Month: lokakuu 2019

Sarjakuvat – Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , ,

BlueberryArizonaLoveJneKansiWEB

Jean-Michel Charlier & Jean Giraud
Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo

Villin lännen janoisin sankari astuu uuteen aikaan Liken julkaiseman Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo -integraalin myötä. Käsikirjoittaja Jean-Michel Charlier kuoli kesken Arizona Loven työstämisen, ja siitä eteenpäin tarinoinninkin vastuu siirtyi piirtäjämaestro Jean Giraudin harteille. Tämä näkyy kertomusten sisällössä ja jopa tyylilajissa – varsinkin huumoria ja hassuja sivuhenkilöitä on nyt mukana aiempaa enemmän.

Blueberry3WEB

Nimensä mukaisesti Arizona Love on rakkauskertomus. Puhdistettuaan maineensa ja saatuaan haltuunsa ison kasan rahaa Blueberry päättää, että nyt on korkea aika naida Chihuahua Pearl. Paha vain, että omapäinen nainen on jo menossa naimisiin pirullisen, mutta varakkaan Stantonin kanssa. Tämä naimakauppa takaisi hänelle lokoisan tulevaisuuden ja yhteiskunnallisesti arvostetun aseman.

Blueberry ei suostu katsomaan tilannetta sivusta, vaan kaappaa Pearlin kesken häiden. Sitten olisi enää vakuutettava nainen siitä, että elämä karjatilalla vetää vertoja San Franciscon ja New Yorkin loistolle. Sekä selvittävä Stantonin ja tämän palkkaamien pyssymiesten takaa-ajosta. Mutta kumpi onkaan lopulta ovelampi, Blueberry vai Pearl?

Blueberry1WEB

Upeasti taiteiltu seikkailu liikkuu kiitettävän vikkelästi ja syventää hienosti Blueberryn luonteenkuvaa. Se tarjoilee myös hauskan vastakohdan seuraaville tarinoille, joissa Blueberry on lähinnä paikallaan pysyttelevä sivuhenkilö, jonka ympärille tapahtumat kutoutuvat – ilman, että hän itse voisi niihin pahemmin vaikuttaa.

Mister Blueberry -albumissa sankarimme istuu kaiket päivät saluunassa pelaamassa pokeria. Pöydän ääressä tutustutaan myös vaikutusvaltaiseen kaivosmoguli Strawfieldiin ja Tombstonen kaupungissa järjestystä ylläpitäviin Earpin veljeksiin – sekä taitavana pelurina tunnettuun Doc Hollidayhin ja timmiin kapakkalaulajattareen, Doree Maloneen.

Blueberry2WEB

Oma osansa tapahtumissa on myös Bostonista saapuvalla lehtimiehellä, joka on päättänyt kirjoittaa Blueberryn seikkailuista menestysromaanin. Tätä kautta tarina kurvaa Blueberryn menneisyyteen. Aikaan, jolloin hän oli sisällissodan kokemusten raunioittama juoppo ja jolloin hän kohtasi ensi kertaa intiaanipäällikkö Geronimon.

Nyt Geronimon nimi on jälleen tapetilla, sillä hänen johtamiensa apassien uskotaan hyökänneen verisesti sekä postivaunujen että rahakuljetuksen kimppuun. Wyatt Earpilla on kuitenkin omat epäilyksensä tilanteen todellisesta laidasta…

Blueberry6WEB

Pitkäksi kasvavan kokonaisuuden mittaan Giraud pippuroi tarinaa hyvällä henkilökuvauksella, kiinnostavilla sivujuonilla sekä vääjäämättä lähestyvän välienselvittelyn synnyttämällä jännitteellä. Hahmoja on paljon ja tarinassa riittää koukeroita, mutta kokonaisuus pysyy vaivatta mestaritaiteilijan käsissä.

Kokemuksen nautinnollisuutta korostaa erinomaisen pikkutarkka taide, jonka ihailuun olisi helppo käyttää päiväkausia. Mukana on jopa mieleenpainuva, sanaton taistelukohtaus, joka muistuttaa Giraudin alter egon, Moebiuksen jälkeä.

Blueberry4WEB

Muhkean sarjakuvalukupaketin lisäksi teoksesta löytyy tarinoiden taustoja esittelevä esipuhe, joka on kuvitettu Giraudin harvinaisilla luonnoksilla, piirroksilla ja maalauksilla.

