Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast 8: Coni cuittaa uniwelat!

Tähtivaeltaja-podcast jysähtää jälleen eteenne kuin kuriton Dalekki!

Tällä kertaa puhetta conien järjestämisestä ja ohjelman rakentamisesta ja vähän sarjakuvista sekä runoudesta. Mukana myös tuttuun tapaan sokea suositus!

Tähtivaeltaja-studiossa teitä viihdyttämässä Jukka Halme & Aleksi Kuutio. Erikoiskommentaattorina Mogens.

PS. Podcastissa mainitut kirjat, joita Aleksi ei millään saanut mieleensä. ”Naula” – kyseessä on tietenkin Vladimir Sorokinin höyryinen teos Telluuria.

”Enemmän blingiä viimeiseen hymyyn” on tietenkin oikeasti ”Reilummin blingiä viimeiseen hymyyn”, ja sen on kirjoittanut Markku Aalto.

Aleksi suosittaa kevyen jätepussirunouden ystäville myös Aallon teosta Siinä kaikki, kirkassilmä.

Kolumni – Pääkirjoitus 3/18

Adobe Photoshop PDF

Kirjailija Tuomas Kyrö vitsaili (?) Suomen Kuvalehden blogissaan, että jos kirjalla on ideologinen päämäärä, kyseinen teos joutaa roskakoriin. Näin päätöntä lausuntoa voisi odottaa vain omaan ylemmyydentunteeseensa tukehtuneelta keskiluokkaiselta valkoiselta mieheltä.

Todellisuudessa hyvä ja kestävä kirjallisuus on aina yhteiskunnallisesti relevanttia. Se ottaa kantaa, tuo esiin näkökulmia ja kertoo jotain oleellista ihmisyydestä ja ihmisenä olemisesta. Vain silloin, kun kirjailijalla ei ole mitään sanottavaa, on lopputulos turhanpäiväistä ongelmajätettä.

Hyvä esimerkki kirjailijasta, joka haluaa teoksillaan vaikuttaa lukijan ajatusmaailmaan ja purkaa luutuneita kliseitä, on tässä lehdessä esiteltävä Kameron Hurley. Hän kulkee rohkeasti omia ideologisia polkujaan eikä anna minkään pysäyttää itseään. Ja näin on syntynyt jo kaksi huikeaa fantasiakirjasarjaa, yksi viime vuosien hienoimmista avaruusoopperoista sekä timanttinen esseekokoelma The Geek Feminist Revolution.

Vihaisia naisia puolustava kirjailija nostetaan nyt esiin niin artikkelin, haastattelun, esseesuomennoksen kuin novellinkin voimin. Hurley jos kuka on kaiken tämän huomion arvoinen.

Yhteiskunnallista kantaaottavuutta ja ihmisyyden perkausta löytyy myös moneen otteeseen palkitun Siiri Enorannan teoksista. Hän mainitsee haastattelussaan muun muassa fantasian eskapistisen ulottuvuuden, ekologisen agendansa ja kiinnostuksensa tutkia teksteissään valtaa ja seksuaalisuutta.

Ja jos etsit kirjaa, jolla on tärkeää sanottavaa, kannattaa tarttua Rivers Solomonin esikoisromaaniin. Menneisyyden kaiku -teos on vaikuttava avaruusallegoria orjuudesta, rotusorrosta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Se on yksi vuoden parhaista scifi-suomennoksista.

Lehden muusta sisällöstä mainittakoon kotimainen Kersantti Napalm -sarjakuva ja Petri Hiltusen & Nalle Virolaisen maanmainio Alien-analyysi. Sekä tietenkin Ranskassa syntyneen, mutta Helsingissä työskentelevän teoreettisen astrofysiikan tohtorin, Edmund Schluesselin, kovaa scifiä lähestyvä Pähkinänkuoreen suljettuna -novelli.

Lisäksi tarjolla on tuttuun tapaan messevät määrät kirja-, sarjakuva- ja elokuva-arvosteluja. On Adaa, Aelitaa, Anyurua ja kaikkea muuta kivaa.

