Sarjakuvat – Miracleman: Ihmeiden aika

MiraclemanIAKansiWEB

Neil Gaiman & Mark Buckingham
Miracleman – Ihmeiden aika

1980-luvun lopussa Neil Gaiman sai mahdottoman tehtävän. Häntä pyydettiin jatkamaan Alan Mooren Miraclemania.

Moore oli juuri päättänyt klassisen Miracleman-jatkumonsa tilanteeseen, jossa Maapallosta oli tullut kaikkivoipien superihmisten kaitsema utopia. Sodat, rikokset, köyhyys, epätasa-arvo ja kaikki muut tarinoita yleensä motivoivat seikat oli pyyhkäisty kerralla olemattomiin.

Sitten nuoren, vasta sarjakuvauransa alkumetreillä olevan Gaimanin puhelin soi, ja langan toisessa päässä oli jo legendan aseman saavuttanut Moore. Hän tiedusteli, haluaisiko Gaiman hypätä hänen pallilleen Miraclemanin käsikirjoittajaksi. Moni olisi pitänyt moista pyyntöä hullun houreena, mutta Gaiman otti haasteen vastaan – ja sai aikaiseksi vahvoja tarinoita siitä, mitä on olla tavallinen ihminen jumalten hallitsemassa maailmassa.

MiraclemanIA6WEB

Miracleman: Ihmeiden aika -albumi (Like) sisältää ensimmäisen kolmanneksen Gaimanin suunnittelemasta kokonaisuudesta. Trilogian kaksi seuraavaa jaksoa jäivät aikoinaan pääosin tekemättä kustantajan konkurssin vuoksi. Nyt Marvel on kuitenkin julkaisemassa uusiksi Miraclemanin koko saagan. Yhtiö on ilmoittanut, että myös Gaimanin aikoinaan kesken jäänyt rupeama saatetaan loppuun – tosin tätä jatkoa ei ole useista lupauksista huolimatta näkynyt tai kuulunut.

Onneksi meillä on kuitenkin käsissä kaiken aloittava Ihmeiden aika. Jo kirjan ensimmäinen kertomus tarjoilee päräyttävän erilaisen lukukokemuksen.

Rukous ja toivo… -sarjakuvassa seurataan neljää pyhiinvaeltajaa, jotka kipuavat viikkokausia ylös Miraclemanin taivaisiin asti kohoavaa palatsia. Heistä jokaisella on pyyntö, jonka he haluavat esittää elävälle jumalalle.

Vaikka juonikuvio kuulostaa yksinkertaiselta ja tapahtumaköyhältä, on Gaiman saanut ladattua tekstiinsä niin paljon tunnetta ja inhimillisyyttä, että sarjakuvaa aivan ahmii eteenpäin. Tarinan lopetus osoittaa myös käsinkosketeltavasti sen etäisyyden ja vierauden, mikä tavallisen kansan ja heitä johtavan yli-ihmisen välille on muodostunut – käytännössä normi-ihmisen on mahdoton ymmärtää jumalan ajatuksenjuoksua.

MiraclemanIA1WEB

Seuraavaksi eteen astuu lyhyitä elämäkertoja pienistä ihmisistä, joita supervoimaisten hahmojen läsnäolo on jotenkin koskettanut. On mies, joka pohtii, selvisikö hän Lontoon hävittäneestä verilöylystä vain siksi, että sattui tapaamaan Miraclemanin metsäaukiolla. Syrjäisellä myllyllä asuva yksinäinen mies saa puolestaan Miraclewomanista satunnaisen rakastajan ja oppii, ettei täydellisyyttä ole olemassakaan.

Myöhemmin valokeilaan astuvat mm. vakoilijoiden kaupunkiin juuttunut vainoharhainen nainen, anteeksiannon kanssa kipuileva petetty vaimo sekä yksi lukuisista Andy Warhol -androideista.

Erityismaininnan ansaitsee satukerrontaa ja sarjakuvaa fuusioiva Winterin satu -episodi.

