Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2020 -tärpit

Rakkautta & Anarkiaa 2020 -tärpit

Koronapöhinästä ja -köhinästä huolimatta Suomen suurin ja kaunein elokuvafestivaali tulee jälleen – kaikki asialliset koronavarotoimet toki huomioiden. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali vyöryy Helsingin ylle 17.–27. syyskuuta, ja filmifriikit karjuvat äänensä käheiksi silkasta ilosta!

Tähän blogilistaukseen yritin kerätä kaksikymmentä mielenkiintoiselta kuulostavaa elokuvaa festareiden laajasta tarjonnasta. Mutta pieleenhän se meni. Painotus on vanhaan tuttuun Tähtivaeltaja-tyyliin tietenkin scifissä, fantasiassa, kauhussa, Aasiassa ja animaatioissa.

Nämä leffat toivon itsekin näkeväni. Ainakin alkajaisiksi. Ja teemoittain & aakkosjärjestyksessä mennään.

Scifi ja fantasia

Last and First Men (2020)
Pikemminkin säveltäjämestarina tunnetun islantilaisen Jóhann Jóhannssonin ainoaksi ohjaukseksi jäänyt elokuva etsii pohjansa Olaf Stapledonin Viimeiset ja ensimmäiset -tieteisklassikosta (1930, suom. 1985). Luvassa abstraktin erikoinen scifi-taidekokemus.

Pinocchio (2019)
Italiassa syntyneen Matteo Garronen uralle mahtuu niin kiperän kovia rikoselokuvia kuin värikkäitä satufantasioitakin. Näytelty Pinokkio-filmatisointi edustaa tietenkin jälkimmäistä tyylilajia. Ohjaajan tuntien ainakin filmin visuaalinen asu on varmasti kuosissaan.

Proxima (2019)
Alice Winocourin ohjaama ranskalais-saksalaista tieteiselokuvaa on kuvattu feministiseksi sankaritarinaksi. Kuinka käy, kun Eva Greenin näyttelemä yksinhuoltajaäiti valitaan mukaan vuoden mittaiselle avaruuskomennolle? Keskiössä äidin ja tyttären välinen suhde.

The Twentieth Century (2019)
Monty Python -vaikutteiseksi mainittu kuvallinen ja juonellinen irrottelu Kanadan muinaisen pääministerin, William Lyon Mackenzie Kingin, urasta ja elämästä. Traileri lupailee ihastuttavaa hulluutta ja fantastista mielikuvituksen lentoa – scifi-henkisten visuaalisten elementtien kera.

Wendy (2020)
Beasts of the Southern Wild -elokuvalla ihmisiä ihastuttaneen Benh Zeitlinin Wendy esittää toisenlaisen version Peter Panin tutusta tarinasta. Teemat pyörivät itseoikeutetusti lapsuuden lopun ja vapaudenkaipuun ympärillä.

Kauhu

Greener Grass (2019)
Voisiko mikään olla kauheampaa tai absurdimpaa kuin amerikkalaislähiöiden pastellinvärinen arki? Tähän polttavaan kysymykseen tarttuu Jocelyn DeBoerin ja Dawn Luebben musta komedia, joka on hakenut innoitusta sekä David Lynchin että John Watersin elokuvista.

La Llorona (2019)
Jayro Bustamante käyttää vanhaa meksikolaista kansantarua itkevästä naiskummituksesta keskeisenä osana tarinaa, jonka sisältö kumpuaa Guatemalan verisestä lähihistoriasta. Älä sekoita tätä vahvasti poliittista draamaa elokuviin The Curse of la Llorona (2019) tai La Llorona (2020)

Leap of Faith: William Friedkin on the Exorcist (2019)
Kiintoisalle vaikuttava, haastatteluihin pohjaava dokumentti William Friedkinistä ja hänen uransa ykköselokuvasta, maagisen hypnoottisesta Manaajasta (1973). Dokumentin kunniaksi festivaaleilla esitetään myös ohjaajan versio klassikkoelokuvastaan: The Exorcist, (Director’s Cut).

Nosferatu (1922)
Vampyyrielokuvien ehdoton klassikko, F. W. Murnayn Nosferatu on totaalinen must-kokemus. Varsinkin nyt, kun filmi esitetään kinokonsertissa Lauri Porran ja Veli Kujalan musiikkiraidalla kirkastettuna. Tätä ei jätä väliin edes Pirkanmaalta kotoisin oleva Erkki-Petteri!

Sleep (2020)
Midnight Madness -sarjassa esitettävä saksalainen Sleep tempaisee katsojan syvälle painajaisten maisemiin. Oudossa pikkukylässä synkät salaisuudet ja menneet synnit nousevat pintaan, eivätkä jätä päähenkilöä rauhaan.

Aasia

Beasts Clawing at Straws (2020)
Etelä-Koreasta kajahtaa. Kim Yong-hoonin ohjaama ja käsikirjoittama Beasts Clawing at Straws lupaa olevansa kutkuttavan hauska ja jännittävä rikostrilleri, jossa raha ei tuo välttämättä onnea – ongelmia kyllä sitäkin enemmän.

Be Water (2020)
Bruce Lee (1940–1973) on kamppailulajielokuvien suurin legenda. Mies, joka päihitti kaikki esteet, mutta kuoli aivan liian nuorena. Bao Nguyenin ohjaamassa dokumentissa käydään läpi Leen uraa ja elämää uusien haastatteluiden ja vanhojen arkistomateriaalien kautta.

Memories of Murder (2003)
Parasite-ohjaajan varhaisteos on kivenkova, sysimustalla huumorilla silattu rikosdraama. Etelä-Korean sotilasdiktatuurin aikoihin sijoittuvassa tehokkaassa tarinassa seurataan sarjamurhatutkintaa, jonka käynnistävät pellolta löytyvät naisten ruumiit. Nähty Suomessa ensikertaa R&A-festareilla 2004.

Romance Doll (2020)
Japanilaisen Yuki Tanadan rauhallisella temmolla etenevä elokuva kertoo nuorenparin elämästä. Molemmilla päähenkilöillä on omat salaisuutensa eikä kommunikointi tai seksielämä oikein ota sujuakseen. Tetsuon salaisuus on, että hän työskentelee seksinukkeja valmistavassa firmassa.

The Woman Who Ran (2020)
Eteläkorealaisen Hong Sang-soon elämänmakuisessa elokuvassa päähenkilönainen kohtaa vuorollaan kolme vanhaa ystäväänsä. Luvassa on keskusteluja, jotka vaikuttavat päällepäin viattomilta, mutta joiden alla sykkii myös tummempia tarinajuonteita.

Animaatio

Bombay Rose (2019)
Vinhan värikylläisessä ja kiehtovasti designatussa animaatiossa rakkaus, viha, tosi ja fantasia sulautuvat yhdeksi vahvaksi kokonaisuudeksi. Elokuvan ohjauksesta vastaa intialainen Gitanjali Rao, joka on aiemmin niittänyt mainetta palkituilla lyhytanimaatioillaan.