Blueberry on lännensarjakuvaa parhaimmillaan.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Blueberry5WEB

Kirjat – Agustina Bazterrica: Rotukarja

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Yleinen , , , , ,

RotukarjaWEB

Agustina Bazterrica
Rotukarja
Cadáver exquisito
Suom. Einari Aaltonen. Like

Argentiinalaisen Agustina Bazterrican Clarín-palkittu Rotukarja-romaani on ravisteleva kuvaus yhteiskunnasta, joka on eläinten massatuhon jälkeen siirtynyt ihmissyöntiin. Sekä ihmisille että eläimille hengenvaarallinen virus on saastuttanut tuotanto- ja villieläimet, ja ne on hävitetty epidemian hillitsemiseksi. Vain lintuja on jäänyt jäljelle, ja niitä pelätään hysteerisesti.

Romaanin päähenkilö Marcos Tejo on hyvämaineisen ihmislihanpakkaamon työnjohtaja. Hän valvoo laitoksen työtä ja pitää yhteyttä liiketoimintakontakteihin, kuten metsästysseuraan, lihakauppoihin ja ihmiskokeita tekeviin tutkijoihin.

Marcos on päätynyt oman elämänsä sivustakatsojaksi. Hänen ja Cecilia-vaimon pikkuvauva on menehtynyt kätkytkuolemaan, ja aviopuolisot ovat ajautuneet erilleen. Marcosin välit sisareensa ja tämän perheeseen ovat kehnot – osittain koska sisar kieltäytyy huolehtimasta dementoituneesta, kalliissa hoivakodissa asuvasta isästä, joka on Marcosille rakas.

Tragedian uuvuttama Marcos lähenee hitaasti pistettä, jossa hän lakkaa lopullisesti välittämästä enää mistään. Yllättäen hän saa kuitenkin yhteistyökumppanilta lahjuksena erityisen laadukkaan tuotantoyksikön, joka näyttää tarjoavan odottamattoman mahdollisuuden korvata menneitä pettymyksiä. Marcosin mielessä käy ristiveto kahden vastakkaisen asian välillä: heräilevät inhimilliset tunteet ja opittu käsitys tuotantoyksiköiden hyödykeluonteesta. Varsinkin lopussa tämä välineellinen suhtautuminen korostuu alleviivaamatta.

Bazterrican kirjoitustyyli on lakonista ja elegantin niukkaa. Moneen otteeseen sanoja kuvaillaan kuin konkreettisia esineitä; ne ovat limaisia, kalahtavia tai tunkkaisia. Jopa sanoille annetaan enemmän luonnetta ja ominaisuuksia kuin niiden kuvaamille eläville, hengittäville lihantuotantoyksiköille.

Kirjan karmeinta antia ovat kuvaukset lihanpakkaamon rutiiniprosesseista. Todellisesta lihateollisuudesta mukaillut tuotantotavat on esitetty kliinisesti ja kauheuksia alleviivaamatta. Ainoa ero on, että tuotantoyksiköt ovat ihmisiä, jotka on kasvatettu syötäviksi. Äänijänteet on poistettu työntekijöiden mukavuuden lisäämiseksi, nahkaan on polttomerkitty asianmukaiset leimat. Maidontuotannossa lypsettäviltä tuotantoyksiköiltä amputoidaan raajat tarpeettomina.

Yksiköiden ainoat arvioitavat ominaisuudet ovat lihan ominaisuuksia. Jos hyvissä tuotantotavoissa on ohjeistus varovaisesta kohtelusta kuljetuksen aikana, sillä pyritään takaamaan talteen otettavien nahkojen virheettömyys. Onko näillä elävillä olennoilla mahdollisesti ajatuksia tai tunteita, ei ole tuotantoprosessin kannalta oleellista. Jopa teurastuskopin työntekijä, jonka tehtävä on tainnuttaa yksiköt, kieltäytyy näkemästä itseään, kaltaistaan, pian sulkeutuvissa silmissä. Sen jälkeen ruhot kulkevat automatisoitua linjastoa sujuvasti tyhjiöpakattaviksi ja kuljetettaviksi ruokakauppoihin. Erityisen hienoilla illallisilla saatetaan tarjota makupalaksi sormia sherryssä.

