Elokuvat – Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

NightVisions19otsWEB

Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

Piippolan vaarilla oli talo, mutta meillä genre-elokuvien ystävillä on Maximum Halloween. Night Visions -filmifestivaali jyrää siis Helsingin litteäksi 20.–24. marraskuuta. Eikä elämä voisi olla enää tätä ihanampaa!

Kahdesti vuodessa järjestettävä NV-festivaali tarjoilee nyt yli 40 leffan kattauksen uutta ja vanhaa, kauhua ja scifiä, dokumentteja ja tykitystä. Elokuvien ohessa luvassa on monenmoista oheisohjelmaa sekä nimekkäitä tekijävieraita. Koko touhun ydin ovat silti filmit, joista moni nähdään nyt ensimmäisen – tai jopa ainoan – kerran suomalaisilla valkokankailla.

Erityisesti dokumenttien saralla nyt ollaan pimeyden kiehtovimmassa ytimessä.

Tähän tärppilistaan olen koonnut Night Visions -festarin laajasta tarjonnasta itseäni eniten kiinnostavat uutuudet sekä muutaman takuuvarman vanhan viihdyttäjän.

Kolmetoista pakkonakkia ja nakkipakkoa!

BloodMachinesWEB

Uutta lihaa

Blood Machines (2019)
Seth Ickermanin Blood Machines on eräänlaista jatkoa parin vuoden takaiselle Turbo Killer -musiikkivideolle. Teoksen järjellisyydestä on paha arvata ennalta yhtään mitään, mutta surrealistisen huikeaa visuaalista tieteisilotulitusta on takuulla tarjolla.

First Love (Hatsukoi, 2019)
Takashi Miike on Japanin villein ja värikkäin ohjaajasuuruus. First Love -leffassa hän palaa jälleen päättömän väkivaltaisten gangsteritarinoiden pariin. Luvassa liioiteltuja hahmoja, hurttia huumoria ja näyttävää toimintaa. Uuh ja aah!

Parasite (2019)
Eteläkorealaisen Bong Joon-hon Parasite voitti Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -pääpalkinnon viime toukokuussa. Sittemmin filmi on menestynyt hyvin myös mm. Yhdysvalloissa. Mutta onko paranoidi leffa kauhua, jännitystä vaiko jotain ihan muuta?

Synchronic (2019)
Justin Bensonin ja Aaron Moorheadin leffassa seurataan ambulanssilla kurvailevien ensihoitajien elämää – jonka repivät riekaleiksi kuolemat, jotka kytkeytyvät outoja oireita aiheuttavaan huumeeseen. Scifi-teemat yhtyvät kauhun ja trillereiden kuvastoon.

Why Don’t You Just Die! (Papa, sdokhni, 2018)
Kirill Sokolovin leffaa on kuvattu hyperenergiseksi toimintapaukuksi, joka tykittää kankaille mustaa huumoria, yllättäviä käänteitä ja rutkasti väkivaltaa. Pakkohan se on tsekata pitävätkö ennakkokehut paikkansa.

AlAdamsonWEB

Dokumenttikauhua

Blood & Flesh: The Reel Life and Ghastly Death of Al Adamson (2019)
Al Adamson ohjasi aikoinaan useita eksploitaatiohalpiksia, joiden maine on yhtä legendaarinen kuin Ed Woodin tuotannolla. Tämän dokumentin sanotaan ottavan haltuunsa sekä ohjaajan värikkään elämän ja että erikoisen kuoleman.

Deodato Holocaust (2019)
Ruggero Deodaton nimi on painunut lähtemättömästi kaikkien genreleffafanien sydämiin. Niinpä ohjaajamestarin haastatteluihin pohjaava dokumentti on festareiden ehdotonta must-osastoa.

Fulci for Fake (2019)
Jos tarjolla on kauhumaestro Lucio Fulcin elämäkertaelokuva, sitä ei jätä väliin edes betelgeuselainen lapamato! Fulci oli jumala ja tämä dokumentti täytyy nähdä. ’Nuff said.

BarbariansWEB

Vanhat timantit

2019: After The Fall of New York (1983)
Italialaiset sen osaavat! Nimittäin tehdä hurmeisen kahjoja elokuvia ydintuhon jälkeisestä maailmasta. Tällä kertaa asialla on Sergio Martino ja lopputulos niin ihanan douppi, ettei mitään rajaa.

The Barbarians (1987)
Kuinka päihittää Arskan Conan-lihakset? No tietenkin palkkaamalla elokuvan pääosaan öljyisiä lihaskimppujaan esittävät Barbaarikaksoset! Ruggero Deodaton ohjaama The Barbarians on genrensä vinkeintä ja hersyvintä tuotantoa.

The Hidden (1987)
Jack Sholder ohjaama The Hidden on kasari-scifin klassikoita. Vinha ja vauhdikas tappajajahti, joka viihdyttää kerta toisensa jälkeen. Mukana kinkkisissä kuvioissa häärii myös Kyle ”Twin Peaks” MacLachlan.

The Strange Vice of Mrs. Wardh (1971)
Ohjaaja Sergio Martino lukeutuu italialaisen giallo-genren uranuurtajiin. The Strange Vicessa esiintyvätkin kaikki alan perusainekset: mustahanskainen partaveistä heiluttava tappaja, vähäpukeiset naiskaunottaret sekä todelliselle kiemuralle vääntyvät juonitvistit. Jess!

