Uutiset – Worldcon 75 & Tähtivaeltaja 2/17

Worldcon2017WEB

Worldcon 75

No nyt on pää kiertoradalla Saturnuksen tuolla puolen. Millään muilla sanoilla ei voi kuvata sitä innostusta, että Helsingin Worldconiin on aikaa enää hitusen päälle kuukausi. Maailman merkittävin tieteiskulttuuritapahtuma saapuu Suomeen! Tämän saavutuksen ihmeellisyyttä eivät riitä kuvaamaan edes huutomerkkiarmadat.

Näin ainutlaatuista scifi-juhlaa ei kannata jättää väliin mistään hinnasta, jottei asiaa joudu katumaan koko loppuelämäänsä.

Jos kyseessä on ensimmäinen Worldconisi, osallistuminen on myös älyttömän halpaa, eli vain 95 euroa! Ja sillä saa viisi scifin ja fantasian täyteistä päivää, jotka tarjoilevat niin paljon messevää ohjelmaa, ettei mitään rajaa. Sekä pääsee näkemään uskomattoman määrän huippukirjailijoita esiintymässä mielenkiintoisissa ohjelmanumeroissa.

Tarjolla on nyt myös päivälippuja, jos rahkeet eivät riitä viiden päivän scifi-juhlaan tai saapuu paikalle kauempaa ja ehtii pistäytyä paikalla vain päivän tai parin ajan.

Jo etukäteen kannattaa myös tutustua conin julkaisemiin Progress Reporteihin, jotka ovat ladattavissa ilmaiseksi PDF-muodossa. Niistä löytyy paljon infoa sekä itse tapahtumasta että sen kunniavieraista. Vallan muikea on myös numeroissa 2 ja 3 julkaistu Suomen sf-fandomin lyhyt historiikki – varsinkin ykkösjakson kuvitukset hehkuvat mainiota ajan patinaa!

Mikäli olet jo maksanut Worldconin osallistumismaksun, muista myös osallistua äänestykseen, jossa valitaan tulevat Hugo-voittajat. Tällä kertaa ehdokaslistoilta löytyy jopa kaksi suomalaista – molemmat fantaiteilija-kategoriasta.

Vesa Lehtimäki tunnetaan tunnelmallisista Lego Star Wars -valokuvistaan. Ninni Aalto on puolestaan pitkän linjan kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, jonka töitä on nähty sekä Tähtivaeltajan sisäsivuilla että numeron 4/11 kannessa.

Vain äänestämällä voit vaikuttaa!

Tulevaa Worldconia juhlistetaan uusimmassa Tähtivaeltaja-lehdessä tapahtuman yhdeksi kirjailijakunniavieraaksi saapuvan Nalo Hopkinson muikealla Vanhasta tottumuksesta -novellilla. Sen suomennoksesta vastaa useita merkkiteoksia kääntänyt Kristiina Drews. Hopkinsoniin voi tutustua myös Tähtivaeltajan numeroissa 3/02 ja 2/11, joista löytyy niin novellisuomennoksia, laaja esittelyartikkeli kuin mainio haastattelukin.

Muihin Worldconin ulkomaalaisiin kunniavieraisiin on tartuttu Tähtivaeltajissa 2/93 ja 1/96 (Walter Jon Williams), 3/14 (toastmistress Karen Lord) ja 2/16 (John-Henri Holmberg). Johanna Sinisalo on puolestaan esiintynyt Tähtivaeltajan sivuilla monen monituista kertaa – viimeisen parinkymmenen vuoden aikana vaikkapa numeroissa 4/98, 4/04, 3/05, 2/12 ja 3/12.

Kattava valikoima vanhoja Tähtivaeltajia on tarjolla sekä Worldcon-festivaaleilla että Turun Sarjakuvakaupan verkkosivuilla. Eli hyvästä luettavasti ei ihan heti tule pula.

Tähtivaeltaja 2/17

Vastikään ilmestynyt Tähtivaeltaja 2/17 painottuu synkänpuoleiseen grimdark-fantasiaan. Aiheeseen kytkeytyvät laaja artikkeli, useat kirjailijaesittelyt (mm. Joe Abercrombie, Steven Erikson ja R. Scott Bakker) sekä Mark Lawrencen haastattelu ja tunteita soitteleva novelli. Lisäksi ihan ikiomassa artikkelissaan pohditaan syitä grimdark-mestari George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarjan maailmanlaajuiselle suosiolle.