Children of the Sea (2019)
Daisuke Igarashin mestarilliseen laatumangaan perustuvan anime-elokuvan on ohjannut Ayumu Watanabe ja tuottanut Totorostakin tuttu Eino Tanaka. Luvassa on kaunista, mystistä ja hypnoottista kuvastoa merten ääreltä ja syvyyksien uumenista. Ihan pakkonakki!

Ja sitten iski tenkkapoo. Festareilla on näet tarjolla niin huikea kattaus animaatioelokuvia, etten mitenkään osannut valita niistä vain viittä kiinnostavinta – varsinkin kun leffojen tyylilajit poikkeavat niin rutkasti toisistaan. Näin ollen joudun ulkoistamaan ongelman teille. Valitkaa siis näistä omat suosikkinne tai katsokaa kaikki. Syvä pahoitteluni!

My Favourite War (2020)
Old Man Cartoon Movie (2019)
Pikku prinssi (2015)
The Prince’s Voyage (2019)
The Shaman Sorceress (2018)

Ja nyt lippuja metsästämään.

Toni Jerrman

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2020 jaettu

KarilaPienenHauenWEB

Tähtifantasia-palkinto 2020

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2019 suomeksi ilmestyneestä
fantasiakirjasta annetaan Siltalan julkaisemalle
JUHANI KARILAN romaanille PIENEN HAUEN PYYDYSTYS.

Pienen hauen pyydystys on absurdi seikkailu, kehityskertomus ja rakkaustarina, joka yhdistää tyylikkäästi realistista kerrontaa ja fantasiaa. Juhani Karilan moderni lappilainen suo-, metsä- ja kylämaisema on mystisten olentojen täyttämä, mutta niihin suhtaudutaan kuin mihin tahansa arkipäiväiseen ilmiöön. Karila ei selittele, miksi tai miten pohjoisen mytologian olennot ovat palanneet napapiirin tuolle puolelle, vaan imaisee lukijan suoraan tapahtumien keskelle.

Pääosassa on Elina Ylijaakko, pääkaupunkiseudulle muuttanut nuori nainen, jonka on joka kesä matkustettava takaisin kotikonnuilleen Itä-Lapin syrjäseuduille. Siellä hänen on kalastettava lapsuudenkotinsa lähellä olevasta pienestä mutaisesta lammesta hauki muutaman päivän kuluessa tai muuten tapahtuu jotain pahaa. Tästä syntyy mysteeri, jota Karila kerii taitavasti auki läpi romaanin. Toisen näkökulman tarjoaa Elinan perässä oleva poliisi Janatuinen, joka myyttisiä olentoja tuntemattomana joutuu kommelluksesta toiseen.

Pienen hauen pyydystys on täynnä mielikuvituksellisia oivalluksia. Karila käyttää suomalaista ja skandinaavista kansanperinnettä hyödyksi yllättävälläkin tavalla, eikä lukija helpolla arvaa, mihin suuntaan ollaan kulkemassa. Matkan aikana tavataan runsaasti värikkäitä henkilöhahmoja, joista kirjailija maalaa jo muutamalla virkkeellä eläviä ja kiinnostavia. Oikeuksiinsa hahmot pääsevät erityisesti nasevasti kirjoitetuissa dialogeissa, joihin on kätketty jos jonkinmoisia anekdootteja.

Riemukkaasti etenevän tarinan varrella Karila tekee tarkkoja havaintoja maailmanmenosta ja luo kuvan ihmiselämästä osana suurempaa kokonaisuutta. Pienen hauen pyydystys kuvaa myös ihmisen – usein negatiivista – vaikutusta ympäristöönsä.

Kirja on koskettava kuvaus ihmisen valinnoista, rakkaudesta, hylkäämisestä, itsensä hyväksymisen vaikeudesta sekä anteeksiannosta. Kahden erilaisen päähenkilönsä avulla Karila rytmittää tekstiään onnistuneesti vaihdellen kerrontaa humoristisemmasta pohdiskelevampaan tai surumielisempään. Karilan kykyä vaihtaa tunnelmaa ja tyyliä luvusta toiseen voi vain ihailla.

Tähtifantasia-palkinto jaettiin neljättätoista kertaa. Palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat Tähtivaeltaja-lehden kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Samanta Schweblin: Houreuni (Like, 2018, suom. Einari Aaltonen)
David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2020 jaettu

AtwoodTestamentitWEB

Tähtivaeltaja-palkinto 2020

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2019 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan Otavan julkaisemalle
MARGARET ATWOODIN romaanille TESTAMENTIT.
Teoksen on suomentanut Hilkka Pekkanen.

Dystopiakirjallisuuden grand old lady, kentän keskeisen merkkiteoksen 35 vuotta sitten kirjoittanut Margaret Atwood ei ole menettänyt sarkastista teräänsä. Orjattaresi-romaanin tarinalinjoja jatkava Testamentit (The Testaments, 2019) on raastavan ajankohtainen – erityisesti koska elämme maailmassa, jossa sukupuolten tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet ovat vaakalaudalla pahemmin kuin olisimme vuosikymmeniä sitten voineet edes aavistaa.

Atwood kertoo kolmen näkökulmahenkilön kautta Gilead-valtion misogyynisesta teokratiasta, jossa naisten itsemääräämisoikeutta ja muita ihmisoikeuksia on ankarasti rajoitettu. Teoksessa nousevat valoon sekä ne kylmäävät kehityskulut, joiden kautta tilanteeseen on päädytty, että se, miten normaalilta hirmuvallan alla eläminen voi tuntua, kun siellä on asunut syntymästään asti. Kaikilla näkökulmilla on viljalti vastineita todellisuudessa. Atwood näyttääkin meille taitavasti mutta alleviivaamatta, millaisia maisemia tien päässä avautuu, jos jätämme puuttumatta vääryyksiin.

Kolmesta päähenkilöstä Lydia-tädillä on takanaan pitkä elämä Gileadin valtaapitävien käsikassarana. Hän tekee salaisissa muistelmissaan tiliä niistä askelista, joilla fundamentalistikristityt nousivat johtoon ja toteuttivat nopeassa tahdissa rajuja yhteiskunnallisia muutoksia. Hahmon moninaisuus kiehtoo: Lydia on samaan aikaan uhri, selviytyjä, alistuksen ylläpitäjä ja salainen vastarintataistelija, kuin nuorallatanssija osana järjestelmää, johon ei usko.

Purevan itseironinen kertojanääni ei sääli typeryksiä eikä kaunistele tekemiään valintoja. Samalla häneltä löytyy kosolti lempeyttä sorretuille, kuten Agnes Jemimalle, joka on kasvanut vauraassa kodissa upseerin tyttärenä. Alistettujen keskinäinen kärhämöinti ja valta-asetelmat tulevat tässä tarinan kaaressa hyvin esille. Juonikuvioiden keskiöön päätyy myös Gileadin naapurivaltiossa lapsuutensa asunut Daisy, jonka syntyperä toimii romaanin solmukohtana ja akselina.