Torso (1973)
Ei missään mielessä Sergio Martinon paras leffa, mutta silti kelpo giallo. Paljaan pinnan puolesta Torso tavoittaa kaupalliskastin giallo-filmeihin vaadittavan kiintiön. Myös trauma, josta murhaajan teot juontavat, on juuri oikealla tavalla pöljä.

Code8WEB

Bubbling under

Alone in the Dark
Antrum: The Deadliest Film Ever Made
Bliss
Code 8
Satanic Panic

Ja sitten ei muuta kuin elokuviin!

Toni Jerrman

SatanicPanicWEB

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2019

Kirjamessut2019BlogiOtsWEB

Helsingin Kirjamessut 2019

Piakkoin kaikki kirjallisuuden ystävät suuntaavat jälleen Helsingin Messukeskukseen! Luvassa on vuoden kirjallinen kohokohta eli Helsingin Kirjamessut. Jotka järjestetään siis 24.–27. lokakuuta.

Messualueelta löytyy myös Helsingin Science Fiction Seuran ja Helsingin Yliopiston Science Fiction Klubin yhteinen myyntipöytä. Siellä on ale-hintaan myynnissä sekä vanhoja että uusia Tähtivaeltajia ja Marvineja sekä tietenkin rutkasti kaikkea muuta kivaa.

Suuntaa siis kulkusi osoitteeseen 6p8 – joka löytyy läheltä Alagalleriaa ja Pohjoista sisäänkäyntiä. Siellä nähdään!

Tähän postaukseen olemme valikoineet Kirjamessujen ohjelmatarjonnasta tärppejä, jotka varmasti kiinnostavat scifin ja fantasian sekä sarjakuvien lukijoita. Eniten genreohjelmia on tarjolla jo torstaina, vähiten messujen päätöspäivänä, sunnuntaina.

Nyt listattavien esitysten ohessa ohjelmatarjontaa on tietysti rutkasti myös kustantamojen ja kauppojen omilla osastoilla.

Olkaa hyvä!

TORSTAI 24.10.

10.30–11.00 Kallio
Helena Waris, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
JÄÄNVARTIJA
Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat. Jäänvartija on Wariksen Konetrilogian viimeinen osa, paluu Linnunsitojan ja Vedenkehrääjän jännittävään tarinaan. Otava

11.00–11.30 Kallio
Maria Turtschaninoff, Jenny Lucander, intervjuas av elever från Karis Svenska högstadium Åk 8
PRATA BOK: MARESI – KRÖNIKOR FRÅN RÖDA KLOSTRET
Romanen Maresi står i centrum för en paneldiskussion med inbjudna gäster. Programmet kombinerar modersmål och litteratur + bildkonst, och elevernas illustrationer/seriestrippar visas under paneldiskussionen. Läsrörelsen, Karis Svenska högstadium Åk 8, Förlaget

11.30–12.00 Punavuori
KUVASTAJA-PALKINNON JAKO & RIKOS 2019 -JÄNNITYSROMAANIKILPAILUN VOITTAJIEN JULKISTAMINEN
Suomen Tolkien-seura jakaa Kuvastaja-palkinnon vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle. Kustannusosakeyhtiö Otava, Otavan Kirjasäätiö ja tuotantoyhtiö Dionysos Films julkistavat suuren Rikos 2019 -kirjoituskilpailun voittajat.

11.30–12.00 Suomenlinna
Juhana Pettersson, haastattelija Timo Valjakka
MAA – MATTHEW DAY JACKSONIN POST-APOKALYPTINEN ROOLIPELI
Roolipeli Maa johdattaa pelaajan amerikkalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin maailmaan. Peli sijoittuu postapokalyptiseen maailmaan, jonka ihminen on tuhonnut. Parvs

13.00–13.30 Töölö
Heikki Kaukoranta, Kirsi Kinnunen, Saara Pääkkönen, Claire Saint-Germain, haastattelija Ville Hänninen
RANSKA-SUOMI-SARJAKUVAPANEELI
Mitkä ovat suomalaisen ja ranskalaisen sarjakuvan ominaispiirteet? Mikä Ranskassa kiehtoo? Mikä selittää Suomen menestyksen Ranskassa, maailman tärkeimmillä sarjakuvamarkkinoilla? Haastattelussa kokeneita sarjakuvakääntäjiä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Kirjallisuuden vientikeskus FILI

14.00–14.30 Punavuori
Risto Isomäki, Taru Kumara-Moisio, Mia Myllymäki, Vesa Sisättö
SOLARPUNK – TOIVON TIETEISKIRJALLISUUTTA
Solarpunk on uusi tieteiskirjallisuuden alalaji, joka esittelee kestävän kehityksen mukaisia tulevaisuuksia. Sitä voisi pitää dystopian vastakohtana, sillä näitä tulevaisuuksia yhdistää ajatus toivosta. Paneelissa kirjailijat Risto Isomäki, Taru Kumara-Moisio, Mia Myllymäki ja Vesa Sisättö (pj).

