Elokuvat – Zardoz (1974)

Zardoz
(UK-versio, blu-ray)

1970-luku oli yhteiskunnallisesti valveutuneiden, älykkäiden tieteiselokuvien kulta-aikaa – kunnes Tähtien sota (1977) tuli ja lanasi koko pelikentän matalaotsaiseksi toimintaviihteeksi. Sitä ennen saimme onneksi nähtäväksemme mm. sellaisen omaperäisen klassikon kuin John Boormanin ohjaaman ja käsikirjoittaman Zardozin (1974).

Jo vuoteen 2293 sijoittuvan filmin aloitus on huikea: Ankeanoloisen jättömaan yllä leijuu valtava kivinen pää. Sen varjossa juoksee ja ratsastaa punaisiin panosvöihin ja lannevaatteisiin sonnustautuneita miehiä, jotka huutavat: ”Ylistetty olkoon Zardoz!”

Kivipään laskeuduttua sen avonaisesta suusta purskuaa aseita ja ammuksia, joilla punavaippojen tulee tappaa kaikki joutomailla lisääntyvät raakalaiset. ”Ase on hyvä, siemeniä levittävä penis paha”, julistaa jumalainen Zardoz ja jatkaa: ”Elämä ja ihmiskunta ovat myrkkyä, joka tuhoaa Maapallon. Menkää, tappakaa ja puhdistakaa maa saastasta!”

Ja koska jumalan sana on pyhä, tehtäväänsä aivopestyt psykopaatit ratsastavat yli maaston tappaen, raiskaten ja orjuuttaen kaikki vastaantulijat – Zardozin nimeen. Katsojan näkökulmasta uhrit eivät tosin ole vaarallisia raakalaisia, vaan rääsyisiä pakolaisia, jotka yrittävät parhaansa mukaan selvitä suuren tuhon hävittämässä maailmassa.

Yksi punavaipoista livahtaa kuitenkin salaa kivipään kyytiin. Tämä Sean Conneryn esittämä Zed on päättänyt selvittää Zardozin kasvojen takana piileskelevän todellisuuden. Kivipään kyydissä hän päätyy voimakentän ympäröimään utopiaan. Vehreään ja värikkääseen paratiisiin, jonka hippihenkiset asukkaat leipovat leipää, kasvattavat karjaa – ja elävät ikuisesti oman ylimielisen yltäkylläisyytensä keskellä.

Vortexiksi kutsutun onnelan kansalaisten silmissä Zed on herneaivoinen ali-ihminen, barbaari, hirviö ja raakalainen. Mutta samalla myös kiehtova esimerkki epäinhimillisestä raakuudesta ja eläimellisestä seksuaalisuudesta. Vortexissa itsessään arvostetaan tyyneyttä ja psyykkistä tasapainoa yli kaiken, eikä seksilläkään ole enää mitään sijaa kuolemattomien maailmassa.

Vähitellen käy kuitenkin ilmi, ettei kaikki ole Vortexissa niin hyvin kuin päälle päin näyttää. Negatiivisista tunteista rangaistaan vanhentamalla syyllistä. Kuoleman suomaa vapautusta halajavat vanhukset ovat ikuisen elämän paineen alla sortuneet hulluuden turuille. Melankolistit ovat puolestaan vaipuneet totaaliseen apatiaan ja vain huojuvat paikoillaan.

Tämäkö on historian lakipiste, yhteisö, joka otti tehtäväkseen ihmiskunnan sivistyksen, taiteen ja tieto-taidon säilyttämisen? Rikkaiden ja nerokkaiden ”virheetön onnela”, joka hylkäsi myötätunnon ja sulki köyhät ja kärsivät ulkopuolelleen – ja antoi heidän tuhoutua silmiensä edessä?

Vortexin asukkaille Zedin aivoista kaivetut näyt tappamisesta ja hävittämisestä ovat pelkkää viihdettä. He ovat jähmettyneet omaan muuttumattomuuteensa ja menettäneet kykynsä elää ja tuntea. Kun elämällä ei ole loppupistettä, sillä ei ole myöskään tarkoitusta. Käytännössä Vortex onkin henkisen rappion rapauttama vankila, joka on rakennettu valheille ja muiden kärsimykselle.

