Elokuvat – Under the Silver Lake

UnderTheSilverLake-kansi

Under the Silver Lake

Vuonna 2015 kauhukansaa ihastutti David Robert Mitchellin nerokas It Follows -elokuva. Nyt herra näyttää jälleen, kuinka valkokankaille leivotaan omintakeisen tehokasta jälkeä.

Under the Silver Laken päähenkilö, Los Angelesissa asuva Sam (Andrew Garfield), on naisia tiiraileva työtön luuseripoika. Häätöuhka on päällä, mutta Samia kiinnostaa enemmän naapurintyttö Sarah (Riley Keough), joka eräänä yönä katoaa kämppäkavereineen teille tietymättömille.

UnderTheSilverLake4WEB

Tästä käynnistyy matka Los Angelesin salatulle yöpuolelle, jossa mikään ei ole sitä, miltä päälle päin näyttää.

Miten tähän kaikkeen kytkeytyy supersuosittu Jeesus ja Draculan morsiamet -bändi? Tai biljonäärimoguli Jefferson Sevencen katoaminen? Tai kolme nuorta näyttelijätyttöä, jotka viettävät aikaa merirosvoksi pukeutuneen miehen kanssa?

UnderTheSilverLake1WEB

Arvoitukset vain syvenevät, kun Sam tutustuu salaliittoteoreetikkoon (Patrick Fischler). Tämä kertoo hänelle populaarikulttuurituotteisiin upotetuista salaisista viesteistä, aamiaismuropaketteihin koodatuista aarrekartoista sekä alastomasta salamurhaajasta, joka tunnetaan nimellä Pöllön suudelma (Wendy Vanden Heuvel).

Under the Silver Lake on pyörryttävä syöksy värikkään neo-noir-maailman ja kryptisten salaliittojen uumeniin. Eriskummallisia yksityiskohtia putkahtelee esiin joka nurkalta, eikä niiden vyöryssä tunnu olevan mitään järkeä. On yössä vaanivia varjohahmoja, eläimellisesti haukkuvia naisia, koiria murhaava tappaja sekä mies (Jeremy Bobb), joka on säveltänyt kaikki viimeisten vuosikymmenten hittibiisit.

UnderTheSilverLake3WEB

Lopulta juoni yltyy niin scifistisiin sfääreihin, että valkokangasta tuijottaa silmät ymmyrkäisinä ja aivot iki-ihanassa solmussa.

Logiikkaa Under the Silver Lakesta on aivan turha etsiä. Taidolla toteutetun elokuvan mystinen trippi on kuitenkin hypnoottinen kokemus. Filmi on sukellus surrealistiseen kaninkoloon, Hollywoodin alaiseen fantasiamaailmaan, jossa fakta ja fiktio käyvät ikuista hännänvetoaan – ja jossa rikkaat elävät täysin toisessa todellisuudessa kuin kaikki muut.

Mestarillista kamaa!

Toni Jerrman – 5 tähteä

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Under the Silver Lake -leffan suomalaiset dvd- ja blu-ray-versiot ilmestyivät 30.8.

UnderTheSilverLake5WEB

Sarjakuvat – Avi Heikkinen: Valotusaika

ValotusaikaKansiWEB

Avi Heikkinen:
Valotusaika

Valokuvista tai filmiruuduista koostetut sarjakuvat ovat useimmiten kerronnaltaan kömpelöitä. Tämä vika ei kuitenkaan vaivaa Avi Heikkisen Valotusaikaa (Pokuto). Teos on sekä kerronnallisesti että rakenteellisesti täysiveristä sarjakuvaa. Se myös näyttää piirretyltä, sillä pohjina käytetyt valokuvat on muokattu Photoshop-filttereillä muistuttamaan realistista mustavalkografiikkaa. Oman lisätasonsa onnistuneeseen kokeiluun tuo se, että tarinan keskiössä ovat juuri kamera ja sillä otettavat valokuvat.