14.00–14.30 Töölö
Arsi Alenius, Maria Matinmikko, Pontus Purokuru, haastattelija Sofia Blanco Sequeiros
VIRTUAALITILOISSA – FIKTION JA TODELLISUUDEN RAJAPINTOJA
Mitkä ovat utopian, dystopian ja todellisuuden rajapinnat nykykirjallisuudessa? Minkälaisia maailmoja, virtuaalisia tiloja ja kommunikaation tapoja nyt kirjoitetaan ja miten teknologian kehitys sekä sosiaalinen media vaikuttavat tarinankerrontaan? Kosmos, Siltala

14.30–15.00 Kallio
Anders Vacklin, Aki Parhamaa, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
GLITCH. SENSORED REALITY 2
Vuoden 2118 hypertalvi hautaa Helsingin kaupunkisaaren kauniit kanaalit lumeen ja jäähän. Pelimaailmaa, scifiä ja historiaa yhdistävän Sensored Reality -sarjan toinen osa vie maailmaan, jossa todellisuuksien rajat hämärtyvät. Tammi

15.00–15.30 Punavuori
Katinka Sarjanoja, Katri Alatalo, haastattelija Johanna Sinisalo
FANTASIAN VAHVOJA NAISIA
Väkevä esikoiskirja Korpinlaulu vie keskelle Savusälvän valtataisteluita, joissa Korppikurun tytär Étain joutuu ristituleen. Ikuisesti, siskoni on eeppinen kasvutarina sisaruksista, kateudesta ja petoksesta, joka saa kuolemankin sijoiltaan. Karisto, Gummerus

16.30–17.00 Kallio
Taru Kumara-Moisio, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
IHMISVERSOJA
Nuortenromaani Ihmisversoja kuvaa identiteettiään etsiviä nuoria kansainvälisellä tutkimusasemalla avaruudessa – tieteeseen ja ihmisyyteen luottaen. Voisiko ihmiskunnan tulevaisuus olla Ihmisversojen kaltainen? Atrain&Nord

17.00–17.30 Kallio
Sini Helminen, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
MAAN POVESSA, VÄKIVERISET 4
Urbaania nuortenfantasiaa edustava Maan povessa pureutuu ympäristönsuojelun ja radikalisoitumisen teemoihin. Teos on päätösosa neliosaiseen, kotimaista mytologiaa nykypäivään tuovaan Väkiveriset-sarjaan ja saattaa sarjan teemat loppuhuipennukseensa. Myllylahti

18.00–18.30 Kallio
Nonna Wasiljeff, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
TOMUPOIKA
Loukku ei päästä otteestaan. Aaron yrittää selvitä Tomujen kovassa koulussa, mutta kun hänen uusi ystävänsä joutuu Tomujen kynsiin, hänen on vielä kerran palattava Loukkuun. Jatkoa upealle fantasiatrillerille Loukkupoika. Otava

18.30–19.00 Kallio
Briitta Hepo-oja, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
SUOMEA LOHIKÄÄRMEILLE
Trillerimäinen fantasia vaihtoehtoisesta 2000-luvun Suomesta. Pinnan alla kytee: tasavaltalaismieliset anarkistit yrittävät murtaa Suomen kuningaskunnan valtarakenteita. Otava

19.00–19.30 Punavuori
Akseli Heikkilä
VETEEN SYNTYNEET
Kohtalonomainen esikoisromaani toden ja tarun väliltä. Eeva palaa neljän vuoden jälkeen kotikyläänsä. Kylä tekee kuolemaa: joki on yhä tyhjä kaloista, sen jumalia eivät lepytä rukoukset, eivätkä manaukset tepsi siihen. WSOY

19.30–20.00 Punavuori
Timo Mäkelä, haastattelija Vesa Anttonen
KORPIT JA MUITA KERTOMUKSIA
Kuvataiteen historiaan paneutuvat sarjakuvatarinat käynnistyvät 1300-luvun Decameronen hengessä jatkuen barokin kautta 1800-luvun mestareihin, impressionisteihin ja lopulta René Magritteen, pientä silmän pilkettä tietenkään unohtamatta. Arktinen Banaani

PERJANTAI 25.10.

11.00–11.30 Senaatintori
Aino Havukainen, Sami Toivonen
TATU JA PATU, KAUHEA HIRVIÖ-HIRVIÖ JA MUITA OUTOJA JUTTUJA
Kun on synkkä ja myrskyinen yö, on tarinankerronnan aika. Outoja, hurjia ja hauskoja juttuja Tatun ja Patun malliin. Otava

11.30–12.00 Töölö
Juhani Karila, haastattelija Antti Arnkil
PIENEN HAUEN PYYDYSTYS
Lappiin sijoittuva kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä aikaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki. Siltala

12.00–12.30 Kruununhaka
Risto Isomäki
TIEDETORI: MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN
Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, ja antaa samalla nopeaa apua ilmastoahdistukseen. Into

14.00–14.30 Kallio
Mats Strandberg, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
LOPPU
Suloisen katkera maailmanlopun saaga teinisarja Skamin hengessä. Olet seitsemäntoistavuotias, ja kesä on kaunis. Mutta tiedät, että syksyllä kaikki on ohi. Maailmanloppu koittaa. Miten kokonaisen elämän ehtii elää yhdessä ainoassa kesässä? Haastattelun yhteydessä lukupiiri, joka on tehty yhdessä Porolahden peruskoulun 8. luokan kanssa. Like

15.30–16.00 Kruununhaka
Maija-Riitta Ollila, haastattelija Juha Roiha
TEKOÄLYN ETIIKKAA
Kuka lopulta päättää, mitä tai ketä itseohjautuva taistelurobotti ampuu? Saako seksirobotille tehdä mitä haluaa? Kirja esittelee teknologisen kehityksen uusimmat käänteet ja etiikan perusperiaatteet ihmisläheisellä tavalla. Otava

LAUANTAI 26.10.

