Sarjakuvat – Strumffit

SmurffitKansiWEB

Peyo & co
Strumffit

Miniskuulisessa aivokopassani on ainiaan elänyt yksi selkeä jaottelu: strumffi-sanaa käytetään puhuttaessa Peyon, Yvan Delporten ja kumppaneiden luomista sarjakuvaklassikoista, kun taas laimea smurffi-käännös viittaa kaikkeen siihen ylituotteistettuun kakkaan, jota pienten sinisten hahmojen ympärille on väkipakolla rakennettu. Nyt Otava on kuitenkin julkaissut lähes 300-sivuisen Smurffit-integraalin, johon on koottu ne kaikkein legendaarisimmat Ruudusta ja Non Stopista tutut strumffi-sarjakuvat. Iiik, päähän sattuu! En osaa enää strumffata!

Smurffit3WEB

Sienimäisissä taloissaan asustelevat strumffit syntyivät vuonna 1958 Peyon Johannes ja Pirkale -sarjakuvan sivuhahmoiksi. Pian he kuitenkin pääsivät seikkailemaan ihan omissa kertomuksissaan. Ja eipä aikaakaan, kun pienistä sinisistä olennoista tuli niin suosittuja, että Peyolta kului enemmän aikaa mainosten ja oheistuotteiden kuin itse sarjakuvan parissa. Onneksi hän oli ehtinyt siihen mennessä koulimaan itselleen jo useita nimekkäitä avustajia, joiden tuella uudetkin tarinat saatiin kuosiinsa.

Smurffit-integraalin käynnistää kepeän hauska Lentävä smurffi -sarjakuva. Siinä eräs strumffeista päättää oppia lentämään hinnalla millä hyvänsä. Ja kuten arvata saattaa, luvassa on jos jonkin sortin toilailuja. Erinomaisesti rytmitetty ja käsikirjoitettu pieni helmi jaksaa naurattaa satojen lukukertojenkin jälkeen.

Smurffit1WEB

Huomattavasti jännittävämmissä kuvioissa liikutaan Mustat smurffit -mestariteoksessa. Strumffien olemassaolo lähenee loppuaan, kun kärpäsen pisto muuttaa yhden iloisista veikkosista irvisteleväksi zombi-strumffiksi. Pureman kautta leviävä epidemia kerää yhä uusia uhreja, eikä Suurstrumffi tunnu keksivän tautiin parannuskeinoa. Näin hyvin huumoria ja paniikkia on tuskin koskaan toiste yhdistetty. Gnap! Gnap! Gnap!

Smurffivaras-tarinassa tutustutaan sitten ensi kertaa ilkeään velho Gargameliin. Hän kaipaa yhtä strumffia keitokseen, jolla valmistetaan viisasten kivi. Kostonhimoinen mutta kovin epäonninen velho tavataan myös hupaisan surkeasta strumffimusikantista kertovassa Smurffonia in do -kertomuksessa. Pröööt!

Smurffit5WEB

Kirjan vahvimman vision tarjoilee vallanhimoa, populismia ja yksinvaltiutta vitsailun varjolla kritisoiva Smurffaattori. Suurstrumffin lähdettyä strumffaamaan tyräkkiä alkaa riitely siitä, kuka nyt johtaa strumffikylää. Lopulta pomoksi päätyy tyhjiä lupauksia jaellut strumffi, joka innostuu uudesta asemastaan niin, että kohottaa itsensä diktaattoriksi. Tarina peilailee hienosti mekanismeja, joilla ihmiset saadaan lähes huomaamattaan alistumaan totalitarismin ikeeseen.

Strumffien maan rauha järkkyy myös Smurffineito-sarjakuvassa. Siinä Gargamel lähettää naispuolisen strumffin kylvämään kaaosta strumffien keskuuteen. Lopputulos on sinällään ihan hauska, mutta myös vahvasti asenteellinen naisia kohtaan. Tänä päivänä tuskin menisi läpi sarjakuva, jossa naiseuden keskeiset piirteet ovat iso annos tuittupäisyyttä, vartti vilpillisyyttä, ripaus keimailua ja kannullinen typeryyttä. Puhumattakaan stereotyyppisestä ajatuksesta, että tummahiuksiset naiset ovat rumia ja blondit ihania.

Smurffit6WEB

Kepeämpää hurvittelua on luvassa Muna ja smurffit -tarinassa, jossa taikamuna toteuttaa kaikki toiveet hölmöilyyn asti. Kokonaisuuden päättää Smurffien nälkä, jossa ankara talvi ja ruokavaraston tulipalo koettelevat pienten sinisten miesten sinnikkyyttä.

Parhaimmillaan varhaiset strumffi-sarjakuvat edustavat silkkaa neroutta. Taide on silmiähivelevän selkeää, kerronta uskomattoman hyvin soljuvaa ja tarinat nautinnollisen hauskoja. Itse strumffit ja heidän strumffaava puheenpartensa ovat puolestaan niin hienoja älynväläyksiä, että niiden rinnalla rakettitiedekin jää toiseksi. Loistava idea ovat myös tyyppihahmot, kuten Välkkystrumffi, Laiskastrumffi, Pitkäkynsistrumffi ja Ärjystrumffi, joiden luonteesta saadaan veistettyä vitsiä vitsin perään.