Kepeän lastenkirjamaisesti kirjoitettu jakso kertoo Miraclemanin viisivuotiaan tyttären seikkailuista avaruuden äärissä. Matkoillaan supertyttö kohtaa monia mielikuvituksellisia olentoja, kuten avaruutta troolaavia skella-kauppiaita, jo synnyinhetkellään naimisiin meneviä perlejä ja Saukin vallesmannin, joka kertoo Winterille maailmankaikkeuden suurimman salaisuuden. Aliavaruuden, yliavaruuden ja juopamaailmojen vilskeessä ehditään tietysti viettää myös teehetkiä ja syödä täytekakkua. Tästä kertomuksesta jopa Stanislaw Lem saattaisi olla kateellinen.

MiraclemanIA4WEB

Jotkin Gaimanin käyttämistä hahmoista esiintyvät jo Mooren Miracleman-tarinoissa, osa on hänen omia luomuksiaan. Kaikki henkilöt, tilanteet ja asetelmat ponnistavat kuitenkin luontevasti Mooren luomalta pohjalta – vaikka tarinat katsovatkin maailmaa aivan toisesta näkökulmasta. Lopputulos on parasta Gaimania, eikä kalpene edes Sandmanin huippuhetkien rinnalla.

Kirjan kuvituspuolesta vastaa Mark Buckingham, joka venyy suoranaisiin ihmeisiin. Teoksen jokainen episodi on kuvitettu erilaisella piirrosjäljellä tarinan sisällön ja tyylilajin mukaan. Joukossa on niin fotorealistista kuin huumorisarjamaista ilmettä sekä kaikkea siltä väliltä: liitupiirrosta, satukirjakuvitusta ja warholmaista pop-taidetta. Ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Buckingham taitaa jokaisen näistä tyyleistä täydellisesti.

Miracleman: Ihmeiden aika on takuuvarmasti yksi vuoden 2017 vaikuttavimmista sarjakuvajulkaisuista. Siitäkin huolimatta, että se humahtaa Suomeen lähes 30 vuoden takaa. Loistavasta kun on vaikea pistää paremmaksi.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/17.

MiraclemanIA3WEB

Sarjakuvat – Modesty Blaise: Hidas kuolema

ModestyBlaiseKansiWEB

Ensi viikonloppuna (2.–3.9.) Helsingin Sarjakuvafestivaalit valtaavat Sörnäisissä sijaitsevan Suvilahden tapahtuma-alueen. Tapauksen kunniaksi julkaisemme nyt arvostelun uusimmasta suomeksi julkaistusta Modesty Blaise -sarjakuva-albumista. Ihan siitäkin huolimatta, ettei kyseinen albumi liity mitenkään Sarjakuvafestivaaleihin tai edes sisällä tippaakaan scifiä – sillä pitäähän sitä aina väliin yllättää blogin lukijat!

Peter O’Donnell, Enrique Romero & Neville Colvin:
Modesty Blaise: Hidas kuolema

Hidas kuolema on jo viides Asko Alasen Jalavalle toimittama Modesty Blaise -kokoelma. Laarinpohjia ei ole vieläkään tarvinnut kaivella, joten käsissä on mainio kirja täynnä Peter O’Donnellin mehevästi tarinoimia seikkailuja.

ModestyBlaiseRomero2WEB

Teoksen kahdessa ensimmäisessä kertomuksessa on varsin eläimellinen meininki. Kohtalokas ennustus -jännärissä Modesty Blaisen kumppanin, Willie Garvinin, mukaan tarttuu sirkuksen Fiona-simpanssi. Salametsästäjien jahdissa kohdataan puolestaan sarvikuono Milly. Molemmat eläinhahmot näyttelevät merkittävää roolia myös tarinoiden ratkaisuvaiheissa.

Kohtalokkaan ennustuksen tapahtumat sijoittuvat pääosin Bangladeshiin. Modesty Blaise matkaa pieneen viidakkosairaalaan auttamaan vanhaa ystäväänsä. Humanitaarinen työ jää kuitenkin sivuseikaksi, sillä läheisessä temppelissä toimii salainen huumelaboratorio – eivätkä sen pyörittäjät ilahdu, kun paikalle saapuu brittien salaisen palvelun kanssa yhteistyötä tekevä tehopakkaus. Mutta riittävätkö edes konetuliaseet ja myrkkykäärmeet pysäyttämään tummatukkaista kaunotarta?

