Elokuvat – Rendel

RendelJulisteWEB

Rendel

”Raja hyvän ja pahan välillä olen minä. Minä en lopeta tai pysähdy.”

Jesse Haajan idea siirtää lapsena kehittelemänsä sarjakuvasankari valkokankaalle lähti lentoon lähes varkain. Alkuun tarkoitus oli tehdä ainoastaan lyhytfilmi. Ajatus ensimmäisestä suomalaisesta supersankarielokuvasta innosti kuitenkin niin monia tahoja, että pian Haaja huomasi työstävänsä aiheesta kokopitkää elokuvaa.

Parin vuoden rääkin jälkeen noin 1,5 miljoonan euron budjetilla tuotettu Rendel on lopulta valmis. Ja vaikka kyseessä on ohjaajansa esikoiselokuva sekä suomalaisittain aivan uusi aluevaltaus, näyttää lopputulos pirun hyvältä.

RendelWEB

Tarinansa puolesta Rendel toistaa suhteellisen uskollisesti genren kliseitä. Kankaille marssitetaan jälleen kerran synkkä kostaja, jonka tekoja motivoi traumaattinen kokemus.

Hahmona Rendel onkin eräänlainen kotikutoinen Suomi-Batman. Tosin ilman miljonääriplayboyn teknisiä hilavitkuttimia sekä vuosikymmenten taistelukoulutusta. Myös filmin väkivalta on ankarampaa, iholle käyvempää kuin Lepakkomiehen kohdalla on yleensä totuttu. Maailma on rujo ja ruumiita tulee roppakaupalla.

Rendelin vastavoimana elokuvassa toimii rikollispiirien johtama VALA-suuryritys. Se on kehittänyt rokotteen, jota on tarkoitus myydä kolmannen maailman markkinoille, vaikka aineen vaaralliset haittavaikutukset ovatkin firman tiedossa.

Rendel03WEB

Suomen päässä asioita junailee armoton bisnespomo Erola (Matti Onnismaa). Käytännön toimia pyörittää hänen Rotikka-poikansa (Rami Rusinen), jonka pistoolisormi on äärettömän herkässä. Siinä vaiheessa, kun nyrkkien pitää puhua, peliin astuu lihaksikas Lahtaaja (Renne Korppila).

Kun yönmusta Rendel (Kris Gummerus) ryhtyy tappamaan VALA:n kätyreitä ja tuhoamaan heidän rokotelähetyksiään, menee Rotikaltakin sormi suuhun. Lopulta paikalle on kutsuttava ulkomaalainen palkkatappajatiimi, jotta kiusallisesta oikeudenpuolustajasta päästään eroon.

Perusjuonen lomassa kerrotaan takaumina Rendelin traaginen synnyintarina, joka muovaa onnellisesta perheenisästä varjoissa vaanivan nyrkkisankarin.

Rendel04WEB

Filmin hauskinta antia ovat pahishahmojen perisuomalainen partaäijäily, jonka erityisesti Rotikka kohottaa potenssiin kymmenen. Tämä isänsä päähän potkima renttu yrittää parhaansa ollakseen mahdollisimman kova jätkä, mutta eipä se paljon auta, kun kaikki menee jatkuvasti pieleen. Rotikka on täydellinen kusipää, mutta vaikea häntä on edes hitusen olla sympatiseeraamatta.

Elokuvan suorasukaisesta huumoripuolesta vastaavat puolestaan pari Rotikan vähä-älyistä kätyriä, joista ei ole kunnon roistoiksi sitten niin millään.

Itse Rendeliin tuo hitusen salaperäisyyttä hänen seurassaan viihtyvä Marla (Alina Tomnikov), joka saattaa olla tai saattaa olla olematta päähenkilön mielikuvituksen tuotetta. Muuten Rendelin rooli on lähinnä olla viileän kasvoton kostonenkeli, joka takoo pahiksia kanveesiin.

Rendel05WEB

Juuri taistelukohtauksissa leffa onnistuukin parhaiten. Näyttävästi toteutetut turpakäräjät on sekä ohjattu, näytelty että leikattu tehokkaan iskevästi. Lätty lätisee kovempaa ja taidokkaammin kuin monissa ulkomaalaisissa genre-elokuvissa, mitä voi jo pitää aikamoisena saavutuksena.

Älyn jättiläiseksi Rendeliä on paha kutsua, mutta omassa nihilistisessä tyylilajissaan se on yllättävänkin onnistunut elokuva. Juoni toki tökkii paikka paikoin ja tapahtumapaikkojen paletin pienuus häiritsee, mutta silti tästä on hyvä jatkaa entistä laajemmille kanvaaseille.

Toni Jerrman

Kirjat – Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa

RaevaaraVeriJokaSuonissasiVirtaaWEB

Tiina Raevaara
Veri joka suonissasi virtaa
Like

”Painajaiset asuvat meissä, ne kulkevat aina mukanamme.”