Näiden ristivetojen keskellä kamppailevat erityisesti Charlotte Ramplingin, Sara Kestelmanin ja John Aldertonin esittämät vortexlaiset. Heillä jokaisella on omat agendansa, joiden katalysaattorina he käyttävät ulkoa saapunutta muukalaista. Tajuamatta, kuinka terävä ja päämäärätietoinen mieli barbaarikaavun alle kätkeytyy.

Unohtaa ei myöskään sovi kaiken taustalla narujaan vetelevää taikuria, Arthur Fraynia (Niall Buggy). Mutta kuka manipuloi nukkemestaria?

Zardoz on innostavan kunnianhimoinen elokuva. Se latoo katsojan eteen lukemattomia filosofisia kysymyksiä, eeppisiä pohdintoja ja myyttisiä allegorioita. Samalla filmi pureutuu syvälle ihmisyyden perimmäiseen olemukseen ja olemassaolon merkitykseen. Se on yhteiskuntapoliittinen, metafyysinen ja ironinen satiiri, jossa riittää tasoja pureskeltavaksi. Aina uskonnonvastaisuudesta lähtien.

Zardoz ei kuitenkaan tarjoa helppoja vastauksia tai väännä sanottavaansa rautalangasta. Elokuvan juonellinen kompleksisuus ja kuvaston hämmentävä omintakeisuus takasivat sen, ettei filmistä koskaan tullut suuren yleisön lemmikkiä. Ne myös aukaisivat tien tarkoitushakuisille väärinymmärryksille, kuten väitteelle, että elokuva kannustaa naisvihaan ja on täynnä toksisen maskuliinisuuden ylistystä. Paljon enemmän pieleen ei arvio voisi mennä.

Toisaalta näkemys, että kyseessä on ainoastaan visio yhteiskunnallisesta kehityksestä, jossa kuilu rikkaiden ja köyhien välissä kasvaa äärimmilleen, on karkea yksinkertaistus, joka jättää huomiotta suurimman osan elokuvan sisältämistä ajatuksista. Toki todellisesta elämästä poimittu näkemys siitä, että rikkaat saavat sairastuttuaan parempaa hoitoa kuin köyhät, on yksi leffan inspiraationlähteistä. Kuten myös kaunokirjalliset pohdinnat ökyrikkaiden kuolemattomuushaaveista – hyvänä esimerkkinä Aldous Huxleyn After Many a Summer -romaani (1939). Modernimman scifi-kirjallisuuden puolella samaa kysymystä on ansiokkaasti käsitellyt mm. Norman Spinrad romaanissaan Bug Jack Barron (1969).

Zardozin erityislaatuisuutta korostaa filmin visuaalinen ilme. Boormanin Christel-vaimon suunnittelema huikea puvustus on saavuttanut jo legendaarisen maineen. Myös halvalla mutta huolella rakennetut lavasteet toimivat mainiosti ja kasvattavat filmin unenomaista tunnelmaa. Erityisen hienosti elokuvassa hyödynnetään peilejä ja niiden kautta toistuvia kuvia sekä eteerisesti sykkiviä vedeneläviä. Läpinäkyviin muovikoteloihin suljetuista ihmisistä ja kasveista nyt puhumattakaan.

Tervetuloa surrealistiseen paratiisiin!

Leffa •••••
Kuva ••••
Lisät ••••

John Boormanin kommenttiraita on sporadisuudessaan pettymys. Onneksi levyltä löytyy myös yhdeksän haastattelua, joissa leffan tekemisestä ja teemoista kertovat mm. Boorman ja Kestelman sekä useat muut filmin ilmeeseen ja valmistumiseen vaikuttaneet tahot. Yhteismittaa näille pätkille kertyy yli kaksi tuntia!

Mukana on myös ohjaaja Ben Wheatelyn Zardoz-ylistys (16 min.), traileri, radiomainoksia sekä 40-sivuinen lehtinen, joka sisältää mm. Boormanin haastattelun, Julian Uptonin kirjoittaman leffaesittelyn sekä Adrian Smithin artikkelin, jossa hän vertaa elokuvaa ja sen romaaniversiota toisiinsa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/20.