ModestyBlaiseRomero1WEB

Hyvällä asialla ollaan myös seuraavassa tarinassa, jossa sankarikaksikon kohteena on afrikkalaisella luonnonsuojelualueella toimiva salametsästäjäliiga. Vaarallisia tilanteita piisaa, kun Blaisea kuljettanut pienkone ammutaan alas ja hän joutuu välttelemään takaa-ajajia vehreän metsän siimeksessä.

Sekä Kohtalokas ennustus että Salametsästäjien jahti tarjoilevat tyylipuhdasta seikkailuviihdettä, jossa oveluus ja taistelutaidot osoittautuvat tuliaseita mahtavammaksi voimaksi. Kerronta vetää, ja kaiken kruunaa Enrique Romeron huolellinen ja realistinen taide. Herra on todellinen mestari niin ihmisten, eläinten, maisemien kuin autojen ja lentokoneiden piirtäjänä. Hän ei myöskään anna strippimuodon kahlita visuaalisia kerronta-arsenaaliaan. Paha tästä olisi pistää enää yhtään paremmaksi.

ModestyBlaiseRomero3WEB

Kirjan kaksi viimeistä seikkailua kuvittanut Neville Colvin ei yllä aivan yhtä hyvään jälkeen. Hänen tyylinsä on selvästi luonnosmaisempi ja huolettomampi. Colvin ottaa kuitenkin paljon iloa irti sivuhenkilöiden kasvoista, jotka hän piirtää usein karikatyyrimaisen ilmeikkäiksi.

Albumin nimisarja Hidas kuolema tarjoilee melko totisen ja julmankirpeän seikkailun, jossa Scotland Yardin tarkastaja ja tämän tytär joutuvat kostonhimoisen syöjättären kynsiin. Kaksikon ainoa toivo on, että Blaise pääsisi jotenkin heidän jäljilleen.

ModestyBlaiseColvinWEB

Huomattavasti hauskempaa ja menevämpää kamaa on tarjolla kirjan päättävässä Ilmapallolla sotaan -tarinassa. Siinä lipevä roomalaistoimittaja suostuttelee Blaisen mukaan kuumailmapallokilpailuun yltäkylläisten valheiden avulla. Samalla Garvin saa riesakseen lehtimiehen bimbon tyttöystävän, jolla jopa kartanluku tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Vinkeä pohjustus kuljettaa päähenkilöt lopulta keskelle tapahtumia, joiden ytimessä häärii 1600-luvun muinaistapoja vaaliva eksentrinen kreivi. Tässä makoisassa tarinassa Blaise ja Garvin pääsevät jälleen esittelemään sekä kyvykkyyttään että saumatonta yhteistyötään.

Jalavan Modesty Blaise -albumit ovat hyvä todiste siitä, kuinka laadukasta sanomalehtisarjakuvaa maailmalla luotiin vuosikymmeniä sitten. Enää ei vastaavia seikkailusarjoja oikeastaan tehdä, joten Modesty Blaisen lisäksi olisikin hienoa saada suomeksi yhtä pieteetillä toteutettuja kokoelmia vaikkapa Alex Raymondin Rip Kirbystä, Milton Caniffin Steve Canyonista ja Frank Robbinsin Johnny Hazardista. Tarjontaa voisi myös laajentaa tieteisseikkailujen suuntaan, Agentti X-9 -lehdestä tuttuihin Garthiin ja Axaan. Ilman on ikävä olla!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/17.

ModestyBlaiseRomero4WEB

Sarjakuvat – Suiciders 1

Suiciders1kansiWEB

Lee Bermejo
Suiciders 1
RW Kustannus

”Mitä hyviä aikeita minulla alussa olikaan, mitä ikinä olinkaan halunnut, se kaikki oli unohdettu.”