Veri joka suonissasi virtaa jatkaa Tiina Raevaaran Yö ei saa tulla ja Korppinaiset -romaaneilla alkanutta kirjasarjaa. Goottilaista kauhuperinnettä mukailevat teokset ovat aiemmin hakeneet inspiraationsa E. T. A. Hoffmannin ja Edgar Allan Poen klassikkotarinoista. Nyt vuorossa on Bram Stokerin Dracula. Raevaara ei tyydy kierrättämään ja modernisoimaan esikuviaan, vaan lainaa heiltä joitain aineksia ja rakentaa niiden pohjalta aivan omanlaisensa kertomuksen.

Siitä kun viimeksi tapasimme kirjojen päähenkilön, Johanneksen, on vierähtänyt jo vuosia. Teodorin kellokauppaa pyörittävä nuorimies on nyt naimisissa ja hänellä on nelivuotias poika, Teo. Irrationaalisilta vaikuttavat pelkotilat, varmuus kaiken mielettömyydestä sekä polttava kaiho nuoruudenrakkauden, Aalon, perään eivät ole kuitenkaan jättäneet Johannesta rauhaan. Mielessä pyörii jatkuvasti myös esikoispoika Aaron menehtyminen luusyöpään vuotta aiemmin.

Murheessa vellominen ei ole tehnyt hyvää kelloliikkeelle tai avioliitolle. Hanna-vaimo saa lopullisesti tarpeekseen, kun Johannes väittää, että kuolemastaan katkeroitunut Aaro-aave yrittää vallata pikkuveljensä kehon.

Samaan aikaan Johannes joutuu sekoitetuksi tapahtumasarjaan, jonka juuret juontavat Karpaattien vuoristoseudulle. Kellokauppaan ilmestyy Teodorin aneeminen sukulaispoika, joka kertoo paenneensa romanialaisesta laitoksesta, joka on erikoistunut verenluovutukseen ja rikkaiden vanhusten hoitamiseen. Sen johtajana toimii tohtori Modest Isopescu.

Tämä nimi tuo Teodorille mieleen, kuinka hänen vanhempansa sekä neljäkymmentätuhatta muuta juutalaista murhattiin raa’asti Bogdanovkan keskitysleirillä vuonna 1941. Kokemuksen synnyttämät painajaiset eivät jätä vanhaa miestä rauhaan ja alkavat pian kiusata myös Johannesta.

Lopulta kuvioihin uivat myös mystisesti kadonnut Aalo sekä ensimmäisestä romaanista tuttu, pelonväreitä herättävä Ellen Sandvall – sillä Johanneksen elämässä ihmiset ja tapahtumat kytkeytyvät yhteen lähes yliluonnollisin tavoin.

Raevaara kuljettaa monitahoista tarinaansa tehokkaasti. Hän kutoo alkuun hieman eriparisiltakin vaikuttavista elementeistä yhtenäisen kokonaisuuden, joka käsittelee usealta kantilta sekä kuoleman olemusta, ihmisten identiteettiä että lääketieteen rajoja. Pimeyttä, jota kannamme sisällämme.

Kirjailija rakentaa puistattavia kuvia niin keskitysleirien kauhuista, romanialaisen instituutin epäinhimillisistä ihmiskokeista kuin kaunaa kantavista kuolleista, jotka yhä halajavat elämän kosketusta. Yössä hiipivät haamunvaaleat painajaisolennot ja Johanneksen mieltä kaivertava psykologinen myllerrys istuvat saumattomasta samaan vahvaan visioon.

Stokerin klassikkoon viittaavat romaanin toteutustavan kirjeet ja päiväkirjamerkinnät. Sen sijaan yhtäläisyydet Gore Verbinskin tuoreeseen A Cure for Wellness -elokuvaan kertonevat vain ilmassa leijuvista heikoista signaaleista, joihin molemmat taiteilijat ovat sattuneet tarttumaan. Vai oliko se niin, ettei tahattomia yhteensattumia ole olemassakaan ja kaiken taustalla kuikii Thomas Mannin Taikavuori-romaani?

”Kuolema on tuuli, joka tulee sisään ikkunan raoista, oven alta, kaikista pienistä näkymättömistä raoista”, toteaa Johannes. Samoin toimii Raevaaran romaani, joka tunkee hurmaavan hyiset lonkeronsa lukijan ihon alle ja aivojen onkaloihin.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/17, joka ilmestyy syyskuun viimeisellä viikolla.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2017 -tärpit

Tippaakaan liioittelematta voidaan sanoa, että Rakkautta & Anarkiaa on koko tunnetun ja kaikkien tuntemattomienkin universumien paras elokuvafestivaali.

Tänä vuonna Helsingin kansainvälisin filmifestivaali juhlii 30-vuotista taivaltaan. Yhdentoista päivän aikana (14.–24.9.) teattereihin vyöryy noin 175 pitkää ja lähes 200 lyhyttä elokuvaa Maapallon eri kolkilta. Tästä ei leffafanin elämä enää ihanammaksi muutu.

Laajasta tarjonnasta poimimme nyt 25 elokuvaa, joiden luulisi kiinnostavan juuri Tähtivaeltajan lukijoita. Aakkosjärjestys rulaa.

Olkaa hyvä!

RendelWEB

Genreleffat

Scifi, kauhu ja fantasia ovat aina kuuluneet R&A:n tarjontaan. Jo festareiden varhaisvuosina katsojia ilahdutettiin mm. Ken Russellin ja David Cronenbergin tuotannolla. Tänäkin vuonna genre-elokuvia löytyy valikoimasta roppakaupalla.