Atwoodin vähäeleisessä, paikoin suorastaan lakonisessa kerrontatyylissä piilee sävyjä ja kerroksia. Hilkka Pekkasen suomennos päästää eri kertojanäänet hyvin oikeuksiinsa. Kirja on tärkeä muistutus siitä, että ääriaatteisiin perustuva sorto ei ole pelkästään menneisyyden haamu, vaan läsnä myös nykyhetkessämme. Samalla se kertoo siitä, että kaikki alistamisen järjestelmät koostuvat pohjimmiltaan pienistä ihmisistä kaikkine ristiriitaisuuksineen – ja että vastarinta on mahdollista, tarpeellista ja välttämätöntä.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:
Kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kääntäjä, kriitikko Kaisa Ranta.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, 2018)
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon 2020 ehdokkaat julkistettu

TahtifantasiaEhdokkaat2020WEB

Tähtifantasia-ehdokkaat 2020

Vuodesta 2007 jaetun Tähtifantasia-palkinnon ehdokaslista on julkistettu. Helsingin Science Fiction Seura ry:n jakama palkinto annetaan edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle fantasiakirjalle. Tänä vuonna mukana ovat ensimmäistä kertaa suomennettujen fantasiakirjojen lisäksi myös kotimaiset teokset.

Vuoden 2019 teoksista on valittu ehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa. Listan kolme suomalaista teosta ovat vahva näyttö suomalaisen fantasiakirjallisuuden korkeasta tasosta.

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni (Gummerus)
Huikaisevan kauniilla ja aistivoimaisella kielellä kerrottu eeppinen fantasia vie syvälle syyllisyyden ja sisaruuden teemoihin.

Neil Gaiman: Pohjoisen mytologia (Like, suom. Jouko Ruokosenmäki)
Mestarikertojan myyttien uudelleentulkinta yllättää elävyydellään ja viihdyttävyydellään.

Karoliina Heinola: Hitonhauta ja muita puolielävien kohtaloita (Aarni)
Mielikuvituksekas, kansanperinnettä hyödyntävä kauhukokoelma on nautinnollisen pelottava.

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala)
Taiturimainen sanankäyttäjä kietoo huumorilla yhteen mysteerin ja riipaisevan ihmissuhdetarinan absurdissa Itä-Lapissa.

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Karisto, suom. Mika Kivimäki)
Omaperäinen maailmanrakennus ja kiinnostavat henkilöhahmot tempaavat lukijan seikkailuun rinnakkaisissa todellisuuksissa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat Tähtivaeltaja-lehden kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Samanta Schweblin: Houreuni (Like, 2018, suom. Einari Aaltonen)
David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinnon 2020 ehdokkaat julkistettu

TVPEhdokaskannet2020WEB

Tähtivaeltaja-palkinnon 2020 ehdokkaat julkistettu

Vuodesta 1986 lähtien jaetun Tähtivaeltaja-palkinnon tuorein ehdokaslista on julkistettu. Helsingin Science Fiction Seura ry:n luotsaama palkinto luovutetaan edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle.

Vuoden 2019 tarjonnassa näkyi niin ajankohtaisia kuin ikiaikaisia teemoja, ja myös tieteiskirjallisuuden alalajien kirjo ilahdutti raatia. Hyviä kirjoja ilmestyi niin runsaasti, että ehdokaslistalle olisi helposti voinut nostaa tuplamäärän teoksia.

Lopulliselle ehdokaslistalle raati valitsi seuraavat kirjat:

Naomi Alderman: Voima (The Power, suom. Marianna Kurtto, Gummerus)
Dystopiatrilleri kääntää sukupuolten valtasuhteet päälaelleen, kun naisille kehittyy kyky antaa tappavia sähköiskuja. Teos peilaa viiltävästi aikamme tasa-arvokysymyksiä väittämättä kuitenkaan vallan väärinkäyttöä minkään tietyn sukupuolen piirteeksi.

Margaret Atwood: Testamentit (The Testaments, suom. Hilkka Pekkanen, Otava)
Gileadin uskonnolliseen sukupuolisortoon palaava romaani on valitettavan ajankohtainen puheenvuoro uuskonservativismin lisääntyessä. Samalla teos kuitenkin muistuttaa, että aina on niitä, jotka eivät alistu.

Agustina Bazterrica: Rotukarja (Cadáver exquisito, suom. Einari Aaltonen, Like)
Ravisteleva kuvaus yhteiskunnasta, jossa on siirrytty laajamittaiseen ihmissyöntiin. Romaani kommentoi painokkaasti teollista lihantuotantoa ja rahan vallan epäinhimillistävää vaikutusta.

Peter Høeg: Sinun silmiesi kautta (Gennem dine øjne, suom. Sanna Manninen, Tammi)
Aivokuvannusmenetelmät ja lapsuusystävien kokemukset avaavat tien mielenfilosofiseen pohdintaan. Soljuvan syvällinen lukuromaani esittää suuria kysymyksiä tajunnasta, persoonasta ja toisen ihmisen ymmärtämisestä.

Antti Salminen: Mir (Poesia)
Fragmentaarinen, romaanin rajoja rikkova teos vie villin lyyriselle matkalle sienten varjobiosfääriin. Mir nostaa lukijan eteen toiseuden, jossa ihminen on parhaimmillaankin vain vähäinen palvelija sienten ja kasvien ikiaikaisessa sodassa.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja suomentaja, kriitikko Kaisa Ranta. Voittaja julkistetaan huhti-toukokuussa.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, 2018)
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen Legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Elokuvat – Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

NightVisions19otsWEB

Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

Piippolan vaarilla oli talo, mutta meillä genre-elokuvien ystävillä on Maximum Halloween. Night Visions -filmifestivaali jyrää siis Helsingin litteäksi 20.–24. marraskuuta. Eikä elämä voisi olla enää tätä ihanampaa!

Kahdesti vuodessa järjestettävä NV-festivaali tarjoilee nyt yli 40 leffan kattauksen uutta ja vanhaa, kauhua ja scifiä, dokumentteja ja tykitystä. Elokuvien ohessa luvassa on monenmoista oheisohjelmaa sekä nimekkäitä tekijävieraita. Koko touhun ydin ovat silti filmit, joista moni nähdään nyt ensimmäisen – tai jopa ainoan – kerran suomalaisilla valkokankailla.

Erityisesti dokumenttien saralla nyt ollaan pimeyden kiehtovimmassa ytimessä.

Tähän tärppilistaan olen koonnut Night Visions -festarin laajasta tarjonnasta itseäni eniten kiinnostavat uutuudet sekä muutaman takuuvarman vanhan viihdyttäjän.

