Tähtivaeltaja-palkinto 2026
Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2025 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan S&S-kustantamon julkaisemalle
MARISHA RASI-KOSKISEN romaanille KESUURA.
Linkki palkintotilaisuuden videoon
Palkintoraadin perustelut:
Marisha Rasi-Koskisen kahdeksas romaani, Kesuura, on poikkeuksellinen voimannäyte, joka valottaa ajattelevan mielen muodostumista. Se peilaa toisiinsa inhimillistä tajuntaa ja keinotekoisesti rakennettujen aivojen tiedonkäsittelyä. Psykologisesti tarkkanäköinen, tinkimättömyydessään jopa raaka teos osoittaa, miten ihminen laatii toisen olennon omaksi kuvakseen, mutta kieltäytyy sitten tunnistamasta tämän samankaltaisuutta.
Lähitulevaisuudessa on opittu rakentamaan ihmistä muistuttavia androideja, joita koulutetaan toimimaan erilaisissa huolto- ja hoivatehtävissä. Alkujaan lapsenkaltaiset keino-olennot muovautuvat ja kehittyvät orgaanisesti, oppimansa ja kokemansa kautta. Biologista fyysistä kasvua jäljitellään hyönteismäisillä muodonmuutoksilla kasvuvaiheesta toiseen.
Päähenkilö, QED-niminen androidi, hakee kiihkeästi yhteyttä maailmaan ja muunlajisiin olentoihin, mutta kokee samaistumisen ihmisolentoihin vaikeaksi. QED:in ja hänen androidisisarustensa keskinäisten pohdintojen kautta päästään kuin vaivihkaa syvälle tietoteoreettisiin dilemmoihin: mitä voidaan tietää ja kuinka voi tietää, ettei tiedä.
Useassa aikatasossa taidokkaasti kulkeva tarina kiertyy auki vähitellen, annostellen tietoa ja yllättäviä käänteitä juuri sopivalla tahdilla. Jyrkkä ero ihmisten ja androidien toimijuudessa ja sisäsyntyisessä arvossa kaikuu nykymaailman kuilua ihmisten ja muunlajisten eläimien välillä. Paasaamisen ja julistamisen sijaan lukijalle näytetään hyytävän havainnollisesti, millaisia raja-aitoja erilaisten tuntevien olentojen välille pystytetään, ja miten vaikeaa kerran pystytettyjä aitoja on kaataa.
Androidit ovat samaan aikaan biologialtaan kiehtovan vieraita, mutta psykologialtaan ravistelevan samastuttavia. Eettiset ja moraaliset pohdinnat keinoälyjen mielenliikkeistä eivät voisi olla ajankohtaisempia.
Robottien sielunelämästä on viime vuosikymmeninä kirjoitettu paljon, mutta Kesuura tarjoaa harvinaisen tuoreen näkökulman siihen, millaisista ainesosista tajunta muodostuu ja miten olosuhteet sitä muovaavat. Suoraan syvään päähän sukeltava teos on maailmanluokan laatua, ja ansaitsisi saman tien paikan kansainvälistenkin scifi-palkintojen listoilla.
Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:
Päätoimittaja Toni Jerrman, runoilija, kriitikko Elli Leppä ja kirjailija, kriitikko Vesa Sisättö.
Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit
Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:
Siiri Enoranta: Keuhkopuiden uni (Gummerus, 2024)
Amal El-Mohtar & Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota (suom. Kaisa Ranta, Hertta, 2023)
N. K. Jemisin: Kivinen taivas (suom. Mika Kivimäki, Jalava, 2022)
Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (suom. Helene Bützow, Tammi, 2021)
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet (Teos, 2020)
Margaret Atwood: Testamentit (suom. Hilkka Pekkanen, Otava, 2019)
Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (suom. Outi Menna, S&S, 2018)
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (suom. Tytti Viinikainen, Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (suom. Kristiina Drews, Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (suom. J. Pekka Mäkelä, Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo, Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (suom. Antti Autio, Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (suom. Nina Saikkonen, Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (suom. Kaijamari Sivill, WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen Legenda (suom. Vuokka Aitosalo, Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (suom. Hannu Blommila, The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (suom. Hannu Tervaharju Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (suom. Hannu Tervaharju, Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (suom. Päivi Paappanen, Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (suom. Ville Keynäs, Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (suom. Sauli Santikko, Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (suom. Laura Lahdensuu, Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (suom. Juha Ahokas, Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (suom. Juha Ahokas, Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (suom. Jari Niittylä, Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (suom. Ville Keynäs, Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (suom. Ville Keynäs, Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (suom. Matti Rosvall, WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (suom. Arto Häilä, WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (suom. Markku Salo, Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (suom. Tauno Peltola, Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (suom. Eero Mänttäri, Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (suom. Kristiina Drews, Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (suom. Matti Rosvall, WSOY, 1985)
tähtivaeltajablogi 