68 Kill
Lähes kauhuun kallellaan oleva leffa pahasti pieleen menevästä ryöstökeikasta. Kriitikot maailmalla ovat ylistäneet Trent Haagan elokuvaa parhaalla mahdollisella huonolla maulla tehdyksi riemastuttavaksi sekoiluksi, jossa on ainesta kulttihitiksi.

Before We Vanish
Japanilaisohjaaja Kiyoshi Kurosawa on leiponut kankaille erilaisen scifi-filmin. Kaiken taustalla on avaruusmuukalaisten suunnitelma Maapallon valtaamiseksi, mutta elokuvan keskiössä ovat pienen japanilaiskylän ihmissuhteet. Onko lopputulos tylsä vai kiehtova, jää nähtäväksi.

Bushwick
Jenkeissä kiehuu, kun etelävaltioiden itsenäisyyttä halajava armeija tykittää populaa katuun brooklyniläisessä lähiössä. Kriitikot ovat asettuneet aidan molemmin puolin, mutta täytyyhän se katsastaa, miten amerikkalaiset lahtaavat toisiaan!

Daguerrotype
Kiyoshi Kurosawan Pariisiin sijoittuvassa romanttisessa kummitusfantasiassa hypätään syvälle ikivanhan daguerreotype-kuvanvalmistustekniikan pauloihin. Tämä vaikuttaa jopa lupaavammalta kuin miehen scifi-leffa Before We Vanish.

A Day
Aikasilmukkaan juuttuneita ihmisiä on nähty elokuvissa ennenkin, mutta korealaisen Cho Sun-hon esikoisfilmi vaikuttaa ihan hyvältä perusidean kierrätykseltä. Pystyykö päähenkilö estämään tyttärensä kuoleman vai jääkö hän tähän helvettiin loppuelämäkseen?

Fantastic Planet
Vuodelta 1973 kotoisin oleva ranskalais-tsekkiläinen tieteisanimaatio on lajinsa klassikkoja. Jos tämä oudon kiehtova filmihelmi on aiemmin jäänyt näkemättä, niin nyt on korkea aika korjata tuo kardinaalivirhe.

Happiness
Sabun elokuvista ei voi koskaan etukäteen tietää, mitä eteensä saa. Nyt leffan pääosassa on salaperäinen mies, joka saapuu nukkavieruun japanilaiskylään esittelemään kypärää, joka tekee ihmisistä onnellisia. Mutta jotain aivan muutakin on varmasti luvassa.

Personal Shopper
Olivier Assayas yhdistelee eri genrejä kiehtovasti. Mukana on niin muotimaailmaa, draamaa ja ihmissuhteita kuin haudantakaisia viestejä, yliluonnollisia ilmestyksiä ja erikoisia mysteerejä. Osa yleisöstä on hämmentynyt, toiset ovat nimittäneet leffaa mestariteokseksi.

Rendel
Suomalainen supersankarielokuva on niin mieletön idis, että pakkohan Jesse Haajan ohjaama leffa on nähdä. Filmi tosin tulee normaalilevitykseen jo pari päivää tämän ennakkoensi-illan jälkeen, joten itseään ei tarvitse ruoskia verille asti, jos se jää R&A:ssa väliin.

Zombillenium
Ranskalaisanimaation kertoo huvipuistosta, jonka työntekijöinä on niin zombeja, vampyyrejä kuin ihmissusiakin. Luvassa on hyvännäköistä goottifantasiakauhukamaa, jossa hirviötkin ovat inhimillisiä – ja nousevat lopulta sortajiaan vastaan. Viehkoa hubaa!

TheAgeofShadowsWEB

Aasia

Juuri R&A-festarit ovat tutustuttaneet suomalaisen elokuvayleisön aasialaisiin leffaherkkuihin. Kukapa voisi unohtaa ne pään räjäyttävät kokemukset, kun pääsi ensi kertaa näkemään vaikkapa John Woon, Takashi Miiken tai Kim Ki-dukin filmejä. Huikeaa!

The Age of Shadows
1920-luvun Koreaan sijoittuva agenttijännäri. Kim Jee-woon tyylikkäässä elokuvassa on tarjolla niin historian siipien havinaa, vauhdikasta toimintaa, aseiden laulua kuin yllättäviä takinkääntöjä.

Aroused by Gymnopedies
Japanilaista erotiikkaa Nikkatsu-firman roman porno -leffojen 45-vuotisjuhlan kunniaksi. Tällä kertaa lajityypin perinteitä kierrättää arvostettu draamaohjaaja Isao Yukisada. Pakkohan se on tsekata, mitä mies saa irti melankolisella seksuaalisuudella kukitetusta aineistosta.

Mr. Long
Lisää Sabua. Tällä kertaa herra yhdistelee humoristista perhedraamaa ja reipasta toimintaa. Itse juonessa taiwanilainen palkkamurhaaja ja veitsenkäytön mestari joutuu pakenemaan gangstereita hylätylle teollisuusalueelle. ”Charlie Chaplin kohtaa Takeshi Miiken”, toteaa Varietyn arvostelija.

