Elokuvat – Under the Skin

UnderTheSkinKansiWEB

Under the Skin
(UK-versio, blu-ray)

”Tiedän että taidetta on, skiense fiktion”, lauloi Eppu Normaali aikoinaan. Tästä huolimatta aidosti taiteellisuuteen pyrkivät tieteiselokuvat ovat harvassa. Jonathan Glazerin ohjaama Under the Skin (2013) on kuitenkin sitä itseään.

Glazer paaluttaa elokuvansa tyylilajin katsojien mieleen heti kättelyssä. Parin ensimmäisen minuutin aikana kuvaruudussa näkyy pelkästään pimeydessä hohtava valopiste, joka hitaasti muuttuu pyöreiksi muodoiksi. Sitten näytetään öisiä, ankaria maisemia Skotlannin syrjäseuduilta. On lumen ympäröimä joki, metsän siimeksessä kiemurteleva tie ja mutkissa kaasutteleva moottoripyörä.

Kuvastoon alkaa tulla jonkin tason tolkkua, kun motoristi pysähtyy tien reunaan ja noutaa lähistöltä naisen ruumiin. Sen hän kuljettaa pakettiautolla hylättyyn tornitaloon. Valkeassa, rajattomassa tilassa naisen alaston kopio riisuu ruumiin ja pukee ylleen tämän vaatteet. Sitten nainen ajaa pois paikalta pakettiautolla.

UnderTheSkin1WEB

Tämä nimettömäksi jäävä nainen (supertähti Scarlett Johansson) on elokuvan näkökulmahenkilö. Kamera seuraa, kun hän kiertelee pakettiautolla Glasgow’n katuja nuoria miehiä tarkkaillen. Väliin hän lähestyy kulkijoita ajo-ohjeiden varjolla. Samalla hän utelee miehiltä näiden suhdestatusta ja kotioloja. Yksinäisiksi osoittautuville hän tarjoaa kyydin, jonka lopussa odottaa lupaus seksistä.

Lupaus ei käy toteen. Nainen johtaa uhrinsa autiotaloon, jonka ovi avautuu täydelliseen pimeyteen. Tumman peililattian pinnasta heijastuvat ainoastaan ihmishahmot ja vaatteet, jotka he riisuvat. Mutta ennen kuin miehet ehtivät koskettaa lumoojatarta, he vajoavat hitaasti mustaan, öljymäiseen nesteeseen.

UnderTheSkin6WEB

Toisaalla näemme syrjäisen rannan ja avioparin puolitoistavuotiaan lapsensa kera. Kiehuva aallokko repii vaimon ja tämän miehen vetiseen hautaan sekä kuluttaa loppuun uimarin, joka yrittää pelastaa heidät. Mitä tekee naisemme? Kolkkaa voipuneen uimarin ja raahaa hänet mukaansa – sekä hylkää itkevän pikkulapsen niille sijoilleen.

Under the Skin on mystinen ja eriskummallinen filmihelmi. Se luottaa katsojan kykyyn tulkita kuvia eikä sorru selittelemään tapahtumia tai niiden taustoja. Glazer pelaa pitkillä, hiljaisilla kohtauksilla ja eteerisellä tunnelmalla. Samalla hän lataa rutkasti sisältöä Johanssonin ilmeettöminä pysytteleviin kasvoihin.

Elokuva pohjautuu Michel Faberin Lihaa ja verta -romaaniin (ks. Tähtivaeltaja 2/01), mutta mitä vähemmän kirjasta tietää, sen parempi. Filmin vahvuus kun piilee juuri arvoituksellisuudessa ja epätietoisuudessa, joka alkuteoksessa on purettu auki.

UnderTheSkin3WEB

Glazer on sisäistänyt myös vanhan totuuden, jonka mukaan taide, joka ei sisällä runsaasti alastomuutta, on silkkaa teeskentelyä.

