Tiedote – Minna Jerrman: Helsinki burleski -valokuvanäyttely

burleskijulisteweb

Minna Jerrman: Helsinki burleski -valokuvanäyttely

Taas menee vähän ohi blogin pääaihepiirien, mutta menköön, koska kyseessä on Tähtivaeltaja-lehden pitkäaikaisen toimitussihteerin valokuvanäyttely. Eli ohessa lainaus näyttelytiedotteesta:

Helsinki burleski -valokuvanäyttely
22.2.–26.3.2017
Virka-galleria, Sofiankatu 1, Helsinki
Avoinna arkisin kello 9–19, viikonloppuisin kello 10–16. Vapaa pääsy.

Minna Jerrmanin valokuvia Helsinki burlesque -festivaaleilta.

Noin 20 000 katsojaa, tuhat metriä kangasta, 30 000 paljettia ja kymmenen kiloa kimallehilettä. Helsinki burlesque -festivaali on herättänyt ihastusta jo vuosikymmenen ajan. Kymmenes, viimeinen festivaali pyörähtää käyntiin Helsingissä maaliskuussa 2017.

Minna Jerrmanin valokuvanäyttely juhlistaa kymmenvuotiasta festivaalia. Sen vauhdikkaita, hauskoja ja sensuelleja esityksiä meiltä ja maailmalta. Pukujen loistoa ja suuria tunteita. Jerrman on kuvannut kaksipäiväistä tapahtumaa vuosina 2013–2016.

Näyttely on myös kunnianosoitus syksyllä 2016 tapaturmaisesti menehtyneelle kotimaiselle burleskitähdelle, Sir Willy Waterlilylle. Hän oli Helsinki burlesque -festivaalin karismaattinen vakioesiintyjä, jonka numeroista välittyi suomalaiselle burleskille tyypillinen esiintymisen riemu ja kekseliäisyys.

Helsinki burlesque -festivaali järjestetään kymmenennen kerran 2.–5.3.2017.

Näyttely Facebookissa

savage-girls-2013-minna-jerrmanweb

 

Uutiset – Sarjakuva-Finlandia 2017 -ehdokkaat julkistettu

sarjisfinlandiakannetweb

Sarjakuva-Finlandia 2017 -ehdokkaat julkistettu

Pitääpä nostaa tämäkin lehdistötiedote Tähtivaeltajablogiin, koska satuin itse olemaan mukana ehdokkaat valinneessa lautakunnassa.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan kymmenettä kertaa Tampere Kuplii – sarjakuvafestivaalilla perjantaina 17. maaliskuuta 2017 klo 11.00 Tampereen yliopistolla.

Vuoden 2017 palkinnon saajan valitsee muusikko AW Yrjänä. Tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euroa. Ehdokkaaksi asetettiin yhteensä 65 sarjakuva-albumia.

Tampere Kuplii ry:n asettama nelihenkinen valintalautakunta luki tarkkaan kaikki teokset ja totesi niiden tason jälleen kerran korkeaksi ja valinnan vaikeaksi. Lautakunta valitsi ilmoitettujen sarjakuva-albumien joukosta kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi. Vuoden 2017 valintalautakunnan jäsenet ovat Laura Antola, Minna Haverinen, Toni Jerrman ja Atte Timonen.

Aikaisempina vuosina Sarjakuva-Finlandia-palkinnon ovat saaneet mm. Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet, Jaakko ja Lauri Ahosen Pikku Närhi sekä Tiitu Takalon Minä, Mikko ja Annikki. Viime vuoden palkinto meni Kati Närhin albumille Seitsemäs vieras.

Luovuudessaan suomalainen sarjakuva on maailman kirkkainta kärkeä. Vuonna 2016 julkaistiin noin 80 kotimaisin voimin toteutettua sarjakuva-albumia.