Kolmetoista pakkonakkia ja nakkipakkoa!

BloodMachinesWEB

Uutta lihaa

Blood Machines (2019)
Seth Ickermanin Blood Machines on eräänlaista jatkoa parin vuoden takaiselle Turbo Killer -musiikkivideolle. Teoksen järjellisyydestä on paha arvata ennalta yhtään mitään, mutta surrealistisen huikeaa visuaalista tieteisilotulitusta on takuulla tarjolla.

First Love (Hatsukoi, 2019)
Takashi Miike on Japanin villein ja värikkäin ohjaajasuuruus. First Love -leffassa hän palaa jälleen päättömän väkivaltaisten gangsteritarinoiden pariin. Luvassa liioiteltuja hahmoja, hurttia huumoria ja näyttävää toimintaa. Uuh ja aah!

Parasite (2019)
Eteläkorealaisen Bong Joon-hon Parasite voitti Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -pääpalkinnon viime toukokuussa. Sittemmin filmi on menestynyt hyvin myös mm. Yhdysvalloissa. Mutta onko paranoidi leffa kauhua, jännitystä vaiko jotain ihan muuta?

Synchronic (2019)
Justin Bensonin ja Aaron Moorheadin leffassa seurataan ambulanssilla kurvailevien ensihoitajien elämää – jonka repivät riekaleiksi kuolemat, jotka kytkeytyvät outoja oireita aiheuttavaan huumeeseen. Scifi-teemat yhtyvät kauhun ja trillereiden kuvastoon.

Why Don’t You Just Die! (Papa, sdokhni, 2018)
Kirill Sokolovin leffaa on kuvattu hyperenergiseksi toimintapaukuksi, joka tykittää kankaille mustaa huumoria, yllättäviä käänteitä ja rutkasti väkivaltaa. Pakkohan se on tsekata pitävätkö ennakkokehut paikkansa.

AlAdamsonWEB

Dokumenttikauhua

Blood & Flesh: The Reel Life and Ghastly Death of Al Adamson (2019)
Al Adamson ohjasi aikoinaan useita eksploitaatiohalpiksia, joiden maine on yhtä legendaarinen kuin Ed Woodin tuotannolla. Tämän dokumentin sanotaan ottavan haltuunsa sekä ohjaajan värikkään elämän ja että erikoisen kuoleman.

Deodato Holocaust (2019)
Ruggero Deodaton nimi on painunut lähtemättömästi kaikkien genreleffafanien sydämiin. Niinpä ohjaajamestarin haastatteluihin pohjaava dokumentti on festareiden ehdotonta must-osastoa.

Fulci for Fake (2019)
Jos tarjolla on kauhumaestro Lucio Fulcin elämäkertaelokuva, sitä ei jätä väliin edes betelgeuselainen lapamato! Fulci oli jumala ja tämä dokumentti täytyy nähdä. ’Nuff said.

BarbariansWEB

Vanhat timantit

2019: After The Fall of New York (1983)
Italialaiset sen osaavat! Nimittäin tehdä hurmeisen kahjoja elokuvia ydintuhon jälkeisestä maailmasta. Tällä kertaa asialla on Sergio Martino ja lopputulos niin ihanan douppi, ettei mitään rajaa.

The Barbarians (1987)
Kuinka päihittää Arskan Conan-lihakset? No tietenkin palkkaamalla elokuvan pääosaan öljyisiä lihaskimppujaan esittävät Barbaarikaksoset! Ruggero Deodaton ohjaama The Barbarians on genrensä vinkeintä ja hersyvintä tuotantoa.

The Hidden (1987)
Jack Sholder ohjaama The Hidden on kasari-scifin klassikoita. Vinha ja vauhdikas tappajajahti, joka viihdyttää kerta toisensa jälkeen. Mukana kinkkisissä kuvioissa häärii myös Kyle ”Twin Peaks” MacLachlan.

The Strange Vice of Mrs. Wardh (1971)
Ohjaaja Sergio Martino lukeutuu italialaisen giallo-genren uranuurtajiin. The Strange Vicessa esiintyvätkin kaikki alan perusainekset: mustahanskainen partaveistä heiluttava tappaja, vähäpukeiset naiskaunottaret sekä todelliselle kiemuralle vääntyvät juonitvistit. Jess!

Torso (1973)
Ei missään mielessä Sergio Martinon paras leffa, mutta silti kelpo giallo. Paljaan pinnan puolesta Torso tavoittaa kaupalliskastin giallo-filmeihin vaadittavan kiintiön. Myös trauma, josta murhaajan teot juontavat, on juuri oikealla tavalla pöljä.

Code8WEB

Bubbling under

Alone in the Dark
Antrum: The Deadliest Film Ever Made
Bliss
Code 8
Satanic Panic

Ja sitten ei muuta kuin elokuviin!

Toni Jerrman

SatanicPanicWEB

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2019

Kirjamessut2019BlogiOtsWEB

Helsingin Kirjamessut 2019

Piakkoin kaikki kirjallisuuden ystävät suuntaavat jälleen Helsingin Messukeskukseen! Luvassa on vuoden kirjallinen kohokohta eli Helsingin Kirjamessut. Jotka järjestetään siis 24.–27. lokakuuta.

Messualueelta löytyy myös Helsingin Science Fiction Seuran ja Helsingin Yliopiston Science Fiction Klubin yhteinen myyntipöytä. Siellä on ale-hintaan myynnissä sekä vanhoja että uusia Tähtivaeltajia ja Marvineja sekä tietenkin rutkasti kaikkea muuta kivaa.

Suuntaa siis kulkusi osoitteeseen 6p8 – joka löytyy läheltä Alagalleriaa ja Pohjoista sisäänkäyntiä. Siellä nähdään!

Tähän postaukseen olemme valikoineet Kirjamessujen ohjelmatarjonnasta tärppejä, jotka varmasti kiinnostavat scifin ja fantasian sekä sarjakuvien lukijoita. Eniten genreohjelmia on tarjolla jo torstaina, vähiten messujen päätöspäivänä, sunnuntaina.

Nyt listattavien esitysten ohessa ohjelmatarjontaa on tietysti rutkasti myös kustantamojen ja kauppojen omilla osastoilla.

Olkaa hyvä!

TORSTAI 24.10.