Lukemisiin!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/18.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2018 -tärpit

RakkauttaJulisteWEB

Rakkautta & Anarkiaa 2018 -tärpit

Taas se tulee ja taas se tappaa! Ainakin istumalihakset, jotka joutuvat kovalle koetukselle, kun vuoden 2018 Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaali valtaa Helsingin.

Elokuvateattereiden kankaille mätetään 20.–30.9. rutkat annokset pitkiä ja lyhyitä leffahelmiä maailman joka kolkalta – sekä kaikista mahdollisista ja mahdottomista aihepiireistä.

Tästä ei elokuvafanin taivas enää paremmaksi muutu!

Koska haluamme helpottaa koko ihmiskunnan kenties ahdistavaksikin käyvää runsaudenpulaa, olemme peranneet uunituoreesta R&A-katalogista listan leffoista, joiden uskoisimme kiinnostavan juuri Tähtivaeltajan lukijoita.

Vanhaan tuttuun tapaan painotus on Aasiassa, animaatiossa ja genrekamassa. Vaikka enemmänkin olisi löytynyt hulppean helposti, tyydymme nyt vain 20 tärppiin, sillä se lienee monelle katsojalle juuri sopusuhtainen määrä filmejä tsekattavaksi festareiden aikana.

Teemoittain mennään ja aakkosjärjestys on tietty cool.

ExtraordinaryJulisteWEB

Aasia

Ash Is Purest White (2018)
Jia Zhang-ke maalaa valkokankaille lähes kaksi vuosikymmentä kestävän tarinan pikkugangsterista ja tämän tyttöystävästä. Elämä potkii, mutta onko se riittävän hyvä syy luopua nuoruuden optimismista ja suuresta rakkaudesta?

Extraordinary Mission (2017)
Ei ole maailman omaperäisin idea tehdä leffaa poliisista, joka soluttautuu rikollisjengiin kaataakseen sen sisältä käsin. Mutta kun käsikirjoittajan pallilla istuu Infernal Affairs -trilogiasta tuttu Felix Chong, on elokuva pakko tsekata.

Operation Red Sea (2018)
Dante Lam paukuttaa kankaille vauhdikasta toimintaa, jossa Kiinan laivaston erikoisryhmä iskee yhteen islamistitaistelijoiden kanssa. ”Pyrotekniikassa ei säästellä, ja erikoistehosteet ovat hengästyttäviä”, hehkuttaa Jouni Hokkanen.

The Way of the Dragon (1972)
Bruce Lee on suurin ja kaunein! Ja kun kerrankin tarjoutuu mahdollisuus nähdä yksi hänen hienoimpiin saavutuksiinsa lukeutuva filmi valkokankailla, niin vain hidasjärkinen jättää tilaisuuden käyttämättä.

MutafukazJulisteWEB

Animaatio

Mary ja noidankukka (2017)
Entisten Ghibli-työntekijöiden perustaman Studio Ponocin ensimmäinen pitkä elokuva on silmiä hivelevän kaunis noitafantasia. Ohjaajana Kätkijät- ja Marnie-leffoista tuttu Hiromasa Yonebayashi. Ghiblin perintö ei ole kuollut!

Mirai (2018)
Mamoru ”Poika ja peto” Hosodan perhe-elokuva kertoo nuoresta pojasta, joka matkaa ajassa maagisen puutarhan kautta. Oppaanaan hänellä on tulevaisuudesta saapunut pikkusisko. Yltiöpäisiä ylistyksiä on sadellut joka suunnasta.

Mutafukaz (2017)
Dark Meat City muuttuu painajaisten näyttämöksi japanilais-ranskalaisessa irrottelussa, joka näyttää visuaalisesti vallan vinkeältä. Leffan toisena ohjaajana toimii Shoujirou Nishimi, joka on aiemmin ollut tekemässä mm. huikeaa Tekkonkinkreet-filmiä.

On Happiness Road (2017)
Aitoihin historiallisiin käännekohtiin lomittuvassa taiwanilaisessa animaatiossa vanhalle kotiseudulle palaava Shu-chi päätyy pohtimaan elämän, kodin ja onnen merkitystä. Hyvän vastaanoton saanut filmi on ohjaaja Sung Hsin-yin ensimmäinen pitkä elokuva.