10.30–11.00 Esplanadi
Pertti Jarla, haastattelija Vesa Kataisto
FINGERPORI
Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama suomalainen strippisarjakuva Fingerpori on yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista sarjakuvista. Like

11.00–11.30 Senaatintori
Kaspar Colling Nielsen
KASPAR COLLING NIELSEN, TANSKAN KIRJALLISUUDEN KAUHUKAKARA
Nielsen on Tanskan suurin kirjallisuustähti. Uudessa romaanissaan Tanskan sisällissota 2018–2024 hän piirtää nerokkaan ajankuvan, joka on naamioitunut tulevaisuuskuvauksen kaapuun. Aula & Co

11.00–11.30 Töölö
Pasi Ilmari Jääskeläinen, Leena Lehtolainen, haastattelija Tommi Melender
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO ESITTÄÄ: KÄÄNNÖKSEN ÄÄRELLÄ
Millaista on lukea omaa teostaan käännettynä? Onko vaikeaa antaa oma teos kääntäjän käsiin silloin, kun kohdekieli on sellainen, jota ei itse osaa? Tommi Melenderin haastattelussa Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Leena Lehtonen. Suomen kirjailijaliitto

13.00–13.30 Kallio
Marisha Rasi-Koskinen, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
AURINGON PIMEÄ PUOLI
Yllätystentäyteinen mysteeriromaani nuoren naisen matkasta omaan historiaansa. Ajan rajat ylittävä jännityskertomus eristetystä kaivoskaupungista pitää lukijan otteessaan viimeiselle sivulle saakka. WSOY

14.00–14.30 Kruununhaka
Esko Valtaoja, haastattelija Katja Nordlund
AVARUUDESTA
Esko Valtaojan leipälaji on ruokkia mielikuvitustamme maailmankaikkeuden ihmeillä. Tässä kirjassa hän esittelee mitä me olemme saaneet selville maailmankaikkeudesta: Isot, pienet ja kummalliset asiat, tähdet, galaksit, valtava tyhjyys, pimeä aine ja energia sekä elämä. Ursa

14.30–15.00 Töölö
Markku Rönkkö, Maarit Verronen, haastattelija Ville-Juhani Sutinen
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO ESITTÄÄ: KAUNOKIRJALLISET ILMASTODYSTOPIAT
Millaisina maailmoina ilmastonmuutos heijastuu kaunokirjallisuudessa? Miten kirjailijat käsittelevät ajankohtaisia ympäristöaiheita – vaatiiko yhteiskunnallisesti tärkeästä teemasta kirjoittaminen toisenlaista otetta kuin muiden teemojen käsittely? Suomen Kirjailijaliitto

15.30–16.00 Blåbärslandet
Cecilie Eken, Ragnheiður Eyjólfsdóttir, Sigrún Eldjárn, haastattelija Annika Luther
YOUNG PEOPLE IN A POST-APOCALYPTIC FUTURE THE NORDIC COUNCIL CHILDREN AND YOUNG PEOPLE’S LITERATURE PRIZE
These sci-fi novels set in a fantasy future, address a young audience growing up with multimedia and enhanced reality. The novels are set in a post-apocalyptic world, where the protagonists face challenges of life and death. Pohjoismainen kulttuuripiste / Nordic Culture Point, with support from the Nordic embassies in Helsinki

16.30–17.00 Blåbärslandet
Maria Turtschaninoff, Karen Anne Buljo, Nina Ivarsson, Rakel Helmsdal, intervjuare Janina Orlov
FARLIGA OCH FANTASTISKA NORDISKA UNGDOMSBÖCKER. NORDISKA RÅDETS BARN- OCH UNGDOMSLITTERATURPRIS 2019
Turtschaninoffs fantasy-epos, färöiskt vardagsdrama med barnögon, förlamande utanförskap från Sverige, poesi om kulturrötter i nutiden från Sápmi. Möt fyra drivna ordväverskor. Nordisk kulturkontakt med stöd från de nordiska ambassaderna i Helsingfors

17.30–18.00 Senaatintori
Liv Strömquist, Moa Romanova, Heikki Kännö, haastattelija Helena Kulmala
SÖMNÖ
Heikki Kännön kehuttu esikoisteos Mehiläistie ihastutti spekulatiivisella fiktiollaan. Toinen romaani Sömnö on laajentanut lukijakuntaa ja voitti Runeberg-palkinnon vuonna 2019. Kustannusosakeyhtiö Sammakko

18.30–19.00 Punavuori
Mikko Kamula, haastattelija Paula Havaste
TUONELA
Rautaparran perheessä eletään kovia aikoja. Tenho on vaipunut kuoleman kaltaiseen horrokseen, ja häntä on etsittävä Tuonelasta, jossa elon aikana hankitut taidot eivät auta. 1400-luvulle sijoittuva romaani vie lukijan muinaisten myyttien maailmaan. Gummerus

SUNNUNTAI 27.10.