Ollaan lähitulevaisuuden Jyväskylässä. New Yorkin terrori-iskussa on kuollut kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja persoonalliset tekoälyt ovat levinneet niin pehmoleluihin, kyniin kuin nettiinkin – eivätkä ne kaikki ole hyväntahtoisia. Aikamatkailussa ja historian muovaamisessakin on jo otettu ensiaskelia.

Valotusaika2WEB

Jarno on nuorehko mies, jonka elämä on ollut silkkaa alamäkeä sen jälkeen, kun hänen Niki-tyttärensä katosi viisi vuotta aiemmin. Vaimo on lähtenyt omille teilleen, duuni ei maistu ja päivät kuluvat huumeiden kanssa läträtessä. Jarno ei osaa päästää irti menneestä, vaan rämpii yhä kipeiden muistojen suossa. Seuranaan hänellä on vain printtilappusin puhuva pehmopossutekoäly.

Erään riehakkaan illan jälkeen Jarno herää keskeltä peltoa. Jostain mukaan on tarttunut uusi kamera, joka paljastuu aikamoisen erikoiseksi vehkeeksi. Sillä voi näet kuvata menneitä tapahtumia. Tämän löydön innoittamana Jarno ryhtyy selvittämään, mitä hänen tyttärelleen oikein tapahtui. Lopputulos ei ole kaunista katsottavaa.

Valotusaika3WEB

Hyvittääkseen menneet virheensä Jarno tarttuu lehdistön laajasti uutisoimaan tapaukseen, nuoren Minttu Valkean katoamiseen. Jos hän löytäisi Mintun ihmekameransa avulla, hän voisi ehkä vihdoin antaa itselleen anteeksi.

Tästä päätöksestä saa alkunsa koukuttavan kimurantti rikosmysteeri, jossa mennyt ja tuleva käyvät vainoharhaista piirileikkiä. Jarno saa peräänsä tappajia, jotka tuntuvat olevan kiinnostuneempia kamerasta kuin Mintusta. Mukaan tarttuu myös entinen poliisimies, jolla on omat taakat kannettavanaan. Lopulta kaikki kytkeytyy kaikkeen, eikä Jarnokaan paljastu aivan viattomaksi sivustakatsojaksi.

Valotusaika5WEB

Valotusaika on hiton hieno sarjakuva, jonka arvoituksellisen juonikuvion seuraan on ilo heittäytyä. Lukuisia yllättäviä käänteitä ja paljastuksia tarjoileva tarina on kerrottu vetävästi, eikä hahmojen luonteenkuvauksesta ole tingitty. Kokonaisuus toimii niin täydellisesti, ettei ole mikään ihme, että Heikkisen sarjakuvan ylistäjiin kuuluvat mm. Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen ja JP Ahonen.

Joka kodin pakkonakki!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Valotusaika4WEB

Elokuvat – Only Lovers Left Alive

OnlyLoversLeftAliveKansiWEB

Only Lovers Left Alive

Nyt kun teattereihin odotetaan indietaideohjaaja Jim Jarmuschin The Dead Don’t Die -zombi-elokuvaa, lienee jo korkea aika arvioida Tähtivaeltajablogissa hänen versionsa vampyyrigenrestä.

Korkea aika myös siksi, että vuonna 2013 valmistunut Only Lovers Left Alive on yksi viime vuosikymmenten parhaista vampyyrifilmeistä. Ja vielä siksikin, että se herättelee selkeitä kaikuja David Bowien, Catherine Deneuven ja Susan Sarandonin tähdittämän The Hunger -klassikon (1983) suuntaan.

OnlyLoversLeftAlive1WEB

Adam (Tom Hiddleston) on Detroitin autioituvan teollisuuskaupungin kupeessa asuva muusikko. Hän poistuu asunnostaan vain harvoin, silloinkin yöaikaan. Verensä hän ostaa lääkäriltä, muut tykötarpeet toimittaa rokkipoika Ian (Anton Yelchin). Adamin ränsistyvä kotitalo on täynnä soittimia, ja hän kerää klassikkokitaroita. Päivät kuluvat uutta musiikkia säveltäessä ja murheen alhossa maatessa.