Elokuvat – A Boy and His Dog (1975)

ABoyAndHisDogKansiWEB

A Boy and His Dog
(Collector’s Edition Blu-ray & DVD)

Harlan Ellisonin palkitun pienoisromaanin filmiversio A Boy and His Dog (1975) tarjoilee synkän vision vuoden 2024 todellisuudesta. L. Q. Jonesin ohjaamassa elokuvassa eletään atomisodan hävittämässä maailmassa, jossa pelkoa herättävät vihreinä loistavat mutantit. Eteen tulee myös maanalainen kaupunki, jonka asukkaat ovat lisääntymiskyvyttömiä ja jotka kaipaavat avukseen uutta hedelmällistä siittäjää.

ABoyAndHisDog3WEB

Nihilististä asennetta ja piikikästä satiiria säteilevän filmin pääosassa ovat Don ”Miami Vice” Johnsonin esittämä Vic-nuorukainen sekä tämän puhuva Blood-koira. Viciä on turha kutsua älyn jättiläiseksi, vaikka kyynisesti maailmaa tarkkaileva koira yrittääkin iskostaa tämän päähän sekä historiaa että yhteiskuntaoppia. Käytännössä poikaa kiinnostaa lähinnä vain, mistä löytää seuraava säilykepurkkiateria ja petikumppani. Sekin on helpommin sanottu kuin tehty ydinpommien tuhoamalla aavikolla, jossa talot ovat hautautuneet hiekkaan ja väkivaltaiset ryysyläisjengit ryöväävät kaikki vastaantulijat.

ABoyAndHisDog2WEB

Lopulta Blood saa kuitenkin tutkavainun yhdestä harvinaiseksi käyneestä naisihmisestä. Paha vain, että samoille apajille tunkee parikymmenpäinen saalistajien joukkio. Tulitaistelun jäljiltä suloinen Quilla-tyttö (Susanne Benton) ja Vic bondaavat niin ahkeraan, että moinen rupeaa jo ärsyttämään uskollista koirakumppania. Pinna palaa lopullisesti, kun käy ilmi, että Quilla on kotoisin maanalaisesta bunkkerikaupungista, jonne halajaa myös takaisin. Naiskauneuden sokaisema Vic on valmis seuraamaan tyttöä ojasta allikkoon – siitäkin huolimatta, että ihmisten parhailla ystävillä ei ole asiaa maan uumeniin.

Kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti elokuva vaihtaa puolessavälissä sekä kulisseja että tyylilajia. Rujon resuisesta, ruumiiden kansoittamasta köyhästä aavikkomaisemasta hypätään maalaismaiseen yhteisöön, jossa värikkäät marssiorkesterit soittavat, ihmiset iloitsevat ja ruokaa on yllin kyllin. Aivan kaikki ei nostalgisiin haavekuviin pohjaavassa onnelassakaan taida silti olla kunnossa. Kun vähän pintaa raaputtaa, paljastuu alta paljon synkempi todellisuus.

ABoyAndHisDog4WEB

Kohteliaisuus, tuottavuus ja tottelevaisuus ovat päivän sanoja yhteiskunnassa, jossa kolmihenkinen Komitea käyttää ehdotonta valtaa. Heidän sanansa on laki, ja pieninkin vastarinta johtaa passitukseen ”farmille” – eli robottikäskyläisen teloitettavaksi. Kuuliaisuutta ja kristinuskon autuutta julistetaan joka notkelmaan sijoitettujen kaiuttimien tietoiskuvirrassa, jossa jaetaan myös äidillisiä kokkausohjeita. Asetelman hulluutta ja kansalaisten sätkynukkeasemaa symboloi muotivillitys, jonka mukaisesti kasvoja korostetaan valkeilla meikeillä ja punaisina hehkuvilla poskipäillä.

Filmin ihastuttava absurdius nousee huippuunsa kohtauksessa, jossa spermanlypsykoneeseen sidottu Vic naitetaan vuoronperään kullekin hääpukuiselle neidolle, joka on saava hänen siemenensä!

Hyvin on rakennettu myös muutos, joka tapahtuu Vicin ja katsojan suhtautumisessa Quilla-tyttöön – nerokkaasta loppuratkaisusta nyt puhumattakaan.

