Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 2

tahtivaeltajapodcastotsikko

Tähtivaeltaja podcastaa – jo toista kertaa!

Eeppisiin mittoihin paisuvassa toisessa Tähtivaeltaja-podcastissa studiovieraana ja haastateltavana on Aurajoen ihme, kirjailija-scifiaktiivi-bibliofiili Shimo Suntila!

Keskustelu poukkoilee puolelta toiselle ja läpi käydään liuta kiinnostavia aiheita, joista tässä joitain esimerkkejä:

4:58 Valerian-elokuva

15:30 Grimdark! Broken Empire! Sarjakuvat: Goddamned ja Black Road

38:45 Shimo Suntilan haastattelu, puhetta mm. kirjoittamisesta, kustannustoimittamisesta ja bibliofiliasta

01:21:50 Star Trek Voyager -räntti

01:37:00 Sokea suositus: Koston kukkulat

Studioisäntinä Jukka Halme ja Aleksi Kuutio

Mutta suuntaa nyt Soundcloudiin ja pistä Tähtivaeltaja-podcast tilaukseen:

https://soundcloud.com/user-162078287/tahtivaeltaja-podcast-osa-2

Pitäkää kivaa!

3 thoughts on “Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 2

  1. Oli kyllä taas rattoisa podcast. Herrojen Kuutio ja Halme rupattelua kuuntelisi semmoisenaankin, mutta studiovieras Shimo toi soppaan mukavan ja erinomaisen toimivan lisämausteen!

    Teknisesti ihan OK, tosin sitä ensimmäistä Kuution nauhoituksesta poisputoamista olisi voinut leikata vähän raskaammalla kädellä. Tuntui tosi oudolta kuunnella pelkkää tietokoneen näppäimistön naksutusta se pikkuinen aika, jota sitä kesti.

    KYSYMYS: Tuli mieleeni kun keskustelitte Grimdarkista ja pohditte kotimaisia alan teoksia, että kuuluuko Grimdarkiin olennaisena osana väkivallalla mässäily? Pohdin vaan, että jos synkkä tunnelma, väkivalta ja väkivallan ainainen uhka riittävät Grimdarkin leimaan, niin eikö esimerkiksi Maria Turtschaninoffin viimeisin romaani, eli ”Naondel”, tällöin täytä Grimdarkin tunnusmerkit. En kyllä itse olisi lähtenyt Grimdark-leimaa ”Naondeliin” lyömään, mutta omasta mielestäni se kyllä on yksi painostavimmista ja synkimmistä kotimaisista fantasiaromaaneista aikoihin. MUTTA, synkkyydestään huolimatta ”Naondelissa” on hitunen toivoa ja roppakaupalla yhteiskunnan ja oman elämän painostavuutta vastaan potkimista, joten jos Grimdarkiin myös ehdottomasti kuuluu lohduttomuus ja pahan maailman kaavoihin kangistuminen, niin silloin ”Naondel” ei missään nimessä ole Grimdarkia.

    IHAN TOINEN JUTTU: Olette näköjään unohtaneet lisätä tänne podcastin ”sisällysluetteloon” linkin keskustelussa mainitsemaanne Atorox-ehdokaslomakkeeseen. Tietoa Atorox-palkinnosta ja linkki siihen lomakkeeseen, jolla voi ehdottaa hyviä novelleja mukaan kisaamaan Atoroxista on osoitteessa tsfs.fi/?toiminta/atorox.html

    Mutta juu, suuret kiitokset tämänkertaisesta jaksosta ja innolla odotan jo seuraavaa!

    Tykkää

  2. Tervehdys, oi kuuntelijamme! Kiitokset siitä, että olet a) pitänyt nauhoituksesta ja b) kokenut tarpeelliseksi antaa palautetta. Molempia arvostetaan isosti.

    Voin paljastaa sen verran tämän kyseisen nauhoituksen sielunelämästä, että meillä oli ns. kohtuullisen runsaasti tekemistä sen kanssa, että tämä ylipäänsä saatiin tehtyä. Jossain Nevan aalloilla seilaa tämän podcastin ensimmäinen nauhoitus, joka ei kerta kaikkiaan suostunut onnistumaan, joten totesimme helpommaksi sen,että teemme koko homma uudemman kerran. Silloinkin tosin FSB tai joku muu tiedustelupalvelu koki tarpeelliseksi olla linjoilla häiritsemässä juhlavaa tapahtumaa. Lopputulos on siis teknisten vaikeuksien kautta voittoon saatettu.

    Grimdarkin tarkemmasta määritelmästä sopii lukea koht’sillään ilmaantuvasta Tähtivaeltajasta, jossa on toistakymmentä sivua asiaa ilmiöstä. Naondelia lukematta en uskalla sanoa juutajaata, mutta rohkenen epäillä. Aivan kaikki hyvät kirjat eivät kuitenkaan lie grimdarkia. 🙂

    Kiitokset linkistä! Unhoitus oli tahaton, mutta siitä pyritään ottamaan oppia seuraavien podcastien varalta. Jos kerran linbkki tuodaan esille, niin kyllähän sen nyt pitäisi siihen oheistukseen saada.

    Ole hyvä, Ben! On muuten mahdollista, että seuraavaa nauhoitusta ei tarvitse odottaa aivan yhtä kauan kuin tätä viimeisintä…

    Tykkää

  3. Arvon Ben,

    Kiitos positiivisesta ja rakentavasta palautteesta. Kollega Halme tuossa jo vastasikin tärkeimpiin kysymyksiin, mutta kommentoidaan vielä tätä kohtaa:

    ”Pohdin vaan, että jos synkkä tunnelma, väkivalta ja väkivallan ainainen uhka riittävät Grimdarkin leimaan, niin eikö esimerkiksi Maria Turtschaninoffin viimeisin romaani, eli ”Naondel”, tällöin täytä Grimdarkin tunnusmerkit. En kyllä itse olisi lähtenyt Grimdark-leimaa ”Naondeliin” lyömään, mutta omasta mielestäni se kyllä on yksi painostavimmista ja synkimmistä kotimaisista fantasiaromaaneista aikoihin.”

    Niin. Tässähän pääsi nyt käymään niin, että oma käsitykseni grimdarkista ehti muuttua jonkin verran sen jälkeen, kun podcastaus oli tehty, ja sen huomaakin lehdessä olevasta grimdark-artikkelista ja myös sen kylkiäisenä olevasta Mark Lawrencen artikkelista. Genren määrittely on hankalaa, sillä kirjallisuuskommentaattoreilla on yhä vähän ristiriitaisia näkemyksiä asiasta. Ja sitten ehdoin tahdoin yritetään tehdä myös eroa ”raadollisen fantasian” (gritty fantasy) ja grimdarkin välille. Vaikea sanoa, missä ero kulkee.

    Mutta lyhyt vastaukseni on siis: grimdarkia määrittävät mieluummin maailman lohduttomuus, raadollisuus ja musta huumori kuin raaka väkivalta tai sen uhka. Grimdarkia voi myös ajatella perinteisen tolkienilaisen fantasian antiteesina.

    – –

    Mitä tulee gainitasoihin, niin harjoitellaan. Kyllä ne saadaan kohdilleen, nyt kun vihdoin alan päästä kärryille Cubasen saloista.

    Aleksi

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s