The Big Bad Fox and Other Tales… (2017)
Patrick Imbertin ja Benjamin Rennerin ohjaamassa ranskalaispiirretyssä kohdataan mm. kettu, joka luulee olevansa kana, ja ankka, joka haluaa joulupukiksi joulupukin paikalle. Leffaa on kehuttu sekä huumoristaan että animaatiotyylistään.

TigersJulisteWEB

Genre

Anna and the Apocalypse (2017)
Joulu menee nakeille, kun pikkukaupunki jää zombie-maailmanlopun jalkoihin. Onko Annasta (Ella Hunt) tovereineen näyttämään närhenmunat elävillekuolleille? Luvassa huumoria, horroria ja hurmeista musikaalimeininkiä!

Dead Mountaineer’s Hotel (1979)
Grigori Kromanovin ohjaamaa elokuvaa on monesti kutsuttu Viron ainoaksi todelliseksi tieteiselokuvaksi. Arkadi ja Boris Strugatskin romaaniin pohjautuva käsikirjoitus kuljettaa katsojan syrjäiseen alppihotelliin, jossa tapahtuu outoja. Harvinaista herkkua.

Mandy (2018)
Panos Cosmatosin elokuva mättää kankaille veristä hurmetta, kun Nicolas Cagen tulkitsema päähenkilö metsästää elämänsä rakkauden tappanutta uskonnollista kulttia. Moottoripyörädemoneja! Brutaalia väkivaltaa! Hulluutta!

Raja (2018)
Ystävät hämärän jälkeen -romaanilla maailman maineeseen nousseen John Ajvide Lindqvistin novelliin perustuva elokuva nostaa vampyyrien jälkeen valokeilaan peikot. Lähestymistapa on takuuvarmasti erilainen kuin peikkotarinoissa yleensä.

Sorry to Bother You (2018)
Komediaa, scifiä ja fantasiaa surutta sekoitteleva värikäs satiiri menestyvästä puhelinmyyjästä. Boots Rileyn esikoiselokuvasta on käytetty mm. ilmauksia surrealistinen kulttiklassikko, hysteerisen hauska happotrippi ja käsittämätön sotku.

The House That Jack Buit (2018)
Lars von Trierin inhorealistinen sarjamurhaajakuvaus on herättänyt kohua kaikkialla, missä se on näytetty. Ja se jos mikä on laadun tae!

Tigers Are Not Afraid (2017)
Issa Lópezin meksikolaisleffa kertoo väkivallan keskellä elävistä lapsista ja kuolleista, jotka elävät heidän kanssaan. Maagista realismia edustava synkkä satu on ollut katsojiensa mielestä koskettava helmi.

McKellenJulisteWEB

Tähdet

McKellen: Playing the Part (2017)
Sir Ian McKellen on yksi brittiläisen elokuvataivaan suurimpia nimiä. Lukuisissa genreleffoissakin esiintynyt karismaattinen tähti kertoo elämästään ja urastaan Joe Stephensonin ohjaamassa dokumentissa.

Nico, 1988 (2017)
Nicosta puhuttaessa muistetaan aina mainita Andy Warhol, Jim Morrison ja Velvet Underground, mutta Susanna Nicchiarellin elokuva keskittyy persoonallisen laulajan viimeiseen elinvuoteen. Nico rules!

Lyhytelokuvasetit

Kotimainen kilpailu 2
Setin huippuna loistaa Ilja Rautsin Koreassa palkittu Helsinki Mansplaining Massacre -lyhäri – intensiivinen kauhukomedia yhden naisen selviytymistaistelusta piinaavassa miesjoukossa, joka haluaa selittää hänelle kaiken.

Night Visions esittää
Seitsemän lyhytelokuvan kooste, joka nojaa pitkälti scifin ja kauhun suuntaan. Luvassa mm. avaruusmuukalaisia, lähitulevaisuutta ja Halloween-kujeita.

Ja sitten ei muuta kuin elokuviin!

Toni Jerrman

HelsinkiMansplainingJulisteWEB

Elokuvat – Ihmeperhe 2

Ihmeperhe2JulisteWEB

The Incredibles 2
– Ihmeperhe 2

Vuonna 2004 maailman kaikkia kansakuntia sekä supersankarisarjakuvafaneja hellittiin Pixar-firman The Incredibles -tietokoneanimaatiolla. Nyt ihmeperhe palaa pitkäksi venyneeltä tauolta – ja puikoissa on jälleen alkuperäisen elokuvan ohjannut ja käsikirjoittanut Brad Bird.