13.00–13.30 Kruununhaka
Artemis Kelosaari, haastattelija Jon Hällström
KANNIBALISMIN HISTORIA
Kannibaalikirja on ensimmäinen suomalainen asiateos äärimmäisestä tabusta: ihmissyönnistä. Teoksessa käydään läpi, mikä on saanut ihmisiä syömään toisia ihmisiä, ja toisaalta millä tavoin kannibalismia on esitetty taiteessa ja viihteessä. Salakirjat

14.00–14.30 Punavuori
Anni Nupponen, haastattelija Artemis Kelosaari
VALKOINEN KAUPUNKI
Maailma on jäätynyt ilmastokatastrofin seurauksena ja ihmiskunnan rippeet ovat vetäytyneet suljettuihin kaupunkeihin. Sonja, kuuluisan taiteilijan Sasha Marun tytär, haluaa oppia tuntemaan edesmenneen isänsä. Osuuskumma

Ja ei muuta kuin messuilemaan!

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2019 -tärpit

RAJulisteWeb

Rakkautta & Anarkiaa 2019 -tärpit

Elokuvamaniaa! Jokaisen filmihullun vuoden kohokohta on pian täällä. Eli huikea ja hurmaava Rakkautta & Anarkiaa -festivaali valtaa jälleen Helsingin leffateatterit 19.–29.9.

Tarjolla on tavalliseen tapaan valtava kattaus laatuelokuvia Maapallon joka kolkalta. Luvassa on ajankohtaista asiaa, yhteiskunnallisesti kantaaottavia filmejä, ihmissuhdekoukeroita, sukupuolikysymyksiä, villiä irrottelua, keskiyön hulluutta, nuoruuden tunteenpaloa, puhdasta elokuvan taikaa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Yli 150 pitkän ja lähes parinsadan lyhyen filmin valikoimasta on lähes mahdoton valita suosikkejaan. Käytännössä ohjelmakirjan luettuaan haluaisi katsoa joka ikisen festivaaleilla esitettävän leffahelmen.

Tähän tärppilistaan olemme kuitenkin koonneet vain Tähtivaeltajan aihepiiriin parhaiten istuvat elokuvat – painotuksen ollessa siis scifissä, kauhussa, Aasiassa ja animaatiossa.

Nämä kaksikymmentä leffaa toivon itsekin välttämättä näkeväni. Noin niinkuin alkajaisiksi. Ja teemoittain & aakkosjärjestyksessä mennään.

HighLifeWEB

Scifi

Bacurau (2019)
Lähitulevaisuuden Brasiliassa Bacuraun kylä on pyyhitty kartoista korruptoituneen hallituksen toimesta. Kaikesta on pula, eivätkä tilannetta helpota paikalle rynnivät, Udo Kierin johtamat raskaasti aseistetut pahikset.

Divine Love (2019)
Vuoden 2027 Brasiliassa pop-uskonnollisuus jyllää ja lahkot ovat voimissaan. Pyhän rakkauden maassa avioeroja katsotaan kieroon, mutta bileissä tanssitaan uskonnollisella vimmalla.

High Life (2018)
Art house -ohjaajan esoteerisessa scifi-leffassa isä ja tämän tytär yrittävät selvitä hengissä avaruusaluksessa, jossa on tehty kieroja ihmiskokeita. Pääosassa nähdään Robert ”Twilight” Pattinson.

Jesus Shows You the Way to the Highway (2019)
Riemastuttavan kajahtaneessa leffassa vuoden 2035 neonvaloista Tallinnaa uhkaa Neuvostoliitto-niminen tietokonevirus. Virtuaalitodellisuuskuvioissa mukana myös lepakkomies Batfro sekä agentti Palmer Eldritch!

Poissa (2019)
Avi ”Valotusaika” Heikkisen käsikirjoittamassa elokuvassa perheenisä siirtyilee holtittomasti todellisuudesta toiseen. Tarinan pohjana on Heikkisen samanniminen novelli, joka on julkaistu Portin numerossa 4/13.

TheLighthouseWEB

Kauhu

In Fabric (2018)
Kirottu mekko aiheuttaa kiusaa Peter Stricklandin leffassa, joka hakee visuaaliseen ilmeeseensä vaikutteita 1970-luvun gialloista. Mutta onko lopputulos jännittävä, hauska vai tylsä?

Knives and Skin (2019)
Noir-vaikutteinen teinileffa syrjäisestä pikkukaupungista, kadonneesta tytöstä sekä nuorten elämästä. Lopputulosta on verrattu David Lynchin tuotantoon – musiikilla ja goottilaisella surrealismilla täydennettynä.

Kultainen hansikas (2019)
Groteski ja ruskeansävyinen kuvaus naisia silpovasta sarjamurhaajasta on järkyttänyt katsojia jo useilla festivaaleilla. Tämän rinnalla jopa Lars von Trierin The House That Jack Built on kuulemma silkkaa paperia.