10.30–11.00 Kallio
Helena Waris, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
JÄÄNVARTIJA
Nerokkaasti punottu mysteeri maailmasta, jota kaikkitietävät Koneet hallitsevat. Jäänvartija on Wariksen Konetrilogian viimeinen osa, paluu Linnunsitojan ja Vedenkehrääjän jännittävään tarinaan. Otava

11.00–11.30 Kallio
Maria Turtschaninoff, Jenny Lucander, intervjuas av elever från Karis Svenska högstadium Åk 8
PRATA BOK: MARESI – KRÖNIKOR FRÅN RÖDA KLOSTRET
Romanen Maresi står i centrum för en paneldiskussion med inbjudna gäster. Programmet kombinerar modersmål och litteratur + bildkonst, och elevernas illustrationer/seriestrippar visas under paneldiskussionen. Läsrörelsen, Karis Svenska högstadium Åk 8, Förlaget

11.30–12.00 Punavuori
KUVASTAJA-PALKINNON JAKO & RIKOS 2019 -JÄNNITYSROMAANIKILPAILUN VOITTAJIEN JULKISTAMINEN
Suomen Tolkien-seura jakaa Kuvastaja-palkinnon vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle. Kustannusosakeyhtiö Otava, Otavan Kirjasäätiö ja tuotantoyhtiö Dionysos Films julkistavat suuren Rikos 2019 -kirjoituskilpailun voittajat.

11.30–12.00 Suomenlinna
Juhana Pettersson, haastattelija Timo Valjakka
MAA – MATTHEW DAY JACKSONIN POST-APOKALYPTINEN ROOLIPELI
Roolipeli Maa johdattaa pelaajan amerikkalaistaiteilija Matthew Day Jacksonin maailmaan. Peli sijoittuu postapokalyptiseen maailmaan, jonka ihminen on tuhonnut. Parvs

13.00–13.30 Töölö
Heikki Kaukoranta, Kirsi Kinnunen, Saara Pääkkönen, Claire Saint-Germain, haastattelija Ville Hänninen
RANSKA-SUOMI-SARJAKUVAPANEELI
Mitkä ovat suomalaisen ja ranskalaisen sarjakuvan ominaispiirteet? Mikä Ranskassa kiehtoo? Mikä selittää Suomen menestyksen Ranskassa, maailman tärkeimmillä sarjakuvamarkkinoilla? Haastattelussa kokeneita sarjakuvakääntäjiä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Kirjallisuuden vientikeskus FILI

14.00–14.30 Punavuori
Risto Isomäki, Taru Kumara-Moisio, Mia Myllymäki, Vesa Sisättö
SOLARPUNK – TOIVON TIETEISKIRJALLISUUTTA
Solarpunk on uusi tieteiskirjallisuuden alalaji, joka esittelee kestävän kehityksen mukaisia tulevaisuuksia. Sitä voisi pitää dystopian vastakohtana, sillä näitä tulevaisuuksia yhdistää ajatus toivosta. Paneelissa kirjailijat Risto Isomäki, Taru Kumara-Moisio, Mia Myllymäki ja Vesa Sisättö (pj).

14.00–14.30 Töölö
Arsi Alenius, Maria Matinmikko, Pontus Purokuru, haastattelija Sofia Blanco Sequeiros
VIRTUAALITILOISSA – FIKTION JA TODELLISUUDEN RAJAPINTOJA
Mitkä ovat utopian, dystopian ja todellisuuden rajapinnat nykykirjallisuudessa? Minkälaisia maailmoja, virtuaalisia tiloja ja kommunikaation tapoja nyt kirjoitetaan ja miten teknologian kehitys sekä sosiaalinen media vaikuttavat tarinankerrontaan? Kosmos, Siltala

14.30–15.00 Kallio
Anders Vacklin, Aki Parhamaa, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
GLITCH. SENSORED REALITY 2
Vuoden 2118 hypertalvi hautaa Helsingin kaupunkisaaren kauniit kanaalit lumeen ja jäähän. Pelimaailmaa, scifiä ja historiaa yhdistävän Sensored Reality -sarjan toinen osa vie maailmaan, jossa todellisuuksien rajat hämärtyvät. Tammi

15.00–15.30 Punavuori
Katinka Sarjanoja, Katri Alatalo, haastattelija Johanna Sinisalo
FANTASIAN VAHVOJA NAISIA
Väkevä esikoiskirja Korpinlaulu vie keskelle Savusälvän valtataisteluita, joissa Korppikurun tytär Étain joutuu ristituleen. Ikuisesti, siskoni on eeppinen kasvutarina sisaruksista, kateudesta ja petoksesta, joka saa kuolemankin sijoiltaan. Karisto, Gummerus

16.30–17.00 Kallio
Taru Kumara-Moisio, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
IHMISVERSOJA
Nuortenromaani Ihmisversoja kuvaa identiteettiään etsiviä nuoria kansainvälisellä tutkimusasemalla avaruudessa – tieteeseen ja ihmisyyteen luottaen. Voisiko ihmiskunnan tulevaisuus olla Ihmisversojen kaltainen? Atrain&Nord

17.00–17.30 Kallio
Sini Helminen, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
MAAN POVESSA, VÄKIVERISET 4
Urbaania nuortenfantasiaa edustava Maan povessa pureutuu ympäristönsuojelun ja radikalisoitumisen teemoihin. Teos on päätösosa neliosaiseen, kotimaista mytologiaa nykypäivään tuovaan Väkiveriset-sarjaan ja saattaa sarjan teemat loppuhuipennukseensa. Myllylahti

18.00–18.30 Kallio
Nonna Wasiljeff, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
TOMUPOIKA
Loukku ei päästä otteestaan. Aaron yrittää selvitä Tomujen kovassa koulussa, mutta kun hänen uusi ystävänsä joutuu Tomujen kynsiin, hänen on vielä kerran palattava Loukkuun. Jatkoa upealle fantasiatrillerille Loukkupoika. Otava

18.30–19.00 Kallio
Briitta Hepo-oja, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
SUOMEA LOHIKÄÄRMEILLE
Trillerimäinen fantasia vaihtoehtoisesta 2000-luvun Suomesta. Pinnan alla kytee: tasavaltalaismieliset anarkistit yrittävät murtaa Suomen kuningaskunnan valtarakenteita. Otava

19.00–19.30 Punavuori
Akseli Heikkilä
VETEEN SYNTYNEET
Kohtalonomainen esikoisromaani toden ja tarun väliltä. Eeva palaa neljän vuoden jälkeen kotikyläänsä. Kylä tekee kuolemaa: joki on yhä tyhjä kaloista, sen jumalia eivät lepytä rukoukset, eivätkä manaukset tepsi siihen. WSOY

19.30–20.00 Punavuori
Timo Mäkelä, haastattelija Vesa Anttonen
KORPIT JA MUITA KERTOMUKSIA
Kuvataiteen historiaan paneutuvat sarjakuvatarinat käynnistyvät 1300-luvun Decameronen hengessä jatkuen barokin kautta 1800-luvun mestareihin, impressionisteihin ja lopulta René Magritteen, pientä silmän pilkettä tietenkään unohtamatta. Arktinen Banaani

PERJANTAI 25.10.