Tähän liittyy kirjan ainoa harmillinen piirre, premissin epäuskottavuus suoraan nykyhetkestä johdettuna. Kasviproteiinien tuotannossa ollaan jo niin pitkällä, että lihanpuutteeseen vastaaminen kannibalismilla ei vaikuta todennäköiseltä. Lisäksi siirtymä ihmissyöntiin tapahtuu niin lyhyessä ajassa, että on vaikea ajatella käsityksen jakamattomasta ihmisarvosta, tuotantoyksiköiden ihmisyydestä, katoavan näin nopeasti ja peruuttamattomasti.

Kun käsitys kuitenkin on menetetty, loppu seuraa karmivalla vääjäämättömyydellä. Mikä tahansa kohtelu on mahdollista, kun olentojen ei enää katsota kuuluvan samaan lajiin, vaan olevan muita, alempiarvoisia. Tämä ajatuskulku näkyy meidän yhteiskunnassamme jo selvästi. Siten romaani on musertavan painava ja arvokas kommentaari sekä eläinten oikeuksien puolesta että jatkuvasti jyrkentyvää eriarvoistumista vastaan.

Elli Leppä

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2019

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen ,

Kirjamessut2019BlogiOtsWEB

Helsingin Kirjamessut 2019

Piakkoin kaikki kirjallisuuden ystävät suuntaavat jälleen Helsingin Messukeskukseen! Luvassa on vuoden kirjallinen kohokohta eli Helsingin Kirjamessut. Jotka järjestetään siis 24.–27. lokakuuta.

Messualueelta löytyy myös Helsingin Science Fiction Seuran ja Helsingin Yliopiston Science Fiction Klubin yhteinen myyntipöytä. Siellä on ale-hintaan myynnissä sekä vanhoja että uusia Tähtivaeltajia ja Marvineja sekä tietenkin rutkasti kaikkea muuta kivaa.

Suuntaa siis kulkusi osoitteeseen 6p8 – joka löytyy läheltä Alagalleriaa ja Pohjoista sisäänkäyntiä. Siellä nähdään!

Tähän postaukseen olemme valikoineet Kirjamessujen ohjelmatarjonnasta tärppejä, jotka varmasti kiinnostavat scifin ja fantasian sekä sarjakuvien lukijoita. Eniten genreohjelmia on tarjolla jo torstaina, vähiten messujen päätöspäivänä, sunnuntaina.

Nyt listattavien esitysten ohessa ohjelmatarjontaa on tietysti rutkasti myös kustantamojen ja kauppojen omilla osastoilla.

Olkaa hyvä!

TORSTAI 24.10.

10.30–11.00 Kallio
Helena Waris, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
JÄÄNVARTIJA
Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat. Jäänvartija on Wariksen Konetrilogian viimeinen osa, paluu Linnunsitojan ja Vedenkehrääjän jännittävään tarinaan. Otava

11.00–11.30 Kallio
Maria Turtschaninoff, Jenny Lucander, intervjuas av elever från Karis Svenska högstadium Åk 8
PRATA BOK: MARESI – KRÖNIKOR FRÅN RÖDA KLOSTRET
Romanen Maresi står i centrum för en paneldiskussion med inbjudna gäster. Programmet kombinerar modersmål och litteratur + bildkonst, och elevernas illustrationer/seriestrippar visas under paneldiskussionen. Läsrörelsen, Karis Svenska högstadium Åk 8, Förlaget

11.30–12.00 Punavuori
KUVASTAJA-PALKINNON JAKO & RIKOS 2019 -JÄNNITYSROMAANIKILPAILUN VOITTAJIEN JULKISTAMINEN
Suomen Tolkien-seura jakaa Kuvastaja-palkinnon vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle. Kustannusosakeyhtiö Otava, Otavan Kirjasäätiö ja tuotantoyhtiö Dionysos Films julkistavat suuren Rikos 2019 -kirjoituskilpailun voittajat.

11.30–12.00 Suomenlinna
Juhana Pettersson, haastattelija Timo Valjakka
MAA – MATTHEW DAY JACKSONIN POST-APOKALYPTINEN ROOLIPELI
Roolipeli Maa johdattaa pelaajan amerikkalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin maailmaan. Peli sijoittuu postapokalyptiseen maailmaan, jonka ihminen on tuhonnut. Parvs