Smurffit-integraali on upea kokoelma, joka on täynnä ikuisesti loistavia timantteja eurooppalaisen koko perheen sarjakuvan kulta-ajalta.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/20.

Smurffit4WEB

Sarjakuvat – Punaparta: Kapteeni vailla nimeä

PunapartaKansiWEB

Jean-Michel Charlier & Victor Hubinon
Punaparta: Kapteeni vailla nimeä

Vuoden 2013 lopulla suomeksi saatiin ensimmäinen Punaparta-integraali. Jatkoa on saatu odottaa näihin päiviin asti, mutta nyt Punaparta: Kapteeni vailla nimeä -teos (Egmont) on vihdoin pullahtanut ulos painokoneista. Kirja on riisuttu bonusmateriaaleista, mutta seikkailuja sen sivuilta löytyy kolme kappaletta. Niistä vain ensimmäinen on nähty aiemmin Suomessa Zoom-lehdessä.

Jean-Michel Charlierin käsikirjoittamat ja Victor Hubinonin kuvittamat sarjakuvat ovat kotoisin 1960-luvun alkupuolella ja niissä seikkaillaan 1700-luvun maisemissa. Sarjalle nimensä antanut merirosvokapteeni Punaparta on nyt tapahtumissa pääosin sivussa ja valokeilaan nousee hänen ottopoikansa Eric.

Punaparta4WEB

Kapteeni vailla nimeä -kertomuksessa Eric ratsastaa kahden toverinsa kanssa Etelä-Ranskaan perintönsä perässä. Montfortin linnaa hallinnoiva kreivi ei kuitenkaan ole valmis luovuttamaan omaisuuttaan nuorelle sukulaiselleen. Pahaksi onneksi Eric on niin hyväuskoinen hölmö, ettei lainkaan tajua kreivin juonivan hänen päänsä menoksi.

Ja juoniahan tarinassa riittää. Keinovalikoimat Ericin hiljentämiseksi ovat monenlaiset, joten lopulta joudutaan turvautumaan jopa itsensä Punaparran apuun.

Punaparta2WEB

Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan saa Ericiä luopumaan rehellisen elämän toivostaan. Kuningasta uhmaten -jaksossa hän pestautuu kallisarvoista lastia kuljettavan laivan kapteeniksi. Tälläkään kertaa onni ei ole myötä, sillä useampikin matkatovereista suunnittelee hänen syrjäyttämistään.

Punaparran poika -tarinan alussa Eric tavataan kaleeriorjana salaista tehtävää suorittamaan lähetetyllä ranskalaisaluksella. Tavoitteena on tehdä vaarattomaksi tunnettu berberikaappari – turkkilaisten hallitsemilla vesillä. Aiempien käänteiden jäljiltä Eric on löytänyt kapteenin luonteensa, joten häntä joutuvat varomaan sekä ranskalaiset että turkkilaiset. Neuvokkuus ja strateginen ajattelu ovat ne vahvuudet, joilla ylivoimainenkin vihollinen päihitetään.

Punaparta1WEB

Punaparta on vanhaa eurooppalaista meriseikkailusarjakuvaa parhaimmillaan – silloinkin kun ollaan maan päällä. Charlierin huolella kirjoitetuissa juonissa riittää jännitystä, vaaroja sekä monipuolisia käänteitä. Hahmot maistuvat uskottavilta ja merenkulun yksityiskohdat päteviltä. Kokonaisuuden kruunaa Hubinonin sulavalla viivalla taiteilemat pikkutarkat mutta silti selkeät piirrokset. Rulaa kuin felukki!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/20.

Punaparta3WEB

Sarjakuvat – Korkeajännityssarja 1955

Korkkari55KansiWEB

Korkeajännityssarja 1955

”Omituisen jutun omituinen alku!”

Korkeajännityssarja 1955 (Egmont) jatkaa muinaisten Korkkari-vuosikertojen näköispainossettiä. Tokikaan mukana ei ole kaikkia kyseisen vuoden lehtiä, vaan viisi enemmän tai vähemmän satunnaisesti valittua sarjakuvaa – eli yhteensä yli 300 sivua vanhan koulukunnan nostalgisointia.

Veltto Virtasen ja Moog Konttisen nerokkaasta biisistäkin tuttu avaruusetsivä Rick Random tavataan albumin sivuilla kahdessa seikkailussa. Kadonneet avaruusmiehet -tarinan prologi sijoittuu 20 vuotta menneisyyteen. Tuolloin Maapallolta katosivat sekä Otto Dedekindin johtaman, Andeilla sijaitsevan avaruusaseman miehistö että syrjäisen kylän intiaaniheimo.

Korkkari552WEB

Kertomuksen nykyhetkessä Rick saa tehtäväkseen selvittää nuoren tiedemiehen, John Grantin, katoamistapauksen. Johtolankoja tarjoilee Lana-morsian, joka kertoo Rickille, että John oli päässyt Dedekindin löytämän tuntemattoman kiertotähden jäljille. Tämä Pluton radan tuolla puolen sijaitseva Narm-planeetta on kuulemma täysin ihmiselämälle soveltuva taivaankappale!

