Uutiset – Sarjakuva-Finlandia Vorolle

VORO_KYU_1258

Sarjakuva-Finlandia 2017

Aloitetaanpa uutinen lehdistötiedotteella, mutta täydennetään juttu lopussa vielä Tähtivaeltaja-lehden arvostelulla. Ja vot menoksi!

Tampere Kuplii –sarjakuvafestivaalilla 17.3.2017. jaettiin vuoden 2017 Sarjakuva- Finlandia-tunnustuspalkinto.

Valitsijadiktaattori A. W. Yrjänä nosti kymmenen finalistin joukosta tunnustuspalkinnon saajaksi Janne Kukkosen sarjakuva-albumin Voro – kolmen kuninkaan aarre (Like 2016).

A. W. Yrjänän perustelut valinnalleen:

Janne Kukkosen Voro-fantasia on hallittu ja valloittava esikoisteos. Jouhevana kulkeva kuvan, sanan tarinan liitto, jonka elementit palvelevat toisiaan tasapainoisesti. Se on täyteläisesti klassinen satu, veijaritarina ja kasvukertomus.

Tarina nappaa mukaansa, henkilökuvaus on eloisaa, ja koko tarkkaan mietitty mielikuvitusmaailma elää ja hengittää uskottavana.

Voro – kolmen kuninkaan aarre -albumin esittely:

Mestarivarkaan urasta haaveileva Lilja saa tilaisuuden todistaa taitonsa varkaiden killalle ja ottaa vastaan uhkarohkean tehtävän. Epäonnekseen Lilja herättää varkaudellaan vuosisatoja uinuneet, unohdetut jumalat. Pian hän on sotkeutunut keskelle muinaista valtataistelua, ja lopulta koko maailman kohtalo lepää varjoissa lymyävän voron harteilla.

Janne Kukkosen esittely:

Janne Kukkonen (s. 1983) on turkulainen animaattori, joka on työskennellyt mainosvideoiden parissa. Voro on hänen ensimmäinen sarjakuva-albuminsa. Hän on opiskellut Turun taideakatemiassa sekä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistossa.

Sarjakuva-Finlandia tunnustuspalkinto:

Tampere Kuplii ry:n vuonna 2007 perustama Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tehdystä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5.000 euroa.

Vuonna 2017 ehdolla oli 65 sarjakuva-albumia, joista nelihenkinen esiraati valitsi 10 finalistia päätuomareiden puntaroitaviksi.

Voro1WEB

Ja virallisen lehdistötiedotteen perään tarjoilemme Tähtivaeltaja-lehdessä 3/16 julkaistun arvostelun Kukkosen Voro-albumista:

No huh! Tämä tuli ihan puskista. Nimittäin Janne Kukkosen lähes 300-sivuinen Voro: Kolmen kuninkaan aarre -esikoissarjakuva-albumi (Like). Hauska ja vauhdikas fantasiaeepos pelittää kuin virtahepo eikä jää jälkeen ulkomaisista kilpakumppaneistaan.

Pieni Lilja-tyttö vipeltää linnanmuurien hallitseman keskiaikamaisen kaupungin kaduilla. Vanhan Seamuksen koulima tyttö kuuluu varkaiden kiltaan, jonka toimia ohjastaa tiukka etiketti. Se kieltää mm. hautarauhan rikkomisen sekä anastelun ilman kiltamestarin siunausta.

Lilja on itsevarma ja kova suustaan, vaikka aikuiset vorot pitävät häntä pilkkanaan eikä kiltamestari suostu antamaan hänelle kunnon keikkoja. Tämä ei kuitenkaan tyttöä pysäytä – nuoruuden intomielellä hän hamuaa käsiinsä isomman kuprun kuin pystyy nielemään. Ja siitäkös ongelmia seuraa.