SARJAKUVA-FINLANDIA 2017 KÄRKIKYMMENIKKÖ:

Ossi Hiekkala: Nimettömien hautojen maa (Arktinen Banaani)
Ossi Hiekkala tietää, millaiselta kylmä hiki tuntuu otsalla. Niin tarkkanäköisesti hän kuvaa 2010-luvun Suomen rikollisuutta, jossa virheistä rangaistaan, vahingoilta ei vältytä eikä hyville ihmisille tapahdu hyviä asioita. Hiekkala vie lukijan muun muassa alamaailman joukkosaunaan sekä unohtumattomalle automatkalle mersun takapenkillä. Piirrostyyli korostaa finn noir -tarinoiden säälimättömyyttä ja realistisuutta. Värimaailmasta puuttuu lämpö – aivan kuten haudastakin.

Petri Hiltunen: Praedor – Taivaan suuri susi (Arktinen Banaani)
Petri Hiltusen yksityiskohtiin paneutuva mustavalkografiikka herättää Jaconian fantasiatodellisuuden hienosti henkiin. Velhojen, sotureiden ja seikkailijoiden kansoittamassa maailmassa rohkeus ja moraali joutuvat koetukselle, kun ennustusten valtias ryhtyy raivaamaan tietään koko Jaconian hallitsijaksi. Lopputulos on kaavoihin kangistumaton, mielikuvituksellinen seikkailu, joka pitää lukijan otteessaan.

Pauli Kallio, Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä – Ripa ja kadunlakaisijat (Kustannusliike Hans Nissen)
Viimeisimmässä Kramppeja ja Nyrjähdyksiä -albumissa tarkastellaan nykymaailman menoa tarkkanäköisesti mutta lempeästi. Sarjakuvaan mahtuu niin avioliiton ulkopuolisia suhteita, potkujen saamista kuin apurahataiteilijaksi heittäytymistäkin. Hahmot ovat tuttuja vuosien takaa, mutta heidän huomionsa arkipäivän aiheista nettiraivosta hittibiisin sävellykseen tuntuvat tuoreilta.

Petteri Kantola: Ajan kanssa – Kesäni Marcel Proustin seurassa (Suuri Kurpitsa)
Petteri Kantolan esikoisteos on kunnianosoitus taiteelle, ajalle ja vapaudelle. Omasta elämästä vieraantuminen pakottaa ihmisen heijastamaan muistojaan ja kokemuksiaan aikaa vasten; kohtaamaan kivun ja päästämään irti pettymyksistä. Kun Marcel Proustin läsnäolo antaa luvan upota assosiaatioihin ja uniin, ratkaisut alkavat nousta alitajunnasta tietoisuuteen. ”Sen ymmärrän vihdoin, että minun on hyväksyttävä oma tarinani. Se on ratkaisevaa päästäkseni eteenpäin ja lopettaakseni toistuvat ongelmani ja pakenemiseni”.

Kati Kovács: Kamileen labyrintti (WSOY)
Absurdit skenaariot ja asetelmat ovat Kati Kovácsin tavaramerkki, ja Kamileen labyrintti jatkaa tällä tiellä. Sarjakuvan perusasetelma on erikoinen ja tarinan romanssi-mysteeriä on hauska seurata kuuron protagonistin kautta. Kamileen labyrintti on ajaton, itsenäinen ja uniikki sarjakuva perheestä, rakkaudesta ja kaikesta siltä väliltä.

Janne Kukkonen: Voro, kolmen kuninkaan aarre (Like)
Ilmeikkäällä piirrosjäljellä taituroitu koko perheen fantasiaseikkailu tempaa mukaansa ja vie mennessään. Teoksen kiehtova maailma kasvaa tapahtumien tuiskeessa ja samalla saa jännittää, kuinka pirtsakka Lilja-tyttö pärjää velmujen varkaiden, ilkeiden lääninherrojen ja vihaisten aavesotureiden pyörityksessä. Sympaattista ja sielukasta sarjakuvaa.

Hanneriina Moisseinen: Kannas (Kreegah Bundolo)
Sotasarjakuvia on tehty iät ja ajat, mutta ei aivan tällä tavalla. Kannas kuvaa sodan kauhun ihmisten kasvojen, tekojen ja tunteiden kautta ilman räjähdyksiä tai tarpeetonta verimässäilyä. Valokuvat Karjalan evakkojen matkasta välissä juurruttavat lukijan oikeaan mielentilaan, joka muistuttaa näiden tapahtumien historiasta ja raskaudesta yhä tänä päivänä.