The Lighthouse (2019)
1890-luvulle sijoittuva surrealistinen painajaiseepos kertoo syrjäisellä saarella asuvasta kahdesta majakanvartijasta. Oudon mystisen vision pääosia esittävät Willem Dafoe ja Robert Pattinson.

Little Joe (2019)
Uuden kukkalajin luvataan tekevän kaitsijastaan onnellisen. Piinaavaksi mainitussa elokuvassa eivät moiset lupaukset tietenkään toteudu. Kliinisen tyylitelty leffa kiehtoo oudolla tunnelmallaan.

Night Visions Presents (2018/2019)
Yhdentoista kauhu- ja scifi-lyhärin kokoelma sisältää mm. turkkilaisleffan, joka käynnistyy Isaac Asimovin robotiikan lakien lainauksella, sekä mainion CHRZun tuoreimman tuotoksen.

ToLiveToSingWEB

Aasia

Nina Wu (2019)
Toiveiden täyttymys ei aina ole silkkaa juhlaa. Tämän saa huomata epätoivoinen näyttelijä, josta tulee yllättäen juhlittu tähti. Painajaiset ja hallusinaatiot kiusaavat. #metoo-viitteistä nyt puhumattakaan.

Samurai Marathon (2019)
Japanilaisten ja brittien yhteistyönä syntyneessä leffassa samurait pistetään kuntokuurille. Salamurhaajilta, toiminnalta ja taistoilta ei tietenkään vältytä, kun väärinkäsitykset seuraavat toistaan.

To Live to Sing (2019)
Sichuan-oopperan ympärillä pyörivässä filmissä seurataan oopperaseurueen selviytymistaistoa – ja todellisuuden murtumista hahmojen ympärillä. Jälki on värikästä, teatraalista ja jopa fantasiamaista.

The Wild Goose Lake (2019)
Kehutussa noir-filmissä pakomatkalla oleva gangsteri joutuu uhraamaan kaiken. Verkko kiristyy, perhe on vaarassa ja laukaukset valaisevat yöllistä maisemaa. Leffan visuaalinen asu on innostanut kriitikoita.

RubenBrandtCollectorWEB

Animaatio

Buñuel in the Labyrinth of the Turtles (2018)
Surrealistinen tarina ajasta, jolloin Buñuel yritti saada kasaan Las Hurdes – Maa ilman leipää -dokumenttiaan. Animoitu jälki viehättää ja avaa uusia näkökulmia Buñuelin persoonaan ja tuotantoon.

Children Who Chase Lost Voices (2011)
Makoto ”Your Name” Shinkain kahdeksan vuoden takaisessa animessa nuori sankaritar päätyy maanalaiseen fantasiamaailmaan. Useampikin arvostelija on verrannut elokuvaa Studio Ghiblin tuotantoon.

Funan (2018)
Vaikuttava piirretty, jossa nuoripari etsii 4-vuotiasta poikaansa. Filmin voima kumpuaa tosiasioista, ajasta jolloin Pol Potin johtamat punakhmerit käyttivät surutta hirmuvaltaansa kambodžalaisten keskuudessa.

Ruben Brandt, Collector (2018)
Vinkeän erikoisesti toteutetussa unkarilaisanimaatiossa klassikkomaalaukset yhtyvät elokuvahistorian merkkiteoksiin. Mukana myös taidevarkauksia, etsiviä ja painajaisista kärsivä psykoterapeutti.

The Swallows of Kabul (2019)
Talibanien hallitsemaan Afganistaniin sijoittuva elokuva on koskettava ja yllättävä tarina tragedioista ja ihmiskohtaloista. Filmin visuaalinen tyyli kietoo katsojat maailmaansa. Kuullaanko Kabulissa enää koskaan musiikkia?

KoiratEivatKaytaHousujaWEB

Ja nämä toki myös…

Adoration
Deerskin
Ghost Town Anthology
Hail Satan?
Her Smell
Koirat eivät käytä housuja
Marian paratiisi
Monos
The Riddle of Jaan Niemand
Tuulen laakson Nausicaä

Ja sitten ei muuta kuin lippuja hankkimaan!

Toni Jerrman

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2019 jaettu

SchweblinHoureuniWEB

Tähtifantasia-palkinto 2019

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2018 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Liken julkaisemalle
SAMANTA SCHWEBLININ romaanille HOUREUNI.
Teoksen on englanninnoksesta suomentanut Einari Aaltonen.

Houreuni on nimensä mukainen teos, joka pakottaa lukijan pohtimaan todellisuuden rajoja ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Se on kuristava lukukokemus, jonka kierrosluvut nousevat hengästyttävää tahtia lähes koko kirjan ajan.

Päähenkilö Amanda havahtuu sairaalan vuodeosastolla vieressään ystävänsä nuori David-poika. David ristikuulustelee Amandaa tapahtuneesta, sivuuttaa vastauksia epäolennaisina ja pyytää naista kiiruhtamaan. Onko kyseessä vain houreuni, unen ja toden sekoitus vai jokin muu? Tämän mysteerin Samanta Schweblin pitää taitavasti piilossa, joten intensiivinen ja ahdistava tarina pitää lukijan otteessaan loppumetreille asti.

Houreuni on vaikuttavan tiivis pienoisromaani, joka toimii juuri tämän kokoisena – yhtään turhaa sanaa ei ole. Einari Aaltosen käännös muuntaa Schweblinin riisutun tehokkaan proosan erinomaisesti suomeksi. Sanat kylmäävät ja liukuvat aivopoimujen väliin.

