Sarjakuvat – Fred: Filemon – A:n kaarella

Fred:
Filemon: A:n kaarella

Suom. Jukka Heiskanen, Egmont

”Kun hetki värin seitsemän koittaa ja myrsky laantuu, lenseys voittaa.”

Egmontin BD-tarjonnan ilahduttavimpia tuiteripyörteitä ovat Fredin luomat Filemon-tarinat. Tällä kertaa sarjakuvasurrealismin Salvador Dalí heittää Filemonin Atlantin valtameren kirjainten maailmaan albumissa A:n kaarella. Todellisuudesta toiseen siirtymiseen tarvitaan vain salama ja tynnyri.

Kirjainmaailmassa kuohuu, sillä pitkään jatkunut myrskysade on peittänyt kirjaimet vesimassojen alle. Pinnalla pilkistää enää Bartolomeuksen valtavaksi kasvanut mökki, jonne tulvasta pelastautuneet oudokit ovat paenneet. Tämä ei ilahduta Perjantai-kentauria, joka joutuu moppaamaan ja kiillottamaan kaikki haaksirikkoisten likaamat parketit – joita on peräti 25 miljoonaa kilometriä!

Aivoja ihanasti pärisyttävän tripin aikana kohdataan mm. vaarallisia lihansyöjälipastoja, mystisiä enteitä runoileva yksisarvinen sekä sikaria tuprutteleva herra Kuolema. Tajunnanvirtamaisella logiikalla etenevä kerronta aaltoilee ylisestä aliseen humpanpumppujen ja sateenkaarien antoisalla avustuksella – eikä ihmeistä ja kummastuksista tule pulaa.

A:n kaarella tarjoilee lumoavan lukukokemuksen, jossa sekä tarina että taide ovat sulavassa symbioosissa. Vastaavanlaista mielikuvituksen pidäkkeetöntä mutta silti hallittua lentoa ei muualta löydy.

”Hus! Häivy! Mene toiseen maailmaan katsomaan, olenko siellä.”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/26.

Kirjat – Anne Leinonen: Hylättyjen novellien universumi

Anne Leinonen
Hylättyjen novellien universumi

Penelope

”Peijas lähti taluttamaan tytärtäni pois, ja tämä käveli perässä kuin nalkkipää.”

Jo viime vuosituhannen puolella uransa aloittanut Anne Leinonen on ollut merkittävä edelläkävijä ja esikuva uuden sukupolven kotimaisille spefi-kirjailijoille. Kirjailija-ammatin lisäksi Leinonen on toiminut kouluttajana, kustantajana, julkaisijana ja toimittajana. Kursseja on pidetty, kirjoitusoppaita laadittu ja ihmisiä törmäytetty toisiinsa.

Hylättyjen novellien universumi -kokoelma ei nimestään huolimatta sisällä mappi ö:hön dumpattuja tarinoita. Sen sijaan kansien väliin on kerätty novelleja, jotka ovat alkujaan ilmestyneet osin hyvinkin obskuureissa julkaisuissa. Jotkut vieläpä salanimellä kirjoitettuina.

Tarinoiden aiheskaala on laaja, sillä mukana on niin fantasiaa, scifiä kuin kauhuakin. Väliin aineksia ammennetaan suomalaiskansallisista mytologioista tai muista myyteistä. Huumoria tai aaveromantiikkaa koskaan unohtamatta.

Käytännössä lähes jokainen novelli pohjaa vinkeään perusideaan. Kuten vaikkapa siihen, millainen pulma syntyy, jos Schrödingerin kissa ryhtyy lisääntymään: ”Koko tietoisen maailmamme olemus voi romahtaa.” Tai siihen, että demonit alkavat etsiä uusia käännynnäisiä imagokonsulteilta saaduin opein. Ainakaan Kuopioon suunniteltu esiintyminen ei vastaa odotuksia.

Useimmiten tarinoista voi aistia vihjeitä keskushenkilöiden persoonallisuuksia muovanneeseen aiempaan elämän. Novelleissa itsessään esiin nostetaan kuitenkin vain yksi merkittävä viipale ja käänne heidän olemassaolonsa saralla. Näin hyvin lyhyistäkin teksteistä kasvaa mittaansa suurempia kokemuksia.