Adam on lopen kyllästynyt maailman realiteetteihin. Siihen kuinka hänen zombeiksi kutsumansa ihmiset myrkyttävät planeettaa eivätkä arvosta tiedemiehistä suurimpia. Niinpä hän tilaa Ianin välityksellä itselleen erikoisluodin, jonka kärki on valmistettu maailman vahvimmasta puuaineksesta. Se voisi tarjota lopullisen pakotien ahdistuksen ikeestä.

OnlyLoversLeftAlive4WEB

Toisaalla Tangerissa, Pohjois-Marokon rannikkokaupungissa, kalpeakasvoinen ja valkohiuksinen Eve (Tilda Swinton) nauttii elämästään. Öisin hän suuntaa kaupungin kujia pitkin kahvilaan, jossa tapaa kohtalotoverinsa, Shakespearen näytelmätkin rustanneen kirjailija Christopher Marlowen (John Hurt). Heidän yhteiset muistonsa ylettyvät vuosisatojen taakse.

Adam ja Eve ovat ikuinen aviopari, joten kuullessaan aviomiehensä uusimmasta masennuskaudesta nainen lentää pikaisesti Detroitiin. Hän syyttää Adamin nykyisestä mielenlaadusta Byronia ja Shelleytä, joiden kanssa mies vietti aikoinaan liikaa aikaa.

OnlyLoversLeftAlive2WEB

Detroitissa pariskunta nauttii toisistaan ja kiertelee katselemassa kaupungin menneen loiston rapistuneita maamerkkejä. Verilasilliset tarjoavat kaksikolle huumeiden kaltaisen päihdyttävän hurmoksen, jonka jäljiltä ajatukset lentelevät halki vuosisatojen tai kohoavat avaruuden ääriin.

”Tiesitkö, että jossain tuolla ylhäällä on planeetan kokoinen timantti? Valkoinen kääpiö, luhistunut tähti. Paitsi että se säteilee kuin timantti, siitä lähtee myös ääni, kuin jättimäisen gongin kumu.”

Autuas yhdessäolo saa kuitenkin päätöksen, kun paikalle kurvaa Even sisko, Ava (Mia Wasikowska). Iloluontoinen tyttö on kärsimätön, eikä mikään määrä verta tunnu tyydyttävän hänen nälkäänsä.

OnlyLoversLeftAlive3WEB

Only Lovers Left Alive on tunnelmoiva elokuvahelmi. Sen kuvat ja sommitelmat ovat tarkkaan harkittuja, ilmapiiri kiireettömyyden läpitunkema. Kun aikaa on loputtomiin ja perspektiivi maailmaan iätön, kiertyy elämä lopulta hyvin pieniin piireihin. Vain rakkaus jää, mutta se onkin voimista vahvin.

Thor-elokuvissa Lokina nähty Hiddleston tekee tässä filmissä hienon roolityön romanttisen elämäntuskan alle vaipuneena rock-tähtenä. Vielä huikeampi on Swintonin hypnoottinen suoritus eteerisenä vampyyrinä, joka tuntuu leijuvan varjona todellisuuden yllä.

Veristä toimintaa etsiville leffaa on aivan turha suositella. Mutta jos etsii huumaavaa tunnelatausta, niin sitä on tarjolla roppakaupalla.

Toni Jerrman – 5 tähteä

OnlyLoversLeftAlive5

Sarjakuvat – Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija

Voro2KansiWEB

Janne Kukkonen:
Voro 2: Tulikiven armeija

Janne Kukkosen mainio fantasiaseikkailu Voro: Kolmen kuninkaan aarre voitti ilmestyessään aivan ansaitusti Sarjakuva-Finlandia-palkinnon. Sittemmin teos on myyty niinkin koviin sarjakuvamaihin kuin Ranskaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Nyt vilkkaan ja neuvokkaan mutta myös kovin rämäpäisen Lilja-tytön seuraan palataan Voro 2: Tulikiven armeija -albumissa (Like).

Voro21WEB

Maagista keskiaikafantasiaa edustavassa tarinassa Lilja ja hänen Seamus-mentorinsa matkaavat kuninkaanlinnan hallitsemaan kaupunkiin. Maailmassa soditaan ja armeijat marssivat, mutta kaksikko halajaa vihdoin hieman rauhallisempaa elämää varkaiden killan suojissa. Veri vetää Liljaa silti keikoille, jotka osoittautuvat kerta toisensa jälkeen vauhdikkaammiksi ja vaarallisemmiksi.

