Elokuvat – Suspiria (2018)

SuspiriaJulisteWEB

Spoilerivaroitus!
Teksti sisältää juonipaljastuksia, jos alkuperäinen Suspiria on näkemättä.

Suspiria

Dario Argenton vuonna 1977 valmistunut Suspiria on italialaisten giallo-elokuvien kruununjalokivi. Näin ikonisen leffan uudelleenfilmatisointi vaatii sekä pokkaa että rohkeutta. Niitä molempia löytyy runsain mitoin edellisestä leffastaan Oscar-ehdokkuuden saaneelta Luca Guadagninolta.

Italialaisohjaaja tarttuu Suspirian klassiseen tarinaan ja leipoo sen aineksista taide- ja kauhuelokuvan täydellisen symbioosin. Samalla hän tuo käsikirjoittaja David Kajganichin kera jo entuudestaan vahvasti symbolistiseen kokonaisuuteen lukuisia uusia viitetasoja.

Freiburgin sijaan elokuvan tapahtumat sijoittuvat jaettuun Berliiniin ja kaupunkia halkovan kylmänkalsean betonimuurin katveeseen. Vuoden 1977 ajankuvaa korostaa uutislähetykset täyttävä panttivankikriisi, jossa Palestiinan vapautuksen kansanrintaman jäsenet kaappaavat Lufthansan lentokoneen. Näin he yrittävät painostaa Saksaa vapauttamaan Baader–Meinhof-ryhmän vangitut johtajat.

Suspiria4WEB

Elokuvan alussa pahasti sekaisin oleva Patricia (Chloë Grace Moretz) tunkeutuu väkisin tohtori Josef Klempererin (Tilda Swinton) vastaanotolle. Vaimonsa sodanaikaista katoamista yhä sureva psykoterapeutti ei halua ottaa todesta tytön hourailuja noidista ja omalaatuisista rituaaleista. Lopulta Patricia häviää Berliinin kaduille.

Toisaalla Ohiosta Saksaan saapunut mennoniittaperheen tytär, Susie Bannion (Dakota Johnson), pääsee koe-esiintymään Markosin tanssiakatemiaan. Lahjakas nuori nainen herättää tanssiryhmää koulivan madame Blancin (Swinton) huomion. Patrician hävittyä teille tietymättömille akatemian asuntolassa on vapaa huone, jonne Susie pääsee muuttamaan.

Dakota Johnson stars in SUSPIRIA 
Photo: Sandro Kopp/Amazon Studios

Kuten kaikki alkuperäisen elokuvan nähneet tietävät, kyseinen tanssiakatemia on jo ammoisina aikoina syntyneen noitapiirin kulissi. Sen turvin naiset voivat toimia piilossa miehiseltä katseelta, suorittaa taikojaan ja jatkaa olemassaoloaan. He palvovat kolmea myyttistä Äitiä: Suspiriorumia, Tenebrarumia ja Lachrymarumia. Mutta onko rakennuksen lukuisten salatilojen uumenissa piileskelevä Äiti Markos todellakin Äiti Suspiriorumin inkarnaatio, kuten hän väittää?

Itse elokuvassa seurataan nuorten tanssijoiden koulutusta sekä akatemiaan kohdistuvia epäilyjä. Paikan todellista luonnetta ryhtyvät selvittämään sekä eräät oppilaista että tohtori Klemperer. Samaan aikaan noidat jatkavat valmistautumista seremoniaan, joka takaisi akatemian tulevaisuuden. Naisten kesken on kuitenkin riitaa siitä, kuinka asian suhteen toimitaan. Erityisesti tanssitaiteelle elämänsä uhrannut ja Susien taitoihin ihastunut madame Blanc vastustaa nopeita ratkaisuja.

Suspiria5WEB

Suspiria toimii kuin häkä. Hötkyilemättä etenevä kerronta hypnotisoi katsojan ja käärii tämän kylmään syleilyynsä. Toteutus on kaikin puolin harkittua ja nappiin osuvaa, oli kyse sitten moderniin tanssiin kallellaan olevista huikeista esityksistä tai kohtauksista, joissa väkivaltainen kauhu vyöryy voimalla valkokankaille. Guadagninon hurmeisiksi yltyvät visiot eivät tunnusta rajoja ja onnistuvat yllättämään yleisön kerta toisensa jälkeen.

Myös filmin teemat ovat kohdallaan. Elokuva käsittelee natsivallan jälkeensä jättämiä traumoja, kylmän sodan ahdistavaa henkeä ja auktoriteettiaseman väärinkäyttöä. Sekä naiseuden käsitettä, äitiyden olemusta, seksuaalisuuden heräämistä, matriarkaatin toimintamalleja ja niin fyysistä kuin henkistäkin uudelleensyntymää.

Alkuperäisestä Suspiriasta on kirjoitettu useita syväluotaavia tutkimuksia, ja myös tämä uusi versio tarjoaa analyytikoille syyn teroittaa kynänsä. Guadagninon näkemys häviää Argenton filmille vain kahdessa yksityiskohdassa: kukaan ei pysty päihittämään Argenton tyylikästä värivalojen käyttöä tai Goblinin klassista musiikkiraitaa. Onneksi Guadagnino ei edes yritä, vaan kulkee näissä elementeissä aivan omilla linjoillaan.