Tokyo Idols
Dokumentissa seurataan japanilaisidolien elämää ja haastatellaan näitä palvovia otakuja. Ilmiö on erinomaisen mielenkiintoinen, ja Kyoko Miyaken filmi avaakin jälleen yhden oivallisen näkökulman japanilaiseen kulttuuriin.

Wet Woman in the Wind
Märkä nainen tuulessa! Voiko leffalla parempaa nimeä ollakaan. Legendaarisen indie-ohjaaja Akihiko Shiotan eroottinen komedia on R&A-festareiden toinen näyte Nikkatsu-studion rp-leffojen 45-vuotisjuhlien kunniaksi valmistuneesta Roman Porno Reboot -projektista.

TotoroWEB

Animaatio

Myös animaatiot ovat pitkään olleet vakioroolissa festivaaleilla. Juuri täällä on nähty valkokankaalla niin Akirat, Ghost in the Shellit kuin Hayao Miyazakin helmet. Eikä ilman laatupiirrettyjä jäädä tälläkään kertaa.

Ethel & Ernest
Kuvittaja Raymond ”Lumiukko” Briggsin sarjakuvaan perustuva piirretty avioparin elämästä peribrittiläisissä maisemissa. Arvostelijat ovat kehuneet elokuvaa kauniiksi ja koskettavaksi, mutta myös hiukan hidastempoiseksi. ”Kyyneleiltä ei voi välttyä” -toteamus on hyvinkin yleinen.

Have a Nice Day
Kiinan nurjempi puoli esittäytyy rujossa piirretyssä, jota on kutsuttu sysimustalla huumorilla kevennetyksi pulp-trilleriksi. Kuvioissa heiluu niin onnettomia ryöväreitä, gangsteripomoja kuin palkkamurhaajiakin. Kiinnostaa kovasti!

In This Corner of the World
Toisen maailmansodan aikaiseen Japaniin sijoittuva elokuva nuoren tytön arjesta säännöstelyn ja tragedioiden keskellä. Sunao Katabuchi ohjaama haikean kaunis filmi on kerännyt kotimaassaan runsaasti kiitosta ja katsojia.

Naapurini Totoro
Vuonna 1988 valmistunut Hayao Miyazakin animaatio on epäilyksettä yksi kaikkien aikojen parhaista animaatioelokuvista. Ihastuttava, rakastettava ja mieleenpainuva. Luonto, kissabussi ja Totoro – tästä pyhästä kolminaisuudesta ei saa koskaan tarpeekseen.

The Red Turtle
Ranskalaisbelgialaisen animaatiotiimin toteuttama minimalistinen elokuva, jonka osatuottajana on toiminut maailmankuulu Studio Ghibli. Sanaton filmi kertoo autiolle saarelle haaksirikkoutuvasta miehestä ja punaisesta kilpikonnasta. Maagisrealistinen satu on hurmannut katsojansa kaikilla maailman kolkilla.

ThePrinceofNothingwoodWEB

Muut

Rakkautta & Anarkian filmivalikoiman rikkaus on sen laajuus. Maita ja tyylilajeja on tarjolla lukemattomia, joten jokaiselle löytyy runsaasti katsottavaa – vaikka rima pidetään aina korkealla. Tässä muutama mainio esimerkki.

L’amant double
Ranskalaisen François Ozonin poskettomaksi, höyrypäiseksi ja kiimaiseksi mainittu elokuva naisesta, joka kipuilee identtisten kaksosten ristivedossa. ”Mielleyhtymien vyöryä auteureihin kuten Hitchcock, Verhoeven, De Palma, Almodóvar ja Cronenberg on vaikea välttää”, toteaa R&A-katalogi.

Beuys
Dokumentti saksalaistaiteilija Joseph Beuysista, josta kasvoi yksi kylmän sodan aikaisen Euroopan omalaatuisimmista ja tinkimättömimmistä taiteilijoista. Kiinnostaa varmasti ainakin kaikkia, jotka ovat lukeneet Heikki Kännön mainion Mehiläistie-romaanin.

The Prince of Nothingwood
Mitä hittoa? Dokumentti afganistanilaisesta näyttelijästä ja ohjaajasta, joka on tehtaillut sodan runtelemassa maassa jo yli sata nollabudjetin B-elokuvaa! Uskomatonta. Ja ehtaa kamaa, jota ei jättäisi väliin edes Ed Woodin pikkuserkun kaiman veli.

Three Billboards Outside Ebbing, Missouri
Martin McDonaghin ohjaama jenkkifilmi on kerännyt kriitikoilta niin yksimielistä ylistystä, että harvoin näkee. Jokainen kirjoittaja muistaa myös mainita, että leffan sydämenä sykkii loistavan käsikirjoituksen ohessa Frances ”Fargo” McDormandin huikea roolisuoritus.

Tokasikajuttu
Suomessa on tuskin koskaan ollut yhtä punkkia bändiä kuin Pertti Kurikan Nimipäivät. Vuoden 2012 erinomainen Kovasikajuttu päästi katsojat keskellä bändin menestyksen hetkiä. Tokasikajuttu seuraa Pertti Kurikan Nimipäivien uran kolmea viimeistä vuotta. Pakkonakki ja nakkipakko!