Sarjakuva esittelee maailmansa ja hahmonsa luontevasti tapahtumien tiimellyksessä. Mukaan ui jatkuvasti uusia, entistä merkittävämpiä juoniaineksia, jotka pitävät tarinan hyvässä vedossa loppuun saakka. Kukkosen kerronta rullaa eteenpäin ihastuttavan vaivattomasti ja vie lukijaa kuin kuin lastua laineilla. Tässä auttavat myös taiteilijan sujuva kuvakuljetus, ilmeikäs piirrosjälki sekä huolella rytmitetty dialogi. Sympaattisista henkilöhahmoista nyt puhumattakaan.

Ja vaikka albumissa kohdataan mm. synkkää jumalaa palvova mystinen uskonlahko, muinaisten kuninkaiden jälkeensä jättämä arvoitus sekä hautakammion uumenissa väijyviä aavesotureita, on kokonaisuus kiitettävän raikas ja omaleimainen. Silkkaa timanttia!

Toni Jerrman

Onnittelut Janne Kukkoselle voitosta ja hienosta sarjakuva-albumista!

(valokuva Sarjakuva-Finlandian pressitiedote: http://www.sarjakuvafinlandia.fi)

Voro2WEB

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaat julkistettu

TVPalkintoehdokkaat2016WEB

Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaat julkistettu!

Vuodesta 1986 lähtien jaetun Tähtivaeltaja-palkinnon tuorein ehdokaslista on julkistettu.

Helsingin Science Fiction Seura ry:n luotsaama palkinto luovutetaan edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle.

Valintaraadilla riitti työtä ehdokaskirjojen valinnassa, sillä hyviä tieteiskirjoja julkaistiin vuonna 2016 kiitettävän runsaasti. Tästä laajasta joukosta raati nosti lopulliselle ehdokaslistalle seuraavat teokset.

Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & co. Suom. Tytti Viinikainen) – ”Kiehtoviin kulisseihin sijoittuva omaperäinen tieteisdekkari ihastuttaa persoonallisilla henkilöillään.”

M. R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö (Like. Suom. Juha Ahokas) – ”Älykäs zombi-romaani pohtii, miltä maailmanloppu näyttää hirviönä pidetyn lapsen silmin.”

Hannu Rajaniemi: Näkymättömät planeetat (Gummerus. Suom. Sarianna Silvonen) – ”Hämmästyttävän monipuolinen novellikokoelma on täynnä lumoavia tieteisihmeitä ja kalevalaista kuvastoa.”

Alastair Reynolds: Poseidonin lapset (Like. Suom. Hannu Tervaharju) – ”Suurten tieteisvisioiden aarreaitta antaa tilaa myös ihmishahmoille ja oikeudenmukaisuuden teemoille.”

George Saunders: Sotapuiston perikato (Siltala. Suom. Markku Päkkilä) – ”Saundersin satiiristen tarinoiden kokoelma paljastaa ihmiskunnan rajattoman kyvyn venyä älyttömyyksiin.”

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kriitikko Antti Oikarinen. Voittaja julkistetaan toukokuussa.

Viime vuonna palkinnon voitti Margaret Atwoodin romaani Uusi maa (Otava, 2015. Suom. Kristiina Drews).

Palkinnosta myös:
Wikipedia

Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen Legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Sarjakuva-Finlandia 2017 -ehdokkaat julkistettu

sarjisfinlandiakannetweb

Sarjakuva-Finlandia 2017 -ehdokkaat julkistettu

Pitääpä nostaa tämäkin lehdistötiedote Tähtivaeltajablogiin, koska satuin itse olemaan mukana ehdokkaat valinneessa lautakunnassa.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto jaetaan kymmenettä kertaa Tampere Kuplii – sarjakuvafestivaalilla perjantaina 17. maaliskuuta 2017 klo 11.00 Tampereen yliopistolla.

Vuoden 2017 palkinnon saajan valitsee muusikko AW Yrjänä. Tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euroa. Ehdokkaaksi asetettiin yhteensä 65 sarjakuva-albumia.