Rick ei hätiköi, joten ”päivässä oli avaruusalus kunnossa, ja pätevä lentäjä pestattu”. Ja sitten vain kohti Narmia Lanan sekä muun miehistön kanssa.

Perillä sankarimme kohtaavat lukuisia ihmeellisiä näkymiä ja valtavia kaupunkirakennelmia. Jöötä paikalla pitää näkymätön Dede-ääni, jonka viisaus on ikuista ja sanat käskyjä. Mistä on kyse? Entä selviävätkö Rick ja kumppanit pinteestä, vai ovatko heidän viimeiset hetkensä koittaneet?

Korkkari553WEB

Häränpyllyä heittävästä tieteellisestä pohjasta ja tekstipöhöstä huolimatta Kadonneet avaruusmiehet on herkullisen pönähtänyttä luettavaa. Mielikuvitus lentää eikä fantastisista ideoista tule pulaa. Lisäksi Bill Laceyn piirrosjälki on ihan siedettävällä tasolla.

Vielä parempaa randomointia tarjoilee Ron Turnerin paikoin hienostikin kuvittama Kuun valtias. Siinä pitkältä avaruusmatkalta palaava Rick saa huomata, että Kuuta ja sen kaivostoimintaa hallitsee yksinvaltiaan ottein kuningas Leo toinen. Kuinka moiseen tilanteeseen on päädytty selviää tarinan kuluessa. Mutta miksi kuningas kutsuu Rickin vierailulle luokseen?

Korkkari554WEB

Veikeitä käänteitä, verenhimoisia lihansyöjäkasveja, komeita avaruusajoneuvoja sekä massiivisia patsaita ja palatseja sisältävä kertomus viehättää kybällä. Varsinkin koska Randomia viedään tapahtumien tuiskeessa kuin pässiä narusta. Sarja ansaitsee pisteet myös ihastuttavan pöhköstä kuninkaasta sekä pirullisen hullusta tiedemiehestä.

”Ei sotaa! Haluan vain Kuuni… Koko Kuun!”

Korkkari555WEB

Rick Randomien ohella opuksesta löytyy kaksi kehnohkosti juonittua ja piirrettyä dekkaria sekä menneen maailman eksotiikkaa huokuva tarina syrjäisen saaren aarteesta.

Kuten asiaan kuuluu, Vaarojen saaressa yhteen tömäytetään karski sankari, viaton neitokainen, ilkeä rosvojoukko sekä vihaiset alkuasukkaat. Kaiken keskipisteenä on taikauskon ympäröimä, vaikeasti tavoitettava saari sekä siellä sijaitsevan muinaistemppelin suunnaton helmikokoelma. Kuulerii!

”Adams puhui. Tuo nyrkki olisi pannut kenen tahansa puhumaan.”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/20.

Korkkari556WEB

PS. Lokakuussa luvassa on lisää Random-herkkua, sillä tuolloin Egmont julkaisee Korkeajännityssarja: Rick Random – Seikkailuja vuosilta 1955–1956 -kokoelman. Se sisältää viisi Random-seikkailua Korkeajännityksen ensimmäisiltä vuosilta.

Sarjakuvat – Guido Buzzelli: Trilogia

TrilogiaKansiWEB

Guido Buzzelli
Trilogia

Guido Buzzelli (1927–1992) lukeutuu saman ikäpolven italialaissarjakuvan mestareihin kuin vaikkapa Guido Crepax ja Hugo Pratt. Täällä kaukaisessa pohjolassa hän on kuitenkin jäänyt lähes tuntemattomaksi. Niinpä kolme huikeaa tarinaa sisältävän Trilogia-teoksen (Täysi Käsi) julkaiseminen suomeksi on todellinen kulttuuriteko. Alkujaan nämä sarjakuvat ovat ilmestyneet 1960- ja 1970-lukujen taitteen molemmin puolin.

Trilogia1WEB

Kurjien kapina on ilkikurisen räävitön mukaelma ikiaikaisesta aiheesta. Teos, jonka kuvissa ja sommitelmissa on vahvoja vaikutteita maalaus- ja piirrostaiteen klassikosta.

Sarjakuvan maailmassa rumat ja rujot kurjat raatavat kaivoksissa kauniiksi kutsutun yläluokan komennuksessa. Orjatyö ei kuitenkaan ylevöitä, joten rupiset kansalaiset ovat sisäisestikin aikamoisen rivoa sakkia. Järki ei päätä pakota myöskään kylpemisestä sekä yltäkylläisistä pidoista ja orgioista nautiskelevien kauniiden keskuudessa. Tyhjänpäiväistä runoa ihastellaan ja kutsutaan eeppiseksi, mystilliseksi ja suunnattoman sensuelliksi. Ja sotia saadaan aikaan riidasta, kenellä on komein kylpyallas.

Trilogia2WEB

Kurjien kapinassa Buzzelli ruoskii armotta ihmiskunnan pinnallisuutta, tyhmyyttä, ahneutta, väkivaltaisuutta ja laumasieluisuutta – yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Fantasiahenkisen satiirin tiimellyksessä meno yltyy jatkuvasti päättömämmäksi, eikä yksikään hahmo selviä tykityksen keskeltä puhtain paperein.

