Elokuvat – Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

NightVisions19otsWEB

Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

Piippolan vaarilla oli talo, mutta meillä genre-elokuvien ystävillä on Maximum Halloween. Night Visions -filmifestivaali jyrää siis Helsingin litteäksi 20.–24. marraskuuta. Eikä elämä voisi olla enää tätä ihanampaa!

Kahdesti vuodessa järjestettävä NV-festivaali tarjoilee nyt yli 40 leffan kattauksen uutta ja vanhaa, kauhua ja scifiä, dokumentteja ja tykitystä. Elokuvien ohessa luvassa on monenmoista oheisohjelmaa sekä nimekkäitä tekijävieraita. Koko touhun ydin ovat silti filmit, joista moni nähdään nyt ensimmäisen – tai jopa ainoan – kerran suomalaisilla valkokankailla.

Erityisesti dokumenttien saralla nyt ollaan pimeyden kiehtovimmassa ytimessä.

Tähän tärppilistaan olen koonnut Night Visions -festarin laajasta tarjonnasta itseäni eniten kiinnostavat uutuudet sekä muutaman takuuvarman vanhan viihdyttäjän.

Kolmetoista pakkonakkia ja nakkipakkoa!

BloodMachinesWEB

Uutta lihaa

Blood Machines (2019)
Seth Ickermanin Blood Machines on eräänlaista jatkoa parin vuoden takaiselle Turbo Killer -musiikkivideolle. Teoksen järjellisyydestä on paha arvata ennalta yhtään mitään, mutta surrealistisen huikeaa visuaalista tieteisilotulitusta on takuulla tarjolla.

First Love (Hatsukoi, 2019)
Takashi Miike on Japanin villein ja värikkäin ohjaajasuuruus. First Love -leffassa hän palaa jälleen päättömän väkivaltaisten gangsteritarinoiden pariin. Luvassa liioiteltuja hahmoja, hurttia huumoria ja näyttävää toimintaa. Uuh ja aah!

Parasite (2019)
Eteläkorealaisen Bong Joon-hon Parasite voitti Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -pääpalkinnon viime toukokuussa. Sittemmin filmi on menestynyt hyvin myös mm. Yhdysvalloissa. Mutta onko paranoidi leffa kauhua, jännitystä vaiko jotain ihan muuta?

Synchronic (2019)
Justin Bensonin ja Aaron Moorheadin leffassa seurataan ambulanssilla kurvailevien ensihoitajien elämää – jonka repivät riekaleiksi kuolemat, jotka kytkeytyvät outoja oireita aiheuttavaan huumeeseen. Scifi-teemat yhtyvät kauhun ja trillereiden kuvastoon.

Why Don’t You Just Die! (Papa, sdokhni, 2018)
Kirill Sokolovin leffaa on kuvattu hyperenergiseksi toimintapaukuksi, joka tykittää kankaille mustaa huumoria, yllättäviä käänteitä ja rutkasti väkivaltaa. Pakkohan se on tsekata pitävätkö ennakkokehut paikkansa.

AlAdamsonWEB

Dokumenttikauhua

Blood & Flesh: The Reel Life and Ghastly Death of Al Adamson (2019)
Al Adamson ohjasi aikoinaan useita eksploitaatiohalpiksia, joiden maine on yhtä legendaarinen kuin Ed Woodin tuotannolla. Tämän dokumentin sanotaan ottavan haltuunsa sekä ohjaajan värikkään elämän ja että erikoisen kuoleman.

Deodato Holocaust (2019)
Ruggero Deodaton nimi on painunut lähtemättömästi kaikkien genreleffafanien sydämiin. Niinpä ohjaajamestarin haastatteluihin pohjaava dokumentti on festareiden ehdotonta must-osastoa.

Fulci for Fake (2019)
Jos tarjolla on kauhumaestro Lucio Fulcin elämäkertaelokuva, sitä ei jätä väliin edes betelgeuselainen lapamato! Fulci oli jumala ja tämä dokumentti täytyy nähdä. ’Nuff said.

BarbariansWEB

Vanhat timantit

2019: After The Fall of New York (1983)
Italialaiset sen osaavat! Nimittäin tehdä hurmeisen kahjoja elokuvia ydintuhon jälkeisestä maailmasta. Tällä kertaa asialla on Sergio Martino ja lopputulos niin ihanan douppi, ettei mitään rajaa.

The Barbarians (1987)
Kuinka päihittää Arskan Conan-lihakset? No tietenkin palkkaamalla elokuvan pääosaan öljyisiä lihaskimppujaan esittävät Barbaarikaksoset! Ruggero Deodaton ohjaama The Barbarians on genrensä vinkeintä ja hersyvintä tuotantoa.