Bond-leffojakin varioiva filmi käynnistyy vauhdikkaalla kohtauksella, jossa herra Incredible ja hänen vaimonsa Elastigirl ottavat mittaa maan alta esiin kaivautuvasta Underminerista. Mukana menossa ovat myös heidän lapsensa Violet ja Dash. Sekä takavasemmalta kuvioihin kurvaava Frozone.

RGB

Tempauksessa on huonojakin puolia, sillä supersankarit on julistettu laittomiksi. Niinpä perheen ei kannattaisi heilua trikoissaan ihmisten ilmoilla. Tapauksen jälkeen hallituksen salainen superjaosto katkaiseekin kaikki yhteydet Ihmeperheeseen. Nyt he ovat työttömiä ja tyhjän päällä.

Apuun rientävät supersankareita fanittava Winston Deavor ja tämän eksentrinen Evelyn-sisko. Upporikkaina yritysjohtajina heillä on varaa ja teknistä tietämystä temppuihin, joilla kansa saadaan jälleen rakastumaan pyyteettömiin sankareihin. He tosin haluavat käyttää mannekiininaan Elastigirlia, mikä on kova pala purtavaksi itseään täynnä olevalle Mr. Incrediblelle.

RGB

Jatkossa elokuva seuraa kahta eri tarinalinjaa. Elastigirlin taistelu uutta superkonnaa, Screenslaveria, vastaan tarjoilee huikeaa meininkiä ja mahtavia visuaalisia temppuja. Kotipuolessa Mr. Incredible yrittää puolestaan selviytyä lastenkasvatuksen vaikealla saralla.

Ja aivan kuin angstisen teinitytön ja mahdottomilta tuntuvien matikan läksyjen kanssa veivaaminen ei riittäisi, käy ilmi, että Jack-Jack-vauvalla on supervoimia vaikka muille jakaa. Koeta siinä sitten kaitsea helposti hermostuvaa vauvelia, joka muuttuu suuttuessaan demoninpoikaseksi ja ampuu silmistään lasersäteitä.

RGB

The Incredibles 2 on takuuviihdyttävä luomus. Filmin toteutus ottaa kaiken ilon irti tietokoneanimaation mahdollisuuksista ja kerronta rullaa kuin pillastunut karjalauma. Huumoria, toimintaa ja veikeästi stailattuja hahmoja tulvii valkokankaan täydeltä. Myös ääninäyttelijät, kuten Craig T. Nelson, Holly Hunter, Samuel L. Jackson ja Catherine Keener, ovat ensiluokkaisia.

Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, Incredibles 2 on vähintään yhtä hyvä elokuva kuin ykkönen. Lisäpisteitä filmi saa siitä, että se on ärsyttänyt sekä uskovaisia että sovinisteja. He ovat loukkaantuneet mm. kevyestä kiroilusta ja naissankarin nostamisesta valokeilaan. Se, että Mr. Incredible päätyy elokuvassa koti-isäksi on kuulemma pahimman luokan feminististä propagandaa!

Incredibles 2 tarjoaa siis makeat naurut sekä elokuvateatterissa että sen ulkopuolella. Ja mikäs sen hienompaa.

Toni Jerrman – 4 tähteä

RGB

Kirjat – Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku

SolomonMenneisyydenKaikuWEB

Rivers Solomon
Menneisyyden kaiku
An Unkindness of Ghosts
Suom. Einari Aaltonen. Like

Ihminen tulee onnelliseksi jo siitä, että laadukasta avaruusscifiä saadaan suomeksi varsin tuoreeltaan. Eikä se tosiaan jää ainoaksi ilonaiheeksi, jonka Rivers Solomonin esikoisromaani Menneisyyden kaiku saa aikaan.

Asiat ovat huonossa jamassa sukupolvialus Matildalla. Valkoinen yläluokka on orjuuttanut alempien kansien väen raatamaan epäinhimillisissä oloissa, ja tyrannimaisen johtajan odotetaan vaihtuvan vielä tyrannimaisempaan. Väkivalta on arkea, ja viimeaikaiset sähköongelmat vain kurjistavat alakansien olosuhteita.