Taiteilijan pessimistinen ja nihilistinen ihmiskuva on vahvasti esillä myös Labyrintit-tarinassa. Se kertoo itsekeskeisestä miehestä, joka vaeltaa suurtuhon jälkeisessä maailmassa. Vimmaisissa kuvissa päälle hyökyy ruumiita, raunioita ja kaatuneita mainostauluja – sekä ihmispäisiä koiria ja koirapäisiä ihmisiä. Tämän mielipuolisen karnevaalin keskelläkin päähenkilömme ensimmäinen ajatus on hänen autonsa, talonsa ja pankkitilinsä kohtalo.

Trilogia3WEB

Mustanpuhuvan friikkisirkuksen vastapainona toimii scifistinen Sfääri, jossa kaikki on puhtoista ja täydellistä. Mutta se, voiko tätä fyysistä ja psyykkistä terveyttä korostavaa yhteisöä kutsua utopiaksi – tai saavuttamisen arvoiseksi – onkin jo täysin toinen kysymys. Ainakaan tavallisen viallisella ihmisellä ei ole sinne mitään asiaa.

Labyrintit on kuin kuumehoureinen trippi mielettömyyden kaiken syöville turuille. Päälle vyöryvä höykytys, joka kuljettaa lukijan keskelle turmion balettia ja hullujen tiedemiesten hillittömiä ihmiskokeita. Absurdi ja toivoton sarjakuvahelmi.

Trilogia4WEB

Teoksen päättävä Zil Zelub on Shokki-tyylinen kertomus kehnosta sellonsoittajasta, joka herää eräänä aamuna kafkamaiseen tilanteeseen: hänen ruumiinsa osat, kuten kädet, jalat ja pää ovat alkaneet elää omaa, vartalosta irrallista elämäänsä. Väliin ne toki kiinnittyvät takaisin kehoon, mutta eivät välttämättä omille paikoilleen.

Etsiessään parannuskeinoa kiusalliseen vaivaansa Zil joutuu sekoitetuksi poliittiseen kaksintaisteluun, jossa kaikki keinot tuntuvat olevan sallittuja. Mutta tämä on vain yksi juonne tarinassa, jossa piirileikkiä käyvät Zilin painajaisunet, lapsuusmuistot ja sankarihaaveet. Koskaan unohtamatta kaupunkia riivaavia kalmanlemuisia muovilintuja.

Trilogia6WEB

Sarjakuvan voi nähdä myös vertauskuvallisena tarinana itseään epäonnistuneena pitävän taiteilijan henkisestä kujanjuoksusta. Raivosta ja turhautumisesta sekä tunteenpalon intohimoisesta ailahtelusta.

Kokonaisuutenaan Trilogia on uskomattoman hieno teos, joka on tulvillaan omintakeista taidetta ja vahvaa kerrontaa. Nyt eletään toivossa, että jatkossa Buzzellia saataisiin enemmänkin suomeksi.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/20.

Trilogia5WEB

Sarjakuvat – Blueberry: Fort Navajo – Ukkosta lännessä – Yksinäinen kotka & Kadonnut ratsumies – Navajojen jäljillä – Hopeatähti

Jean-Michel Charlier & Jean Giraud
Blueberry:
Fort Navajo – Ukkosta lännessä – Yksinäinen kotka
Kadonnut ratsumies – Navajojen jäljillä – Hopeatähti

Aikaahan siihen meni, mutta lopulta myös kaksi ensimmäistä Jean-Michel Charlierin ja Jean Giraudin Blueberry-integraalia (Like) saatiin suomeksi. Tämä käänne on vähintäänkin muutaman viikon kestävän länkkärijuhlan paikka!

Fort Navajo – Ukkosta lännessä – Yksinäinen kotka -kirja käynnistää luutnantti Blueberryn seikkailuista kertovan massiivisen länneneepoksen. Yhdysvaltojen sisällissota on päättynyt, ja Pohjoisvaltioiden joukoissa taistellut Mike S. Blueberry on päätynyt Arizonan ja Uuden Meksikon perukoille.

Blueberry1WEB

Tyypillistä villin lännen sankaria miehestä ei kuitenkaan leivota, sillä jo tarinan ensi sivuilla hänet tavataan huijaamassa saluunan korttipöydässä. Muutenkin herra on kovin kuriton ja rämäpäinen oman tiensä kulkija, joka ei kunnioita kaluunakukoiksi kutsumiaan upseereja.

Pienen ja syrjäisen Fort Navajo -linnoituksen ympärillä kuohuu. Apasseja epäillään Stantonin ranchin tuhopoltosta, asukkaiden tappamisesta ja nuoren Dick-pojan ryöstöstä. Tämä antaa intiaaneja palavasti vihaavalle ja taisteluja epätoivon vimmalla kaipaavalle majuri Bascomille hyvän tekosyyn hyökätä viattomienkin apassien kimppuun.

Blueberry2WEB

Näistä lähtökohdista liikkeelle ryntää jatkuvasti suuremmille kierroksille eskaloituva tarina, jossa laajamittaisen sodan syttyminen ratsuväen ja intiaanien välille on enemmän kuin todennäköistä. Jotta saisi estettyä molemminpuolisen tuhon, Blueberry joutuu syöksymään lukuisten vaarojen keskelle. Tukenaan hänellä on vain vastikään West Pointista valmistunut luutnantti Craig, päähänpotkittu puoliverinen luutnantti Crowe sekä kertomuksen loppupuolella mukaan humpsahtava juoppo mainari McClure.