13.00–13.30 Töölö
Heikki Kaukoranta, Kirsi Kinnunen, Saara Pääkkönen, Claire Saint-Germain, haastattelija Ville Hänninen
RANSKA-SUOMI-SARJAKUVAPANEELI
Mitkä ovat suomalaisen ja ranskalaisen sarjakuvan ominaispiirteet? Mikä Ranskassa kiehtoo? Mikä selittää Suomen menestyksen Ranskassa, maailman tärkeimmillä sarjakuvamarkkinoilla? Haastattelussa kokeneita sarjakuvakääntäjiä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Kirjallisuuden vientikeskus FILI

14.00–14.30 Punavuori
Risto Isomäki, Taru Kumara-Moisio, Mia Myllymäki, Vesa Sisättö
SOLARPUNK – TOIVON TIETEISKIRJALLISUUTTA
Solarpunk on uusi tieteiskirjallisuuden alalaji, joka esittelee kestävän kehityksen mukaisia tulevaisuuksia. Sitä voisi pitää dystopian vastakohtana, sillä näitä tulevaisuuksia yhdistää ajatus toivosta. Paneelissa kirjailijat Risto Isomäki, Taru Kumara-Moisio, Mia Myllymäki ja Vesa Sisättö (pj).

14.00–14.30 Töölö
Arsi Alenius, Maria Matinmikko, Pontus Purokuru, haastattelija Sofia Blanco Sequeiros
VIRTUAALITILOISSA – FIKTION JA TODELLISUUDEN RAJAPINTOJA
Mitkä ovat utopian, dystopian ja todellisuuden rajapinnat nykykirjallisuudessa? Minkälaisia maailmoja, virtuaalisia tiloja ja kommunikaation tapoja nyt kirjoitetaan ja miten teknologian kehitys sekä sosiaalinen media vaikuttavat tarinankerrontaan? Kosmos, Siltala

14.30–15.00 Kallio
Anders Vacklin, Aki Parhamaa, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
GLITCH. SENSORED REALITY 2
Vuoden 2118 hypertalvi hautaa Helsingin kaupunkisaaren kauniit kanaalit lumeen ja jäähän. Pelimaailmaa, scifiä ja historiaa yhdistävän Sensored Reality -sarjan toinen osa vie maailmaan, jossa todellisuuksien rajat hämärtyvät. Tammi

15.00–15.30 Punavuori
Katinka Sarjanoja, Katri Alatalo, haastattelija Johanna Sinisalo
FANTASIAN VAHVOJA NAISIA
Väkevä esikoiskirja Korpinlaulu vie keskelle Savusälvän valtataisteluita, joissa Korppikurun tytär Étain joutuu ristituleen. Ikuisesti, siskoni on eeppinen kasvutarina sisaruksista, kateudesta ja petoksesta, joka saa kuolemankin sijoiltaan. Karisto, Gummerus

16.30–17.00 Kallio
Taru Kumara-Moisio, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
IHMISVERSOJA
Nuortenromaani Ihmisversoja kuvaa identiteettiään etsiviä nuoria kansainvälisellä tutkimusasemalla avaruudessa – tieteeseen ja ihmisyyteen luottaen. Voisiko ihmiskunnan tulevaisuus olla Ihmisversojen kaltainen? Atrain&Nord

17.00–17.30 Kallio
Sini Helminen, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
MAAN POVESSA, VÄKIVERISET 4
Urbaania nuortenfantasiaa edustava Maan povessa pureutuu ympäristönsuojelun ja radikalisoitumisen teemoihin. Teos on päätösosa neliosaiseen, kotimaista mytologiaa nykypäivään tuovaan Väkiveriset-sarjaan ja saattaa sarjan teemat loppuhuipennukseensa. Myllylahti

18.00–18.30 Kallio
Nonna Wasiljeff, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
TOMUPOIKA
Loukku ei päästä otteestaan. Aaron yrittää selvitä Tomujen kovassa koulussa, mutta kun hänen uusi ystävänsä joutuu Tomujen kynsiin, hänen on vielä kerran palattava Loukkuun. Jatkoa upealle fantasiatrillerille Loukkupoika. Otava

18.30–19.00 Kallio
Briitta Hepo-oja, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
SUOMEA LOHIKÄÄRMEILLE
Trillerimäinen fantasia vaihtoehtoisesta 2000-luvun Suomesta. Pinnan alla kytee: tasavaltalaismieliset anarkistit yrittävät murtaa Suomen kuningaskunnan valtarakenteita. Otava