Vuonna 2003 Martin tuskaili Tähtivaeltajan haastattelussa, kuinka Tulen ja jään laulun valmistumiseen saattaisi mennä vielä neljä tai viisi vuotta. Näin jälkikäteen voi todeta, että arvio oli vähintäänkin optimistinen.

Samaisessa Tähtivaeltajassa lukijoita ilahduttivat myös Martinin uran alkupuolta esittelevä artikkeli ja novellisuomennos. Herran tekstiä löytyy lisäksi numerosta 1/10, jossa on julkaistu hänen Finncon 09 -tapahtumassa pitämänsä kunniavieraspuhe.

Entä mitä uudessa Tähtivaeltajassa on muuta kuin grimdarkkia ja Nalo Hopkinsonia? No ainakin Petri Hiltusen Keinomaailma-palsta, Kimmo Lehtosen avaruus-Kutzpah, Tuomas Koivurinteen Jättiläisten maa -sarjakuva, uusin Napalm-jakso sekä paljon kirja-, sarjakuva- ja elokuva-arvosteluja.

Ja sitten kun Worldconista on joskus toivuttu, odotuslistalle asettuvat muun muassa 30-vuotisjuhliaan viettävä Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaali, kotimaisen Rendel-supersankarileffan syyskuinen ensi-ilta, ensi vuoden helmikuussa maailmankaikkeuden valloittava Iron Sky: The Coming Race -elokuva sekä Turussa heinäkuussa 2018 järjestettävä Finncon, jonka kunniavieraana loistaa vastikään Tähtivaeltaja-palkinnolla kukitettu Lauren Beukes (ks. Tähtivaeltaja 3/13).

Tieteisfandom on silkkaa parhautta!

Toni Jerrman

TV217kansiWEB

Elokuvat – The Mummy

TheMummyJulisteWEB

The Mummy

Elokuvayleisö tutustui Universal-firman monsterikaartiin 1930–1950-luvuilla. Valkokankailla nähtiin lukuisia leffoja, joissa katsojia kauhistuttivat mm. Dracula, Frankensteinin hirviö, muumio ja ihmissusi. Väliin hahmot esiintyivät jopa samoissa filmeissä.

Nyt Universal on päättänyt herättää hirviökatraansa henkiin Dark Universe -otsakkeen alla. Luvassa on elokuvia niin Frankensteinin morsiamesta, Mustan laguunin hirviöstä, näkymättömästä miehestä kuin Draculastakin. Koko touhun innoittajana on toiminut Marvelin yhteiseen todellisuuteen sijoittuvien supersankarielokuvasarjojen suursuosio.

Tumman maailmankaikkeuden ensilaukan tarjoilee Alex Kurtzmanin ohjaama The Mummy. Se ei enteile hyvää Universalin suurprojektille.

TheMummy2WEB

Tom Cruisen esittämä Nick Morton on nk. rakastettava renttu. Vaaroista piittaamatta vaikeuksien keskelle syöksyvä hymynaama heittää hauskaa läppää ja hurmaa naisia – samalla kun käyttää näitä hyväkseen. Yhdysvaltain armeijaa hän kohtelee omana käsikassaranaan. Herran Irakiin suuntautuvat tiedusteluretket ovat pelkkä savuverho, jonka turvin hän etsii muinaisaarteita mustan pörssin markkinoille.

Sisimmässään miehen sydän on kuitenkin puhdasta kultaa, ja hän on aina valmis uhraamaan oman henkensä muiden puolesta. Sankariteot hän toki kuittaa ironisella vähättelyllä, kuten viileän kollin imagoon kuuluu.

Itse juoni lähtee liikkeelle, kun Pohjois-Irakista löytyy outo egyptiläishauta, jonka uumeniin on vangittu historiankirjoista poispyyhitty prinsessa Ahmanet (Sofia Boutelle). Nainen on aikoinaan tehnyt sopimuksen kuoleman jumalan, Sethin, kanssa.