11.00–11.30 Senaatintori
Aino Havukainen, Sami Toivonen
TATU JA PATU, KAUHEA HIRVIÖ-HIRVIÖ JA MUITA OUTOJA JUTTUJA
Kun on synkkä ja myrskyinen yö, on tarinankerronnan aika. Outoja, hurjia ja hauskoja juttuja Tatun ja Patun malliin. Otava

11.30–12.00 Töölö
Juhani Karila, haastattelija Antti Arnkil
PIENEN HAUEN PYYDYSTYS
Lappiin sijoittuva kielellisesti virtuoosimainen romaani, yhtä aikaa rakkausdraama ja myyttinen fantasia, kansankomedia ja ympäristötuhoa edistävän elämäntapamme säälimätön kritiikki. Siltala

12.00–12.30 Kruununhaka
Risto Isomäki
TIEDETORI: MITEN SUOMI PYSÄYTTÄÄ ILMASTONMUUTOKSEN
Miten Suomi voi auttaa koko maailmaa vähentämään päästöjään ja tulla kansainväliseksi sankariksi? Risto Isomäki käy läpi kymmeniä suomalaisten yhtiöiden, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen jo käynnissä olevia hankkeita, ja antaa samalla nopeaa apua ilmastoahdistukseen. Into

14.00–14.30 Kallio
Mats Strandberg, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
LOPPU
Suloisen katkera maailmanlopun saaga teinisarja Skamin hengessä. Olet seitsemäntoistavuotias, ja kesä on kaunis. Mutta tiedät, että syksyllä kaikki on ohi. Maailmanloppu koittaa. Miten kokonaisen elämän ehtii elää yhdessä ainoassa kesässä? Haastattelun yhteydessä lukupiiri, joka on tehty yhdessä Porolahden peruskoulun 8. luokan kanssa. Like

15.30–16.00 Kruununhaka
Maija-Riitta Ollila, haastattelija Juha Roiha
TEKOÄLYN ETIIKKAA
Kuka lopulta päättää, mitä tai ketä itseohjautuva taistelurobotti ampuu? Saako seksirobotille tehdä mitä haluaa? Kirja esittelee teknologisen kehityksen uusimmat käänteet ja etiikan perusperiaatteet ihmisläheisellä tavalla. Otava

LAUANTAI 26.10.

10.30–11.00 Esplanadi
Pertti Jarla, haastattelija Vesa Kataisto
FINGERPORI
Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama suomalainen strippisarjakuva Fingerpori on yksi kaikkien aikojen suosituimmista suomalaisista sarjakuvista. Like

11.00–11.30 Senaatintori
Kaspar Colling Nielsen
KASPAR COLLING NIELSEN, TANSKAN KIRJALLISUUDEN KAUHUKAKARA
Nielsen on Tanskan suurin kirjallisuustähti. Uudessa romaanissaan Tanskan sisällissota 2018–2024 hän piirtää nerokkaan ajankuvan, joka on naamioitunut tulevaisuuskuvauksen kaapuun. Aula & Co

11.00–11.30 Töölö
Pasi Ilmari Jääskeläinen, Leena Lehtolainen, haastattelija Tommi Melender
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO ESITTÄÄ: KÄÄNNÖKSEN ÄÄRELLÄ
Millaista on lukea omaa teostaan käännettynä? Onko vaikeaa antaa oma teos kääntäjän käsiin silloin, kun kohdekieli on sellainen, jota ei itse osaa? Tommi Melenderin haastattelussa Pasi Ilmari Jääskeläinen ja Leena Lehtonen. Suomen kirjailijaliitto

13.00–13.30 Kallio
Marisha Rasi-Koskinen, haastattelijoina Kallion lukion opiskelijat
AURINGON PIMEÄ PUOLI
Yllätystentäyteinen mysteeriromaani nuoren naisen matkasta omaan historiaansa. Ajan rajat ylittävä jännityskertomus eristetystä kaivoskaupungista pitää lukijan otteessaan viimeiselle sivulle saakka. WSOY

14.00–14.30 Kruununhaka
Esko Valtaoja, haastattelija Katja Nordlund
AVARUUDESTA
Esko Valtaojan leipälaji on ruokkia mielikuvitustamme maailmankaikkeuden ihmeillä. Tässä kirjassa hän esittelee mitä me olemme saaneet selville maailmankaikkeudesta: Isot, pienet ja kummalliset asiat, tähdet, galaksit, valtava tyhjyys, pimeä aine ja energia sekä elämä. Ursa

14.30–15.00 Töölö
Markku Rönkkö, Maarit Verronen, haastattelija Ville-Juhani Sutinen
SUOMEN KIRJAILIJALIITTO ESITTÄÄ: KAUNOKIRJALLISET ILMASTODYSTOPIAT
Millaisina maailmoina ilmastonmuutos heijastuu kaunokirjallisuudessa? Miten kirjailijat käsittelevät ajankohtaisia ympäristöaiheita – vaatiiko yhteiskunnallisesti tärkeästä teemasta kirjoittaminen toisenlaista otetta kuin muiden teemojen käsittely? Suomen Kirjailijaliitto

15.30–16.00 Blåbärslandet
Cecilie Eken, Ragnheiður Eyjólfsdóttir, Sigrún Eldjárn, haastattelija Annika Luther
YOUNG PEOPLE IN A POST-APOCALYPTIC FUTURE THE NORDIC COUNCIL CHILDREN AND YOUNG PEOPLE’S LITERATURE PRIZE
These sci-fi novels set in a fantasy future, address a young audience growing up with multimedia and enhanced reality. The novels are set in a post-apocalyptic world, where the protagonists face challenges of life and death. Pohjoismainen kulttuuripiste / Nordic Culture Point, with support from the Nordic embassies in Helsinki

16.30–17.00 Blåbärslandet
Maria Turtschaninoff, Karen Anne Buljo, Nina Ivarsson, Rakel Helmsdal, intervjuare Janina Orlov
FARLIGA OCH FANTASTISKA NORDISKA UNGDOMSBÖCKER. NORDISKA RÅDETS BARN- OCH UNGDOMSLITTERATURPRIS 2019
Turtschaninoffs fantasy-epos, färöiskt vardagsdrama med barnögon, förlamande utanförskap från Sverige, poesi om kulturrötter i nutiden från Sápmi. Möt fyra drivna ordväverskor. Nordisk kulturkontakt med stöd från de nordiska ambassaderna i Helsingfors

17.30–18.00 Senaatintori
Liv Strömquist, Moa Romanova, Heikki Kännö, haastattelija Helena Kulmala
SÖMNÖ
Heikki Kännön kehuttu esikoisteos Mehiläistie ihastutti spekulatiivisella fiktiollaan. Toinen romaani Sömnö on laajentanut lukijakuntaa ja voitti Runeberg-palkinnon vuonna 2019. Kustannusosakeyhtiö Sammakko

18.30–19.00 Punavuori
Mikko Kamula, haastattelija Paula Havaste
TUONELA
Rautaparran perheessä eletään kovia aikoja. Tenho on vaipunut kuoleman kaltaiseen horrokseen, ja häntä on etsittävä Tuonelasta, jossa elon aikana hankitut taidot eivät auta. 1400-luvulle sijoittuva romaani vie lukijan muinaisten myyttien maailmaan. Gummerus

SUNNUNTAI 27.10.