Ja sitten suoraan elokuviin kulkematta tuhannen kapakan kautta.

Toni Jerrman

ZombilleniumWEB

Elokuvat – Nightmare Weekend

NightmareWeekendKannetWEB

Helsingin 30. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali (14.–24.9.) syöksyy kansakunnan silmämunia kohti kiihtyvällä vauhdilla. Mutta ennen kuin länttäämme känsäiset kouramme tulevan leffajuhlan mielenkiintoisimpiin uutuuksiin, tarjoilemme lukijoillemme katsauksen elokuvataiteen historian vähemmän huomiota herättäneeseen merkkiteokseen.

Ja kaikki kalkkunat osaavat lentää ihan takuulla!

Nightmare Weekend

Leffojen tekeminen on suhteellisen kallista, vaivalloista ja aikaavievää puuhaa. Siksi onkin käsittämätöntä, että maailmassa on niin runsaasti järkijättöisiä elokuvia. Harva niistäkään on yhtä älyvapaa kuin Nightmare Weekend (1985).

Nightmare Weekend on aidosti kansainvälinen tekele. Sen tuotti Intiassa syntynyt, mutta Briteissä filmejä tahkonnut Bachoo Sen, ja ohjauksesta vastasi ranskalainen Henri Sala. Filmi kuvattiin Floridassa pääosin ranskalaisen tiimin ja yhdysvaltalaisten näyttelijöiden voimin. Ennen painajaisviikonloppua Senin ja Salan ura oli koostunut lähinnä pehmopornosta, mutta nyt kankaille oli tarkoitus leipoa huipputeknologialla maustettua seksikästä kauhua. Käytännössä lopputulos on sekopäisen kahjouden kalkkunaleikettä.

NightmareWeekend2WEB

Filmin premissinä toimii tiedemies Edward Braken (Wellington Meffert) kehittelemä Apache-supertietokone. Laitteen on tarkoitus kääntää psykopaattien ja muiden mieleltään sairaiden ihmisten persoonallisuus pahasta hyväksi. Edwardin työtoveri, ilkeä Julie Clingstone (Debbie Laster), vähät välittää tutkijaetiikasta ja haluaa testata vehjettä päinvastaiseen käyttöön – ja sitten myydä helahoidon salaperäiselle rahoittajalleen.

Edwardin keksinnön toimintatapa on vähintäänkin eriskummallinen. Ensinnäkin hoitoon tarvitaan jokin parannettavaksi tarkoitetun ihmisen henkilökohtainen esine. Tietokoneen nappia painamalla tavara muuttuu ilmassa sinkoutuvaksi metallipalloksi, joka tunkee itsensä potilaan suuhun. Pallot ovat niin ovelia, että ne voivat vaania uhriaan pidempäänkin – tai naamioitua vaikkapa jääkuutioksi!

NightmareWeekend1WEB

Jotta juttu ei olisi liian yksinkertainen, kuvioissa pyörii myös Edwardin rullaluisteleva Jessica-tytär (Debra Hunter). Hänenkin tietokonepäätteeltään on yhteys Apacheen. Aina kun tyttö pelaa koneellaan alkeellista pikselirallipeliä, laite ottaa hallintaansa Julien auton. Miksi tai miten, jää täysin epäselväksi. Vielä uppo-oudompi yksityiskohta on Jessican puhuva käsinukkekaveri George, joka tämän tästä käskyttää omatoimisesti Apache-järjestelmää. Tarvittaessa nukke kykenee myös muuttamaan tytön rannekorun lentäväksi pommiksi. Lisäksi George tietää, että liftaaminen valkoisessa hameessa on kolmanneksi paras tapa iskeä miehiä.

Eikä pidä unohtaa komeaa Ken-poikaa (Dale ”Pet Semetary” Midkiff), johon Jessica palavasti rakastuu. Paha vain, että Ken sattuu olemaan Julien poikaystävä eikä kärttyisä nainen katso nuorten suhdetta hyvällä silmällä. Viaton Jessica on muutenkin ihmeissään uusien tunteidensa kanssa ja kyselee käsinukeltaan, mistä ihmeestä nyt on kyse, kun hänen sydämensä tykyttää hullun lailla ja samaan aikaan tekisi mieli sekä itkeä että nauraa. Muusta elokuvasta poiketen Kenin ja Jessican yhteiset kohtaukset yrittävät tavoitella romantiikalla kyllästettyjen leffojen siirappista tyylilajia.

Filmin henkilökaartiin lukeutuu iso liuta muitakin hahmoja. Ensinnä ovat ne kolme nuorta tyttöä (mm. Andrea ”NYPD Blue” Thompson), jotka houkutellaan testiobjekteiksi Julien kartanoon. Sitten kaikki niljakkaat viiksivallut, jotka nämä kaunottaret viettelevät seksileikkeihin. Sekä tietenkin paikkakunnan pahamaineisimman pelihallibaarin nahkatakkiset kovikset, jotka takovat flipperiä kuin minihameista naista.