Under the Skin on viipyilevän kerronnan taidonnäyte, joka fuusioi saumattomasti tutun ja vieraan, tavanomaisen ja käsittämättömän. Sen arkisimmissakin kuvissa hehkuu outouden ilmapiiri, joka jää mielen pohjalle kummittelemaan.

Leffa ••••
Kuva ••••
Lisät •••

Kymmenen noin viisiminuuttista minidokumenttia, jotka valaisevat elokuvanteon eri osa-alueita. Mukana on paljon mielenkiintoisia faktoja. Kuten, että monet kohtauksista kuvattiin piilotetuilla kameroilla – joita saattoi samaan aikaan olla käytössä kymmenkunta. Ratkaisulla haettiin naturalismia niin elokuvan visuaaliseen ilmeeseen kuin näyttelijöiden reaktioihin. Leikkaajalle tämä tosin tiesi painajaismaista työmäärää, koska materiaalia kertyi monin verroin normaalia enemmän.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/14.

UnderTheSkin2WEB

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2018 jaettu

MitchellLuukellotWEB

Tähtifantasia-palkinto 2018

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2017 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Sammakon julkaisemalle
DAVID MITCHELLIN romaanille LUUKELLOT.
Teoksen on suomentanut Einari Aaltonen.

Luukellot on episodiromaani, joka yhdistää kerronnassaan fantasiaa, kauhua ja reaaliproosaa. Kirja alkaa vuodesta 1984, kun teini-ikäinen Holly Sykes karkaa kotoaan ja kohtaa matkallaan vaarallisia ja yliluonnollisia tapahtumia. Mosaiikkimaisen kerronnan kautta lukijalle raotetaan mysteeriä kuolemattomista olennoista, jotka saavat voimansa meistä ihmisistä, kuolevaisista, oman kehomme ja ajallisuutemme rajaamista luukelloista.

Kirja jakautuu kuuteen lukuun, jossa Hollyn tarinaa seurataan lähes kuudenkymmenen vuoden ajan eri kertojien kautta – välillä lähempää, välillä kauempaa. Samalla avataan taustalla vaanivaa suurempaa tarinaa, jossa ihmisten elinvoimasta ja ajasta käydään suurta kamppailua. Suomentaja Einari Aaltonen on puhaltanut Luukellojen monet kertojanäänet eloon. Jokainen niistä kuulostaa aidolta ja erilaiselta, ja kerrontatyylien vaihdokset tulevat käännöksessä hyvin esiin.

Luukellot kietoutuu kuolemattomuuden kysymyksen ympärille. Se kysyy lukijalta, mitä tämä olisi valmis uhraamaan kuolemattomuuden eteen ja minkä arvoista ikuinen elämä on. Samalla se luotaa suhdettamme aikaan. Aika lyö leimansa meihin, rappeuttaa ja rampauttaa, mutta onko se silti enemmän ystävämme kuin vihollisemme. Kirjan vuosikymmenien ajalle levittäytyvä tarina antaa Mitchellille myös mahdollisuuden pohtia yhteiskunnallisia muutoksia ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksia.

Luukellot on oivallinen yhdistelmä urbaania fantasiaa, yliluonnollista mysteeriä ja perinteistä kaunokirjallisuutta. Teos ei jää raskaiden teemojensa vangiksi, vaan pysyy viihdyttävänä ja kiinnostavana loppuun asti.

David Mitchell (s. 1969) on englantilainen kirjailija. Vuonna 2014 englanniksi ilmestynyt Luukellot sisältää viitteitä hänen aikaisempiin teoksiinsa, kuten Pilvikartasto (2004), Black Swan Green (2006) ja Jacob de Zoetin tuhat syksyä (2010).