13.00–13.30 Kruununhaka
Artemis Kelosaari, haastattelija Jon Hällström
KANNIBALISMIN HISTORIA
Kannibaalikirja on ensimmäinen suomalainen asiateos äärimmäisestä tabusta: ihmissyönnistä. Teoksessa käydään läpi, mikä on saanut ihmisiä syömään toisia ihmisiä, ja toisaalta millä tavoin kannibalismia on esitetty taiteessa ja viihteessä. Salakirjat

14.00–14.30 Punavuori
Anni Nupponen, haastattelija Artemis Kelosaari
VALKOINEN KAUPUNKI
Maailma on jäätynyt ilmastokatastrofin seurauksena ja ihmiskunnan rippeet ovat vetäytyneet suljettuihin kaupunkeihin. Sonja, kuuluisan taiteilijan Sasha Marun tytär, haluaa oppia tuntemaan edesmenneen isänsä. Osuuskumma

Ja ei muuta kuin messuilemaan!

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2019 -tärpit

RAJulisteWeb

Rakkautta & Anarkiaa 2019 -tärpit

Elokuvamaniaa! Jokaisen filmihullun vuoden kohokohta on pian täällä. Eli huikea ja hurmaava Rakkautta & Anarkiaa -festivaali valtaa jälleen Helsingin leffateatterit 19.–29.9.

Tarjolla on tavalliseen tapaan valtava kattaus laatuelokuvia Maapallon joka kolkalta. Luvassa on ajankohtaista asiaa, yhteiskunnallisesti kantaaottavia filmejä, ihmissuhdekoukeroita, sukupuolikysymyksiä, villiä irrottelua, keskiyön hulluutta, nuoruuden tunteenpaloa, puhdasta elokuvan taikaa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Yli 150 pitkän ja lähes parinsadan lyhyen filmin valikoimasta on lähes mahdoton valita suosikkejaan. Käytännössä ohjelmakirjan luettuaan haluaisi katsoa joka ikisen festivaaleilla esitettävän leffahelmen.

Tähän tärppilistaan olemme kuitenkin koonneet vain Tähtivaeltajan aihepiiriin parhaiten istuvat elokuvat – painotuksen ollessa siis scifissä, kauhussa, Aasiassa ja animaatiossa.

Nämä kaksikymmentä leffaa toivon itsekin välttämättä näkeväni. Noin niinkuin alkajaisiksi. Ja teemoittain & aakkosjärjestyksessä mennään.

HighLifeWEB

Scifi

Bacurau (2019)
Lähitulevaisuuden Brasiliassa Bacuraun kylä on pyyhitty kartoista korruptoituneen hallituksen toimesta. Kaikesta on pula, eivätkä tilannetta helpota paikalle rynnivät, Udo Kierin johtamat raskaasti aseistetut pahikset.

Divine Love (2019)
Vuoden 2027 Brasiliassa pop-uskonnollisuus jyllää ja lahkot ovat voimissaan. Pyhän rakkauden maassa avioeroja katsotaan kieroon, mutta bileissä tanssitaan uskonnollisella vimmalla.

High Life (2018)
Art house -ohjaajan esoteerisessa scifi-leffassa isä ja tämän tytär yrittävät selvitä hengissä avaruusaluksessa, jossa on tehty kieroja ihmiskokeita. Pääosassa nähdään Robert ”Twilight” Pattinson.

Jesus Shows You the Way to the Highway (2019)
Riemastuttavan kajahtaneessa leffassa vuoden 2035 neonvaloista Tallinnaa uhkaa Neuvostoliitto-niminen tietokonevirus. Virtuaalitodellisuuskuvioissa mukana myös lepakkomies Batfro sekä agentti Palmer Eldritch!

Poissa (2019)
Avi ”Valotusaika” Heikkisen käsikirjoittamassa elokuvassa perheenisä siirtyilee holtittomasti todellisuudesta toiseen. Tarinan pohjana on Heikkisen samanniminen novelli, joka on julkaistu Portin numerossa 4/13.

TheLighthouseWEB

Kauhu

In Fabric (2018)
Kirottu mekko aiheuttaa kiusaa Peter Stricklandin leffassa, joka hakee visuaaliseen ilmeeseensä vaikutteita 1970-luvun gialloista. Mutta onko lopputulos jännittävä, hauska vai tylsä?

Knives and Skin (2019)
Noir-vaikutteinen teinileffa syrjäisestä pikkukaupungista, kadonneesta tytöstä sekä nuorten elämästä. Lopputulosta on verrattu David Lynchin tuotantoon – musiikilla ja goottilaisella surrealismilla täydennettynä.

Kultainen hansikas (2019)
Groteski ja ruskeansävyinen kuvaus naisia silpovasta sarjamurhaajasta on järkyttänyt katsojia jo useilla festivaaleilla. Tämän rinnalla jopa Lars von Trierin The House That Jack Built on kuulemma silkkaa paperia.

The Lighthouse (2019)
1890-luvulle sijoittuva surrealistinen painajaiseepos kertoo syrjäisellä saarella asuvasta kahdesta majakanvartijasta. Oudon mystisen vision pääosia esittävät Willem Dafoe ja Robert Pattinson.

Little Joe (2019)
Uuden kukkalajin luvataan tekevän kaitsijastaan onnellisen. Piinaavaksi mainitussa elokuvassa eivät moiset lupaukset tietenkään toteudu. Kliinisen tyylitelty leffa kiehtoo oudolla tunnelmallaan.

Night Visions Presents (2018/2019)
Yhdentoista kauhu- ja scifi-lyhärin kokoelma sisältää mm. turkkilaisleffan, joka käynnistyy Isaac Asimovin robotiikan lakien lainauksella, sekä mainion CHRZun tuoreimman tuotoksen.

ToLiveToSingWEB

Aasia

Nina Wu (2019)
Toiveiden täyttymys ei aina ole silkkaa juhlaa. Tämän saa huomata epätoivoinen näyttelijä, josta tulee yllättäen juhlittu tähti. Painajaiset ja hallusinaatiot kiusaavat. #metoo-viitteistä nyt puhumattakaan.

Samurai Marathon (2019)
Japanilaisten ja brittien yhteistyönä syntyneessä leffassa samurait pistetään kuntokuurille. Salamurhaajilta, toiminnalta ja taistoilta ei tietenkään vältytä, kun väärinkäsitykset seuraavat toistaan.

To Live to Sing (2019)
Sichuan-oopperan ympärillä pyörivässä filmissä seurataan oopperaseurueen selviytymistaistoa – ja todellisuuden murtumista hahmojen ympärillä. Jälki on värikästä, teatraalista ja jopa fantasiamaista.