RW Kustannus on kunnostautunut julkaisemalla Vertigo-klassikoista niin Sandmania, Preacheria kuin Rämeen Olentoa komeina kirjoina. Nyt firma on tarttunut ison V:n uudempaan tuotantoon heittämällä kehiin ensimmäisen osan Lee Bermejon Suiciders-sarjasta. Kuudesta lehdestä koostuvan tarinan on sekä käsikirjoittanut että piirtänyt rujon realistisesta tyylistään tunnettu Bermejo. Sarjakuvan synkkään maailmaan istuvasta värityksestä vastaa Matt Hollingsworth.

Suiciders4WEB

Kolmekymmentä vuotta tuhoisan maanjäristyksen jälkeen Los Angeles – tai tätänykyä New Angeles – on muurein ympäröity pienoisvaltio. Rikkaiden pintaliitäjien maailmassa plastiikkakirurgia ja vartaloiden biologinen parantelu ovat arkipäivää. Rahan ja vallan sokaisemassa yhteisössä ei arvosteta heikompiosaisia, vaan heidät nuijitaan maan rakoon. Sama kohtalo odottaa pakolaisia, jotka yrittävät livahtaa muurien raoista yltäkylläiseksi koettuun onnelaan.

New Angelesin mentaliteettia kuvastaa hyvin kaupungin suosituin urheilulaji, jossa teknotehostetut gladiaattorit tappavat toisiaan hurraavan yleisön edessä. Keinoja kaihtamattomien suuryritysten palkkalistoilla olevat taistelijat ovat juhlittuja kansallissankareita. Prameiden kulissien takana he ovat kuitenkin pelkkiä yhtiöjohdon sätkynukkeja.

Suiciders2WEB

Enkelten kaupungin suurin taistelijatähti on Pyhimys, jonka henkilöhistoria on häivytetty valheiden ja hiljaisuuden taakse. Näiden salaisuuksien selvittäminen kiinnostaa sekä varjoissa vaanivia paparazzeja että salamavalojen loisteessa viihtyviä tähtitoimittajia. New Angelesissa heidän henkikultansa ovat kuitenkin herkässä.

Suiciders etenee useammassakin eri aikalinjassa ja rinnastaa taitavasti nykyisiä ja menneitä tapahtumia. Kaiken keskiössä on voittamaton Pyhimys, joka ei ole tyytyväinen elämäänsä tai asemaansa taisteluareenoiden juhlittuna tappokoneena. Tutkainta vastaan on kuitenkin vaikea potkia, kun tekee töitä omaisuudestaan tiukasti kiinni pitäville bisnesleijonille. Puhumattakaan elinympäristöstä, joka on kohottanut voiman ja väkivallan kaikkea toimintaa ohjastavaksi uskonnoksi. Tässä kaupungissa vahvat syövät heikot, ja niin sen asukkaiden mielestä kuuluukin olla.

Suiciders1WEB

Sarjakuvana Suicidersin voima piilee Bermejon kyynisyyttä huokuvassa tekstissä sekä vimmaisen iskevässä taiteessa. Äärimmäisen kovaksikeitetyssä tarinassa toivo on kuollut sana ja luut tehty murskattaviksi. Erityisen omaperäiseksi asetelmaa ei voi kutsua, mutta nykytodellisuuden pessimistisenä ekstrapolaationa teos puolustaa paikkaansa – varsinkin, koska tarina ui onnistuneesti hahmojensa liiveihin.

Vaikka Vertigolla olisi tarjolla parempaakin, täytyy Suicidersin suomennos ottaa ilolla vastaan. Se kun on jotain aivan muuta kuin trikoosankareiden tusinaseikkailut, joita nykyisin julkaistaan maassamme ihan tarpeeksi.

New Angelesin todellisuutta valotetaan lisää jatko-osassa Suiciders: Kings of HelL.A., jossa piirtäjäksi vaihtuu vaisumpaa tavaraa paperille loihtiva Alessandro Vitti. Nähtäväksi jää, näemmekö myös sitä näillä raukoilla rajoilla.

”Olen hakannut ja murhannut tieni läpi lihan peittämästä mössömerestä ja olen siinä niin hyvä, että minulle maksetaan siitä. Taidan olla nero.”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/17.

