Yhteiskunnallinen kantaaottavuus, sosiaalisten rakenteiden kommentointi, älyllinen haastavuus sekä ihmisyyden olemuksen ja meitä ohjastavien ajatusmallien syväanalyysi ovat aina olleet tieteiskirjallisuuden vahvuuksia. Näitä ja monia muita aiheita käsittelee mestarillisesti Tähtivaeltaja-palkinnon voittanut Marisha Rasi-Koskisen Kesuura-romaani (2025).
Viime numerossa julkaistiin asiantuntijaraadin perustelut Kesuuran palkitsemiselle. Tässä lehdessä on vuorossa Rasi-Koskisen palkinnonjakotilaisuudessa pitämä pitkä puhe. Siinä hän tuo esiin mm. spekulatiivisen fiktion kyvyn kyseenalaistaa itsestäänselviltä vaikuttavia ilmiöitä sekä rohkeuden kuvitella niille vaihtoehtoja. Ansiokas teksti sukeltaa myös ruumiillisuuden merkitykseen tietoisuuden muovaajana, minuuden muotoutumiseen sekä muunlajisten eläinten kaltoinkohteluun.
”Sain myös mahdollisuuden katsoa ihmistä toisena. Sellainenkin voima spekulatiivisella fiktiolla on”, toteaa Rasi-Koskinen puheessaan.
Kotimaisen spekulatiivisen fiktion korkealaatuisuutta kuvastaa sekin, että tänä vuonna myös Tähtifantasia-palkinnon voittajaksi valikoitui suomalainen teos, eli J. S. Meresmaan Noidanlanka-romaani. Tästä voit lukea tarkemmin sivulta 6.
Kun puhutaan kotimaisesta spefi-kirjallisuudesta, ei Anne Leinosta voi ohittaa. Mittavan fiktiivisen tuotantonsa ohessa hän on tehnyt Tähtivaeltajaan 20 kirjailijahaastattelua viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Leinosen aivoporan alle ovat päätyneet mm. Tiina Raevaara (3/12), Jyrki Vainonen (1/16), Magdalena Hai (3/16), J. S. Meresmaa (4/16), Siiri Enoranta (3/18), Marisha Rasi-Koskinen (3/21) sekä Mia Myllymäki (3/23). Tuoreimpina Siri Kolu (2/25), Reetta Vuokko-Syrjänen (4/25) ja Salla Simukka (2/26).
Nyt vuorossa on Toni Saarinen.
Salaliittoteorioitakin tutkinut Toni Saarinen tunnetaan myyttejä hyödyntävänä kynänikkarina, joka on kiinnostunut mm. oudosta kirjallisuudesta, fantastisista kaupungeista sekä elokuvakerronnan ihmeistä. ”Saarisen tuotantoa voi myös hyvillä mielin luonnehtia yhteiskuntakriittiseksi”, huomioi Leinonen tekstissään.
Haastattelun ohessa Saarinen vyöryy lehden sivuille Taivaanalainen-novellilla. Sen kuvituksesta vastaa Puupäähattu-palkittu taiteilija Kivi Larmola.
Tieteisfiktion monipuolisia mahdollisuuksia perataan esiin myös Kutzpah-palstalla, jossa esittelyssä on yhdeksän viime vuonna englanniksi ilmestynyttä, kehuja kerännyttä romaania. Kattaukseen mahtuu niin monikulttuurisia todellisuuksia, tekoälypohdintoja, sateenkaariteemoja, ilmastonmuutoksen seurauksia kuin rentoja viihdekirjojakin.
Kirjallisella saralla tässä numerossa tartutaan vielä islantilaiseen Hildur Knútsdóttiriin. Melina Marras on haastatellut kirjailijaa, joka kertoo kauhufiktion merkityksestä yhä kauheammaksi käyvässä todellisuudessa. Knútsdóttirille kauhu on metaforien kieli, joka heijastaa yhteiskunnan pelkoja.
Kauhun yhteiskunnallisiin ulottuvuuksiin pureudutaan myös Taiwanilla kummittelee -artikkelissa. Siinä Eero Suoranta tutkailee, kuinka taiwanilainen aavekauhu heijastaa suoraan saarivaltion yhteiskunnallista ja poliittista kehitystä.
”Nykytaiwanilaisessa aavefiktiossa erilaiset uskonnolliset traditiot, historian painolasti ja yhteiskunnalliset jännitteet toimivatkin pohjana, jolle kirjailijat sekä elokuvan- ja pelintekijät ovat maalanneet tätä hetkeä heijastavia visioita”, Suoranta kirjoittaa.
Kaiken tämän lisäksi lehdessä on tarjolla kotimaista sarjakuvataidetta sekä kirja-, sarjakuva- ja elokuva-arvosteluja. Tv-sarjoja ja blu-ray-julkaisuja käsittelevät palstat pitävät nyt yhden numeron tauon, mutta palaavat kehiin jo seuraavassa lehdessä.
Spekulatiivinen fiktio on ihmisyyden peili!
Toni Jerrman