The Hidden (1987)
Jack Sholder ohjaama The Hidden on kasari-scifin klassikoita. Vinha ja vauhdikas tappajajahti, joka viihdyttää kerta toisensa jälkeen. Mukana kinkkisissä kuvioissa häärii myös Kyle ”Twin Peaks” MacLachlan.

The Strange Vice of Mrs. Wardh (1971)
Ohjaaja Sergio Martino lukeutuu italialaisen giallo-genren uranuurtajiin. The Strange Vicessa esiintyvätkin kaikki alan perusainekset: mustahanskainen partaveistä heiluttava tappaja, vähäpukeiset naiskaunottaret sekä todelliselle kiemuralle vääntyvät juonitvistit. Jess!

Torso (1973)
Ei missään mielessä Sergio Martinon paras leffa, mutta silti kelpo giallo. Paljaan pinnan puolesta Torso tavoittaa kaupalliskastin giallo-filmeihin vaadittavan kiintiön. Myös trauma, josta murhaajan teot juontavat, on juuri oikealla tavalla pöljä.

Code8WEB

Bubbling under

Alone in the Dark
Antrum: The Deadliest Film Ever Made
Bliss
Code 8
Satanic Panic

Ja sitten ei muuta kuin elokuviin!

Toni Jerrman

SatanicPanicWEB

Kirjat – Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni

AlataloIkuisestiSiskoniWEB

Katri Alatalo
Ikuisesti, siskoni
Gummerus

Uudella romaanillaan Katri Alatalo vahvistaa asemiaan kotimaisen eeppisen fantasian luotettavana kameleonttina, joka istuttaa kerrontansa oivasti kulloiseenkin ympäristöön. Siinä missä edellinen romaani, Käärmeiden kaupunki, sijoittui Tuhannen ja yhden yön saduista vaikutteita saaneeseen paahteiseen aavikkomaisemaan, ammentaa uusin teos kelttiläisistä myyteistä ja Skotlannin historiasta.

Caitriona, Cat, kasvaa pikkusiskonsa ja vanhempiensa kanssa lähellä tammilehtoa ja sen sopukoissa piileviä unohdettuja kivipaaseja. Kohtaaminen kiertävän druidin kanssa saa jotain heräämään siskoksissa. Kun kutsumustaan etsivä, omapäinen Cat sitten ymmärtämättömyyttään ja kapinallisuuttaan tekee kohtalokkaan virheen, joutuu viaton pikkusisko maksamaan erheen hinnan. Seuraa jumalten kirous, ja kuolematon Cat jää yksin etsimään lunastustaan.

Romaanin kerronta seuraa Catin tarinaa kahdessa aikatasossa: lapsuudessa ja kertomuksen nykyhetkessä. Cat on ainoa näkökulmahenkilö, mikä korostaa osuvasti hänen syyllisyydestään nousevaa ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä.

Alatalon sanankäyttö on satunnaisia pieniä tyylirikkoja lukuunottamatta kauniisti virtaavaa ja aisteihin vetoavaa. Lukija näkee niin sammaloituneet kivet kuin veriset taistelutantereet, haistaa meren suolan ja maatuneet lehdet.

Teemat punoutuvat sisaruudesta, vastuusta ja menneisyyden painosta. Cat ei voi korvata sisartaan muttei osaa asettua olemaan oma itsensäkään. Ilman sovitusta Cat jää kiertämään kehää: kaikki, millä on merkitystä, liittyy toisiin ihmisiin, mutta hänen oma salaisuutensa erottaa hänet muista yhä uudestaan. Kun ajan armoton virta tarjoaa uuden mahdollisuuden, pelkää Cat pilaavansa senkin. Kuin kerrannaislaineina myös moni sivuhenkilö on kiinni sukunsa menneisyydessä, joko toistaen tai uhmaten sitä.

Teoksessa on myyttistä kansansatumaisuutta, mikä nostaa sen fantasiassa usein toistettujen perinteisten kasvutarinoiden yläpuolelle. Cat häilyy apatian, uhman, joskus toiveikkuudenkin välillä, vuoroin kiroaa kohtaloaan ja alistuu sille. Lukijaa toki paikoin ärsyttää, ettei Cat tunnu oppivan ajan kulusta mitään – mutta siinä Catin traagisuuden ydin piileekin.

Ikuisesti, siskoni viehättää viipyilevyydessään, esteettisyydessään ja ajattomassa tunnelmassaan. Se sopii hyvin niin aikuiseen makuun kuin myöhäisteini-ikäisillekin lukijoille.

Lisäksi romaani osoittaa Alatalon kypsyneen kirjailijana. Ikuisesti, siskoni on Käärmeiden kaupunkia eheämpi ja yhtenäisempi niin tyylillisesti kuin rakenteeltaankin. Juuri tämänkaltaiset romaanit laajentavat myös valtayleisön käsitystä fantasiagenrestä ja sen mahdollisuuksista.

Kaisa Ranta

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.