Suiciders3WEB

Sarjakuvat – Foederati 1: Myrskyntuoja

FoederatiKansiWEB

Toni Karonen & Juuso Laasonen:
Foederati 1: Myrskyntuoja

No tässä on kunnianhimo kohdillaan! Toni Karosen käsikirjoittama ja Juuso Laasosen kuvittama Foederati 1: Myrskyntuoja on kaukana perinteisten omakustanteiden tasosta. Väreissä kylpevä albumi on niin ammattitaitoista jälkeä, että sen voisi helposti kuvitella jonkin suuren amerikkalaiskustantamon julkaisuksi.

Foederati on faktaa ja fiktiota sekoittava historiallinen seikkailusarjakuva. 400-luvun Germaniaan sijoittuvassa tarinassa kylmään teräkseen koko ikänsä luottanut kreivi Rocco muistelee elämänsä katkeria käänteitä. Maineikkaan sotaherran poikana hän pääsi jo pienenä seuraamaan frankkien kuningas Clodion masinoimia ryöstöretkiä roomalaisten hallinnoimiin kaupunkeihin. Taisteluita, joissa armeijat ottivat verisesti yhteen ja kuolema korjasi armotta satoaan.

Foederati1WEB

Myrskyntuoja seuraa Roccon nuoruusvuosia, joihin mahtuu niin isältä saatuja opetuksia sotimisen ankaruudesta, vallanhaluista petturuutta kuin syvästi traagisia kokemuksia. Lopulta Rocco joutuu valitsemaan oman tiensä – ja syöksyy suinpäin kaiken syövän kostonkierteen vietäväksi.

Hetkittäisestä tekstipöhöstä huolimatta Foederati kulkee mainiosti. Tarina taustoittaa historiallisen tilanteen ja kireät asetelmat lähes vaivattomasti toiminnan lomassa. Henkilökuvaukseen on panostettu samoin kuin tapahtumiin, jotka ohjaavat hahmojen elämää suuntaan jos toiseenkin. Teksti soi hyvin niin repliikeissä kuin suurempaa kuvaa maalailevissa kerrontajaksoissa.

Foederati3WEB

Vielä täyteläisemmin toimii Laasosen yksityiskohtainen piirros ja väritys, joissa ei ole vaivoja säästelty. Nopeasti kehittyneen taiteilijan realistiset kuvat ovat niin pieteetillä laadittuja, että vertailu vaikkapa jenkkikustantajille töitä tekevään Juan José Rypiin ei ole lainkaan tuulesta temmattu.

Klassista tarinakuviota suurella tunteella varioiva Foederati on kansainväliset mitat täyttävää suomalaista sarjakuvaa. Lähes 100-sivuisen albumin uskoisi vetoavan sekä synkänpuoleisen fantasian että historiallisten romaanien ystäviin. Teoksen englanninkielistä käännöstä tuskin joudutaan odottamaan vuosikausia.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/17.

Lisää tietoa Foederatista ja sen tekijöistä löytyy samaisen lehden haastattelusta.

Foederati2WEB

Sarjakuvat – Rämeen Olento 6

SwampThing6KansiWEB

Alan Moore & co:
Rämeen Olento 6

Se on saatu päätökseen! Rämeen Olento 6 (RW) on Alan Mooren viimeinen rupeama vihreän suomiehen ohjaksissa. Kirja muistuttaa sarjan kahta edellistä osaa, sillä mukana on jälleen pari heikkoa lenkkiä sekä joitain todellisia neronleimauksia. Tosin hieman kehnompikin Moore-tarina on aina huomattavasti kiehtovampaa luettavaa kuin suurin osa maailman sarjakuvatarjonnasta.

Albumin mestarillisin osuus on yllättävänkin kokeellinen Muukalaisen rakkaus. Se koostuu John Totlebenin lähes abstrakteista kuvakollaaseista ja Mooren kaunokirjallisesta proosasta. Tekstin kertojana toimii elävää planeettaa muistuttava teknologinen tietoisuus, joka odottaa kosijoita avaruuden suuressa tyhjyydessä. Mittaamattoman pitkien aikakausien jälkeen se löytää lastensa vastentahtoiseksi siittäjäksi Rämeen Olennon mielen.