Intiaanien joukossa Blueberryn pahin vastus on verenhimoinen Yksinäinen kotka, joka tekee kaikkensa yllyttääkseen apassit ja navajot sotaan.

Blueberry3WEB

Tarina kasvaa lopulta viiden albumin mittaiseksi kokonaisuudeksi, josta ei puutu käänteitä tai jännitystä. Blueberryn oveluus ja rohkeus kuljettavat häntä eteenpäin kinkkisimpienkin tilanteiden tiimellyksessä, vaikka herran tempausten onnistuminen on tämän tästä hiuskarvan varassa. Toimii kuin häkä!

Taiteen puolella Giraudin piirros kehittyy albumi albumilta, vaikka jälki on mainiota jo alun alkaenkin. Aivan ensimmäisissä jaksoissa väritys tosin vie parhaan terän taiteilijan viivasta, mutta tästäkin ongelmasta päästään myöhemmin eroon.

Blueberry4WEB

Kadonnut ratsumies – Navajojen jäljillä – Hopeatähti -teoksen päättää vain yhden albumin mittainen Hopeatähti-tarina. Se tekee kunniaa klassisille lännenleffoille kertomalla oikeamielisen sheriffin ja lähiseutuja terrorisoivan rosvojoukon välisestä tiukasta köydenvedosta.

Sheriffinä nähdään tietenkin Blueberry. Hänen apunaan häärivät McCluren ohessa intomielinen nuorukainen sekä kovapintainen opettajatar. Huumorillakin ladattu kertomus on edellisiä jaksoja kepeämpi, mutta tästä huolimatta tarina vetää eteenpäin veturin lailla. Tarjolla on siis nannaa ja mannaa koko rahan edestä.

Blueberry5WEB

Sarjakuvien ohessa molemmat opukset sisältävät runsaasti kiehtovaa oheiskuvitusta sekä tietopaketit Blueberryn ja sarjan tekijöiden taustoista.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/19.

Blueberry6WEB

Sarjakuvat – Janne Toriseva: Valas

ValasKansiWEB

Janne Toriseva
Valas

Kolmen kustantamon yhteisvoimin julkaisema Valas (Basam Books, Arktinen Banaani, Zum Teufel) on vahva näyttö Janne Torisevalta. Kansainvälistä tasoa edustava, parisataasivuinen järkäle kertoo Herman Melvillen Moby Dick -klassikkoromaanin tarinan sarjakuvan keinoin. Ja onnistuu täydellisesti jokaisella osa-alueellaan.

Juonikuviossa Ishmael-niminen nuorukainen ja villimies Queeqeg pestautuvat kapteeni Ahabin valaanpyyntialuksen miehistöön. Jo ennen laivaan astumista heitä varoitellaan tuhoon tuomitusta laivasta, joka on matkalla suoraan hornan tuuttiin. Suhteellisen nopeasti käykin ilmi, ettei Ahab ole aivan tavallinen merikapteeni. Häntä ohjastaa polttava pakkomielle valkoisesta kaskelotista, joka vei aikoinaan hänen toisen jalkansa.

Valas3WEB

Myös muu miehistö on täynnä mitä eriskummallisempia yksilöitä. Laivalla seilaavat mm. lokkeja palvova Daggoo, kuolleena itseään pitävä Pip sekä merestä löytynyt, muistinsa menettänyt silmäpuoli Steelkit. Elämä on rankkaa, ja veden varaan joudutaan kerran jos toisenkin. Tarunhohtoista valkeaa valasta vain ei tunnu löytyvän. Ahab ei kuitenkaan ole valmis luopumaan tavoitteestaan, vaikka se maksaisi koko hänen miehistönsä hengen.

Valas2WEB

Valas on jämerä seikkailukertomus, jossa Toriseva on purkanut alkuperäistarinan vetäväksi sarjakuvaksi. Taiteilijan valitsema värimaailma ja piirrostyyli herättelevät muistikuvia Christophe Blainin Maalari ja merirosvo -sarjakuvien suuntaan, mutta kokonaisuudessaan jälki on omintakeista.

Valas on varma valinta Sarjakuva-Finlandian kärkikymmenikköön.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/19.

Valas1WEB

Sarjakuvat – Atom: Robottitarinoita

AtomKansiWEB

Osamu Tezuka
Atom: Robottitarinoita

Osamu Tezuka (1928–1989) tunnetaan mangan jumalana. Pioneerina, joka vaikutti keskeisesti siihen, kuinka merkittäviä ja monimuotoisia taidemuotoja japanilaisesta sarjakuvasta ja animaatioista kehittyi.

Suomennoksina miehen tuotantoa ei ole kuitenkaan pahemmin näkynyt. Nyt asiaan on tullut hienoinen korjaus Atom: Robottitarinoita -pokkarin (Sangatsu Manga) myötä. Teoksesta löytyy myös Tampereen taidemuseon tammikuun alkuun asti pyörivän Tezuka-näyttelyn katalogi sekä lyhyehkö taiteilijaelämäkerta.