19.00–19.30 Punavuori
Akseli Heikkilä
VETEEN SYNTYNEET
Kohtalonomainen esikoisromaani toden ja tarun väliltä. Eeva palaa neljän vuoden jälkeen kotikyläänsä. Kylä tekee kuolemaa: joki on yhä tyhjä kaloista, sen jumalia eivät lepytä rukoukset, eivätkä manaukset tepsi siihen. WSOY

19.30–20.00 Punavuori
Timo Mäkelä, haastattelija Vesa Anttonen
KORPIT JA MUITA KERTOMUKSIA
Kuvataiteen historiaan paneutuvat sarjakuvatarinat käynnistyvät 1300-luvun Decameronen hengessä jatkuen barokin kautta 1800-luvun mestareihin, impressionisteihin ja lopulta René Magritteen, pientä silmän pilkettä tietenkään unohtamatta. Arktinen Banaani

PERJANTAI 25.10.

11.00–11.30 Senaatintori
Aino Havukainen, Sami Toivonen
TATU JA PATU, KAUHEA HIRVIÖ-HIRVIÖ JA MUITA OUTOJA JUTTUJA
Kun on synkkä ja myrskyinen yö, on tarinankerronnan aika. Outoja, hurjia ja hauskoja juttuja Tatun ja Patun malliin. Otava

11.30–12.00 Töölö
Juhani Karila, haastattelija Antti Arnkil
PIENEN HAUEN PYYDYSTYS
Lappiin sijoittuva kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä aikaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki. Siltala

12.00–12.30 Kruununhaka
Risto Isomäki
TIEDETORI: MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN
Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, ja antaa samalla nopeaa apua ilmastoahdistukseen. Into

14.00–14.30 Kallio
Mats Strandberg, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
LOPPU
Suloisen katkera maailmanlopun saaga teinisarja Skamin hengessä. Olet seitsemäntoistavuotias, ja kesä on kaunis. Mutta tiedät, että syksyllä kaikki on ohi. Maailmanloppu koittaa. Miten kokonaisen elämän ehtii elää yhdessä ainoassa kesässä? Haastattelun yhteydessä lukupiiri, joka on tehty yhdessä Porolahden peruskoulun 8. luokan kanssa. Like

15.30–16.00 Kruununhaka
Maija-Riitta Ollila, haastattelija Juha Roiha
TEKOÄLYN ETIIKKAA
Kuka lopulta päättää, mitä tai ketä itseohjautuva taistelurobotti ampuu? Saako seksirobotille tehdä mitä haluaa? Kirja esittelee teknologisen kehityksen uusimmat käänteet ja etiikan perusperiaatteet ihmisläheisellä tavalla. Otava

LAUANTAI 26.10.

10.30–11.00 Esplanadi
Pertti Jarla, haastattelija Vesa Kataisto
FINGERPORI
Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama suomalainen strippisarjakuva Fingerpori on yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista sarjakuvista. Like

11.00–11.30 Senaatintori
Kaspar Colling Nielsen
KASPAR COLLING NIELSEN, TANSKAN KIRJALLISUUDEN KAUHUKAKARA
Nielsen on Tanskan suurin kirjallisuustähti. Uudessa romaanissaan Tanskan sisällissota 2018–2024 hän piirtää nerokkaan ajankuvan, joka on naamioitunut tulevaisuuskuvauksen kaapuun. Aula & Co

11.00–11.30 Töölö
Pasi Ilmari Jääskeläinen, Leena Lehtolainen, haastattelija Tommi Melender
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO ESITTÄÄ: KÄÄNNÖKSEN ÄÄRELLÄ
Millaista on lukea omaa teostaan käännettynä? Onko vaikeaa antaa oma teos kääntäjän käsiin silloin, kun kohdekieli on sellainen, jota ei itse osaa? Tommi Melenderin haastattelussa Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Leena Lehtonen. Suomen kirjailijaliitto

13.00–13.30 Kallio
Marisha Rasi-Koskinen, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
AURINGON PIMEÄ PUOLI
Yllätystentäyteinen mysteeriromaani nuoren naisen matkasta omaan historiaansa. Ajan rajat ylittävä jännityskertomus eristetystä kaivoskaupungista pitää lukijan otteessaan viimeiselle sivulle saakka. WSOY

14.00–14.30 Kruununhaka
Esko Valtaoja, haastattelija Katja Nordlund
AVARUUDESTA
Esko Valtaojan leipälaji on ruokkia mielikuvitustamme maailmankaikkeuden ihmeillä. Tässä kirjassa hän esittelee mitä me olemme saaneet selville maailmankaikkeudesta: Isot, pienet ja kummalliset asiat, tähdet, galaksit, valtava tyhjyys, pimeä aine ja energia sekä elämä. Ursa