SwampThing2WEB

Muukalaisen rakkaus tavoittaa hienosti biologisen kyberolennon vierauden sekä ajatuskulkujen omanlaisen kauneuden. Tavan katsoa elämää, aikaa ja rakkautta poikkeuksellisesta, mutta silti yhtäläisen inhimillisestä perspektiivistä. Samalla Mooren teksti soi kuin tieteisunelma: ”Nahkani pinnalla sadat geysirit hiljenivät ja tuhannet virrat kuivuivat, kun pidätin henkeäni.”

Hyvin toimii myös Kaikki liha on ruohoa, jossa Rämeen Olento syöksyy tuhoavana kauhuna ihmismäisten kasvien asuttamalle planeetalle. Koska ei tajua, minne on päätynyt, suomies muovaa itselleen vartalon paikallisista asukkaista – ja vajoaa hulluuteen sisällään kirkuvien mielten kakofoniassa. Ongelman ratkaisu on harvinaisen hienostunut ja vahvasti tunteisiin vetoava.

Tarinakaksikko Avaruuden mysteerit ja Muukalaiset on sekin silkkaa scifiä. Nyt ollaan Rann-planeetalla, joka on tuttu muinaisista Adam Strange -sarjakuvista. Tarinan teemoina toimivat sota, rakkaus ja erilaisuuden pelko. Eniten sarjasta saa irti, mikäli on lukenut Aatami Oudon vanhoja seikkailuja – Moore nimittäin kierrättää niiden peruspalikoita modernein tvistein.

Kirjan päättävissä jaksoissa Moore sitoo jatkumonsa kauniiseen nippuun, mutta ei tuo enää mitään aidosti uutta kokonaisuuteen.

SwampThing1WEB

Albumi sisältää myös sarjaa kuvittaneiden Stephen Bissetten ja Rick Veitchin käsikirjoittamat numerot. Bissetten luomus on aikamoista tuubaa, mutta Veitch onnistuu selvästi paremmin. Hänen Aallonpituus-tarinassaan on jopa mooremaista visioiden suuruutta.

Rakkautta ja seksuaalisuutta monesta kulmasta tutkaileva Rämeen Olento 6 kuuluu elimellisenä mukulana jokaisen itseään kunnioittavan sarjakuvafanin kirjahyllyyn.

”Kuuron metallin luolassaan suuri Meddhyl itkee, eivätkä seinät enempää kuule kuin tarjoa lohdutusta.”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/17.

SwampThing4WEB

Sarjakuvat – Mikin hulluimmat seikkailut

MikinHulluimmatKansiWEB

Lewis Trondheim & Keramidas:
Mikin hulluimmat seikkailut

Moderneissa Disney-sarjakuvissa on harvoin tarjolla taiteellisia irtiottoja. Konventioista pidetään tiukasti kiinni ja kaikki tehdään turvallisiksi havaittujen kaavojen mukaan. Lewis Trondheimin käsikirjoittama ja Keramidasin piirtämä Mikin hulluimmat seikkailut -albumi (Sanoma) on kuitenkin aivan toista maata. Se on villiintyneistä aivoista karannut hauska leikki, jota keskiportaan johdon pilkunviilaajat eivät ole päässeet torpedoimaan.

Jo teoksen lähtökohta on erikoinen. Kirja on näet koostuvinaan jatkosarjasta, joka ilmestyi alunperin 1960-luvun Mickey’s Quest -lehdessä. Koska kaikkia lehden numeroita ei ole vieläkään löydetty, on albumissa mukana vain keskimäärin joka toinen jakso Mikin hulluimmista seikkailuista. Tämä takaa sen, että tarina etenee vinhaa vauhtia arkijärjestä vähät välittämättä.