Ja vaikka novellit seisovat omilla jaloillaan, muutama teksti kytkeytyy Leinosen muiden teosten maailmoihin joko suoraan tai vähintäänkin tematiikan kautta. Tämä käy ilmi tarinoiden saatesanoista, joissa Leinonen valottaa kunkin tarinan syntyprosessia.

Jo lähtökohtansa takia Hylättyjen novellien universumi ei nouse Leinosen parhaiden teosten tasolle. Lisäksi ihan hyväänkin ideaan nojaava lopputvisti on paikoin pikemminkin tussahdus kuin törähdys.

Kokonaisuuden ykköstekstiksi nostaisin Pilaantuneiden tomaattien kimara -fantasiaparodian. Tosin käsikirjoittaja Kalervo Rauta-Kalske on itse antanut tarinalle nimeksi Ritari ja velho.

Mainiossa novellissa seurataan ritarisankari Cedric Savior Thorogoodin tuoreinta seikkailua. Herra on läpeensä kyllästynyt kliseisesti kirjoitettuihin fantasiapläjäyksiin eikä oikein jaksaisi puurtaa läpi jälleen yhtä tylsää tarinaa. Roolista täytyy kuitenkin pitää kiinni tai muuten Fantasiahahmojen liitto tykkää kyttyrää. Lukijat tuskin mitään lusmuilua huomaisivat, kun heille kerran muutenkin kelpaavat näin loppuunkalutut juonenriekaleet.

Novelli tekee onnistunutta pilaa fantasiakliseistä ja saa metatasoleikin loistamaan. Hyviä oivalluksia piisaa ja hihittely kuplii mielessä koko tarinan ajan.

Kirjan päättää kolme asiatekstiä, joissa Leinonen kertoo urastaan, novellimuodon ominaispiirteistä, spefi-kirjoittajayhteisöstä sekä tekstiensä luontosuhteista.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/26.

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2026

Helsingin Kirjamessut 2026

Kirjafanien vuoden kohokohta eli Helsingin Kirjamessut tekee jälleen tuloaan! 22.–25.10. kaikki kirjallisuuden ystävät suuntaavat kohti Helsingin Messukeskusta. Ohjelmaa on tavalliseen tapaan tarjolla runsain mitoin.

Myös Helsingin Science Fiction Seuralla ja muilla pääkaupunkiseudun sf-järjestöillä on messuilla oma tiskinsä. Sieltä voi käydä hankkimassa uudempia ja vanhempia Tähtivaeltajia, T-paitoja, kyniä, Marvineita, edullisia kirpparikirjoja ja vaikka mitä. Muista siis vierailla osastollamme osoitteessa 6y28!

Oheiseen listaan olen koonnut kattauksen messujen spefi- ja sarjakuvaohjelmista.

Listauksen ohessa spefi-aiheista ohjelmaa löytyy varmuudella myös kustantamojen omilta osastoilta, joten pulaa tekemisestä ei todellakaan tule. Ja spefi-kirjailijoita vierailee toki muissakin ohjelmissa.

TORSTAI 22.10.

10.30–11.00 Roihuvuori
Jussi Moila, Niilo Sevänen, haastattelija Aleksi Pöyry
MITEN KALEVALA INSPIROI NYKYKIRJAILIJOITA?

10.30–11.00 Vallisaari
haastattelija Marianna Leikomaa
KUVASTAJA-PALKINNON JAKO

11.00–11.30 Töölö
Mia Myllymäki, Hanna Morre, Anni Kuu Nupponen
SARJAN KIRJOITTAMISEN RIEMUT JA HAASTEET

11.30–12.00 Kallio
Magdalena Hai
KIRJAKALLIO: KUUNKEHÄ

11.30–12.00 Suomenlinna
Samuli Antila, Maija Nyström, M. J. Hölttä
KAUHUKIRJALLISUUS JA HISTORIAN VARJOT

12.30–13.00 Arabia
Petri Hiltunen, Vesa Vitikainen, Marko Raassina, haastattelija Virpi Hämeen-Anttila
KALEVALA SARJAKUVISSA

15.30–16.00 Senaatintori
Juhani Karila
HELSINGIN SANOMAT: TERAPEUTTINI ON IHMISSUSI