ABoyAndHisDog1WEB

A Boy and His Dog on varsin onnistunut sovitus Ellisonin tarinasta. Toki elokuvasta näkyy monin tavoin, että se on tehty rajallisella budjetilla ja 1970-luvun tietotaidolla, mutta kuvasto on silti parhaimmillaan iskevän ikonista. Kaikki ratkaisut on selvästi ajateltu loppuun asti. Lisäksi alkuperäisen pienoisromaanin raflaavimmatkin ainekset on siirretty harvinaisen uskollisesti valkokankaille.

Provokatiivinen, yhteiskuntakriittinen ja sydämellinen. Moinen yhdistelmä on voinut syntyä vain scifi-kirjallisuuden pahana poikana tunnetun maestron kynästä.

ABoyAndHisDog5WEB

Leffa ••••
Kuva ••••
Lisät •••

Bonusmateriaaleina mm. ohjaaja Jonesin, kuvaaja John Arthur Morrillin ja kriitikko Charles Champlinin analyyttinen kommenttiraita, joka sisältää rutkasti mielenkiintoista informaatiota. Voiton vie silti Jonesin ja Harlan Ellisonin lähes tunnin mittainen jutustelu. Siinä miehet muistelevat leffan syntyvaiheita riemastuttavan värikkäästi ja paljastuksia kaihtamatta.

Erityisesti Ellisonin tykittää teräviä mielipiteitä ja viiltäviä loukkauksia siihen malliin, että on vaikea uskoa herran lähennelleen kuvaushetkellä kahdeksankymmenen ikävuoden merkkipaalua. Tästä ei dokumentaarinen leffakeskustelu kiehtovammaksi muutu!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/15.

ABoyAndHisDogEllisonCorbenSarjisWEB

Elokuvat – Under the Silver Lake

UnderTheSilverLake-kansi

Under the Silver Lake

Vuonna 2015 kauhukansaa ihastutti David Robert Mitchellin nerokas It Follows -elokuva. Nyt herra näyttää jälleen, kuinka valkokankaille leivotaan omintakeisen tehokasta jälkeä.

Under the Silver Laken päähenkilö, Los Angelesissa asuva Sam (Andrew Garfield), on naisia tiiraileva työtön luuseripoika. Häätöuhka on päällä, mutta Samia kiinnostaa enemmän naapurintyttö Sarah (Riley Keough), joka eräänä yönä katoaa kämppäkavereineen teille tietymättömille.

UnderTheSilverLake4WEB

Tästä käynnistyy matka Los Angelesin salatulle yöpuolelle, jossa mikään ei ole sitä, miltä päälle päin näyttää.

Miten tähän kaikkeen kytkeytyy supersuosittu Jeesus ja Draculan morsiamet -bändi? Tai biljonäärimoguli Jefferson Sevencen katoaminen? Tai kolme nuorta näyttelijätyttöä, jotka viettävät aikaa merirosvoksi pukeutuneen miehen kanssa?

UnderTheSilverLake1WEB

Arvoitukset vain syvenevät, kun Sam tutustuu salaliittoteoreetikkoon (Patrick Fischler). Tämä kertoo hänelle populaarikulttuurituotteisiin upotetuista salaisista viesteistä, aamiaismuropaketteihin koodatuista aarrekartoista sekä alastomasta salamurhaajasta, joka tunnetaan nimellä Pöllön suudelma (Wendy Vanden Heuvel).

Under the Silver Lake on pyörryttävä syöksy värikkään neo-noir-maailman ja kryptisten salaliittojen uumeniin. Eriskummallisia yksityiskohtia putkahtelee esiin joka nurkalta, eikä niiden vyöryssä tunnu olevan mitään järkeä. On yössä vaanivia varjohahmoja, eläimellisesti haukkuvia naisia, koiria murhaava tappaja sekä mies (Jeremy Bobb), joka on säveltänyt kaikki viimeisten vuosikymmenten hittibiisit.

UnderTheSilverLake3WEB

Lopulta juoni yltyy niin scifistisiin sfääreihin, että valkokangasta tuijottaa silmät ymmyrkäisinä ja aivot iki-ihanassa solmussa.

Logiikkaa Under the Silver Lakesta on aivan turha etsiä. Taidolla toteutetun elokuvan mystinen trippi on kuitenkin hypnoottinen kokemus. Filmi on sukellus surrealistiseen kaninkoloon, Hollywoodin alaiseen fantasiamaailmaan, jossa fakta ja fiktio käyvät ikuista hännänvetoaan – ja jossa rikkaat elävät täysin toisessa todellisuudessa kuin kaikki muut.