Vauvana orvoksi jäänyt Aster toimii peltotöiden lisäksi parantajana ja korkeassa asemassa olevan Kirurgin apulaisena. Työnsä vuoksi hänellä on enemmän liikkumavapauksia kuin muilla Q-kannen asukkailla. Mutta samalla se tekee uhmakkaasta ja itsepäisestä naisesta entistä näkyvämmän kohteen tyrannien vihalle ja vartijoiden mielivallalle.

Kun Aster ja ottosisko Giselle ryhtyvät tutkimaan Asterin äidin päiväkirjoja, päästään arvoituksen jäljille. Nykyhetkessä on tekeillä jotain samankaltaista, mitä tapahtui 25 vuotta sitten äidin kadotessa. Mitä tämä sai selville, ja voisiko tieto auttaa Asteria ja hänen ystäviään?

Arvoituksen selvittely kuljettaa pääjuonta, mutta romaanin ydin on muualla. Solomon maalaa yksityiskohtaisen, runsaan kuvan aluksen vääristyneestä, rotusegregaatioon perustuvasta yhteisöstä. Rasismin ohessa aluksessa rehottavat uskonnolla perusteltu seksismi sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuva sorto. Näkökulma on marginalisoitujen yksilöiden, jotka yrittävät parhaansa mukaan pitää kiinni oikeudestaan olla sitä mitä ovat – nähdä edes itsensä omin silmin järjestelmän julman katseen sijaan.

Hahmojen psykologinen monimuotoisuus vangitsee. Näillä ihmisillä on traumoja, ongelmia ja erityispiirteitä, jotka eivät jää päälleliimatuiksi koristeiksi vaan vaikuttavat siihen, miten he keskustelevat, toimivat ja tulkitsevat kokemaansa.

Kehuja ansaitsee myös Solomonin kyky välttää liiat infodumppaukset ja selitykset. Hän luottaa, että lukija on valmis tekemään älyllistä työtä. Eikä turhaan luotakaan – lukemaansa pohtii ja jäsentelee enemmän kuin mielellään.

Tunteellinen eläytyminen jää vähäisemmäksi, joskin reaktio riippunee vahvasti lukijasta: valkoisena, terveenä ja neurotyypillisenä suomalaisena saa pikemminkin ahaa-elämyksiä kuin ”vihdoinkin joku pukee kokemukseni sanoiksi” -fiiliksiä. Haittapuoli tämä ei missään nimessä ole, semminkin kun teoksen kantaaottavuus ei sorru saarnaamiseen.

Pienenä häiritsevänä piirteenä voi pitää sitä, että joidenkin kohtausten asetelma maistuu elokuvamaiselta muuhun kerrontaan verrattuna. Tosin kyllä tästä romaanista katsoisi hyvää leffaversiota mielellään.

Menneisyyden kaiku on laatua monella tasolla. On hienoa lukea romaania, jossa kiinnostava kerronta, toimivat henkilöt ja rikas maailmankuvaus yhdistyvät ajankohtaisiin, tärkeisiin teemoihin. Houkutteleepa lukijaa sitten avaruus, dystopiat tai hahmojen kohtaloiden seuraaminen, niin tässä saa samassa paketissa kaiken.

Kaisa Ranta

Tämä arvostelu julkaistaan ennakkomaistiaisena kuunvaihteen tienoilla ilmestyvästä Tähtivaeltaja-lehden numerosta 3/18.

Sarjakuvat – Altan: Ada viidakossa

AdaViidakossaKansiWEB

Altan
Ada viidakossa

Vanhat patut saattavat muistaa Francesco Tullio Altanin Ada viidakossa -sarjakuvan Tapiiri-lehdessä julkaistuna jatkosarjana. Nyt tämä hienostunut ja elegantti – vai oliko se sittenkin kyyninen ja inhorealistinen? – klassikko on vihdoin saatu suomeksi yksissä kansissa. Kiitos tästä kulttuuriteosta kuuluu Asema Kustannukselle, Zum Teufelille ja Täysi Käsi Oy:lle. Ja tähän perään taputuksia ja hurraa-huutoja!