TheMummy1WEB

Vankilastaan yllättävän helposti vapautettu Ahmanet valitsee Nick Mortonin väyläksi, jonka kautta Sethin tulisi astua ihmisten ilmoille. Maailmanvaltaa havitellessaan Ahmanet imee ihmistä elinvoiman ja muuttaa nämä parilla potkulla hajoaviksi zombieiksi. Käytännössä hän on kuitenkin pelkkä sivuhenkilö omassa elokuvassaan.

Filmi esittelee myös tohtori Henry Jekyllin (Russell Crowe) epäuskottavasti johtaman salaseuran, jonka tehtävänä on suojella maailmaa yliluonnollisilta hirviöiltä. Kuvioissa pyörivät lisäksi Mortonin charmiin lankeava arkeologi Annabelle Wallis (Jenny Halsey) sekä hupsu rikoskumppani Jake Johnson (Chris Vail), jolle on varattu samankaltainen rooli kuin An American Werewolf in London -leffan (1981) päähenkilön parhaalle kaverille.

TheMummy3WEB

Cruisen kukkoilua jaksaa jonkin aikaa, ja leffan alkupuolelle on eksynyt pari ihan toimivaa kohtausta. Tarinan edetessä kokonaisuus hajoaa kuitenkin turhiin tappeluihin ja tapahtumaköyhiin selittelyihin. Kunnon juonikuvio puuttuu ja kuolleena syntyneet ideat valtaavat yhä enemmän alaa. Lopulta käteen jää muodoton möntti sekavia aineksia, joista ei jaksaisi innostua edes viisituhatta vuotta haudassaan maannut muumio.

Stephen Sommersin vuonna 1999 ohjaama The Mummy ei missään mielessä ole maailmankaikkeuden paras elokuva, mutta kyllä sitä tulee kovasti ikävä tätä kruisailua seuratessa. Alan Mooren ja Kevin O’Neillin Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga -sarjakuvista nyt puhumattakaan.

Toni Jerrman – 2 tähteä

TheMummy4WEB

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon 2017 ehdokkaat julkistettu

Tahtifantasia2017ehdokkaatWEB

Tähtifantasia-ehdokkaat 2017

Helsingin Science Fiction Seura ry. jakaa vuosittain Tähtifantasia-palkinnon parhaalle suomennetulle fantasiakirjalle. Vuoden 2016 käännösteoksista asiantuntijaraati on valinnut palkintoehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa.

Joe Abercrombie: Halki puolen maailman (Jalava, suom. Mika Kivimäki) – ”Uudenaikaisen seikkailufantasian kruunaamaton mestari hallitsee vetävän juonenkuljetuksen, lukijalle läheisiksi tulevien henkilöhahmojen luomisen sekä karujen opetusten kertomisen.”

Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, suom. Tytti Viinikainen) – ”Säväyttävässä urbaanifantasiassa eteläafrikkalainen magia ja henkieläimet yhdistyvät selviytymistarinaan kaunistelemattomasti kuvatussa nykytodellisuudessa.”

Francis Marion Crawford: Ajattomat aaveet (Vaskikirjat, suom. Laura Nieminen ja Johanna Vainikainen) – ”Kauhunovellikokoelma sisältää vivahteikkaasti suomennettuja, vahvatunnelmaisia klassikkotarinoita aaveiden ja makaaberin ystäville.”

Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, suom. Helene Bützov) – ”Kaunis, viipyilevä kertomus käyttää keskiaikaisen romanssin taustaa pohdinnalle sodasta, syyllisyydestä, muistista ja rakkaudesta.”

Patrick Ness & Siobhan Dowd: Hirviön kutsu (Tammi, suom. Kaisa Kattelus) – ”Sekä lasten että aikuisten taianomainen tarina käsittelee fantasian keinoin ahdistusta, luopumista ja anteeksiantamisen vaikeutta.”

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, kirjailija ja kustannustoimittaja Anne Leinonen sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Viime vuonna palkinnon voitti Shaun Tanin kuvitettu lyhytnovellikokoelma Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015). Teoksen on suomentanut Jaana Kapari-Jatta.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 2

tahtivaeltajapodcastotsikko

Tähtivaeltaja podcastaa – jo toista kertaa!