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Finncon 2018 -tapahtuman ohjelmaa Turussa. Palkinto jaettiin kahdettatoista kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme ja Aleksi Kuutio, kirjailija Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Sarjakuvat – Sandman Deluxe 6 & 7

Sandman67kannetWEB

Sandman Deluxe 6 & 7

RW Kustannuksen suomeksi saattelema Sandman Deluxe -sarja on edennyt jo osiin kuusi ja seitsemän. Sivuja molemmissa teoksissa on yli 250, joten ne tarjoavat mojovan kattauksen Neil Gaimanin käsikirjoittamia fantastisia tarinoita.

Kutoskirja sisältää pääosin yksittäisiä historiallisia kertomuksia, joissa Unten valtias näyttelee vain sivuosaa. Moni niistä käsittelee valtaa ja johtajuutta sekä sen myötä syntyviä vastuita ja velvollisuuksia. Setin kiehtovin jakso on Tuhannen ja yhden yön taruista ammentava, myyttiseen Bagdadiin sijoittuva Ramadan.

P. Craig Russellin upeasti kuvittama tarina loihtii lukijan silmien eteen taivaallisen kaupungin, jonka loistolle ja ihmeille ei löydy vertaa. Viisauden ja nautintojen tyyssijassa asuu tietäjiä ja alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja runoilijoita. On eläviä koneita ja puhuvia eläimiä. Suunnattomia aarteita ja herkkuja pursuavia toreja.

Sandman6WEB

Tästä huolimatta kalifi Harun tuntee levottomuuden leviävän sielussaan. Kuinka kultakauden voisi säilyttää ikuisesti, kun ihmisten maailmassa kaikella on aikansa? Harun hakee kysymykseen vastausta uinuvien rajamaiden ruhtinaalta ja tarinoiden valtiaalta. Lopulta hän suostuu dramaattiseen vaihtokauppaan, joka vie häneltä kaiken – mutta antaa maailmalle kenties sitäkin enemmän.

Sadunomaisia tunnelmia tavoittava Ramadan on yksi Sandman-jatkumon vaikuttavimmista yksittäisistä kertomuksista. Se resonoi myyttien, tarujen ja mielikuvituksen ajattomuutta. Korostaa tarinankerronnan merkitystä ihmisyyden ytimessä. Teemoja, jotka lävistävät koko Gaimanin tuotannon.

Sandman74WEB

Sandman Deluxe 7 koostuu edellisestä kirjasta poiketen yhdestä pitkästä tarinasta. Siinä Unijukka ja Kuume lähtevät etsimään 300 vuotta aiemmin omille teilleen hävinnyttä veljeään, Katoa. Retken puitteissa tilaa saa myös Unten valtiaan luonteenkuvaus ja henkinen kasvu. Traagisuuteen taipuvainen, usein kylmän etäinen kalpeanaama joutuu etsimään oman inhimillisyytensä. Tekemään vaikeita valintoja ja saattamaan kesken jätettyjä asioita päätökseen.

Huumoria ja hulluutta tarinaan tuo Kuume, jonka nimi voisi kääntyä myös muotoon Houre. Kiihkeän ja ailahtelevan tytön ote todellisuuteen on vähintäänkin hauras. Niinpä hänen suustaan pulpahtelee toinen toistaan ihmeellisempiä repliikkejä. Kysymyksiä, joita muut eivät edes tajua esittää.

”Poikkeaako virheliike paljonkin oikeasta?” ”Onko sille sanaa, kun esittelee jotakuta, jonka nimeä ei muista jollekulle, jonka nimen unohtaa siinä esitellessä?” ”Kulutatko ikinä päiväkausia keksien uusia jäätelömakuja? Kuten broileri- tai puhelinjätskiä?”

Sandman72WEB

Suuren tarinan katveessa Gaiman esittelee muutaman sivuhahmon, joiden elämänkohtalot koskettavat. Kuten ikiaikaisen rakkauden jumalattaren, jonka nykypäivän temppelinä toimii nuhjuinen strippibaari.