16.00–16.30 Töölönlahti
Niilo Sevänen, Maiju Ihalainen, Kaisa Ranta, haastattelija Edith Arkko
KAIKKI FANTASIA EI OLE ROMANTASIAA

16.30–17.00 Kallio
Mia Myllymäki, Marisha Rasi-Koskinen
KIRJAKALLIO: KUTSUMUSTAIAT & MYKKIEN LINTUJEN MUSEO

17.30–18.00 Roihuvuori
Veera Antsalo, haastattelija Matias Kuokkanen
YÖN TEOLLISUUS

17.30–18.00 Suomenlinna
Vesa Sisättö, haastattelija Lotta Vuorio
KUNINGAS ARTHUR JA MUITA HISTORIALLISIA MYYTTEJÄ

PERJANTAI 23.10.

11.30–12.00 Kallio
Sini Helminen
KIRJAKALLIO: AARNI 1: ANASTETTU AVAIN

12.00–12.30 Töölönlahti
haastattelija Emilia Noschis
YLE KIOSKI: WTF AI

12.30–13.00 Töölö
Antti Valkama, Vesa Heino, haastattelija Eliisa Pitkäsalo
SARJAKUVAN KIELESTÄ JA KÄÄNTÄMISESTÄ

14.30–15.00 Arabia
Tiina Raevaara, Joel Kangas
KAUPUNKI JONKA KESKELLÄ ON METSÄ & KALTIO

19.00–20.00 Vallisaari
Leena Krohn, Iwona Kiuru, haastattelija Nina Paavolainen
LUKUPIIRI: LEENA KROHN

LAUANTAI 24.10.

11.30–12.00 Kallio
Sara Norja
KIRJAKALLIO: KEIJUT

12.00–12.30 Arabia
Petri Aarnio, Sauli Santikko
TARZAN JA FANTASIA

12.30–13.00 Roihuvuori
Miina Supinen
HOPEAPEILI

13.00–13.30 Töölönlahti
S. K. Rostedt
SYNKÄN VIRRAN SYLI

13.00–13.30 Arabia
Petri Hiltunen, Tiia Salmelin, Tuoni Myllylä, haastattelija Hannu Kesola
SUOMALAINEN FANTASIASARJAKUVA

13.30–14.00 Arabia
Matti Hagelberg, haastattelija Hanna Visala
VAJOAVA ATENEUM – VAIHTOEHTOINEN SARJAKUVAHISTORIA

14.30–15.00 Arabia
Ville Tietäväinen
METSÄN KUNINGATAR

15.00–15.30 Arabia
Edith Hammar, Rimma Joonatan Erkko, haastattelija Matti Järvinen
QUEER-KAUHUA SARJAKUVAMUODOSSA

15.30–16.00 Arabia
Juhani Tolvanen, Pasi Vainio
ROBERT CRUMB: HARHAISIA TARINOITA

16.00–16.30 Esplanadi
Erik Svetoft
SPA

16.30–17.00 Esplanadi
Ville Ranta, Riina Tanskanen
SUOMALAINEN SARJAKUVA VALLOITTAA MAAILMAA

18.00–18.30 Esplanadi
Lauri Ainala, Sami Makkonen
VERIKYYHKY

18.30–19.00 Esplanadi
Pertti Jarla
FINGERPORI 19

18.30–19.00 Roihuvuori
Elli Valtonen
VIERASLAJI

19.00–19.30 Esplanadi
JP Ahonen, haastattelija Janne-Matti Keisala
BELZEBUBS — 10 VUOTTA PÄIN HELVETTIÄ

SUNNUNTAI 25.10.

11.30–12.00 Töölö
Maria Roque Martins, haastattelija Saara Henriksson
PIMENNYS

11.30–12.00 Roihuvuori
Antti Leikas
TONTTU – KIRJA ILMAN A:TA

12.30–13.00 Roihuvuori
Heikki Kännö
SILMÄT

13.30–14.00 Kallio
KIRJAKALLIO: SINUSTA TEEN PESÄNI

14.00–14.30 Kallio
Siiri Enoranta
KIRJAKALLIO: KESKUSTELUJA KUKKASTEN KANSSA

17.00–17.30 Esplanadi
Kristiina Drews
KLASSIKKOJEN KLASSIKKO: HULLU KUNINGAS PUUSSA

Mahdolliset muutokset kannattaa tsekata Kirjamessujen omilta sivuilta.