Mestarillista kamaa!

Toni Jerrman – 5 tähteä

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Under the Silver Lake -leffan suomalaiset dvd- ja blu-ray-versiot ilmestyivät 30.8.

UnderTheSilverLake5WEB

Elokuvat – Shocking Dark

ShockingDarkKansiWEB

Shocking Dark
aka Terminator 2
aka Aliens 2
aka Alienators
(Blu-ray)

Italiassa on aina osattu rahastaa Hollywoodin menestysleffojen maineella. Tästä käyvät todisteeksi jo lukuisat Tähtivaeltajassakin esitellyt Tähtien sota -kloonit. Kierrätysmateriaaleja löytyy rutkasti myös Bruno ”Vincent Dawn” Mattein ohjaamasta Shocking Dark -halpiksesta (1989) – jota on aikoinaan myyty myös nimillä Terminator 2 ja Aliens 2.

Lähitulevaisuuden Venetsia on tyhjennetty asukkaista tappavien myrkkykaasupilvien takia. Kaupungin uumenissa sijaitsee kuitenkin Tubular-yhtymän tutkimuslaitos, jossa etsitään keinoja, joilla alue saataisiin puhdistettua saasteista. Tai näin ainakin firma itse väittää.

ShockingDark3WEB

Yllättäen Venetsiaa vahtivan tarkkailuaseman monitoreihin ilmestyy kauhistuneita tutkijoita, jotka pakenevat kellarikäytävissä tuntematonta uhkaa. Paikalle lähetetään pieni sotilasosasto selvittämään, mistä on kyse. Reissulle tarttuu mukaan myös tiedenainen Sara (Haven Tyler) sekä Tubular-yhtymää edustava Samuel (Christopher Ahrens).

Kuten olettaa saattaa, Samuel on italovastine Alien-filmien Bishopille. Leffan jälkipuoliskolla hänestä tosin kuoriutuu täysiverinen schwarzeneggenaattori. Tässä vaiheessa aiemmin ihmismäisesti liikkunut Samuel alkaa myös kävellä jäykkään terminaattori-tyyliin.

Sara on puolestaan yhdistelmä Terminator-leffan Sarah Connorsia ja Alien-elokuvien Ripleytä. Ennen loppukahinoita hän tosin käyttäytyy kovin kauhistuneesti eikä osaa avata edes ovea. ”Paina sitä avaa-nappia! Siis avaa-nappia!” huudoista huolimatta hän jatkaa sulje-painikkeen näpyttelyä.

ShockingDark6WEB

Pölhöin kopiohahmo on kuitenkin Geretta Gerettan näyttelemä Koster. Geretta yrittää kanavoida Aliens-filmin kovapintaista Vasquezia sellaisella vimmalla, että hahmo ylittää kaikki naurettavuuden rajat: ”Alright you bunch of pussies! I’m back and I’m kicking ass!” Tosin merijalkaväkeä mukamas edustava Mega Force -sotilasjoukko on muutenkin täynnä aivan päättömästi käyttäytyviä idiootteja.

Ensimmäisen tunnin ajan Shocking Dark on nimensä mukaisesti järkyttävän huono. Sotilastiimi vaeltaa loputtomiin käytöstä poistetun ydinvoimalan uumenissa, eikä jännitys tiivisty edes silloin, kun nurkan takaa ilmestyy murhanhimoinen karvakoura. Ja vielä vähemmän siinä vaiheessa, kun monsterimutantit näytetään koko komeudessaan: nehän ovat isovarpailla tehtyjä sammakkopäisiä mustan laguunin hirviöitä!

ShockingDark2WEB

Vaikka sotilastiimillä on käytössään tutunoloisia laitteita, jotka ilmaisevat vihollisten sijainnin, hitaasti laahustavat hirviöt onnistuvat tämän tästä pääsemään heidän kimppuunsa. Sotilaiden yleisin reaktio piipityksen voimistuessa kun on jähmettyä paikoilleen. Toisaalta näitä monstereita on äärimmäisen helppo lahdata. Kaikesta huolimatta aika moni joukon jäsen päätyy lopulta seittiin koteloiduksi.