NightmareWeekend3WEB

Jos ovat ainekset hämmentävän dadaa, niin samaa rataa jatkaa itse kerronta. Kaheli juonikuvio hyppelehtii milloin minnekin, eivätkä tapahtumat etene minkään sortin loogisia latuja. Lisäksi huonosti toteutetut kauhujaksot näyttävät siltä kuin ne olisi lisätty mukaan jälkikäteen. Filmin epäaitoa tunnelmaa korostaa entisestään dialogi, joka kuullaan huonosti dubattuna. Kaiken muun hyvän lisäksi tietokoneruutujen grafiikka on aataminaikuista, vaatetus 1980-lukulaisen mautonta ja suurin osa näyttelijöistä yhden hitin ihmeitä.

Elokuva myös sisältää yhden hitin, eli Miriam Stockleyn tulkitseman biisin Nightmare Fantasy. Sen sanoituksessa todetaan, että painajainen on homeinen kuvakudos, joka ei tunne sympatiaa. Painajainen myös hiipii hiljaa eikä puhu kenenkään kanssa. Mitä ilmeisimmin leffan Walkman-kovanaamat, jotka joraavat spastisesti itsekseen kaduilla ja kujilla, kuuntelevat juuri tätä kappaletta.

Nightmare Weekend on absurdissa päättömyydessään niin riemastuttava kokemus, ettei vastaavaa saisi tositarkoituksella aikaan edes miljoona kirjoituskonetta hakkaavaa apinaa.

NightmareWeekend4WEB
Bonusmateriaalit:

Filmin blu-ray-version lisukkeissa ääneen pääsee mm. maskeeraustehosteista vastannut Dean Gates. Herra on sittemmin työskennellyt myös isoissa elokuvissa sekä mm. Star Trek: Deep Space Nine -televisiosarjassa. Parikymmenminuuttisessa haastattelussa hän muistelee hauskasti kaoottisia päiviään Nightmare Weekendin parissa. Osin samoja pointteja kuullaan myös leffan online-tuottajana toimineen Marc Gottliebin suusta.

Traileri hehkuttaa painajaisviikonloppua maailman ensimmäisenä korkeateknologisena kauhuelokuvana. ”Luvassa tauotonta toimintaa!” Juupa jee!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/17.

Lisää elokuva-aiheista luettavaa:

Tähtivaeltajablogin leffa-arviot
Foliohatun alla -palstat

Sarjakuvat – Modesty Blaise: Hidas kuolema

ModestyBlaiseKansiWEB

Ensi viikonloppuna (2.–3.9.) Helsingin Sarjakuvafestivaalit valtaavat Sörnäisissä sijaitsevan Suvilahden tapahtuma-alueen. Tapauksen kunniaksi julkaisemme nyt arvostelun uusimmasta suomeksi julkaistusta Modesty Blaise -sarjakuva-albumista. Ihan siitäkin huolimatta, ettei kyseinen albumi liity mitenkään Sarjakuvafestivaaleihin tai edes sisällä tippaakaan scifiä – sillä pitäähän sitä aina väliin yllättää blogin lukijat!

Peter O’Donnell, Enrique Romero & Neville Colvin:
Modesty Blaise: Hidas kuolema

Hidas kuolema on jo viides Asko Alasen Jalavalle toimittama Modesty Blaise -kokoelma. Laarinpohjia ei ole vieläkään tarvinnut kaivella, joten käsissä on mainio kirja täynnä Peter O’Donnellin mehevästi tarinoimia seikkailuja.

ModestyBlaiseRomero2WEB

Teoksen kahdessa ensimmäisessä kertomuksessa on varsin eläimellinen meininki. Kohtalokas ennustus -jännärissä Modesty Blaisen kumppanin, Willie Garvinin, mukaan tarttuu sirkuksen Fiona-simpanssi. Salametsästäjien jahdissa kohdataan puolestaan sarvikuono Milly. Molemmat eläinhahmot näyttelevät merkittävää roolia myös tarinoiden ratkaisuvaiheissa.

Kohtalokkaan ennustuksen tapahtumat sijoittuvat pääosin Bangladeshiin. Modesty Blaise matkaa pieneen viidakkosairaalaan auttamaan vanhaa ystäväänsä. Humanitaarinen työ jää kuitenkin sivuseikaksi, sillä läheisessä temppelissä toimii salainen huumelaboratorio – eivätkä sen pyörittäjät ilahdu, kun paikalle saapuu brittien salaisen palvelun kanssa yhteistyötä tekevä tehopakkaus. Mutta riittävätkö edes konetuliaseet ja myrkkykäärmeet pysäyttämään tummatukkaista kaunotarta?

ModestyBlaiseRomero1WEB

Hyvällä asialla ollaan myös seuraavassa tarinassa, jossa sankarikaksikon kohteena on afrikkalaisella luonnonsuojelualueella toimiva salametsästäjäliiga. Vaarallisia tilanteita piisaa, kun Blaisea kuljettanut pienkone ammutaan alas ja hän joutuu välttelemään takaa-ajajia vehreän metsän siimeksessä.