Suspiria-nimi on laadun tae. Mestariteos.

Toni Jerrman – 5 tähteä

Suspirian Suomen ennakkoensi-ilta keskiviikkona 21.11. Night Visions -festivaaleilla.
Normaalinäytöksiin elokuva saapuu perjantaina 23.11.

Suspiria

Elokuvat – Doctor Strange

doctorstrangejulisteweb

Doctor Strange

Stan Leen ja Steve Ditkon 1960-luvulla luomaa Doctor Strange -sarjakuvahahmoa on ennenkin yritetty siirtää valkokankaalle. Mutta vasta nyt efektitekniikka on sillä tasolla, että mystisten taiteiden mestari voidaan esitellä uskottavasti elokuvayleisölle. Yllättäen tässä onnistutaan mainiosti, vaikka ohjaaja Scott Derricksonin edelliset filmit – kuten The Exorcism of Emily Rose (2005), The Day the Earth Stood Still (2008) ja Sinister (2012) – eivät moista antaneet odottaa.

Doctor Strange -elokuvan pääosassa häärii Benedict Cumberbatchin pilke silmäkulmassa tulkitsema neurokirurgi Stephen Strange. Itseään täynnä oleva tähtitohtori murtuu, kun auto-onnettomuus murskaa hänen kätensä. Hän etsii epätoivoisesti parannuskeinoa ja purkaa katkeruuttaan tohtori Christine Palmeriin (Rachel McAdams) – ainoaan ihmiseen, joka yhä jaksaa seisoa hänen rinnallaan.

Lopulta herra päätyy hakemaan apua nepalilaisesta temppelistä. Alku on hankala, sillä rationalistisen lääkärin on vaikea olla nauramatta paikkaa johtavan Muinaisen (Tilda Swinton) henkimaailmoja syleileville puheille. Pian Strangen eteen avautuu kuitenkin maailma, joka on täynnä villisti kieppuvia loitsuja, aavemaisia astraalitasoja ja surrealistisia rinnakkaisulottuvuuksia.

 

doctorstrange7web

Elokuva ottaa kaiken ilon irti velhovoimista, joiden ansiosta taikaviitoilla on oma tahtonsa, pyörreportaalit siirtävät ihmisiä paikasta toiseen ja kaupungit taipuvat mandalamaisesti monistuviin muotoihin kuin eläviksi muuttuneet korttitalot. Visualisointi on niin häikäisevää, että sen rinnalla Inception-elokuvan (2010) kaareutuvat kaupunkimaisemat ovat silkkaa paperia.

Psykedeelisessä fantasiatodellisuudessa pyörivän filmin toimintapuolta keventävät itsetietoinen huumori sekä muu sanansäilällä leikittely. Jälki ei ole päällekäyvää pelleilyä, joten hymy nousee huulille kerta toisensa jälkeen. Hyvää tasapainoilutaitoa osoittaa myös Tohtori Oudon luonnekuvaus, joka pysyy sympaattisena silloinkin, kun esillä ovat hahmon egomaanisimmat puolet. Tähän mieheen on helppo ihastua, kuten henkisellä kasvumatkalla olevaan päähenkilöön kuuluukin.

Sarjakuvan ystäviä ilahduttaa, että Strangen rinnalla kuvioissa häärivät tutut hahmot Mordo (Chiwetel Ejiofor) ja Wong (Benedict Wong). Henkilöpuolelta löytyy tosin yksi ison kokoluokan ongelma. Valkoiset miehet ovat pitkään olleet yliedustettuina supersankaritarinoissa, joten nykyisin vinoumaa pyritään korjaamaan nostamalla keskiöön vahvoja naishahmoja sekä eri etnisten ryhmien edustajia. Silti on perin kummallista, että Himalajalla sijaitsevan muinaistemppelin johtajaksi on vaihdettu vanhan aasialaismunkin sijaan länsimainen nainen (Swinton).

 

doctorstrange9web

Filmin juonikuvio ei ole maailman omaperäisin, mutta ajaa asiansa. Muinaisen ex-oppilas, Kaecilius (Mads Mikkelsen), on pettynyt entisen mestarinsa opetuksiin ja on siirtynyt maailmoja itseensä sulattavan Dormammun palvelijaksi. Pystyykö tapahtumien keskelle heitetty puolitaitoinen Tohtori Outo pysäyttämään Kaeciliuksen vai onko Maapallo tuhon oma?

Doctor Strange on viihdyttävä elokuvapaketti, joka ei yritä olla yhtään sen kummoisempi kuin mihin maagisen hauskanpidon rahkeet riittävät. Suurta taidetta leffa ei ole, mutta ainakin se saa katsojan hyvälle tuulelle. Filmi on myös kaikin tavoin parempi kuin vastikään suomennettu Doctor Strange: Alku -sarjakuva.

Toni Jerrman

doctorstrange2web