Atom3WEB

Pokkari sisältää viisi robottipoika Atomista kertovaa tarinaa. Ne ovat kotoisin vuosilta 1960–1975, jolloin Tezukan viiva ja sarjakuvakerronta olivat jo hioutuneet täydellisyyteen.

Ensimmäisessä jaksossa käydään läpi Atomin syntytarina kuolleen pikkupojan korvikkeesta maailman mahtavimmaksi robottisankariksi. ”Hän lentää taivaalla suihkumoottoreilla, jotka muuttuvat avaruudessa raketeiksi. Hän voi tehdä kuulostaan 100-miljardikertaisen ja käyttää silmiään valonheittiminä. Hän osaa 60 kieltä ja aistii ihmissydämen hyvyyden ja pahuuden. Voimaa on 100 000 hevosvoiman verran ja takapuolessa konekivääri!”

Atom4WEB

Opuksen toisessa seikkailussa vaikeuksia aiheuttaa Atomin pikkusisko Uran. Vahva ja intomielinen, mutta maailmanmenosta vielä täysin pihalla oleva robotyttö joutuu vilkkauttaan useampaankin pulaan – kuten turnaukseen, jossa mahtavat konetaistelijat ottavat mittaa toisistaan. Koulunkäyntikään ei kauheasti maita, joten naiivi Uran on kovin altis ilkeän tohtorin tarjoamille houkutuksille.

Kekseliäistä yksityiskohdistaan ja dynaamisesta taiteestaan huolimatta tämä tarina on vielä aika kesy ja lapsellinen. Huomattavasi asiallisempaa menoa tarjoaa Robottihuvipuisto-kertomus. Siinä otetaan vahvasti kantaa robottien kansalaisoikeuksien puolesta sekä orjuutta ja asekauppaa vastaan.

Atom5WEB

Tohtori Haido on perustanut saarelleen mielikuvituksellisen Robotland-huvipuiston, jossa robotit esittävät katsojille koko maailman satuja ja legendoja. Paikkaa varten rakennettujen koneluomusten elämä on kuitenkin ankeaa, sillä heitä pitää kurissa ja nuhteessa pirullinen pimeyden ruhtinas, armottomuudestaan tunnettu Saatana-robotti.

Mutta onko kellään oikeutta alistaa muita tuntevia olentoja valtansa alle. Ja mitä ihmettä Atom voisi tehdä ongelman korjaamiseksi?

Robottihuvipuisto on visuaalisesti fantastisen vänkä tarina, jossa sorrettujen puolustaminen, ystävyys ja yhteen hiileen puhaltaminen osoitetaan pahuutta vahvemmiksi voimiksi. Jännitystä ja huumoriakaan unohtamatta.

Atom2WEB

Hienosti toimivat myös pokkarin päättävät Valehteleva robotti ja Päätön robotti -sarjakuvat. Molemmista löytyy inhimillistä koskettavuutta ja kiperiä moraalisia dilemmoja. Juuri tämä Tezukan tyyli, jossa hän upottaa ulospäin kevyeltä vaikuttaviin tarinoihin hyvinkin vakavia teemoja, tekee hänen luomuksistaan niin merkityksellisiä – ja ajattomia.

Atom: Robottitarinoita on manga-suomennosten ykköskastia. Julkaisun ainoa isompi miinus tulee minimalistisesta koosta, joka ei tee oikeutta Tezukan taiteelle. Tästä huolimatta käsillä on teos, joka jokaisen sarjakuvanystävän kannattaa lukea.

Toni Jerrman

Atom1WEB

Sarjakuvat – Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo

BlueberryArizonaLoveJneKansiWEB

Jean-Michel Charlier & Jean Giraud
Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo

Villin lännen janoisin sankari astuu uuteen aikaan Liken julkaiseman Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo -integraalin myötä. Käsikirjoittaja Jean-Michel Charlier kuoli kesken Arizona Loven työstämisen, ja siitä eteenpäin tarinoinninkin vastuu siirtyi piirtäjämaestro Jean Giraudin harteille. Tämä näkyy kertomusten sisällössä ja jopa tyylilajissa – varsinkin huumoria ja hassuja sivuhenkilöitä on nyt mukana aiempaa enemmän.

Blueberry3WEB

Nimensä mukaisesti Arizona Love on rakkauskertomus. Puhdistettuaan maineensa ja saatuaan haltuunsa ison kasan rahaa Blueberry päättää, että nyt on korkea aika naida Chihuahua Pearl. Paha vain, että omapäinen nainen on jo menossa naimisiin pirullisen, mutta varakkaan Stantonin kanssa. Tämä naimakauppa takaisi hänelle lokoisan tulevaisuuden ja yhteiskunnallisesti arvostetun aseman.

Blueberry ei suostu katsomaan tilannetta sivusta, vaan kaappaa Pearlin kesken häiden. Sitten olisi enää vakuutettava nainen siitä, että elämä karjatilalla vetää vertoja San Franciscon ja New Yorkin loistolle. Sekä selvittävä Stantonin ja tämän palkkaamien pyssymiesten takaa-ajosta. Mutta kumpi onkaan lopulta ovelampi, Blueberry vai Pearl?