Sekä Kohtalokas ennustus että Salametsästäjien jahti tarjoilevat tyylipuhdasta seikkailuviihdettä, jossa oveluus ja taistelutaidot osoittautuvat tuliaseita mahtavammaksi voimaksi. Kerronta vetää, ja kaiken kruunaa Enrique Romeron huolellinen ja realistinen taide. Herra on todellinen mestari niin ihmisten, eläinten, maisemien kuin autojen ja lentokoneiden piirtäjänä. Hän ei myöskään anna strippimuodon kahlita visuaalisia kerronta-arsenaaliaan. Paha tästä olisi pistää enää yhtään paremmaksi.

ModestyBlaiseRomero3WEB

Kirjan kaksi viimeistä seikkailua kuvittanut Neville Colvin ei yllä aivan yhtä hyvään jälkeen. Hänen tyylinsä on selvästi luonnosmaisempi ja huolettomampi. Colvin ottaa kuitenkin paljon iloa irti sivuhenkilöiden kasvoista, jotka hän piirtää usein karikatyyrimaisen ilmeikkäiksi.

Albumin nimisarja Hidas kuolema tarjoilee melko totisen ja julmankirpeän seikkailun, jossa Scotland Yardin tarkastaja ja tämän tytär joutuvat kostonhimoisen syöjättären kynsiin. Kaksikon ainoa toivo on, että Blaise pääsisi jotenkin heidän jäljilleen.

ModestyBlaiseColvinWEB

Huomattavasti hauskempaa ja menevämpää kamaa on tarjolla kirjan päättävässä Ilmapallolla sotaan -tarinassa. Siinä lipevä roomalaistoimittaja suostuttelee Blaisen mukaan kuumailmapallokilpailuun yltäkylläisten valheiden avulla. Samalla Garvin saa riesakseen lehtimiehen bimbon tyttöystävän, jolla jopa kartanluku tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Vinkeä pohjustus kuljettaa päähenkilöt lopulta keskelle tapahtumia, joiden ytimessä häärii 1600-luvun muinaistapoja vaaliva eksentrinen kreivi. Tässä makoisassa tarinassa Blaise ja Garvin pääsevät jälleen esittelemään sekä kyvykkyyttään että saumatonta yhteistyötään.

Jalavan Modesty Blaise -albumit ovat hyvä todiste siitä, kuinka laadukasta sanomalehtisarjakuvaa maailmalla luotiin vuosikymmeniä sitten. Enää ei vastaavia seikkailusarjoja oikeastaan tehdä, joten Modesty Blaisen lisäksi olisikin hienoa saada suomeksi yhtä pieteetillä toteutettuja kokoelmia vaikkapa Alex Raymondin Rip Kirbystä, Milton Caniffin Steve Canyonista ja Frank Robbinsin Johnny Hazardista. Tarjontaa voisi myös laajentaa tieteisseikkailujen suuntaan, Agentti X-9 -lehdestä tuttuihin Garthiin ja Axaan. Ilman on ikävä olla!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/17.

ModestyBlaiseRomero4WEB

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2017 jaettu

ishigurohaudattujattilainenweb

Tähtifantasia-palkinto 2017

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2016 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Tammen julkaisemalle
KAZUO ISHIGURON romaanille HAUDATTU JÄTTILÄINEN.
Teoksen on suomentanut Helene Bützow.

Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen (The Buried Giant, 2015) sijoittuu Britanniaan, kuningas Arthurin valtakunnan himmeneviin hetkiin. Se on seikkailu ja matkakertomus, jossa Ishiguro kuljettaa päähenkilönsä läpi arturiaanisen taruston. Pinnan alla teoksessa kulkee muistin ja unohduksen teema sekä pohdinta siitä, kuinka identiteetti ja yhteiskunnat rakentuvat muistojemme varaan.

Pääosassa on vanha pariskunta, Axl ja Beatrice, jotka eräänä päivänä havahtuvat siihen, että heillä on poika, joka asuu toisessa kylässä. He päättävät lähteä etsimään poikaa, vaikka matka on vaarallinen. Muistamattomuus ei vaivaa kuitenkaan yksin heitä, vaan tuntuu olevan vitsaus kaikkialla. Onko syy sumussa, joka roikkuu maan yllä vai onko ihmisiin iskenyt jokin sairaus?

Axl ja Beatrice ovat vanhoja ihmisiä, jotka väsyvät ja unohtavat asioita. Heidän keskustelunsa katkeavat kesken ja ajatukset harhailevat. Kerronta on viipyilevää ja hapuilevaa – tuntuu, että maailmaa peittävä sumu leijuu myös tekstin yllä. Tunnelmaa nostatetaan hitaasti, kunnes lukija palkitaan liikuttavalla lopetuksella.

Haudatun jättiläisen voi lukea useaan kertaan nauttien tekstistä, joka on ladattu täyteen merkityksiä. Kielessä ja kerronnassa herkkyys ja haikeus yhdistyvät maanläheisyyteen ja huumoriin. Ishiguroa jo vuosia suomentanut Helene Bützow on tehnyt käännöksen kanssa loistavaa jälkeä ja säilyttänyt alkuperäisen tekstin nyanssit hienosti.