Jossain välissä mukaan löydetään myös pelokas pikkutyttö Samantha (Dominica Coulson), jonka roolina on toimia elokuvan Newt-hahmona. Lisäksi selviää, että Tubularin laboratorioissa on todellisuudessa kehitelty uusia geeniteknologioita, joilla voisi luoda supersotilaita. Valitettavasti muuntogeeni leviää ilmateitse, ja se on muuttanut kaikki tutkijat aiemmin nähdyiksi hirviöiksi.

ShockingDark4WEB

Koskaan ei selviä, miksi aine ei vaikuta Mega Force -ryhmään – tai se, miten he ylipäätään voivat käyskennellä myrkkykaasujen kiusaamassa Venetsiassa ilman kaasunaamareita. Mutta mitäs me pienistä.

Tämä paljastus ei vielä riitä Saralle, joka haluaa, että tiimi tunkeutuu syvemmälle kaupungin uumeniin. Tubularin tehdaskompleksin valvontakeskuksesta kun saattaisi löytyä lisää todisteita firman ilkeistä suunnitelmista.

Käänne ei innosta Samuel-replikanttia, jonka tehtävänä on suojella yhtiön mainetta. Siksi hän on valmis räjäyttämään koko rakennuksen – vaikka moinen temppu saattaisi levittää hirviömäisen muuntogeenin koko ihmiskunnan kiusaksi. ”Se ei ole minun ongelmani”, toteaa tuhoutumaton konemies.

Tässä vaiheessa katsoja tosin ihmettelee, kuinka kaikkien ihmisten muuttuminen monstereiksi palvelisi Tubular-konsernin osakkeenomistajien etuja.

Filmin päätökseen on ladattua ihan aitoa jännitettä, kun Sara ja Samantha pakoilevat tehdassalien uumenissa pysäyttämätöntä tappokonetta. Valitettavasti he myös kirkuvat tauotta.

ShockingDark7WEB

Mutta uskoisitteko, jos väittäisin, että kaikki ratkeaa, kun paikalta löytyy avaruusalus? No en minäkään. Entä jos korvaisin avaruusaluksen aikakoneella? Olisiko se uskottavampaa?

Ilkeänä miehenä en suostu paljastamaan, onko jompikumpi näistä väitteistä totta. Sen selvittämiseksi joudut katsomaan elokuvan ihan itse!

Shocking Dark on halvassa kopiokehnoudessaan vallan herkullinen kalkkunapaistos. Ainakin sen yhteydessä saa nauraa useaan otteeseen – jos vain alkupuolen tylsimmät jaksot eivät ole jo saatelleet unten maille.

Jess söör, ja helttaa kehiin!

ShockingDark1WEB

Leffa • tai •••••
Kuva ••••
Lisät ••

Pari lähes vartin mittaista haastattelusessiota. Niistä ensimmäisessä käsikirjoittajapari Claudio Fragasso ja Rossella Drudi päivittelevät elokuvan heikkolahjaisuutta sekä tuottajien älyttömiä vaatimuksia. Armoa eivät saa myöskään Paolocci-veljesten hirviöefektit.

Näyttelijä Geretta Geretta kertoilee puolestaan lyhyesti urastaan italotuotannoissa ja väittää kivenkovaa, ettei missään vaiheessa tajunnut elokuvan olevan Terminator- ja Aliens-ripoff.

Näiden päälle erilliset italiankieliset alkutekstit sekä traileri, joka mainostaa elokuvan kertovan avaruudesta saapuvista monstereista.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

ShockingDarkTerminator2KansiWEB

Elokuvat – Under the Skin

UnderTheSkinKansiWEB

Under the Skin
(UK-versio, blu-ray)

”Tiedän että taidetta on, skiense fiktion”, lauloi Eppu Normaali aikoinaan. Tästä huolimatta aidosti taiteellisuuteen pyrkivät tieteiselokuvat ovat harvassa. Jonathan Glazerin ohjaama Under the Skin (2013) on kuitenkin sitä itseään.