Toisaalla muinainen tuli-isä, Ithiel-jumala, on noussut haudastaan. Shamaaniherra Paloheimon uskonsoturien sekä Tulikiven kuolemattoman jättiläisarmeijan avulla hän aikoo päästää puhdistavan tulen valloilleen ja pyyhkiä ihmissaastan maan pinnalta.

Voro24WEB

Myös Lilja ja Seamus joutuvat sekoitetuksi näihin tapahtumiin, kun kuninkaan vallanhaluinen poika palkkaa heidät etsimään Tulikiven armeijaa komentavan mystisen talismaanin palaset.

Voro 2 pelittää kuin häkä. Omapäinen Lilja on sympaattinen päähenkilö, joka ei anna periksi edes mahdottomien uhkien edessä. Tarina puolestaan vyöryy eteenpäin vikkelän mukaansatempaavasti ja latoo lukijan eteen niin jännitystä, huumoria kuin menneiden aikojen legendojakin.

Voro23WEB

Kaikki tämä on vieläpä piirretty rennon ilmeikkäästi sekä sarjakuvakerronnan lukuisia mahdollisuuksia hienosti hyödyntäen. Niinpä lähes 350-sivuinen sarjakuvamammutti viihdyttää koko mittansa ajan – käytännössä kirjaa ei halua laskea hetkeksikään käsistään.

Nyt voimme vain jäädä tohkeissaan odottamaan Voro-eepoksen seuraavaa osaa. Ei millään malttaisi!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Voro22WEB

Kolumni – Pääkirjoitus 2/19

TV219KansiAweb

Kaislikossa suhisee ja Euroopassa kuhisee. Euroopan unioni on mahdollistanut yksinomaan positiivisen kehityksen, mutta silti opportunistiset populistipellet ovat saaneet nostatettua kansaa EU:ta vastaan. Tämän he ovat tehneet korostamalla äärinationalistista ajattelua sekä tarjoilemalla yksinkertaistetun valheellisia vastauksia monimutkaisiin kansainvälisiin kysymyksiin.

Lopputulos on ollut rumaa katsottavaa. Isossa-Britanniassa sahataan omaa oksaa brexitin muodossa. Parikin entistä itäblokin maata on ajautunut kansalaistensa perusoikeuksia polkevien hallitusten moukaroitavaksi. Äärioikeisto kerää ääniä siellä sun täällä. Samalla Venäjä tekee kaikkensa horjuttaakseen Euroopan yhtenäisyyttä ja kiinalainen raha toteuttaa vapaasti omia strategisia suunnitelmiaan.

Tilanne alkaa muistuttaa yhä enemmän kehityskulkuja, jotka johtivat brittikirjailija Dave Hutchinsonin Murtunut Eurooppa -sarjassa kuvattuun lähitulevaisuuteen. Eurooppaan, jossa EU on kuihtunut olemattomiin ja kansallisvaltiot ovat pystyttäneet jälleen omat rajansa. Maailmaan, jossa kaikki ajavat vain omaan etuaan. Arkeen, jossa matkustamista rajoittavat passi- ja tullimuodollisuudet.

Ja koska olen elänyt pitkään Euroopassa, jossa EU oli vasta kaukainen haave, voin vakuuttaa, ettei entiseen malliin kannata palata. Nykypäivään verrattuna 1980-luvun Suomi ja Eurooppa olivat monin tavoin silkkaa kakkelia.

Tästä huolimatta Hutchinsonin kirjasarja on vallan makoisaa luettavaa. Teokset yhdistelevät hienosti kimurantteja vakoojadekkarijuonia, huikeita scifi-idiksiä ja tunteisiin vetoavaa henkilökuvausta. Hutchinsonin tuotantoon paneudutaan laajassa artikkelissa, jota täydentävät sekä miehen haastattelu että novellisuomennos.