The Wild Goose Lake (2019)
Kehutussa noir-filmissä pakomatkalla oleva gangsteri joutuu uhraamaan kaiken. Verkko kiristyy, perhe on vaarassa ja laukaukset valaisevat yöllistä maisemaa. Leffan visuaalinen asu on innostanut kriitikoita.

RubenBrandtCollectorWEB

Animaatio

Buñuel in the Labyrinth of the Turtles (2018)
Surrealistinen tarina ajasta, jolloin Buñuel yritti saada kasaan Las Hurdes – Maa ilman leipää -dokumenttiaan. Animoitu jälki viehättää ja avaa uusia näkökulmia Buñuelin persoonaan ja tuotantoon.

Children Who Chase Lost Voices (2011)
Makoto ”Your Name” Shinkain kahdeksan vuoden takaisessa animessa nuori sankaritar päätyy maanalaiseen fantasiamaailmaan. Useampikin arvostelija on verrannut elokuvaa Studio Ghiblin tuotantoon.

Funan (2018)
Vaikuttava piirretty, jossa nuoripari etsii 4-vuotiasta poikaansa. Filmin voima kumpuaa tosiasioista, ajasta jolloin Pol Potin johtamat punakhmerit käyttivät surutta hirmuvaltaansa kambodžalaisten keskuudessa.

Ruben Brandt, Collector (2018)
Vinkeän erikoisesti toteutetussa unkarilaisanimaatiossa klassikkomaalaukset yhtyvät elokuvahistorian merkkiteoksiin. Mukana myös taidevarkauksia, etsiviä ja painajaisista kärsivä psykoterapeutti.

The Swallows of Kabul (2019)
Talibanien hallitsemaan Afganistaniin sijoittuva elokuva on koskettava ja yllättävä tarina tragedioista ja ihmiskohtaloista. Filmin visuaalinen tyyli kietoo katsojat maailmaansa. Kuullaanko Kabulissa enää koskaan musiikkia?

KoiratEivatKaytaHousujaWEB

Ja nämä toki myös…

Adoration
Deerskin
Ghost Town Anthology
Hail Satan?
Her Smell
Koirat eivät käytä housuja
Marian paratiisi
Monos
The Riddle of Jaan Niemand
Tuulen laakson Nausicaä

Ja sitten ei muuta kuin lippuja hankkimaan!

Toni Jerrman

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2019 jaettu

SchweblinHoureuniWEB

Tähtifantasia-palkinto 2019

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2018 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Liken julkaisemalle
SAMANTA SCHWEBLININ romaanille HOUREUNI.
Teoksen on englanninnoksesta suomentanut Einari Aaltonen.

Houreuni on nimensä mukainen teos, joka pakottaa lukijan pohtimaan todellisuuden rajoja ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Se on kuristava lukukokemus, jonka kierrosluvut nousevat hengästyttävää tahtia lähes koko kirjan ajan.

Päähenkilö Amanda havahtuu sairaalan vuodeosastolla vieressään ystävänsä nuori David-poika. David ristikuulustelee Amandaa tapahtuneesta, sivuuttaa vastauksia epäolennaisina ja pyytää naista kiiruhtamaan. Onko kyseessä vain houreuni, unen ja toden sekoitus vai jokin muu? Tämän mysteerin Samanta Schweblin pitää taitavasti piilossa, joten intensiivinen ja ahdistava tarina pitää lukijan otteessaan loppumetreille asti.

Houreuni on vaikuttavan tiivis pienoisromaani, joka toimii juuri tämän kokoisena – yhtään turhaa sanaa ei ole. Einari Aaltosen käännös muuntaa Schweblinin riisutun tehokkaan proosan erinomaisesti suomeksi. Sanat kylmäävät ja liukuvat aivopoimujen väliin.

Romaani on ajankohtainen hätähuuto luonnon puolesta. Schweblinin tarinaansa upottama ympäristöahdistus tunkeutuu lukijaan huomaamatta kuin hermomyrkky. Kirjan alkuperäisen Pelastusetäisyys-nimen hengessä teos pohtii, olemmeko menneet liian pitkälle ja olemmeko valmiita maksamaan tekojemme hinnan.

Houreuni kertoo myös toteenkäyvistä peloista, menetyksistä ja vieraantumisesta – oli kyse sitten maailmasta tai toisistamme. Pelot kasaantuvat hahmojen ylle, ja lopulta henkilökohtainen kauhu kasvaa yleismaailmalliseksi.

Viimeisen sivun käännyttyä lukijan mieltä kalvaa kysymys: olemmeko vielä pelastusetäisyyden päässä?

Samanta Schweblin (s. 1978) on argentiinalainen kirjailija. Hän julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa vuonna 2002. Schweblin on nimennyt vaikuttajikseen Franz Kafkan, Ray Bradburyn ja Julio Cortázarin. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle, ja ne ovat saaneet useita palkintoja. Vuonna 2014 ilmestynyt Houreuni-esikoisromaani nousi kansainvälisen Booker-palkinnon ehdokaslistalle.

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Finncon 2019 -tapahtuman ohjelmaa Jyväskylässä. Palkinto jaettiin kolmattatoista kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme, Aleksi Kuutio, kirjailija Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon 2019 ehdokkaat julkistettu

TFPehdokkaat2019

Tähtifantasia-ehdokkaat 2019

Helsingin Science Fiction Seura ry jakaa vuosittain Tähtifantasia-palkinnon parhaalle suomennetulle fantasiakirjalle. Vuoden 2018 käännösteoksista asiantuntijaraati on valinnut palkintoehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa.

Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään (Aula & Co, suom. Sarianna Silvonen) – Eri aikatasoilla leikittelevä romaani pohtii ikuisen elämän ongelmaa viisaasti mutta viihdyttävästi.

Robin Hobb: Narrin salamurhaaja (Otava, suom. Ilkka Rekiaro) – Vahvalla kerronnalla ja henkilökuvauksella varustettu seikkailutarina, jolla on sanottavaa myös ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää toisiaan.

Shirley Jackson: Linna on aina ollut kotimme (Fabriikki Kustannus, suom. Laura Vesanto) – Goottilainen mysteeri, jonka outous kumpuaa romaanin päähenkilön mielenmaailmasta. Vaikuttava kuvaus peloista ja ennakkoluuloista.

Samanta Schweblin: Houreuni (Like, suom. Einari Aaltonen) – Intensiivinen pienoisromaani käsittelee persoonallisella tavalla läheisen menettämisen pelkoa.

T. H. White: Muinainen ja tuleva kuningas (Vaskikirjat, suom. Pekka Tuomisto) – Fantasian perusjärkäleisiin lukeutuva uudelleentulkinta kuningas Arthurin tarinoista tutkii inhimillisyyttä sekä vallan ja vastuun olemusta.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, kirjailija ja kustannustoimittaja Anne Leinonen sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Viime vuonna palkinnon voitti David Mitchellin romaani Luukellot (Sammakko, 2017). Teoksen on suomentanut Einari Aaltonen.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)