Glazer paaluttaa elokuvansa tyylilajin katsojien mieleen heti kättelyssä. Parin ensimmäisen minuutin aikana kuvaruudussa näkyy pelkästään pimeydessä hohtava valopiste, joka hitaasti muuttuu pyöreiksi muodoiksi. Sitten näytetään öisiä, ankaria maisemia Skotlannin syrjäseuduilta. On lumen ympäröimä joki, metsän siimeksessä kiemurteleva tie ja mutkissa kaasutteleva moottoripyörä.

Kuvastoon alkaa tulla jonkin tason tolkkua, kun motoristi pysähtyy tien reunaan ja noutaa lähistöltä naisen ruumiin. Sen hän kuljettaa pakettiautolla hylättyyn tornitaloon. Valkeassa, rajattomassa tilassa naisen alaston kopio riisuu ruumiin ja pukee ylleen tämän vaatteet. Sitten nainen ajaa pois paikalta pakettiautolla.

UnderTheSkin1WEB

Tämä nimettömäksi jäävä nainen (supertähti Scarlett Johansson) on elokuvan näkökulmahenkilö. Kamera seuraa, kun hän kiertelee pakettiautolla Glasgow’n katuja nuoria miehiä tarkkaillen. Väliin hän lähestyy kulkijoita ajo-ohjeiden varjolla. Samalla hän utelee miehiltä näiden suhdestatusta ja kotioloja. Yksinäisiksi osoittautuville hän tarjoaa kyydin, jonka lopussa odottaa lupaus seksistä.

Lupaus ei käy toteen. Nainen johtaa uhrinsa autiotaloon, jonka ovi avautuu täydelliseen pimeyteen. Tumman peililattian pinnasta heijastuvat ainoastaan ihmishahmot ja vaatteet, jotka he riisuvat. Mutta ennen kuin miehet ehtivät koskettaa lumoojatarta, he vajoavat hitaasti mustaan, öljymäiseen nesteeseen.

UnderTheSkin6WEB

Toisaalla näemme syrjäisen rannan ja avioparin puolitoistavuotiaan lapsensa kera. Kiehuva aallokko repii vaimon ja tämän miehen vetiseen hautaan sekä kuluttaa loppuun uimarin, joka yrittää pelastaa heidät. Mitä tekee naisemme? Kolkkaa voipuneen uimarin ja raahaa hänet mukaansa – sekä hylkää itkevän pikkulapsen niille sijoilleen.

Under the Skin on mystinen ja eriskummallinen filmihelmi. Se luottaa katsojan kykyyn tulkita kuvia eikä sorru selittelemään tapahtumia tai niiden taustoja. Glazer pelaa pitkillä, hiljaisilla kohtauksilla ja eteerisellä tunnelmalla. Samalla hän lataa rutkasti sisältöä Johanssonin ilmeettöminä pysytteleviin kasvoihin.

Elokuva pohjautuu Michel Faberin Lihaa ja verta -romaaniin (ks. Tähtivaeltaja 2/01), mutta mitä vähemmän kirjasta tietää, sen parempi. Filmin vahvuus kun piilee juuri arvoituksellisuudessa ja epätietoisuudessa, joka alkuteoksessa on purettu auki.

UnderTheSkin3WEB

Glazer on sisäistänyt myös vanhan totuuden, jonka mukaan taide, joka ei sisällä runsaasti alastomuutta, on silkkaa teeskentelyä.

Under the Skin on viipyilevän kerronnan taidonnäyte, joka fuusioi saumattomasti tutun ja vieraan, tavanomaisen ja käsittämättömän. Sen arkisimmissakin kuvissa hehkuu outouden ilmapiiri, joka jää mielen pohjalle kummittelemaan.

Leffa ••••
Kuva ••••
Lisät •••

Kymmenen noin viisiminuuttista minidokumenttia, jotka valaisevat elokuvanteon eri osa-alueita. Mukana on paljon mielenkiintoisia faktoja. Kuten, että monet kohtauksista kuvattiin piilotetuilla kameroilla – joita saattoi samaan aikaan olla käytössä kymmenkunta. Ratkaisulla haettiin naturalismia niin elokuvan visuaaliseen ilmeeseen kuin näyttelijöiden reaktioihin. Leikkaajalle tämä tosin tiesi painajaismaista työmäärää, koska materiaalia kertyi monin verroin normaalia enemmän.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/14.

UnderTheSkin2WEB