Tampere Kuplii ry:n asettama nelihenkinen valintalautakunta luki tarkkaan kaikki teokset ja totesi niiden tason jälleen kerran korkeaksi ja valinnan vaikeaksi. Lautakunta valitsi ilmoitettujen sarjakuva-albumien joukosta kymmenen ehdokasta palkinnonsaajaksi. Vuoden 2017 valintalautakunnan jäsenet ovat Laura Antola, Minna Haverinen, Toni Jerrman ja Atte Timonen.

Aikaisempina vuosina Sarjakuva-Finlandia-palkinnon ovat saaneet mm. Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet, Jaakko ja Lauri Ahosen Pikku Närhi sekä Tiitu Takalon Minä, Mikko ja Annikki. Viime vuoden palkinto meni Kati Närhin albumille Seitsemäs vieras.

Luovuudessaan suomalainen sarjakuva on maailman kirkkainta kärkeä. Vuonna 2016 julkaistiin noin 80 kotimaisin voimin toteutettua sarjakuva-albumia.

SARJAKUVA-FINLANDIA 2017 KÄRKIKYMMENIKKÖ:

Ossi Hiekkala: Nimettömien hautojen maa (Arktinen Banaani)
Ossi Hiekkala tietää, millaiselta kylmä hiki tuntuu otsalla. Niin tarkkanäköisesti hän kuvaa 2010-luvun Suomen rikollisuutta, jossa virheistä rangaistaan, vahingoilta ei vältytä eikä hyville ihmisille tapahdu hyviä asioita. Hiekkala vie lukijan muun muassa alamaailman joukkosaunaan sekä unohtumattomalle automatkalle mersun takapenkillä. Piirrostyyli korostaa finn noir -tarinoiden säälimättömyyttä ja realistisuutta. Värimaailmasta puuttuu lämpö – aivan kuten haudastakin.

Petri Hiltunen: Praedor – Taivaan suuri susi (Arktinen Banaani)
Petri Hiltusen yksityiskohtiin paneutuva mustavalkografiikka herättää Jaconian fantasiatodellisuuden hienosti henkiin. Velhojen, sotureiden ja seikkailijoiden kansoittamassa maailmassa rohkeus ja moraali joutuvat koetukselle, kun ennustusten valtias ryhtyy raivaamaan tietään koko Jaconian hallitsijaksi. Lopputulos on kaavoihin kangistumaton, mielikuvituksellinen seikkailu, joka pitää lukijan otteessaan.

Pauli Kallio, Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä – Ripa ja kadunlakaisijat (Kustannusliike Hans Nissen)
Viimeisimmässä Kramppeja ja Nyrjähdyksiä -albumissa tarkastellaan nykymaailman menoa tarkkanäköisesti mutta lempeästi. Sarjakuvaan mahtuu niin avioliiton ulkopuolisia suhteita, potkujen saamista kuin apurahataiteilijaksi heittäytymistäkin. Hahmot ovat tuttuja vuosien takaa, mutta heidän huomionsa arkipäivän aiheista nettiraivosta hittibiisin sävellykseen tuntuvat tuoreilta.

Petteri Kantola: Ajan kanssa – Kesäni Marcel Proustin seurassa (Suuri Kurpitsa)
Petteri Kantolan esikoisteos on kunnianosoitus taiteelle, ajalle ja vapaudelle. Omasta elämästä vieraantuminen pakottaa ihmisen heijastamaan muistojaan ja kokemuksiaan aikaa vasten; kohtaamaan kivun ja päästämään irti pettymyksistä. Kun Marcel Proustin läsnäolo antaa luvan upota assosiaatioihin ja uniin, ratkaisut alkavat nousta alitajunnasta tietoisuuteen. ”Sen ymmärrän vihdoin, että minun on hyväksyttävä oma tarinani. Se on ratkaisevaa päästäkseni eteenpäin ja lopettaakseni toistuvat ongelmani ja pakenemiseni”.