Haudattu jättiläinen johdattaa lukijansa monenlaisten pohdintojen ääreen. Se kuvaa sotaa ja ihmisten julmuutta sekä mahdollisuutta anteeksiantoon ja rakkauteen. Kazuo Ishiguron fantasiaromaani on lohikäärmeen etsintämatka täynnä hitaasti kasvavaa lumoa.

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Worldcon-tapahtuman ohjelmaa Helsingin Messukeskuksessa. Palkinto jaettiin yhdettätoista kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme ja Aleksi Kuutio, kirjailija Anne Leinonen sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Worldcon 75. Nyt!

Worldcon2017WEB

Worldcon 75. Nyt!

Aivan täydellisen mahtavaa. Worldcon 75 valloitti Helsingin Messukeskuksen keskiviikkona ja tätä hubaa jatkuu aina sunnuntaille asti. Mikään ei voisi olla parempaa! Haaveet, joista vuosikymmenien ajan tuskin uskallettiin puhua edes kuiskaten, ovat käyneet toteen – ja vieläpä aivan pirun upeasti.

Worldcon 75 on kerännyt ennätysmäärän kävijöitä, huomattavasti enemmän kuin kukaan saattoi edes kuvitella. Jotkut puhuivat joitain vuosia sitten, että 2500 kävijää näin syrjäisen pikkumaan conissa olisi suurin mahdollinen yleisöryntäys. Järjestäjät uskoivat silti jo aikaa sitten, että jopa 3500 kävijää olisi saavutettavissa oleva tavoite. Tällä hetkellä osallistujamäärä lasketaan jo yli 6000:ssa! Tällä lukemalla noustaneen kaikkien aikojen Worldconeissa jo top 5 -tilastoon.

Kun ensimmäistä kerta astui sisälle Messukeskukseen, tunsi heti tulleensa kotiin – paikkaa kansoitti ystävällinen, kaikkialta maailmasta saapunut scifi-kansa, joka puhalsi yhteiseen hiileen ja diggasi samoja asioita kuin minäkin. Voiko mukavampaa paikkaa maailmassa enää ollakaan!

WorldconWelcomeWEB

Myös järjestelyt ovat sujuneet pääosin esimerkillisesti, huikeita kirjailijavieraita on käsittämätön määrä, ohjelmatarjonta on valtava (yhteensä lähes 1000 ohjelmanumeroa!) sekä järjestään mielenkiintoinen – en ole vielä kuullut ensimmäistäkään valitusta huonosti menneestä ohjelmasta, päinvastoin kehuja on sadellut esiintyjille yltäkylläisesti (saavutus, joka on yleensä mahdoton).

Myös runsailla myyntipöydillä on riittänyt ostettavaa vaikka muille jakaa. Puhumattakaan lukuisista muista aktiviteeteista aina monipuolisesta taidenäyttelystä työpajoihin, fanitapaamisiin ja elokuvaesityksiin. Myös auki olevien ruokapaikkojen kirjo ja määrä on kiitettävä, kunhan ne ensin onnistuu löytämään Messukeskuksen nurkista ja alemmalta tasolta.

Muistakaa myös Tähtivaeltajan myyntipöytä Fan Tables -osastossa Displays-hallissa. Nyt on loistava mahdollisuus kartuttaa Tähtivaeltaja-kokoelmiaan edulliseen hintaan. Myynnissä tietysti myös kaikkea muuta mukavaa erikoisuuksiakaan unohtamatta.

WorldconTahtivaeltajaWEB

Yllättävä kasvu on toki tuonut mukanaan myös ongelmia. Sisäänrekisteröityminen on toki sujunut pitkistä jonoista huolimatta nopeammin ja tehokkaammin kuin yhdessäkään kokemassani tapahtumassa, mutta samaa ei voi sanoa ohjelmatilojen kapasiteetista.

Sekä keskiviikkona että torstaina melkeinpä useimmista ohjelmanumerosta jouduttiin käännyttämään pois kymmeniä ihmisiä salien pienen koon vuoksi. Itsekin missasin tämän takia kuusi ohjelmaa, jotka olisin ehdottomasti halunnut nähdä – aina avajaisia myöten. Lopulta pääsin näkemään kahden päivän sisällä vain kaksi ohjelmanumeroa.

Mutta järjestäjät ovat nyt tarttuneet asiaa kraivelista ja tehneet kaikkensa ongelman ratkaisemiseksi. Uusien päivälippujen myyntiä on rajoitettu huomattavasti ja pe-la-su-akselille on saatu käyttöön kaksi uutta suurta salia. Näin ollen jatkossa tämä ongelma pienenee varmasti selvästi. Tämä on niin kiitettävää ja nopeaa reagointia, että harvoin näkee.

Worldcon 75 osoittaa vastaansanomattomasti, että suomalaiset coni-järjestäjät ja kaikki heidän apunaan häärivät tahot ovat todellisia ammattilaisia omalla sarallaan. Toista näin mahtavaa Worldconia tullaan tuskin ihan heti näkemään. Suurkiitokset ja kumarrukset!!! You have done everything above and beyond the call of duty, so that we might have a great con! You really rule! Hugs, love and kisses to absolutely everybody.

Let’s do the Worldcon again!

Toni Jerrman

WorldconUlkoaWEB