Romaani on ajankohtainen hätähuuto luonnon puolesta. Schweblinin tarinaansa upottama ympäristöahdistus tunkeutuu lukijaan huomaamatta kuin hermomyrkky. Kirjan alkuperäisen Pelastusetäisyys-nimen hengessä teos pohtii, olemmeko menneet liian pitkälle ja olemmeko valmiita maksamaan tekojemme hinnan.

Houreuni kertoo myös toteenkäyvistä peloista, menetyksistä ja vieraantumisesta – oli kyse sitten maailmasta tai toisistamme. Pelot kasaantuvat hahmojen ylle, ja lopulta henkilökohtainen kauhu kasvaa yleismaailmalliseksi.

Viimeisen sivun käännyttyä lukijan mieltä kalvaa kysymys: olemmeko vielä pelastusetäisyyden päässä?

Samanta Schweblin (s. 1978) on argentiinalainen kirjailija. Hän julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa vuonna 2002. Schweblin on nimennyt vaikuttajikseen Franz Kafkan, Ray Bradburyn ja Julio Cortázarin. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle, ja ne ovat saaneet useita palkintoja. Vuonna 2014 ilmestynyt Houreuni-esikoisromaani nousi kansainvälisen Booker-palkinnon ehdokaslistalle.

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Finncon 2019 -tapahtuman ohjelmaa Jyväskylässä. Palkinto jaettiin kolmattatoista kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme, Aleksi Kuutio, kirjailija Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon 2019 ehdokkaat julkistettu

TFPehdokkaat2019

Tähtifantasia-ehdokkaat 2019

Helsingin Science Fiction Seura ry jakaa vuosittain Tähtifantasia-palkinnon parhaalle suomennetulle fantasiakirjalle. Vuoden 2018 käännösteoksista asiantuntijaraati on valinnut palkintoehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa.

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään (Aula & Co, suom. Sarianna Silvonen) – Eri aikatasoilla leikittelevä romaani pohtii ikuisen elämän ongelmaa viisaasti mutta viihdyttävästi.

Robin Hobb: Narrin salamurhaaja (Otava, suom. Ilkka Rekiaro) – Vahvalla kerronnalla ja henkilökuvauksella varustettu seikkailutarina, jolla on sanottavaa myös ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää toisiaan.

Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme (Fabriikki Kustannus, suom. Laura Vesanto) – Goottilainen mysteeri, jonka outous kumpuaa romaanin päähenkilön mielenmaailmasta. Vaikuttava kuvaus peloista ja ennakkoluuloista.

Samanta Schweblin: Houreuni (Like, suom. Einari Aaltonen) – Intensiivinen pienoisromaani käsittelee persoonallisella tavalla läheisen menettämisen pelkoa.

T. H. White: Muinainen ja tuleva kuningas (Vaskikirjat, suom. Pekka Tuomisto) – Fantasian perusjärkäleisiin lukeutuva uudelleentulkinta kuningas Arthurin tarinoista tutkii inhimillisyyttä sekä vallan ja vastuun olemusta.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, kirjailija ja kustannustoimittaja Anne Leinonen sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Viime vuonna palkinnon voitti David Mitchellin romaani Luukellot (Sammakko, 2017). Teoksen on suomentanut Einari Aaltonen.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2019 jaettu

HeHukkuvat_suojakannet_vaal.indd

Tiivistelmä:

Tähtivaeltaja-palkinto ruotsalaiselle Johannes Anyurulle

Johannes Anyurun He hukkuvat äitiensä kyyneliin -romaani (S&S) on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon vuoden 2018 parhaana suomeksi julkaistuna tieteiskirjana.

Asiantuntijaraadin mukaan Anyurun lähitulevaisuuden Ruotsiin sijoittuva romaani on niin ajankohtainen, että suorastaan sattuu. Teos nostaa päivänvaloon vaikeita, ratkaisemattomia kysymyksiä osattomuudesta ja ulkopuolisuudesta. Se puhuu dystooppisin äänenpainoin yhteiskunnasta, jossa osa ihmisistä ei tule nähdyiksi.

Vaikka tarina sijoittuu Ruotsiin, se voisi yhtä hyvin tapahtua Suomessa. Samat poliittiset elementit, joista syrjintä ja erottelu rakentuvat, ovat kammottavan läsnä meilläkin. Romaanin keskeiset temaattiset kysymykset tulevat iholle ja pakottavat miettimään vastauksia omakohtaisella tasolla.

Johannes Anyuru on vuonna 1979 syntynyt ruotsalainen kirjailija ja runoilija, jolta on julkaistu kaksi runokokoelmaa ja kaksi romaania. Hänen isänsä on ugandalainen ja äitinsä ruotsalainen.

Helsingin Science Fiction Seura ry. on jakanut Tähtivaeltaja-palkintoa vuodesta 1986 lähtien.

Koko tiedote:

Tähtivaeltaja-palkinto 2019

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2018 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan S&S-kustantamon julkaisemalle
JOHANNES ANYURUN romaanille HE HUKKUVAT ÄITIENSÄ KYYNELIIN.
Teoksen on suomentanut Outi Menna.