Kati Kovács: Kamileen labyrintti (WSOY)
Absurdit skenaariot ja asetelmat ovat Kati Kovácsin tavaramerkki, ja Kamileen labyrintti jatkaa tällä tiellä. Sarjakuvan perusasetelma on erikoinen ja tarinan romanssi-mysteeriä on hauska seurata kuuron protagonistin kautta. Kamileen labyrintti on ajaton, itsenäinen ja uniikki sarjakuva perheestä, rakkaudesta ja kaikesta siltä väliltä.

Janne Kukkonen: Voro, kolmen kuninkaan aarre (Like)
Ilmeikkäällä piirrosjäljellä taituroitu koko perheen fantasiaseikkailu tempaa mukaansa ja vie mennessään. Teoksen kiehtova maailma kasvaa tapahtumien tuiskeessa ja samalla saa jännittää, kuinka pirtsakka Lilja-tyttö pärjää velmujen varkaiden, ilkeiden lääninherrojen ja vihaisten aavesotureiden pyörityksessä. Sympaattista ja sielukasta sarjakuvaa.

Hanneriina Moisseinen: Kannas (Kreegah Bundolo)
Sotasarjakuvia on tehty iät ja ajat, mutta ei aivan tällä tavalla. Kannas kuvaa sodan kauhun ihmisten kasvojen, tekojen ja tunteiden kautta ilman räjähdyksiä tai tarpeetonta verimässäilyä. Valokuvat Karjalan evakkojen matkasta välissä juurruttavat lukijan oikeaan mielentilaan, joka muistuttaa näiden tapahtumien historiasta ja raskaudesta yhä tänä päivänä.

Tommi Musturi: Suurin piirtein Samuel (Boing Being)
Suurin piirtein Samuel on visuaalisen tarinankerronnan juhlaa. Sanattomassa sarjakuvassa muodot muuttuvat ja toistuvat, kuvat seuraavat toisiaan pidäkkeettömänä virtana; kiertyvät yhteen, sulautuvat keskenään, alkavat ja päättyvät. Ilmaisuvoimaisista ruuduista kasvaa tyylikäs psykedeelinen tanssi, kokonaisvaltainen kokemus, joka on kuin piirrettyä runoutta.

Milla Paloniemi: 112 osumaa: Sarjakuvataiteilijan päiväkirja (Arktinen Banaani) Paloniemen teos on koottu taiteilijan sarjakuvablogista, ja teoksesta huokuu avoimuus sekä päiväkirjamaisuus. Episodit vaihtelevat todella rosoisista tunteenpurkauksista harkitumpiin tarinoihin, joissa käsitellään hyvin henkilökohtaisia asioita. 112 osumaa on kaunistelematon ja paikoin viimeistelemätönkin, mutta juuri siksi niin kiinnostava ja koskettava sarjakuva.

Petteri Tikkanen: Black Peider – ITSE (Daada)
Slice of Life -sarjakuva muusikkomies Black Peiderin aivoituksista on oman alagenrensä parasta tuotantoa. Realismi ja fantasia tarttuvat toisiaan kädestä, ja sekä pienet pätkät että isommat kokonaisuudet supersankaripainijan elämästä maistuvat rehellisiltä.

Lisätietoja osoitteesta: www.sarjakuvafinlandia.fi

 

Uutiset – Tuhtia tilastotiedettä

tahtivaeltajajulisteweb

Siitä on nyt aika tasantarkkaan kaksi vuotta ja yksi viikko, kun Tähtivaeltajablogi paukahti stratosfääriin. 6.1.2015 julkaistiin kerralla isompi kasa postauksia, joiden aiheina olivat mm. Before Watchmen -sarjakuvat, Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaari -romaani ja Yor, the Hunter from the Future -elokuva.