Tommi Musturi: Suurin piirtein Samuel (Boing Being)
Suurin piirtein Samuel on visuaalisen tarinankerronnan juhlaa. Sanattomassa sarjakuvassa muodot muuttuvat ja toistuvat, kuvat seuraavat toisiaan pidäkkeettömänä virtana; kiertyvät yhteen, sulautuvat keskenään, alkavat ja päättyvät. Ilmaisuvoimaisista ruuduista kasvaa tyylikäs psykedeelinen tanssi, kokonaisvaltainen kokemus, joka on kuin piirrettyä runoutta.

Milla Paloniemi: 112 osumaa: Sarjakuvataiteilijan päiväkirja (Arktinen Banaani) Paloniemen teos on koottu taiteilijan sarjakuvablogista, ja teoksesta huokuu avoimuus sekä päiväkirjamaisuus. Episodit vaihtelevat todella rosoisista tunteenpurkauksista harkitumpiin tarinoihin, joissa käsitellään hyvin henkilökohtaisia asioita. 112 osumaa on kaunistelematon ja paikoin viimeistelemätönkin, mutta juuri siksi niin kiinnostava ja koskettava sarjakuva.

Petteri Tikkanen: Black Peider – ITSE (Daada)
Slice of Life -sarjakuva muusikkomies Black Peiderin aivoituksista on oman alagenrensä parasta tuotantoa. Realismi ja fantasia tarttuvat toisiaan kädestä, ja sekä pienet pätkät että isommat kokonaisuudet supersankaripainijan elämästä maistuvat rehellisiltä.

Lisätietoja osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi

 

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 1

tahtivaeltajapodcastotsikko

Tähtivaeltaja podcastaa!

Tähtivaeltaja jatkaa uusien käymättömien korpimaiden valloitusta. Nyt vuorossa ovat podcastit. Mutta päästäkäämme ääneen Aleksi Kuutio, jonka vastaa lehden kuulijaystävällisestä maailmanvalloituksesta:

Te pyysitte sitä, me vastaamme kutsuun! Ensimmäinen Tähtivaeltaja-podcast on nyt eetterissä. Tässä jaksossa herrat Jukka Halme ja Aleksi Kuutio jutustelevat Helsingin Worldconista, suomalaisesta scifi-fandomista ja tv-sarjoista – sekä suosittelevat teoksia, joita eivät ole itse lukeneet, mutta joita haluaisivat muiden lukevan. Ihmeellistä mutta totta!

Palautetta podcastista otetaan mielellään vastaan. Olkaa ankaria, mutta armollisia, sillä pilotti on vasta ensimmäinen kokeilu. Testaamme mielellämme uusia ideoita ja ehdotuksia, kunhan kuulemme, missä onnistuimme ja missä taas menimme avaruuslaivan kölin ali. Kenet haluaisitte vieraaksi? Mistä aiheista haluaisitte podcasteissa puhuttavan?

Alkuun Tähtivaeltaja-podcasteja olisi tarkoitus tuutata ulos suunnilleen kerran kuussa. Mukaan keskustelemaan kutsutaan vaihtuvia vieraita. Mutta eipä tulevasta vielä sen enempää. Käykää kuuntelemassa ensimmäinen jakso ja antakaa tuomiomme.

Näin loppuun kuitenkin vastaus kysymykseen, joka on jo monien väpättävillä huulilla: kyllä, podcasteissa tullaan tulevaisuudessa kuulemaan myös Hannu ”Hauta” Blommilaa!

Mutta suuntaa nyt Soundcloudiin ja pistä Tähtivaeltaja-podcast tilaukseen:

Pitäkää kivaa!

Elokuvat – High-Rise

highrisejulisteweb

High-Rise

J. G. Ballardin Tornitalo-romaani (suom. 1999) lukeutuu modernin tieteiskirjallisuuden klassikoihin. Kirjan elokuvaversiota on kuitenkin jouduttu odottamaan näihin päiviin asti.