Toni Jerrman

Kirjat – John Wiswell: Sinusta teen pesäni

John Wiswell
Sinusta teen pesäni

Someone You Can Build a Nest in
Suom. Kaisa Ranta. Jalava

Shesheshen on muodonmuuttaja, joka rakentaa ruumiinsa syömiensä uhrien, ihmisten ja eläinten, luiden ja kudosten jäänteistä. Pötkyläisen perusmuotonsa takia Alamannun kylän asukkaat nimittävät pelkäämäänsä hirviötä Madoksi.

Shesheshenin makoisa horrosuni keskeytyy, kun hirviönmetsästäjät käyvät hänen kimppuunsa. Paetessaan hän muuntautuu ihmisnaiseksi sulauttamalla syömistään metsästäjistä uskottavan valeasun. Pakomatkalla hän tapaa lempeän Saarnan, joka hoivaa hänet kuntoon taistelun jäljiltä.

Shesheshen rakastuu ihmisnaiseen ja tuntee sisällä kasvavien jälkeläismuniensa nykivän. Harmi vain, että munat vastaanottava henkilö tulisi hedelmöitysprosessissa hirviölasten syömäksi. Ennen kuin Shesheshen ehtii paljastaa rakkaalleen, kuka hän todellisuudessa on, Saarna kertoo kuuluvansa julmaan hallitsijasukuun, joka tahtoo surmata kaikki madot.

Sinusta teen pesäni on romaani, jossa ”hirviö” pääsee kerrankin kertomaan tarinansa omin sanoin. Kirja yhdistelee jännällä tavalla kauhufantasiaa, folklorea ja ritariromantiikkaa. Teoksen villi tunnelma tuo mieleen aikuisille kirjoitetun version Liisa Ihmemaassa -tarinasta. Saarnan äiti, paronitar, on hirmuhallitsijana ilmetty herttakuningatar.

Wiswell ei pyri purkamaan tarinassaan hirviömyyttiä. Ihmissilmin Shesheshen todella on hirviömäinen. Hän syö ihmisiä ja nauttii siitä kovasti. Samalla hän kuitenkin janoaa hellyyttä ja yhteyttä, ja haluaa ymmärtää muita lajeja. Hän ei siis ole mikään murhanhimoinen tappaja. Hän vain yrittää selviytyä maailmassa omalla tavallaan.

Romaanin ihastuttava queer-sydän on Sheshenin ja Saarnan suhde, jossa ilmenee kaikki hyvä, paha, kaunis ja ruma, mitä tiedämme rakastumisen elämässä aiheuttavan. Kirjassa on niin paljon tasoja, että se on oikea lajityyppien rysäys täynnä romantiikkaa, kehokauhua ja mustaa komediaa.

Shesheshenin havainnot ihmisistä ovat hillittömiä, ja hänen tapansa tarkkailla muita muistuttaa neurodivergentistä tavasta lukea sosiaalisia tilanteita. Romaani ei kuitenkaan tee neurodivergenssistä mitään metaforaa hirviöydelle, vaan herättelee lukijaa miettimään näkökulman merkitystä. Hirviöitä kirjassa nimittäin riittää, puolin ja toisin, joka lajissa.

Kirja esittää useita kiinnostavia kysymyksiä, kuten kuka saa määritellä hirviön. Tai voiko kahden olennon välinen rakkaus onnistua, jos heidän biologiansa on lähtökohtaisesti yhteensopimaton?

Romaani on yhtä aikaa hauska sekä hirvittävän julma. Wiswell on itse neurodivergentti ja vammainen, joten ei ole yllättävää, että hän osaa kirjoittaa näin uskottavia ja moniulotteisia hahmoja.

Englanniksi vuonna 2024 ilmestynyt Sinusta teen pesäni oli Wiswellin kansainvälinen läpimurto, ja teos on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja. Varsin ansaitusti, sillä onhan tämä uskomattoman hieno ja värikäs esikoisromaani siitä, kuinka jokainen elävä olento vain yrittää selviytyä omilla ehdoillaan.

Melina Marras

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/26.