14.30–15.00 Töölö
Markku Rönkkö, Maarit Verronen, haastattelija Ville-Juhani Sutinen
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO ESITTÄÄ: KAUNOKIRJALLISET ILMASTODYSTOPIAT
Millaisina maailmoina ilmastonmuutos heijastuu kaunokirjallisuudessa? Miten kirjailijat käsittelevät ajankohtaisia ympäristöaiheita – vaatiiko yhteiskunnallisesti tärkeästä teemasta kirjoittaminen toisenlaista otetta kuin muiden teemojen käsittely? Suomen Kirjailijaliitto

15.30–16.00 Blåbärslandet
Cecilie Eken, Ragnheiður Eyjólfsdóttir, Sigrún Eldjárn, haastattelija Annika Luther
YOUNG PEOPLE IN A POST-APOCALYPTIC FUTURE THE NORDIC COUNCIL CHILDREN AND YOUNG PEOPLE’S LITERATURE PRIZE
These sci-fi novels set in a fantasy future, address a young audience growing up with multimedia and enhanced reality. The novels are set in a post-apocalyptic world, where the protagonists face challenges of life and death. Pohjoismainen kulttuuripiste / Nordic Culture Point, with support from the Nordic embassies in Helsinki

16.30–17.00 Blåbärslandet
Maria Turtschaninoff, Karen Anne Buljo, Nina Ivarsson, Rakel Helmsdal, intervjuare Janina Orlov
FARLIGA OCH FANTASTISKA NORDISKA UNGDOMSBÖCKER. NORDISKA RÅDETS BARN- OCH UNGDOMSLITTERATURPRIS 2019
Turtschaninoffs fantasy-epos, färöiskt vardagsdrama med barnögon, förlamande utanförskap från Sverige, poesi om kulturrötter i nutiden från Sápmi. Möt fyra drivna ordväverskor. Nordisk kulturkontakt med stöd från de nordiska ambassaderna i Helsingfors

17.30–18.00 Senaatintori
Liv Strömquist, Moa Romanova, Heikki Kännö, haastattelija Helena Kulmala
SÖMNÖ
Heikki Kännön kehuttu esikoisteos Mehiläistie ihastutti spekulatiivisella fiktiollaan. Toinen romaani Sömnö on laajentanut lukijakuntaa ja voitti Runeberg-palkinnon vuonna 2019. Kustannusosakeyhtiö Sammakko

18.30–19.00 Punavuori
Mikko Kamula, haastattelija Paula Havaste
TUONELA
Rautaparran perheessä eletään kovia aikoja. Tenho on vaipunut kuoleman kaltaiseen horrokseen, ja häntä on etsittävä Tuonelasta, jossa elon aikana hankitut taidot eivät auta. 1400-luvulle sijoittuva romaani vie lukijan muinaisten myyttien maailmaan. Gummerus

SUNNUNTAI 27.10.

13.00–13.30 Kruununhaka
Artemis Kelosaari, haastattelija Jon Hällström
KANNIBALISMIN HISTORIA
Kannibaalikirja on ensimmäinen suomalainen asiateos äärimmäisestä tabusta: ihmissyönnistä. Teoksessa käydään läpi, mikä on saanut ihmisiä syömään toisia ihmisiä, ja toisaalta millä tavoin kannibalismia on esitetty taiteessa ja viihteessä. Salakirjat

14.00–14.30 Punavuori
Anni Nupponen, haastattelija Artemis Kelosaari
VALKOINEN KAUPUNKI
Maailma on jäätynyt ilmastokatastrofin seurauksena ja ihmiskunnan rippeet ovat vetäytyneet suljettuihin kaupunkeihin. Sonja, kuuluisan taiteilijan Sasha Marun tytär, haluaa oppia tuntemaan edesmenneen isänsä. Osuuskumma

Ja ei muuta kuin messuilemaan!

Elokuvat – Joker

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , , ,

JokerJulisteWEB

Joker

Kuten muun muassa Gotham-televisiosarja on todistanut, Batmanin arkkiviholliset ovat niin värikkäitä hahmoja, että heidän ympärilleen on helppo kutoa hyviä tarinoita – jopa ilman yön ritaria. Tähän ajatukseen pohjaa myös Todd Phillipsin ohjaama inhorealistinen Joker-elokuva. Se kertoo mieleltään järkkyneestä, elämän päähänpotkimasta itsetuhoisesta miehestä, josta kasvaa sorretun väestönosan ikoninen antisankari.