Kirjan taiteellisesta asusta vastaa lähinnä Jill Thompson, joka ei kuukausittaisen lehden puitteissa yllä parhaaseen jälkeensä. Tässäkin yhteydessä hänen kuvallinen ilmaisunsa toimii silti riittävän hyvin.

Koska kyseessä ovat Deluxe-sarjan kirjat, molemmista teoksista löytyy myös lisämateriaalia, kuten kuvagalleria ja Ramadan-tarinan alkuperäinen käsikirjoitus.

Ja nyt kaikki tutimaan!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

Aiemmat Tähtivaeltajablogin Sandman Deluxe -arvostelut:

Sandman Deluxe 1
Sandman Deluxe 2 & 3
Sandman Deluxe 4 & 5

Sandman71WEB

Elokuvat – The Sisterhood

SisterhoodKansiWEB

The Sisterhood
(USA-versio, dvd)

Äärettömän tuottelias filippiiniläisohjaaja Cirio H. Santiago rakastui aikoinaan syvästi kahteen ensimmäiseen Mad Max -elokuvaan. Niinpä hän rykäisi maailmaan lukuisia toimintafilmejä, joissa hurjilla autoilla ja asuilla varustautuneet karjut ottavat toisistaan mittaa postapokalyptisissä maisemissa. Leffat, kuten Stryker – Aavikon varjo (1983), Wheels of Fire aka Desert Warrior (1985), Equalizer 2000 (1987) ja Dune Warriors (1990), kuvattiin samoilla hiekkakuopilla ja kierrätetyllä rekvisiitalla – osin myös vanhoja kohtauksia uudelleenkäyttäen.

Tämän setin kiehtovin filmi on naisten emansipaatiota korostava The Sisterhood (1988). Jos oikein räväkästi haluaa lähihistoriaa tulkita, sen voi nähdä yhtenä merkkipaaluna amatsonihenkistä feminististä sanomaa julistavien toimintaelokuvien jatkumossa – jonka tuorein tuotos on tietenkin Patty Jenkinsin ohjaama Wonder Woman (2017).

Sisterhood5WEB

”Viimeinen suuri sota pyyhkäisi vanhan maailman mennessään. Samalla hävisivät laki ja järjestys. Valtaan nousivat rautanyrkkiset sotapäälliköt. Vahvat menestyivät, heikot jäivät heitteille. Tämän kaaoksen ja anarkian keskellä joukko lahjakkaita naisia vaelsi autioituneessa maisemassa. Heidän pyhä tehtävänsä oli palauttaa rauha ja tasa-arvo maailmaan”, paasaa syvällä rintaäänellä puhuva kertoja.

Vuonna 2021 Maapallo on todellakin muuttunut yksinomaan hiekkakuoppien ja kivikkojen sävyttämäksi autiomaaksi. Tässä maastossa ratsastaa kaksi myyttiseen Sisterhood-järjestöön kuuluvaa naista, Alee (Rebecca Holden) ja Vera (Barbara Patrick). Matkan varrella he kohtaavat lihaksikkaan Mikalin (Chuck Wagner) johtaman jengin, joka on ottanut pukeutumisvinkkejä niin luolamiehiltä, viikingeiltä kuin Mad Max -elokuvista. Tästä seuraa höpsö miekkataistelu, jonka naiset voittavat – osittain Aleen telekineettisen sädekatseen avulla.

Myöhemmin selviää, että kaikilla Sisterhoodiin kuuluvilla naisilla on jokin supervoima!

Sisterhood2WEB

Katsojille esitellään myös Marya (Lynn-Holly Johnson), joka asuu pikkuveljensä kanssa köyhässä pikkukylässä. Muut asukkaat haukkuvat naista noidaksi, koska hän osaa keskustella lemmikkihaukkansa kanssa. Pois ei voi kuitenkaan lähteä, sillä Marya on alistunut patriarkaalisiin opetuksiin, joiden mukaan nainen voi elää vain miehisen vallan alla. Hänen mielestään tarinat amatsoninaisista, jotka kukoistavat ilman miehiä, ovat mahdotonta satua.

