeinta antia on silti sen maailmanrakennus. Harrison on pohtinut tarkkaan jilaneiden erikoisen historian, elämänkaaren, yhteiskuntarakenteen, uskonnot ja teknologiset saavutukset. Ihmeen tuntua soittelevia mielikuvituksellisia mutta aina yhtä loogisia ideoita ja yksityiskohtia aivan vyöryy lukijan eteen. Erityishuomiota saa jilaneiden kieli, jossa äänteiden ohessa keskeisessä asemassa ovat kehon värivaihtelut, liikkeet ja asennot.

Sen lisäksi, että näitä seikkoja esitellään osana tarinaa, löytyy teoksen lopusta noin 30-sivuinen liite, joka valaisee tarkemmin kirjan todellisuutta.

Eedenistä länteen on suurta tieteiskirjallisuutta. Eeppisestä maailmankuvastaan huolimatta se ei kadota inhimillistä ydintään tai tyydy mustavalkoisiin hyvä/paha-asetelmiin. Teoksen saaminen vihdoin ja viimein suomeksi on kulttuuriteko.

Toni Jerrman

Sarjakuvat – Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , ,

Voro2KansiWEB

Janne Kukkonen:
Voro 2: Tulikiven armeija

Janne Kukkosen mainio fantasiaseikkailu Voro: Kolmen kuninkaan aarre voitti ilmestyessään aivan ansaitusti Sarjakuva-Finlandia-palkinnon. Sittemmin teos on myyty niinkin koviin sarjakuvamaihin kuin Ranskaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Nyt vilkkaan ja neuvokkaan mutta myös kovin rämäpäisen Lilja-tytön seuraan palataan Voro 2: Tulikiven armeija -albumissa (Like).

Voro21WEB

Maagista keskiaikafantasiaa edustavassa tarinassa Lilja ja hänen Seamus-mentorinsa matkaavat kuninkaanlinnan hallitsemaan kaupunkiin. Maailmassa soditaan ja armeijat marssivat, mutta kaksikko halajaa vihdoin hieman rauhallisempaa elämää varkaiden killan suojissa. Veri vetää Liljaa silti keikoille, jotka osoittautuvat kerta toisensa jälkeen vauhdikkaammiksi ja vaarallisemmiksi.

Toisaalla muinainen tuli-isä, Ithiel-jumala, on noussut haudastaan. Shamaaniherra Paloheimon uskonsoturien sekä Tulikiven kuolemattoman jättiläisarmeijan avulla hän aikoo päästää puhdistavan tulen valloilleen ja pyyhkiä ihmissaastan maan pinnalta.

Voro24WEB

Myös Lilja ja Seamus joutuvat sekoitetuksi näihin tapahtumiin, kun kuninkaan vallanhaluinen poika palkkaa heidät etsimään Tulikiven armeijaa komentavan mystisen talismaanin palaset.

Voro 2 pelittää kuin häkä. Omapäinen Lilja on sympaattinen päähenkilö, joka ei anna periksi edes mahdottomien uhkien edessä. Tarina puolestaan vyöryy eteenpäin vikkelän mukaansatempaavasti ja latoo lukijan eteen niin jännitystä, huumoria kuin menneiden aikojen legendojakin.

Voro23WEB

Kaikki tämä on vieläpä piirretty rennon ilmeikkäästi sekä sarjakuvakerronnan lukuisia mahdollisuuksia hienosti hyödyntäen. Niinpä lähes 350-sivuinen sarjakuvamammutti viihdyttää koko mittansa ajan – käytännössä kirjaa ei halua laskea hetkeksikään käsistään.

Nyt voimme vain jäädä tohkeissaan odottamaan Voro-eepoksen seuraavaa osaa. Ei millään malttaisi!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Voro22WEB