Jokerista on nähty jo aiemmin valkokankailla monta onnistunutta tulkintaa, mutta Joaquin Phoenixin fyysisellä pieteetillä ja sisäistetyllä vimmalla vetämä roolisuoritus nostaa riman aivan uusiin korkeuksiin. Hänen esittämänsä luurangonlaiha Arthur ”Happy” Fleck on loistelias kuvaus ahdistuneesta luuserista, joka ei löydä elämästään mitään hyvää – mutta joka hetken aikaa jaksaa silti haaveilla toiveidensa täyttymyksestä.

Joker2WEB

Tapahtumat sijoittuvat ankeaan, 1970-lukua muistuttavaan Gothamiin. Talojen seinät ovat tagien ja graffitien peitossa, ja kadut ovat täynnä haisevia jätekasoja. Taloudellisen laman kurittamassa kaupungissa työttömyys lisääntyy ja niin köyhät kuin sairaatkin hylätään oman onnensa nojaan.

Raihnaisen äitinsä (Frances Conroy) kanssa asuva Arthur raapii elantonsa toimimalla sairaalaklovnina sekä mainoksia pyörittävänä pellenä. Hänen suurin unelmansa on päästä stand up -koomikoksi ja kenties joskus jopa esiintymään ihailemansa Murray Franklinin (Robert De Niro) vetämään tv-show’hun. Onhan äitikin todennut, että hän on tullut maailmaan tuomaan iloa ja hymyjä. Tosin äiti on myös sitä mieltä, ettei Arthurista ole koomikoksi, koska hän ei ole lainkaan hauska.

Joker1WEB

Jo alusta lähtien on selvää, ettei Arthurin pääkopassa ole kaikki kohdallaan. Hän saa tahdottomia naurukohtauksia ja joutuu popsimaan useita pillereitä selvitäkseen arjesta. Väkivallan värittämässä kaupungissa hän on helppo uhri kiusaajille, jotka eivät jätä häntä rauhaan. Siinä vaiheessa, kun Arthurille selviää, että myös hänen elämänsä on monella tapaa valhetta, syöksy mielen mustimpiin syövereihin on väistämätön.

Joker-elokuva pohjustaa Arthurin romahdusta huolella. Ehkä turhankin huolella, sillä huomattavasti vähemmälläkin uskoisi, että tällä miehellä menee todella huonosti – ja että hänen otteensa todellisuudesta on hatara.

Nerokkaimpiin sfääreihin leffa yltääkin vasta viimeisen puolen tunnin aikana, kun Arthurista kuoriutuu kuolemasta ja kaaoksesta nauttiva Jokeri. Klovnihahmo, josta on jo aiemmin tullut kaupungin rahavaltaa vastaan järjestettyjen mielenosoitusten symboli – Alan Mooren ja David Lloydin V for Vendettasta tutun Guy Fawkes -hahmon tapaan.

Joker3WEB

Joker-filmi on erinomainen henkilötulkinta, joka sisältää myös enemmän kuin ripauksen yhteiskuntakritiikkiä. Elokuvan synkkyys ja toivottomuus peilaa hyvin myös tämän päivän mielenmaisemaa, jossa ahneus ja oman edun tavoittelu tuntuu olevan monenkin valtionpäämiehen ainoa agenda. Mieleltään järkkyneiden dumppaamisesta kaduille nyt puhumattakaan.

Leffan yhteydessä on moneen otteeseen nostettu esiin Martin Scorsesen ja Robert De Niron yhteiset elokuvat, kuten Taksikuski (1976) ja Koomikkojen kuningas (1982). Vaikutteet niin näistä kuin monista muistakin kyseisen aikakauden tummemman puoleisista filmeistä ovatkin Jokerissa selvästi nähtävillä – aina moraaliltaan kyseenalaista päähenkilöä myöten.

Sarjakuvaviitteistä esiin täytyy nostaa ainakin Alan Mooren ja Brian Bollandin Tappava pila sekä Frank Millerin Yön ritari.

Joker4WEB

Kaikista näistä vaikutteista huolimatta Joker seisoo omilla jaloillaan ja tykittää kankaille vahvan elokuvakokemuksen. Tätä vain korostaa mainio musiikkiraita, jolla kuullaan mm. Frank Sinatran esittämät biisit That’s Life ja Send in the Clowns.