Sittemmin uusia postauksia on kertynyt tasaisen tappavaan tahtiin noin viikon välein – kaiken kaikkiaan jo yli 120. Käynnistyksen tavoin pääpaino on ollut kirja-, elokuva- ja sarjakuva-arvosteluilla, mutta onpa sivuilla nähty myös mm. palkintouutisia, festaritärppejä sekä Karin Tidbeckin Beatrice-novellisuomennos.

Sivuston selkeästi suosituinta materiaalia ovat olleet Petri Hiltusen ja Nalle Virolaisen Foliohatun alla -palstat. Mad Max: Fury Road -aiheinen folio on ainoana postauksena kerännyt jopa enemmän lukijoita kuin Tähtivaeltajan lehtiversio!

Mutta sen enemmittä puheitta tarjoamme nyt listaukset postauksista, joita on luettu ahkerimmin vuosina 2015 ja 2016. Sekä luettelot huomattavasti kehnommin menestyneistä kirjoituksista.

Tähtivaeltajablogi 2015

Top Ten

Foliohatun alla 4: Mad Max: Fury Road
Foliohatun alla 6: Star Wars
Foliohatun alla 2: The Lord of the Rings
Foliohatun alla 1: Blade Runner
Foliohatun alla 3: Alien vs. Predator
Star Wars: The Force Awakens
Foliohatun alla 5: Evil Dead
Rakkautta & Anarkiaa 2015 -tärpit
Tähtivaeltaja-palkinto 2015 jaettu
Mad Max: Fury Road

Bottom Five

Zipang
Kate Atkinson: Elämä elämältä
Teräslilja
Margaret Atwood: Uusi maa
Marisha Pessl: Yönäytös

Tähtivaeltajablogi 2016

Top Ten

Foliohatun alla 8: Alien
Foliohatun alla 7: Hellraiser
Foliohatun alla 6: Star Wars
Rakkautta & Anarkiaa 2016 -tärpit
Rogue One: A Star Wars Story
Foliohatun alla 4: Mad Max: Fury Road
Foliohatun alla 1: Blade Runner
Tähtifantasia-palkinnon ehdokkaat julkistettu
Foliohatun alla 2: The Lord of the Rings
Simon Henselmann: Megg, Mogg ja Pöllö

Bottom Five

Alastair Reynolds: Poseidonin lapset
Patrick Ness & Siobhan Dowd: Hirviön kutsu
Hugh Howey: Kohtalo
Doctor Who: The Tomb of the Cybermen
Knut Nærum & Karstein Volle: Vinossa

Voidaanko näistä tuloksista siis päätellä, että blogin kannattaisi jatkossa keskittyä vain Foliohattuihin, Star Wars -elokuviin ja Rakkautta & Anarkiaa -tärppeihin?

Viikon päästä tavataan taas!

Se on rock!

Toni Jerrman

Uutiset – Liken ja Tähtivaeltajan kirjoituskilpailun voittaja julkistettu

Liken ja Tähtivaeltajan spekulatiivisen fiktion kirjoituskilpailun voittaja on Katja Törmänen käsikirjoituksellaan Karhun morsian. Kilpailun raatiin kuuluivat kirjailija Tiina Raevaara, Tähtivaeltajan edustaja Jukka Halme ja kustannustoimittaja Jaakko Launimaa. Raadin päätös oli yksimielinen.

Karhun morsian erottui selvästi muista lukemistani käsikirjoituksista. Se oli ehyt ja intensiivinen, ammattimaisen kirjoittajan työtä. Tarina houkutteli tekemään tulkintoja mutta samaan aikaan pakeni yhtä ainoaa selitystä. Se on hyvän kirjan merkki.” – Tiina Raevaara

Karhun morsian on kiehtova, monisyinen fantasiakertomus, joka ammentaa kauniisti suomalaisesta karhumytologiasta. Kirjoittaja onnistuu luomaan hienovaraisilla viittauksilla ja yksityiskohdilla henkilöhahmoja, jotka tuntuvat samaan aikaan aidosti suomalaiskansallisilta mutta myös iättömiltä arkkityypeiltä himoineen ja haluineen.” – Jukka Halme

Katja Törmänen (s. 1971) on koulutukseltaan historian opettaja ja ammatiltaan kirjoittamisen sekatyöläinen. Hän asuu Oulussa. Törmänen on opiskellut luovaa kirjoittamista ja ohjannut kirjoituspiirejä. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt nuortenfantasiakirja Kevääntekijät – Heskilian perilliset osa 1 (2015).