Kotimaisista nimistä nostamme tällä kertaa esiin suomalaisen kauhukirjallisuuden kruunaamattoman kuninkaan, Marko Hautalan, sekä englanninkielisillä markkinoilla menestyneen Ville Meriläisen. Hautala tunnetaan mestarillisista kauhuromaaneistaan, kun taas Meriläinen on tähän mennessä ollut esillä lähinnä novelliensa kautta.

Lukuisten kirja-, sarjakuva- ja elokuva-arvostelujen lisäksi lehdestä löytyy myös Petri Hiltusen ja Nalle Virolaisen Foliohatun alla -palsta. Riemastuttavien leffamielipuolten käsittelyyn on päätynyt Ridley Scottin Prometheus-elokuva, jossa riittääkin kaiveltavaa vaikka muille jakaa.

Ja sitten ei muuta kuin valmistautumaan heinäkuun alussa Jyväskylässä järjestettävään Finncon-festivaaliin!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

3_sisallys219WEB kopio

Kirjat – Naomi Alderman: Voima

AldermanVoimaWEB

Naomi Alderman
Voima
The Power
Suom. Marianna Kurtto. Gummerus

Naomi Aldermanin feministisenä dystopiatrillerinä markkinoitu Voima-romaani on kerännyt huomattavasti laajempaa julkisuutta kuin scifi-kirjat yleensä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä teoksen ajankohtainen, raflaava sisältö että nimekkäät tukijat, kuten Barack Obama ja Margaret Atwood.

Maailma nytkähtää uuteen muottiin, kun naisille kehittyy kyky iskeä käsistään tappavia sähkölatauksia. Alkuun voima ilmenee vain teinitytöillä, mutta myöhemmin taito leviää laajemmalle. Saudi-Arabiassa alistetussa asemassa eläneet naiset ottavat vallan omiin käsiinsä, ja Moldovassa ihmiskaupan uhrit kostavat sieppaajilleen.

Muutos on kuitenkin hidasta ja kohtaa vahvaa vastarintaa. Miehiset hallintokoneistot haluavat pitää naiset aisoissa tavalla jos toisellakin. Lisäksi maskuliinista ylemmyyttään korostavat ääriryhmät lietsovat vihaa ja väkivaltaa.

Kaikkea tätä seurataan neljän päähenkilön silmin.

Allie on sijaiskodista toiseen heitelty orpotyttö, joka nousee hyväksikäyttäjiään vastaan. Hänestä kasvaa naisliikkeen messias, Äiti Eeva, joka saarnaa feminististä uskontotulkintaa. Roxy on puolestaan brittiläisen gangsterisuvun tytär. Hän saa voimasta uutta potkua uralleen.

Yhdysvaltalainen poliitikko, Margot, näkee tilanteen suomat mahdollisuudet kerätä rahaa ja vaikutusvaltaa – kenties jopa Valkoiseen taloon asti. Tunde on taasen nigerialainen toimittaja, joka kiertää ympäri maailmaa raportoimassa muutoksen nostattamista mellakoista.

Kirjailija valottaa tapahtumia useista näkökulmista lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisten keskushenkilöiden kautta. Samalla mukaan saadaan sekä ruohonjuuritasoa että mullistuksen laajempia merkityshorisontteja. Kokonaisvisiota täydentävät tieteelliset asiakirjalainaukset, otteet nettikeskusteluista sekä kuvaukset television uutisohjelmista.

Romaani tuo vahvasti esiin, kuinka naisia sorretaan nykymaailmassa yhteiskunnallisten rakenteiden kautta. Tämä kaikki avautuu uudella tavalla, kun kyseessä ovatkin miehet, jotka joutuvat pelkäämään kotinsa seinien sisällä tai kävellessään pimeillä kaduilla. Kun miehet saavat kerrankin kokea sen ankean todellisuuden, jossa naiset joutuvat viettämään koko elämänsä.

Samalla kirja kuitenkin kyseenalaistaa sen, onko ilmiössä välttämättä kyse vain sukupuolesta. Kukkulan kuningattariksi kohonneet naiset kun saattavat käyttäytyä miehiä kohtaan yhtä julmasti kuin heitä on kohdeltu. Valta korruptoi ja rahanahneus on voimakas motivaattori sukupuoleen katsomatta.