MikinHulluimmat1WEB

Mikki ja Aku joutuvat elämänsä höykytykseen, kun kutistussäteen kanssa riehuvat rikolliset varastavat Roope Ankan koko omaisuuden. Alkaa takaa-ajo, joka vie parivaljakon vehreisiin viidakoihin, kadonneisiin kaupunkeihin, maanalaisiin maailmoihin ja aina avaruuteen asti. Käytössä ovat kaikki vanhojen tieteisfantasioiden ainekset, joita varioidaan itsetietoisen iloisesti.

Kokonaisuudesta on vaikea olla nauttimatta, vaikka yksittäisten sivujen loppuvitsit harvemmin ovatkaan yhtä nerokkaita kuin mielipuolinen seikkailusisältö. Lisähupia antavat puuttuvien sivujen mukanaan tuomat äkkinäiset käänteet, jotka pistävät pohtimaan, kuinka kuhunkin kiipeliin on ylipäätään päädytty: juurihan Aku karkasi Kuun humanoideilta ja nyt ollaan jo valtameren pohjassa atlantislaisten vankeina!

MikinHulluimmat4WEB

Juonikuviotakin paremmin pelittää Keramidasin vekkuli taide. Se ottaa vapauksia tavoista, joilla Disney-hahmot on yleensä kuvattu. Henkilöt ovat toki tunnistettavia, mutta vääntyvät paljon normaalia ilmeikkäämpiin muotoihin. Näissä kuvissa on mielikuvituksellista dynamiikkaa ja hienoja yksityiskohtia, joita Brigitte Findaklyn antoisa väripaletti vain korostaa.

Albumin toteutuksessa on kiinnitetty huomiota sen illuusion tukemiseen, että kyseessä on vanhoista lehdistä kasattu teos. Sivut ovat paikoin kellastuneet ja niissä saattaa olla kulumia sekä sotkuja. Myös värien rasteripinnat erottuvat selkeästi.

MikinHulluimmat2WEB

Mikin hulluimmat seikkailut on hieno päänavaus kokeellisille Disney-tarinoille ja innovatiivisinta kamaa, mitä yhtiön nimen alla on vuosikymmeniin julkaistu. Täytyy toivoa, että jatkossa monet muutkin omia polkujaan kulkevat sarjakuvataiteilijat pääsevät näyttämään kyntensä tällä saralla.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/17.

MikinHulluimmat5WEB

Sarjakuvat – Preacher Deluxe 3 ja 4

preacher34kannetweb

Garth Ennis, Steve Dillon & co:
Preacher Deluxe 3 ja 4

”Ei maailma saisi olla tällainen.”

RW Kustannuksen Preacher Deluxe -sarja on edennyt osiin 3 ja 4. Eikä tässä voi kuin haukkoa henkeä, sillä niin messevää kamaa nämä ovat. Vaikka tarinat ovat parinkymmenen vuoden takaa, ne iskevät yhä täyteläisesti.

Kolmoskirja käynnistyy kahdella minisarjalla. Ne esittelevät Tappajien pyhimyksen ja vampyyrijermu Cassidyn historiaa.

preacher1web

Taivaallisen kuolontuojan synnyintarina saa alkunsa legendojen ajan villistä lännestä. Tappamisen taakseen jättäneen palkkionmetsästäjän elämältä katoaa pohja, ja hän ajautuu takaisin koston ja vihan poluille. Ja kun tämä mies myy sielunsa, siinä järkkyvät Helvetinkin peruspilarit. Viiltävän tragedian ja epäinhimillisen häijyyden sävyttämä tarina sykkii sellaista voimaa, että sen rinnalla moni muu kyyninen länkkäri vaikuttaa lasten kylpyvedeltä.

Huomattavasti humoristisemmilla poluilla kuljetaan Cassidyn seurassa. Viinaan menevä reteä irkkuvampyyri kohtaa New Orleansissa kohtalotoverinsa, joka on ottanut vampyyrikirjallisuuden kliseet turhan tosissaan. Pilaa tehdään erityisesti Anne Ricen kirjojen hienohelmoista, mutta oman osansa hilpeästä kritiikistä saa myös verenimijöistä innostunut goottialakulttuuri. Tätä piikittelyä seuratessa ei meinaa nauru pysyä housuissa.

preacher4web

Myös neloskirjaa on täydennetty minisarjoilla. Niissä valaistaan, kuinka kuria ja järjestystä kaipaava Herr Starr nousee Jeesuksen verenperintöä vaalivan Graali-salaseuran huipulle sekä millaista Persnaaman elämä oli ennen kuin hän ampui itseään haulikolla kasvoihin. Varsinkin Persnaaman tarina tavoittaa hienosti päähän potkitun teinin ahdingon sekä elämäntuskan.