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2016

kirjamessutweb

Helsingin Kirjamessut 2016

Ensi torstaina se taas käynnistyy! Eli Helsingin Kirjamessut valtaavat Pasilan Messukeskuksen, joka täyttyy ääriään myöten kirjallisuuden ystävistä, ohjelmista ja hyvästä luettavasta. Nyt on siis helppo tietää, mitä tehdä 27.–30. lokakuuta.

Tuttuun tapaan messuilla on myös pääkaupunkiseudun spefi-seurojen yhteinen myyntipöytä, josta voi hankkia edulliseen tarjoushintaan hulppeat kasat Tähtivaeltajia, Marvineita, Aikakoneita, kirjoja, t-paitoja, kyniä, kasseja, arpoja ja kaikkea muuta kivaa. Mukana geimeissä häärii myös Worldcon 75, joten muista suunnata messuilla osoitteeseen 6h109.

Perjantaina 28.10. klo 17–20 on osaston viereisellä KirjaKallio-lavalla seurojen tuottama ohjelmakokonaisuus:

17.00 Worldcon tulee Helsinkiin 2017 – mistä on kyse?
World Science Fiction Convention järjestetään Helsingin messukeskuksessa 9.–13.8. 2017. Paikalle saapuu tuhansia scifi- ja fantasiakirjallisuuden harrastajia sekä noin 100 alan kirjailijaa. Tapahtuman järjestäjät kertovat lisää. Esiintyjät: Jukka Halme, Eemeli Aro.

17.30 Suomikumma valloittaa maailman!
Suomalainen spekulatiivinen fiktio menestyy tällä hetkellä maailmalla paremmin kuin koskaan. Mikä maailmalla kiehtoo suomalaisessa tieteis- ja fantasiakirjallisuudessa? Voisiko Finnish Weirdistä tulla samanlainen brändi kuin Nordic Noirista? Millaista suomikumma on verrattuna muuhun spefiin? Kirjailijat Inkeri Kontro, Johanna Sinisalo ja Maria Turtschaninoff keskustelevat aiheesta, paneelin moderaattorina Toni Jerrman.

18.15 Maailmoja luomaan!
Maailmanrakennuksen työpajassa luodaan yhdessä fantasiamaailma tai pari vapaasti hyödynnettäväksi. Ohjelma on suunnattu kaikenikäisille kirjoittamisen harrastajille.
Vetäjänä Kaisa Ranta.

18.45 Kuvastaja-palkinnon jako
Suomen Tolkien-seura jakaa Kuvastaja-palkinnon vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle.

19.15. Käsikirjoitus on valmis – mistä julkaisija?
Iso kustantamo, pikkukustantamo, osuuskunta, omakustanne, netissä julkaiseminen – kirjoittajalle on tarjolla nykyään lukuisia vaihtoehtoja julkaista, mutta miten valita se oikea? Kirjailijat Juha Jyrkäs, J. S. Meresmaa ja Tuomas Saloranta kertovat, keskustelun vetäjänä Vesa Sisättö.

Kirjamessuilla nähdään!

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2016 -tärpit

Suomen suurin ja kaunein elokuvafestivaali tulee taas lailla pommikonelaivueen. Syyskuun 15.–25. päivä Helsingin teatterit täyttyvät Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien erikoisnäytöksistä. Tarjolla on yli 180 pitkää ja lähes saman verran lyhyitä elokuvia ympäri maailman.