Johannes Anyurun He hukkuvat äitiensä kyyneliin -romaani (De kommer att drunkna i sina mödrars tårar, 2017) on niin ajankohtainen, että suorastaan sattuu. Teos nostaa päivänvaloon vaikeita, ratkaisemattomia kysymyksiä osattomuudesta ja ulkopuolisuudesta. Se puhuu dystooppisin äänenpainoin yhteiskunnasta, jossa osa ihmisistä ei tule nähdyiksi – joita ei suostuta näkemään. Nämä kehityskulut johtavat vääjäämättä tragediaan.

Tarina sijoittuu lähitulevaisuuden Ruotsiin, mutta yhtä hyvin se voisi tapahtua Suomessa. Samat poliittiset elementit, joista syrjintä ja erottelu rakentuvat, ovat kammottavan läsnä ja lähellä päivittäin. Romaanin keskeiset temaattiset kysymykset tulevat iholle ja pakottavat miettimään vastauksia omakohtaisella tasolla: kuka päättää, keitä valtaväestön joukkoon lasketaan ja millä perusteilla? Ketkä ovat meitä ja ketkä muita?

Anyurun lohduttomassa tulevaisuudennäkymässä mikään ei riitä joukkoon kuulumiseen. Ei edes kielen ja kulttuurin omaksuminen tai maahan syntyminen. Lopulta syrjimisen synnyttämä vastarinta ratkeaa väkivallaksi.

Kahden tarinalinjan kautta kerrottu juoni johtaa rapistuneisiin lähiöihin, joihin maahanmuuttajataustaiset kansalaiset on pakkoasutettu erilleen muusta väestöstä. Etninen ja uskonnollinen profilointi rehottavat, ja lähiöissä asuvien on pakko allekirjoittaa sitova kansalaissopimus ja alistua ankeaan kulttuurikoulutukseen.

Nuori Nour kirjoittaa päiväkirjaa kestääkseen perheensä arkea, jota varjostavat kaiken muun lisäksi vanhempien mielenterveysongelmat ja lähipiirin uskonnollinen radikalisoituminen. Päähenkilön käyttämä rikas katuslangi alleviivaa vastakulttuurin muodostumista yhteiskunnan marginaalissa. Tarinalinjojen solmukohtana toimii terrori-isku sarjakuvakauppaan.

Dystopiat paljastavat kirjoitusajankohtansa kipupisteitä. Anuyrun romaani tarjoaa ravistelevan, omaäänisen näkökulman toiseuteen – erilaisen valotuksen siihen elämänmenoon, jonka luulemme tuntevamme. Monisyinen ja pervasiivinen syrjimisen koneisto murentaa sen yhteisen pohjan, jonka turvin ihmiset voivat ymmärtää toisiaan.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:

Kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kääntäjä, kriitikko Kaisa Ranta.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Tähtivaeltaja-päivä La 26.1.2019, Ohjelma julkistettu!

tvpaiva2019

TÄHTIVAELTAJA-PÄIVÄ LA 26.1.2019
Dubrovnik Lounge & Lobby
(Eerikinkatu 11)

Kunniavieras:
Dave Hutchinson
Wikipedia-Hutchinson

OHJELMA

13.00 Ovet auki

14.00-15.00 Kunniavierashaastattelu: Dave Hutchinson. Haastattelijana Sari Polvinen.

15.00-16.00 Kauhupaneeli: Hirveä Suomi! Mikä Suomessa on kauheaa? Keskustelemassa kirjailijat Marko Hautala, Jukka Laajarinne ja Tiina Raevaara. Puheenjohtajana kauhuharrastaja Kaisa Ranta.

16.00-17.00 Kunniavieraspaneeli: From Nightmares to reality – dystopias coming to life. Keskustelijoina Dave Hutchinson ja kirjailija Jani Saxell. Puheenjohtajana Aleksi Kuutio.

17.00-18.00 Petri Hiltunen: Viimeinen käyttöpäivä 2019. Millaisia olivat entispäivän visiot vuodesta 2019? Mentiinkö metsään vai monttuun? Vai osuttiinko oikeaankin? Petri-setä kertoo.

18.00-19.00 Finlandia-paneeli. F-listalle joutuneet kirjailijat keskustelevat, mutta mistä ihmeestä? Keskustelijoina kirjailijat Johanna Sinisalo, J. Pekka Mäkelä ja Magdalena Hai. Puheenjohtajana Toni Jerrman.

19.00-20.00 Mestariteos minuutissa. Spekulatiivinen ideariihi, joka synnyttää huimia visioita. Näitä ideoita SAA varastaa. Vetäjänä Jukka Halme.

20.00-21.00 Suorakulmainen visa! Aleksi Kuution scifistinen visa niin kilpailijoille kuin yleisöllekin. Ohjelma on superpositiotilassa ja järjestetään vain jos kansa niin tahtoo.

21.00 Drinkkikilpailun voittajareseptin julistus

02.00 Ovet kiinni

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kello 18 alkaen tilaisuuden ikäraja on K-18.
Mahdollinen narikkamaksu.

Järjestäjät: Helsingin SF Seura ja Helsingin Yliopiston SF Klubi
Tuesta kiitokset: Maa ja ilma ry.