Jos tästä leffasta ei irtoa Joaquin Phoenixille Oscaria, niin maailmankirjat ovat pahasti sekaisin.

Toni Jerrman – 4 tähteä

Joker5WEB

Sarjakuvat – Sandman Deluxe 9

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , ,

Sandman9kansiWEB

Sandman Deluxe 9

Morpheuksen alkuperäinen tarinakaari lähestyy loppuaan. Myyteistä, saduista ja taruista innoituksensa ammentava Sandman Deluxe 9 (RW) on kokoelmista toiseksi viimeinen. Kreikkalaisia tragedioita varioiva teos on tuhti lukupaketti, sillä kansien välistä löytyy koko 13-osainen, pääosin Marc Hempelin kuvittama Hyväntahtoiset-kertomus. Siinä Neil Gaiman ryhtyy solmimaan yhteen edeltävissä jaksoissa esiinkelattuja juonenpäitä.

Sandman91web

Tällä kertaa unten valtiasta vastaan nousee raivottarina tunnettu naiskolmikko. Heillä on ikiaikainen lupa tuhota jokainen, jonka käsissä on oman suvun verta. Avukseen he houkuttelevat valheiden ruhtinaan, Lokin, ja keijujen kuninkaan narrin, Puckin. Keskeistä roolia raivotarten suunnitelmassa näyttelee myös kostoa janoava, hulluuden turuille hukkuva Hippolyta. Hän kuvittelee Morpheuksen tappaneen sekä miehensä että Daniel-poikansa.

Sandman96web

Näiden keskushenkilöiden ohessa sarjakuvassa esiintyy lukuisia muitakin aiemmista Sandmaneista tuttuja hahmoja, joiden tarinat kelataan joko päätökseen tai uuteen alkuun. Henkilökaarti on niin laaja, että väliin itse päätarina tuntuu hukkuvan sivujuonten alle. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei kaikista käänteistä ja niiden merkityksistä pysy täysin kärryillä, jos vanhat tapahtumat eivät ole timantinkirkkaana mielessä. Myös kerronnan rytmitys on paikoin hakusessa.

Sandman97web

Vaikka Gaimanilla on selkeitä vaikeuksia pitää näin isoa palettia hallinnassaan, on kokonaisuudessa silti huomattavasti enemmän plussaa kuin miinusta. Morpheuksen vahva velvollisuudentunto ja vastuunkanto menneistä virheistään tuodaan hienosti esiin – samoin kuin niiden vääjäämätön, tunteita soitteleva lopputulos. Kivasti tilaa saavat myös unten valtakunnan käytännön asioita pyörittävät tahot, kuten rääväsuinen kurpitsapää Merv, hillitty kirjastonhoitaja Lucien, hiljainen keijutyttö Nuala sekä utelias Matthew-korppi.

Ja kukapa ei viihtyisi ihastuttavan houreisen Kuumeen tai yökerhossaan pianoa soittelevan Luciferin seurassa.

Sandman94web

Parhaimmillaan Gaiman on silti parissa poikkeavaan tyyliin toteutetussa, novellimaisessa jaksossa. Lentävistä lapsista kertova, Charles Vessin kuvittama opettavainen kauhutarina on kerrottu satukirjoista tutussa muodossa. ”Mies kutsui ukkosta lyömään itsensä hengiltä. Mutta eihän ukkonen voinut, mies kun oli jo vainaa.”

Unten valtiaan jäähyväiskierros on puolestaan todellista mielikuvituksen ja ideoiden ilotulitusta pilvien ritarin taikalyhtyesityksineen ja painajaisen tuomine tuliaisineen. ”Hän puhui arpitanssijoille, oljentomunaisille ja vanhalle joutsenkätiselle miehelle, joka hoitaa takaporrasta. Samoin ruumiinavauksen kolmelle lapselle, maalareille ja kirjureille. Seinillekin.”

Sandman93web

Hienon teoksen täydentää Gaimanin alkuperäinen käsikirjoitus Hyväntahtoiset-tarinan ensimmäisestä jaksosta sekä Vertigoa ja Sandmania aikoinaan luotsanneen Karen Bergerin oivallinen esipuhe.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Tästä linkistä aiempiin Sandman Deluxe -arvioihin.

Sandman92web