Näitä pääosin totisia tarinoita tasapainottaa kajahtaneen hauska Maalaispojat-irrottelu. Siinä 1980-luvun toimintaelokuville tyypilliset sankarihahmot joutuvat kunnon myllytykseen. Itseään täynnä oleva jykeväleukainen FBI-agentti ja asianajajaksi ryhtynyt minihameinen supermalli putoavat keskelle suota, jossa he kohtaavat niin terroristipomo Saddam Hopperin yksityisarmeijan kuin punaniskajunttien sairaimman aatelin. Tässä ei järki päätä pakota!

preacher2web

Minisarjat vievät kirjoista hulppean siivun, mutta kyllä itse päätarinakin saa teoksissa tilaa neljäntoista lehden edestä. Niissä seurataan Jesse Custerin, Tulip O’Haren ja Cassidyn etsintäretkeä, jonka tavoitteena on saattaa Jumala tilille pahoista teoistaan. Apua tehtävään haetaan niin voodoo-papilta kuin tajuntaa laajentavista aineistakin.

Aivan vaaroitta homma ei etene, sillä kolmikon perässä rynnivät niin Tappajien pyhimys, Herr Starrin johtamat Graalin soturit kuin isänsä kohtalosta kyrsiintynyt Persnaama. Skismoja aiheuttaa myös Cassidyn tapa puskea läpi elämän välittämättä tippaakaan synnyttämistään ongelmista.

preacher3web

Vaikka Preacherin yhteydessä nostetaan aina esiin sarjan graafinen väkivalta ja tabuja rikkova räävittömyys, kerronta keskittyy ennen kaikkea lämminhenkiseen rakkauden, ystävyyden ja ihmissuhteiden kuvaamiseen. Käsikirjoittaja Garth Ennis antaa rutkasti tilaa päähenkilökolmikon välisille keskusteluille, Jessen ja Tulipin tunteille sekä Jessen ja Cassidyn väliselle kamuilulle.

Samalla esiin nousee menneisyyteen juuttuneen miehisyyden ja modernin, itsenäisen naiseuden välinen ristiveto. Hyvin omillaan pärjäävän Tulipin on vaikea sulattaa Jessen sisäsyntyistä tarvetta suojella rakastettuaan. Kuvioita sotkee entisestään Cassidy, joka käy kuumana parhaan kaverinsa tyttöystävään.

preacher9web

Tärkeää osaa kokonaisuudessa näyttelee myös americana, jota Ennis pyörittää suurella sydämellä. Elokuvista tutut tienvarsikahvilat, John Waynen haamu sekä jylhä Monument Valley kuuluvat lähtemättömästi mielenmaisemaan, jossa Preacher liikkuu.

Yli 350-sivuiset Preacher Deluxet ovat tuhteja opuksia. Niitä kelatessa voi hiljentyä muistelemaan vastikään kuollutta Steve Dillonia, jonka selkeä taide tukee mainiosti Ennisin rouhevaa käsikirjoitusta. Ihmishahmoihin panostavana kuvittajana Dillon oli juuri oikea mies vastaamaan Preacher-tarinoiden visuaalisesta ilmeestä. Myös kansien väliin sujahtaneiden minisarjojen piirtäjät – mm. Steve Pugh ja Carlos Ezquerra – tekevät ansiokasta työtä.

Harvoin, jos koskaan, on hurttia huumoria, veristä väkivaltaa, hulluja ideoita, huonoa makua, paremman maailman tavoittelua ja herkkävireistä ihmiskuvausta yhdistetty näin nerokkaaksi kokonaisuudeksi.

”Ei Nosferatu koskaan joutunut käymään kotona, koska tuli kakka housuun…”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/16.

preacher7web