Blueberry1WEB

Upeasti taiteiltu seikkailu liikkuu kiitettävän vikkelästi ja syventää hienosti Blueberryn luonteenkuvaa. Se tarjoilee myös hauskan vastakohdan seuraaville tarinoille, joissa Blueberry on lähinnä paikallaan pysyttelevä sivuhenkilö, jonka ympärille tapahtumat kutoutuvat – ilman, että hän itse voisi niihin pahemmin vaikuttaa.

Mister Blueberry -albumissa sankarimme istuu kaiket päivät saluunassa pelaamassa pokeria. Pöydän ääressä tutustutaan myös vaikutusvaltaiseen kaivosmoguli Strawfieldiin ja Tombstonen kaupungissa järjestystä ylläpitäviin Earpin veljeksiin – sekä taitavana pelurina tunnettuun Doc Hollidayhin ja timmiin kapakkalaulajattareen, Doree Maloneen.

Blueberry2WEB

Oma osansa tapahtumissa on myös Bostonista saapuvalla lehtimiehellä, joka on päättänyt kirjoittaa Blueberryn seikkailuista menestysromaanin. Tätä kautta tarina kurvaa Blueberryn menneisyyteen. Aikaan, jolloin hän oli sisällissodan kokemusten raunioittama juoppo ja jolloin hän kohtasi ensi kertaa intiaanipäällikkö Geronimon.

Nyt Geronimon nimi on jälleen tapetilla, sillä hänen johtamiensa apassien uskotaan hyökänneen verisesti sekä postivaunujen että rahakuljetuksen kimppuun. Wyatt Earpilla on kuitenkin omat epäilyksensä tilanteen todellisesta laidasta…

Blueberry6WEB

Pitkäksi kasvavan kokonaisuuden mittaan Giraud pippuroi tarinaa hyvällä henkilökuvauksella, kiinnostavilla sivujuonilla sekä vääjäämättä lähestyvän välienselvittelyn synnyttämällä jännitteellä. Hahmoja on paljon ja tarinassa riittää koukeroita, mutta kokonaisuus pysyy vaivatta mestaritaiteilijan käsissä.

Kokemuksen nautinnollisuutta korostaa erinomaisen pikkutarkka taide, jonka ihailuun olisi helppo käyttää päiväkausia. Mukana on jopa mieleenpainuva, sanaton taistelukohtaus, joka muistuttaa Giraudin alter egon, Moebiuksen jälkeä.

Blueberry4WEB

Muhkean sarjakuvalukupaketin lisäksi teoksesta löytyy tarinoiden taustoja esittelevä esipuhe, joka on kuvitettu Giraudin harvinaisilla luonnoksilla, piirroksilla ja maalauksilla.

Blueberry on lännensarjakuvaa parhaimmillaan.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Blueberry5WEB

Sarjakuvat – Sandman Deluxe 9

Sandman9kansiWEB

Sandman Deluxe 9

Morpheuksen alkuperäinen tarinakaari lähestyy loppuaan. Myyteistä, saduista ja taruista innoituksensa ammentava Sandman Deluxe 9 (RW) on kokoelmista toiseksi viimeinen. Kreikkalaisia tragedioita varioiva teos on tuhti lukupaketti, sillä kansien välistä löytyy koko 13-osainen, pääosin Marc Hempelin kuvittama Hyväntahtoiset-kertomus. Siinä Neil Gaiman ryhtyy solmimaan yhteen edeltävissä jaksoissa esiinkelattuja juonenpäitä.

Sandman91web

Tällä kertaa unten valtiasta vastaan nousee raivottarina tunnettu naiskolmikko. Heillä on ikiaikainen lupa tuhota jokainen, jonka käsissä on oman suvun verta. Avukseen he houkuttelevat valheiden ruhtinaan, Lokin, ja keijujen kuninkaan narrin, Puckin. Keskeistä roolia raivotarten suunnitelmassa näyttelee myös kostoa janoava, hulluuden turuille hukkuva Hippolyta. Hän kuvittelee Morpheuksen tappaneen sekä miehensä että Daniel-poikansa.

Sandman96web

Näiden keskushenkilöiden ohessa sarjakuvassa esiintyy lukuisia muitakin aiemmista Sandmaneista tuttuja hahmoja, joiden tarinat kelataan joko päätökseen tai uuteen alkuun. Henkilökaarti on niin laaja, että väliin itse päätarina tuntuu hukkuvan sivujuonten alle. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei kaikista käänteistä ja niiden merkityksistä pysy täysin kärryillä, jos vanhat tapahtumat eivät ole timantinkirkkaana mielessä. Myös kerronnan rytmitys on paikoin hakusessa.

Sandman97web

Vaikka Gaimanilla on selkeitä vaikeuksia pitää näin isoa palettia hallinnassaan, on kokonaisuudessa silti huomattavasti enemmän plussaa kuin miinusta. Morpheuksen vahva velvollisuudentunto ja vastuunkanto menneistä virheistään tuodaan hienosti esiin – samoin kuin niiden vääjäämätön, tunteita soitteleva lopputulos. Kivasti tilaa saavat myös unten valtakunnan käytännön asioita pyörittävät tahot, kuten rääväsuinen kurpitsapää Merv, hillitty kirjastonhoitaja Lucien, hiljainen keijutyttö Nuala sekä utelias Matthew-korppi.