Tähän listaan olemme koonneet 20 maailmalla kehuja kerännyttä elokuvaa tämän vuotisesta tarjonnasta. Ja koska kysymyksessä ovat nimenomaan Tähtivaeltajablogin tärpit, on painotus vahvasti lehden aihealueissa eli scifissä, fantasiassa, kauhussa, animaatiossa ja Aasiassa.

Aakkosjärjestyksessä mennään, joten ei kun lukemaan.

aprilandtheextraordinaryworldweb

April and the Extraordinary World
Animoitu steampunk-seikkailu Ranskasta. Visuaalisesti kekseliästä filmiä on verrattu sellaisiin huippuelokuviin kuin The City of Lost Children, Metropolis ja Liikkuva linna. Ennakkokutkutuksia vain kasvattaa tieto, että leffa perustuu Jacques Tardin piirroksiin.

AV-arkin yhden miehen orkesterit II – Anssi Kasitonni
Lyhytfilmien koosteista eniten kiinnostaa kokoelma Anssi Kasitonnin vinkeän niksahtaneita lyhäreitä. Mukana mm. avaruusajan ihmelaitteita, vampyyrilepakoita ja teknisesti yllättävän edistynyt marsu. Sekä tietenkin USA:n avaruusvoimien lentäjä, joka kohtaa rakkauden naissotureiden, kastraatiorobottien ja lisko-olentojen planeetalla.

Creepy
Hienoisen epätasaisen Kiyoshi Kurosawan leffassa ex-poliisi kutsutaan tutkimaan vanhaa tapausta, joka liittyy kadonneeseen perheeseen. Arvostelijat ovat innostuneet psykologisen kauhutrillerin tiukaksi kehittyvästä tunnelmasta.

Eilisen kuiskaus
Monellakin tapaa menneisyyteen kurottaa Studio Ghiblin aiemmin Suomessa levityksettä jäänyt Isao Takahatan ohjaus. Vuonna 1991 valmistuneessa animessa tokiolainen konttorityöntekijä matkaa maalle muistelemaan lapsuuttaan. Kauniiksi ja vaikuttavaksi teokseksi kutsuttu elokuva.

Elle
Isabelle Huppert tekee äärettömän vahvan roolisuorituksen Paul Verhoevenin uusimmassa psykologisessa trillerissä. Kohua herättänyttä leffaa on ylistetty suureen ääneen Verhoevenin rohkeana paluuna huipulle.

endlesspoetryweb

Endless Poetry
Jatkoa Alejandro Jodorowskyn omaelämäkerrallisten fantasiaelokuvan sarjaan. Elämän tanssi oli jo ihan huippu, joten tämäkin tarjoilee taatusti lisää runollista maailmantulkintaa ja villinä ilakoivia visuaalisia metaforia.

Girl Asleep
Teatteriproduktioon perustuvassa filmissä 15-vuotta täyttävä tyttö etsii itseään erikoisessa vaihtoehtotodellisuudessa. Asetelma ei suoraan kuulosta timantilta, mutta kriitikot ovat kiitelleet filmin liioitellun 1970-luvun fiilistä, kirkasta värimaailmaa sekä hienoja henkilöhahmoja.

The Girl with All the Gifts
Dystopistisessa lähitulevaisuudessa eletään zombie-uhan puristuksessa. Odotukset omintakeiseksi mainitun leffan suhteen ovat hyvinkin korkealla, sillä elokuva perustuu sarjakuvakäsikirjoittaja Mike ”Lucifer” Careyn kehuttuun romaaniin.

Love & Peace
Sion Sonon elokuvia ei voi kutsua ainakaan tavanomaisiksi. Aina hän ei onnistu, mutta toisinaan eteen pakkaa surrealistinen napakymppi. Toivoa sopii, että ihastuttavaksi mainittu leffa rakastuneesta nuorukaisesta ja tämän viemäreissä seikkailevasta lemmikkikilpikonnasta kallistuu täysosuman suuntaan.