Alunperin 1970-luvun lopulla Italiassa julkaistu Ada viidakossa sijoittuu toisen maailmansodan katveeseen. Tarina käynnistyy, kun julkean perinteisessä sisäoppilaitoksessa opiskeleva siveä, mutta moraaliltaan ailahtelevainen Ada saa kuulla setänsä menehtyvän pian.

Ada5WEB

Kuolinvuoteellaan mies yllättää sekä Adan että niljan Nancy-serkun testamenttaamalla koko omaisuutensa Percy-pojalleen. Moisesta jälkikasvusta kukaan ei ole aiemmin kuullutkaan, sillä setä on heittänyt pojan ilmalaivasta viidakkoon jo parikymmentä vuotta aiemmin – todistaakseen vaimolleen, että on pohjimmiltaan kova jätkä.

Hyväsydämisenä neitokaisena Ada päättää lähteä etsimään serkkuaan banaanien ja apinoiden kansoittamasta Afrikasta – mennäkseen tämän kanssa naimisiin. Näin ihanne ja hyöty yhtyvät villiin seikkailuun. Mukaan tarttuu myös Carmen, tulisen kultivoitunut espanjalainen kamarineito.

Ada3WEB

Nancy-persostelija ei kuitenkaan luovuta näin helpolla, vaan lähtee Adan perään serbialaisen taksikuskin kanssa. Myöhemmin kuvioihin tulla tupsahtavat mm. urkuja viidakossa soitteleva majuri Collins sekä tämän sveitsiläinen elämänkumppani, norsunluuhimoinen Rudi von Grudi.

Afrikan sydämessä kohtalokkaan sekalainen seurue juonii, pettää ja vaihtaa puolta minkä kerkiää. Ja aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, tapahtumiin sekaantuu myös imettäjänsä pomottama Hitler: ”Soita Rommelille! Olen kurkkua myöten täynnä sen Wehrmachtin, vai mikä piru se on, älypäitä jotka vain syöttävät kullejaan kärpäsille! Ach!”

Ada2WEB

Kokonaisuutena Ada viidakossa on ihastuttavan päätöntä kamaa. Klassisen romaanin muotoon puettu absurdi satiiri pilkkaa ahneutta, natseja, brittiläistä yläluokkaa ja kaikkea mitä mieleen sattuu. Oman lisäulottuvuutensa sarjakuvaan tuo ruutujen alla pyörivä tekstiraita, joka sekä selittää että kommentoi tapahtumia.

Altanin orgaanista kynänjälkeä, jossa ihmishahmojen taustalle on ahdettu kärpäsiä, torakoita ja muita villejä yksityiskohtia, ei voi olla ihailematta. Naiset hän piirtää 1920-lukulaisiksi mykkäelokuvakaunottariksi, miehet susirumiksi ruttupäiksi.

Ada viidakossa on nerokas tippaleipähelmi ajalta, jolloin italialainen sarjakuvataide oli maailman napa ja meloni.

Toni Jerrman

Tämä arvostelu julkaistaan ennakkomaistiaisena kuunvaihteen tienoilla ilmestyvästä Tähtivaeltaja-lehden numerosta 3/18.

Ada4WEB

Kirjat – T. H. White: Muinainen ja tuleva kuningas

WhiteMuinainenJaTulevWEB

T. H. White
Muinainen ja tuleva kuningas
The Once and Future King
Suomentanut Pekka Tuomisto. Vaskikirjat

Vaskikirjat on suorittanut kulttuuriteon julkaisemalla suomennoksen vuonna 1958 ilmestyneestä Arthur-mytologian rakastetusta tulkinnasta. Muinainen ja tuleva kuningas on tärkeä osa brittiläistä arturiaanan kaanonia. Sukupolvien ketjussa se asettuu Sir Walter Scottin ja Sir Thomas Maloryn manttelinperijäksi ja myöhempien kirjoittajien, kuten Bernard Cornwellin, innoittajaksi. Juonellisesti Whiten teos kattaa kuningas Arthurin elämänkaaren poikavuosista hamaan loppuun saakka.