Ja kukapa ei viihtyisi ihastuttavan houreisen Kuumeen tai yökerhossaan pianoa soittelevan Luciferin seurassa.

Sandman94web

Parhaimmillaan Gaiman on silti parissa poikkeavaan tyyliin toteutetussa, novellimaisessa jaksossa. Lentävistä lapsista kertova, Charles Vessin kuvittama opettavainen kauhutarina on kerrottu satukirjoista tutussa muodossa. ”Mies kutsui ukkosta lyömään itsensä hengiltä. Mutta eihän ukkonen voinut, mies kun oli jo vainaa.”

Unten valtiaan jäähyväiskierros on puolestaan todellista mielikuvituksen ja ideoiden ilotulitusta pilvien ritarin taikalyhtyesityksineen ja painajaisen tuomine tuliaisineen. ”Hän puhui arpitanssijoille, oljentomunaisille ja vanhalle joutsenkätiselle miehelle, joka hoitaa takaporrasta. Samoin ruumiinavauksen kolmelle lapselle, maalareille ja kirjureille. Seinillekin.”

Sandman93web

Hienon teoksen täydentää Gaimanin alkuperäinen käsikirjoitus Hyväntahtoiset-tarinan ensimmäisestä jaksosta sekä Vertigoa ja Sandmania aikoinaan luotsanneen Karen Bergerin oivallinen esipuhe.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Tästä linkistä aiempiin Sandman Deluxe -arvioihin.

Sandman92web

Sarjakuvat – Avi Heikkinen: Valotusaika

ValotusaikaKansiWEB

Avi Heikkinen:
Valotusaika

Valokuvista tai filmiruuduista koostetut sarjakuvat ovat useimmiten kerronnaltaan kömpelöitä. Tämä vika ei kuitenkaan vaivaa Avi Heikkisen Valotusaikaa (Pokuto). Teos on sekä kerronnallisesti että rakenteellisesti täysiveristä sarjakuvaa. Se myös näyttää piirretyltä, sillä pohjina käytetyt valokuvat on muokattu Photoshop-filttereillä muistuttamaan realistista mustavalkografiikkaa. Oman lisätasonsa onnistuneeseen kokeiluun tuo se, että tarinan keskiössä ovat juuri kamera ja sillä otettavat valokuvat.

Ollaan lähitulevaisuuden Jyväskylässä. New Yorkin terrori-iskussa on kuollut kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja persoonalliset tekoälyt ovat levinneet niin pehmoleluihin, kyniin kuin nettiinkin – eivätkä ne kaikki ole hyväntahtoisia. Aikamatkailussa ja historian muovaamisessakin on jo otettu ensiaskelia.

Valotusaika2WEB

Jarno on nuorehko mies, jonka elämä on ollut silkkaa alamäkeä sen jälkeen, kun hänen Niki-tyttärensä katosi viisi vuotta aiemmin. Vaimo on lähtenyt omille teilleen, duuni ei maistu ja päivät kuluvat huumeiden kanssa läträtessä. Jarno ei osaa päästää irti menneestä, vaan rämpii yhä kipeiden muistojen suossa. Seuranaan hänellä on vain printtilappusin puhuva pehmopossutekoäly.

Erään riehakkaan illan jälkeen Jarno herää keskeltä peltoa. Jostain mukaan on tarttunut uusi kamera, joka paljastuu aikamoisen erikoiseksi vehkeeksi. Sillä voi näet kuvata menneitä tapahtumia. Tämän löydön innoittamana Jarno ryhtyy selvittämään, mitä hänen tyttärelleen oikein tapahtui. Lopputulos ei ole kaunista katsottavaa.

Valotusaika3WEB

Hyvittääkseen menneet virheensä Jarno tarttuu lehdistön laajasti uutisoimaan tapaukseen, nuoren Minttu Valkean katoamiseen. Jos hän löytäisi Mintun ihmekameransa avulla, hän voisi ehkä vihdoin antaa itselleen anteeksi.

Tästä päätöksestä saa alkunsa koukuttavan kimurantti rikosmysteeri, jossa mennyt ja tuleva käyvät vainoharhaista piirileikkiä. Jarno saa peräänsä tappajia, jotka tuntuvat olevan kiinnostuneempia kamerasta kuin Mintusta. Mukaan tarttuu myös entinen poliisimies, jolla on omat taakat kannettavanaan. Lopulta kaikki kytkeytyy kaikkeen, eikä Jarnokaan paljastu aivan viattomaksi sivustakatsojaksi.

Valotusaika5WEB

Valotusaika on hiton hieno sarjakuva, jonka arvoituksellisen juonikuvion seuraan on ilo heittäytyä. Lukuisia yllättäviä käänteitä ja paljastuksia tarjoileva tarina on kerrottu vetävästi, eikä hahmojen luonteenkuvauksesta ole tingitty. Kokonaisuus toimii niin täydellisesti, ettei ole mikään ihme, että Heikkisen sarjakuvan ylistäjiin kuuluvat mm. Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen ja JP Ahonen.

Joka kodin pakkonakki!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Valotusaika4WEB