The Lure
Puolasta ponnistaa äimistyttävän kirkkailla neonväreillä siunattu elokuva merenneitosiskoksista, jotka päätyvät varsovalaisen kabareen esiintyjiksi. Toinen heistä etsii rakkautta, toinen ihmislihaa syötäväksi. Mukana rutkasti musiikkinumeroita. Mitä, häh?

thelureweb

Murderous Tales
Tsekkiohjaaja Jan Bubenícekin kolmen tarinan sikermä yhdistelee näyttelijöitä ja monella erilaisella animaatiotyylillä toteutettuja osioita. Traileri lupailee omaperäistä, mielikuvituksellista ja villin hauskaa meininkiä.

Office
Eteläkorealaisen Hong Won-chan jännärissä toimisto muuttuu murhien näyttämöksi. Arvostelujen mukaan luvassa on viiltävää yritysmaailmakritiikkiä sekä erittäin veristä slasher-kuvastoa.

Poika ja peto
Mamoru Hosodan upeasti animoidussa elokuvassa vieraillaan rinnakkaistodellisuudessa, jossa eläinsamurai kouluttaa nääntynyttä katupoikaa. Summer Wars -leffan ohjaajalta on lupa odottaa paljon.

Port of Call
Hongkongin ennen niin rikas elokuvateollisuus ei ole vielä täysin kuollut. Siitä käy todisteeksi Philip Yungin leffa, jossa Aaron Kwokin näyttelemä eksentrinen poliisi tutkii prostituoiduksi ajautuneen tytön murhaa.

Seoul Station
Yeon Sang-hon ohjaamassa synkässä korealaisanimaatiossa ihmiset joutuvat zombieiden ahdistelemaksi maan pääkaupungissa. Ja mikäs sen mukavampaa! Katso myös Train to Busan.

poikajapetoweb

Shelley
Johan sen Hamletkin tiesi, että Tanskanmaalla on jotain mätää. Ali Abbasin visiossa tämä mätä näyttäisi kytkeytyvän sijaisäidin kohdussa muhivaan vauvaan. Filmin jännitteellisessä kauhussa on kuulemma jopa goottilaista tunnelmaa.

Swiss Army Man
Daniel ”Harry Potter” Radcliffea on vaikea mieltää oikeaksi näyttelijäksi, mutta pakkohan se on nähdä, millaiseen suoritukseen hän yltää puhuvana ja piereskelevänä ruumiina. Ja jos tämä on filmin lähtökohta, niin lopputulos on varmuudella kaukana normaalista – tai hyvästä mausta.

They Call Me Jeeg
Italialaisia supersankarielokuvia ei tule eteen ihan joka päivä, joten tämä leffa täytyy tsekata. Varsinkin kun filmillä on vahva kytkös Go Nagain 1970-lukulaiseen Steel Jeeg -mangaan ja animeen. Nakkipakko ja pakkonakki.

Train to Busan
Animaatio-ohjaaja Yeon Sang-hon ensimmäisessä näytellyssä elokuvassa verenhimoiset elävät kuolleet kiusaavat kansaa luotijunassa. Tarjolla rutkasti vauhdikasta toimintaa ja zombie-hubaa. Katso myös Seoul Station.

Under the Shadow
No nyt kyllä tipahdin tuoliltani, sillä en todellakaan tiennyt, että modernia iranilaisbrittiläistä kummituskauhua olisi edes olemassa. Babak Anvarin elokuvassa ollaan 1980-luvun Teheranissa, jossa äiti ja tytär joutuvat taistelemaan taloaan riivaavia pimeyden voimia vastaan. Kovasti on kehuttu tapaus.

Ja sitten vauhdilla elokuviin!

Toni Jerrman

traintobusanweb