Tyylivalinta on eksentrinen. Neljättä seinää horjutetaan sulavasti kommentoimalla kirjoitusajankohdan päivänpolitiikkaa ja tekemällä poimintoja modernista kielestä ja ilmiöistä. Whiten taidoilla menetelmä osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Tarinan sisäinenkin syy on kohdallaan: Arthurin neuvonantaja, Merlin-velho, elää ajassa taaksepäin ja tuntee näin menneisyydessä koko pitkän tulevaisuutensa historian. Sieltä käsin hän pudottelee usein käsittämättömiä viisauden murusiaan ja ohjaa Arthuria kohti jotakin hänelle ennalta annettua päämäärää.

Merlinin neuvosta Arthur ottaa toivottomalta näyttävän tehtävän, jonka tarkoituksena on saada Englannin valtaapitävät luopumaan henkilökohtaisesta vallastaan. Hänen tavoitteenaan on Pyöreän pöydän instituution kautta luoda oikeuskäsitys, jossa ei noudateta vahvimman oikeutta, vaan pyritään suurimpaan hyvään koko yhteisön kannalta. Tämän aiheen työstämisessä apuna toimivat jaksot, joissa nuori Arthur havainnoi eläinten yhdyskuntia ja niiden rakentumista ohjaavia luonnonlakeja itsekin eläimen muotoon muuttuneena.

Kerronnallinen työkalu avaa koko kirjan premissiään laajemmaksi pohdinnaksi ihmisen ja ihmisyhteisön luonteesta. Kommunismin ja kapitalismin suhdetta ja sen kerrannaisia, kuten yksityisomistuksen perusteita ja sotien tarpeellisuutta, puntaroidaan syvällisesti. Teoksesta välittyy aito huoli ihmiskunnan sieluntilasta – jos kohta kirjoitusajankohdan poliittiset trendit näkyvätkin lopputuloksessa hieman vanhahtavasti.

Whiten kerronta on seikkaperäistä ja lempeää. Välillä teksti tulvii yksityiskohtia kuin kuvakudos. Haarniskoiden, turnajaisten ja haukkametsästyksen hienovireisimmätkin piirteet tulevat tutuiksi, mutta tylsistymään ei silti pääse.

Arthurin legendaan kuuluvan epiikan ja tragiikan vastapainoksi ajoittain käydään farssin puolella, jopa montypythonmaiseen tapaan. Paikoin taas hahmojen inhimillisiä heikkouksia kuvataan hyväntahtoisen humoristisesti. Siellä täällä juonen reunamilla tusinoittain ritareita ja linnanneitoja koheltaa suuntaan jos toiseen. White osoittaa tietoisuutensa legendaperinteestä ja samalla kunnioituksensa edeltäjilleen hyppäämällä joitain juonen osioita yli ja kehottamalla velmusti lukijaa tarkistamaan nämä kohdat suoraan Malorylta.

Tarinan loimilankana on Arthurin, Gueneverin ja Lancelotin kolmiodraama. Tosin sitä ei niinkään esitetä draamana kuin värisevänä jännitteenä, joka säätelee valtakunnan kohtaloa. Kukaan pääosan esittäjistä ei ole pahantahtoinen, sillä kaikki heistä toimivat toivoen aiheuttavansa mahdollisimman vähän vahinkoa. Henkilökuvat ovat monitahoisia ja inhimillisiä.

Kuitenkin kahden miehen kilpailu saman naisen sydämestä jakaa valtakunnan ytimen osiin juuri silloin, kun Arthur tarvitsisi kaiken voimansa puolustautuakseen Pyöreän pöydän sisäisiä ristiriitoja vastaan. Erityisesti Orkneyn vanhan suvun vesat Gawaine, Agravaine, Gareth ja Gaheris sekä Arthurin äpäräpoika Mordred huolehtivat siitä, että kuningas harmaantuu ennen aikojaan.

Kirjan viimeinen osa, myöhemmin lisätty Merlinin kirja toimii lohdullisena loppukoontina, joka raamittaa aiemmin kerrotun osittaiseksi onnistumiseksi kirvelevän pettymyksen sijasta. Vaikka Pyöreä pöytä hajosi ja ritarikunnan parhaimmisto luopui maailmasta Graalin löydettyään, tulee uusia aikoja, jolloin Arthuria vielä tarvitaan rakkaan Englantinsa puolustamiseen.

Elli Leppä

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.