Eeppisiin mittoihin paisuvassa toisessa Tähtivaeltaja-podcastissa studiovieraana ja haastateltavana on Aurajoen ihme, kirjailija-scifiaktiivi-bibliofiili Shimo Suntila!

Keskustelu poukkoilee puolelta toiselle ja läpi käydään liuta kiinnostavia aiheita, joista tässä joitain esimerkkejä:

4:58 Valerian-elokuva

15:30 Grimdark! Broken Empire! Sarjakuvat: Goddamned ja Black Road

38:45 Shimo Suntilan haastattelu, puhetta mm. kirjoittamisesta, kustannustoimittamisesta ja bibliofiliasta

01:21:50 Star Trek Voyager -räntti

01:37:00 Sokea suositus: Koston kukkulat

Studioisäntinä Jukka Halme ja Aleksi Kuutio

Mutta suuntaa nyt Soundcloudiin ja pistä Tähtivaeltaja-podcast tilaukseen:

https://soundcloud.com/user-162078287/tahtivaeltaja-podcast-osa-2

Pitäkää kivaa!

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2017 jaettu

BeukesZooCityKansiWEB

Tähtivaeltaja-palkinto 2017

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2016 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan Aula & Con julkaisemalle
LAUREN BEUKESIN romaanille ZOO CITY – ELÄINTEN VALTAKUNTA.
Teoksen on suomentanut Tytti Viinikainen.

Eteläafrikkalaisen Lauren Beukesin Zoo City – Eläinten valtakunta -romaani on vahva ja omintakeinen tieteiskirja. Mielikuvituksellisiin kulisseihin sijoittuva dekkarimainen tarina kertoo niin pakolaisuudesta, muukalaiskammosta kuin kaiken kaupallistumisesta. Samalla värikkäillä roolihahmoilla kansoitettu teos puhuu sovituksesta ja sukupolvelta toiselle siirtyvistä synneistä.

Zoo City – Eläinten valtakunta -kirjan tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtoiseen Etelä-Afrikkaan, Johannesburgin suurkaupunkiin. Romaanin Johannesburg poikkeaa todellisesta siinä, että osalla ihmisistä on seuralaisenaan maaginen eläinkumppani. Eläimellisistä henkilöistä on muodostunut uusi paarialuokka, jota syrjitään ja vainotaan.

Zoo Cityn polarisoitunut yhteiskunta on taitavasti rakennettu ja yhdistelee saumattomasti totta ja tarua. Beukesin urbaani leikkikenttä on huumaava, rappiota ja pintaliitoa hyödyntävä miljöö, joka herää teoksessa poikkeuksellisella tavalla eloon.

Niin kirjan päähenkilö, Zinzi December, kuin teoksen muutkin hahmot ovat monitahoisia ja särmikkäitä – kullakin on omat luonteensa ja motivaationsa. Läpeensä puhtoisia tai mätiä persoonia kirjassa ei esiinny, ainoastaan ihmisiä, jotka yrittävät kukin tavallaan selvitä synkänpuoleisessa ja arvaamattomassa ympäristössä.

Kiehtova, eri mytologioita yhdistelevä henkieläin-idea läpäisee koko romaanin ja kantaa mukanaan syvempiä sovituksen, katumuksen ja sopeutumisen teemoja. Samalla kirja kiinnittää huomiota useisiin vakaviin aiheisiin, kuten sosiaalisiin ongelmiin ja epävakaisiin, konfliktien repimiin yhteiskuntiin.

Beukes on voimakas, omaääninen kirjoittaja. Hänen kielensä on vetävää ja kerronta koukuttavaa. Tytti Viinikaisen suomennos tavoittaa oivallisesti alkuteoksen vimman ja vauhdin.

Zoo City – Eläinten valtakunta on virkistävä tuulahdus maailmasta, joka poikkeaa monin tavoin tieteiskirjallisuutta pitkään hallinneesta angloamerikkalaisesta kulttuurikuvastosta.

Lauren Beukes on vuonna 1976 syntynyt eteläafrikkalainen kirjailija, jolta on aiemmin suomennettu Säkenöivät tytöt -sarjamurhaajaromaani. Hänet nähdään Suomessa ensi vuonna Turussa järjestettävän Finncon 2018 -tapahtuman kunniavieraana.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:

Kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kriitikko Antti Oikarinen.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)