Filmin edetessä Marya saa huomata, kuinka väärässä hän olikaan. Tokihan todellinen voima, kunniantunto ja rakkaus kaikkea elämää kohtaan asuu juuri vahvoissa ja itsenäisissä naisissa.

Sisterhood1WEB

Sitä ennen kohdataan kuitenkin sotalordi, joka kaipaa uusia osia syvästi ihailemaansa panssariajoneuvoon. Partaherra saarnaa seuraajilleen kaunista unelmaa, joka on täynnä tappamista, ryöstelyä ja raiskaamista. Pian miekkosen joukot kurvaavatkin köyhän miehen Mad Max -autoillaan ja -moottoripyörillään kylään, jossa Marya asuu. Mukana geimeissä on myös aiemmin nähty Mikal.

Heppoisen toiminnan keskellä Mikal tulee tappaneeksi Maryan veljen. Tämä ajaa nuoren naisen pakosalle aavikon keskelle. Myöhemmin Marya lyöttäytyy yhteen Aleen ja Veran kanssa. Peräänsä he saavat Sisterhoodia verisesti vihaavan Mikalin ja tämän toverit.

Sitten tapahtuu ihan kaikkea ja vähän vielä päälle. Alee ja Vera vakuuttavat Maryan naisten ylivertaisuudesta, Mikal kaappaa Veran, resuiset säteilymutantit käyvät naisten kimppuun ja erilaisia pahisjengejä tulvii vastaan joka nurkalla. Miekoilla, jousipyssyillä ja kirveillä riittää siis töitä.

Sisterhood4WEB

Tilanne saa uuden käänteen, kun Alee ja Marya löytävät luolien keskeltä vanhan sotilastukikohdan. Sieltä he saavat käsiinsä niin konetuliaseita kuin raskaasti aseistetun, täysin toimintakuntoisen panssariajoneuvon. Tämän jälkeen miehet ovat helisemässä.

Kaikki huipentuu lordi Barakin (Robert Dryer) johtaman Kalkaran linnoituskaupungin kaduilla käytävään taistoon. Pelissä ovat sekä päähenkilöiden että vankilassa viruvien Sisterhoodin jäsenten henget.

Filmin lopullinen opetus on, ettei naisten pidä alistua miesten luomiin elämisen malleihin. Aseetkin on syytä hylätä, sillä vain armo voi muuttaa maailmaa. Tämän oppii myös Mikal, joka toteaa filmin viimeisinä sanoina: ”Alan vähitellen ymmärtää, että Sisterhoodissa on tulevaisuutemme. Toivon heille yksinomaan kaikkea hyvää.”

Sisterhood3WEB

Asiallisesta sanomastaan huolimatta The Sisterhood on kovaa ja korkealta kaakattava kalkkuna. Taisteluita ja räjähdyksiä toki piisaa – jopa kankaiset teltat räjähtävät komeiksi tulipalloiksi, kun niitä ampuu liekehtivällä nuolella. Toiminta on kuitenkin kökköä ja näyttelijäsuoritukset lonkalta vedettyjä. Pahinta on filmin korvia raastava ääniraita, joka kuulostaa siltä kuin joku epämusikaalinen ihminen olisi ensimmäistä kertaa istutettu syntetisaattorin ääreen ja käsketty pimputella, mitä mieleen juolahtaa.

Meininki ei silti hidastele, joten kokonaisuus viihdyttää takuulla kaikkia huonon maun ystäviä. Tosin on hieman outoa, että näinkin feministisessä elokuvassa noudatetaan eksploitaatiofilmien käsikirjaa ja vilautellaan naisten rintoja pariinkin otteeseen. Mutta ehkäpä ratkaisun on tarkoitus kuvastaa elokuvaa kansoittavien miesten raakalaismaisuutta…

Hubbabubba, jee jee!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

Sisterhood6WEB