Näkökulmaa korostaa teoksen kirjemuotoinen kehyskertomus. Se sijoittuu tuhansia vuosia tulevaisuuteen, maailmaan, jossa yhteiskuntaa pyörittävät vahvat ja aggressiiviset naiset. Heille arkeologiset todisteet muinaisista miessotilaista ovat silkkaa huuhaata. Asetelma kääntää hienosti nykyiset, vääristyneet historiatulkinnat päälaelleen ja osoittaa, kuinka helposti sujahdamme luutuneiden asenteiden luomiin narratiiveihin.

Lopulta romaanin sanoma tuntuu olevan, että kaikkinainen sukupuolitettu ajattelu on haitallista. Ihmiset tulisi aina nähdä yksilöinä, ei miehinä tai naisina.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Sarjakuvat – Sami Makkonen: Kalevala

KalevalaKansiWEB

Sami Makkonen:
Kalevala

Jenkkimarkkinoillekin sarjakuvia tehnyt Sami Makkonen on tarttunut suomalaisen kulttuuriperinnön ikoniin. Hänen Kalevala-teoksensa (Otava) kääntää kansalliseepoksen visuaalisesti väkeväksi sarjakuvaksi.

Muhkea kirja etenee alkuperäisen kansanrunokokoelman viitoittamaa tietä. Makkonen lataa kuitenkin kuviinsa niin voimallista kerrontaa, että Väinämöisen ja Joukahaisen mittelö, Sammon taonta ja Pohjolan häät nousevat aivan uusiin sfääreihin. Erityisen hienosti toimivat matkat Manalan synkkiin uumeniin sekä lähes sanattomat kertomukset Lemminkäisen urotöistä. Huikea on myös jakso, jossa Väinämöinen herättää maan alla makaavan jättiläisen, Antero Vipusen, saadakseen tältä loitsusanoja veneensä viimeistelyyn.

Kalevala1WEB

Taisteluja ja taikuutta tulvivat fantastiset kansantarinat ovat taiteilijalle antoisa kuvien lähde. Makkosen tummahenkinen ja jylhän maalauksellinen tyyli istuu erinomaisesti tällaisiin suuria tunteita soitteleviin kertomuksiin. Kerronta vetää kuin kyistä peltoa kyntävä hevonen tai Tuonen mustaa matoa loitsiva Lemminkäinen. Mukana on myös pari hienoa visuaalista nyökkäystä taiteilijaa innoittaneen Akseli Gallen-Kallelan suuntaan.

Kalevala2WEB

Makkosen teos on upea symbioosi, jossa moderni sarjakuvataide valjastetaan herättämään vanhat tarut uudelleen henkiin. Mutta toisin kuin amerikkalaisissa supersankaritarinoissa, näiden kertomusten päähenkilöt ovat pahasti viallisia hahmoja. Voima ei herätä heissä vastuun tunteita, vaan tarjoaa kykyjä juonitella muita vastaan sekä luo polttavan halun kosiskella vastentahtoisia naisia.

Kalevala5WEB

Kielellisesti Makkonen on muokannut Kalevalan tekstiä nykyaikaisempaan suuntaan. Samalla suorasta runomitasta on luovuttu, vaikka dialogista löytyykin lyyristä poljentoa. Tämä tekee kokonaisuudesta helpommin lähestyttävän ja avaa tarinat myös heille, jotka eivät jaksa kahlata alkuperäistä Kalevalaa lävitse.

Kalevala3WEB

Kalevala-opus kattaa alkuperäisteoksen ensimmäisen puolikkaan, joten tätä huikeaa herkkua on luvassa myöhemmin lisääkin. Hyvä niin, sillä Sami Makkosen Kalevala on sarjakuvallinen mestariteos.

Toni Jerrman

Ennakkomaistiaisarvostelu Tähtivaeltaja-lehden numerosta 2/19. Lehti ilmestyy 3.6. alkavalla viikolla.

Kalevala4WEB