Ben Wheatleyn ohjaama High-Rise (2015) ei korkealentoisuudestaan huolimatta ole menestynyt yhtä hyvin kuin David Cronenbergin Ballard-helmi Crash (1996). Yhdysvalloissa filmi on saanut tyytyä vain festivaaliesityksiin, rajoitettuun levitykseen ja dvd/blu-ray-julkaisuihin. Monissa muissa maissa – kuten Suomessa – elokuvaa ei pistetty lainkaan teatterikierrokselle. Tämä on sääli, sillä visuaalista tyylittelyä korostava High-Rise ansaitsee tulla katsotuksi juuri valkokankaalta.

highrise1web

Ballardin romaani ilmestyi alunperin vuonna 1975, joten myös elokuvan tapahtumat on sijoitettu 1970-luvulle. Tästä aiheutuu joitain ongelmia, sillä varsinkin filmin ensihetkinä ohjaajan mielenkiinto kiinnittyy muotitietoisen ajankuvan maalailuun eikä itse tornitalokompleksin esittelyyn. Katsojille saattaakin jäädä epäselväksi, kuinka itseriittoisesta ja keinotekoisesta elinympäristöstä on kyse. Tällöin myös tulevien käänteiden taustat muodostuvat epäuskottaviksi.

Jo alusta alkaen mukana kulkee kuitenkin Ballardin teokselle keskeinen psykologinen mielenmaisema. Tarinan päähenkilö, tohtori Laing (Tom Hiddleston), kuvataan hahmona, joka ei sujahda sujuvasti sosiaalisiin kanssakäymisiin. Orastavista ihmissuhdeyrityksistä huolimatta urheilullinen pukumies pitää tiettyä välimatkaa asukkaiden muodostamiin klikkeihin ja viihtyy lopulta paremmin betonin kuin muiden ihmisten seurassa.

highrise3web

Myös filmin muissa keskeisissä hahmoissa on psykopatologista särmää, jota epäinhimillisessä tornitalossa asuminen vain korostaa. Heihin lukeutuvat mm. rakennuksen visionäärinen arkkitehti Anthony Royal (Jeremy Irons) yläluokkaisine vaimoineen, talon pohjakerroksista ponnistava kapinallinen Richard Wilder (Luke Evans) sekä seksuaalisuutensa kanssa leikittelevä yksinhuoltajaäiti Charlotte Melville (Sienna Miller).

Hierarkkista säätyjakoa kuvastava kompleksi alkaa vähitellen natista liitoksistaan. Sähköt katkeilevat, hissit reistailevat ja jätehuolto horjuu. Samaan aikaan rakennuksen huipulla asuvien rikkaiden ja alempiin kerroksiin majoittuneen köyhemmän kansanosan suhteet kärjistyvät. Sivistyksen pintakiillon rapautuessa juhlat muuttuvat entistä hurjemmiksi. Viha ja pelko nostavat päätään, kun moraali ja inhimillisyys lentävät romukoppaan. Pian koko tornitalo muuttuu seksin ja väkivallan sävyttämäksi alkukantaiseksi hornankattilaksi.

highrise2web

Kerronnallisesti High-Rise on hajanainen. Mutta sen korvikkeeksi Wheatley saa ujutettua sekä kuviin että filmin henkilöhahmoihin vahvaa tunnelmaa ja todistusvoimaa. Myös Ballardin romaanin teemat nousevat hyvin esiin, vaikkei filmi kirjan tasolle ylläkään.

High-Rise tarjoilee vaikuttavan erikoisen kaaoskokemuksen, joka 1970-lukulaisuudestaan huolimatta resonoi yhä teknologiakeskeisemmän maailman synnyttämien sosiologisten kipupisteiden kanssa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/16.

High-Rise sai Suomen ensi-iltansa marraskuussa 2016 järjestetyillä Night Visions – Maximum Halloween 3016 -elokuvafestivaaleilla.
Suomenkielisiä dvd- ja bluray-julkaisuja on lupailtu alkuvuoteen 2017.

ballardhighrisekannetweb