Month: toukokuu 2018

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2018 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , ,

SaxellTuomiopaivanKaravaaniWEB

Tiivistelmä:

Tähtivaeltaja-palkinto Jani Saxellille!

Jani Saxellin Tuomiopäivän karavaani -romaani (WSOY) on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon vuoden 2017 parhaana suomeksi julkaistuna tieteiskirjana.

Asiantuntijaraadin mukaan Tuomiopäivän karavaani on monumentaalinen romaani Euroopan menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Monisäikeinen kokonaisuus, joka maalailee kuvakudoksen kaltaisella laveudella vaikuttavaa kuvaa Euroopan kohtalonhetkistä. Samalla kyseessä on omintakeinen yhdistelmä vahvoja scifi-elementtejä ja aitoja historiallisia kipupisteitä.

”Käsissä on merkittävä inhimillisyyden ja yleisen oikeudenmukaisuuden puolustuspuhe”, raati toteaa.

Tähtivaeltaja-palkinnon yli 30-vuotisen historian aikana kotimainen kirjailija on voittanut kisan vain viisi kertaa aiemmin.

Koko tiedote:

Tähtivaeltaja-palkinto 2018

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2017 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan WSOY:n julkaisemalle
JANI SAXELLIN romaanille TUOMIOPÄIVÄN KARAVAANI.

Tuomiopäivän karavaani on monumentaalinen romaani Euroopan menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Teoksen kunnianhimoisena pyrkimyksenä on kommentoida kokonaisen maanosan tapahtumia ja kohtaloita. Samalla kyseessä on omintakeinen yhdistelmä vahvoja scifi-elementtejä ja aitoja historiallisia kipupisteitä.

Kirja on osa Saxellin Unenpäästäjä Florian -jatkumoa, jossa tieteistoiminnan ohella kartoitetaan Balkanin historiaa satojen vuosien ajalta. Teos toimii mainiosti myös ilman edeltävien osien tuntemusta.

Romaanin päätarinassa Florian etsii kadonnutta poikaansa, Flaviusta. Flavius on noussut mystisen järjestön, Euroopan tiedostamattomassa ja yöpuolella elävän valtion painajaispääministeriksi. Hän potee raivoa Euroopan päättäjiä kohtaan tuhotussa Sarajevossa vietetyn lapsuutensa vuoksi. Flavius haluaa kostaa kansansa kokemat vääryydet psyykkisiä kykyjä omaavien hylkiöiden avulla.

Tuomiopäivän karavaani on monisäikeinen kokonaisuus, joka maalailee kuvakudoksen kaltaisella laveudella vaikuttavaa kuvaa Euroopan kohtalonhetkistä. Tilaa saa erityisesti Sarajevon siviilien elämä sodan ruhjomassa kaupungissa. Ihmiskohtalot heräävät eloon kaikessa satuttavuudessaan, jotta vastaavien murhenäytelmien ei tarvitsisi enää toistua.

Saxellin tekstissä on paatosta ja vyörytystä, pieniä kielellisiä helmiä ja suorastaan sinfonista syvyyttä. Teoksen eri päämäärien joukossa juonenkuljetus on vain yksi monista. Keskeisiksi teemoiksi nousevat viattomien kärsimys sekä ihmisten sinnikkyys ja yritteliäisyys liki mahdottomissa olosuhteissa.

Tuomiopäivän karavaani on todellinen voimainponnistus, uhkarohkea teemojen ja tyylilajien yhdistelmä, jollaiseen vain harva kirjailija kykenee. Historialliset tosiseikat muodostavat vankat tukipuut, joiden varaan rakentuu sekä hengästyttävän rikas balkanilaisen elämänmenon kuvaus että terävä nyky-Euroopan, Suomen ja jopa maailmanpolitiikan kommentaari. Puhumattakaan kirjan loppujakson teknotrillerien ja kyberpunkin sävyissä kulkevista visioista eksopukuineen ja psykokineettisine voimineen.

Käsissä on merkittävä inhimillisyyden ja yleisen oikeudenmukaisuuden puolustuspuhe.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:

Kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kriitikko Antti Oikarinen.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Elokuvat – Deadpool 2

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

Deadpool2JulisteWEB

Huom! Jätäthän arvostelun väliin, mikäli kartat kaiken sorttisia juonipaljastuksia. Jatka siis lukemista omalla vastuullasi.

Deadpool 2

Ensimmäinen Deadpool-leffa oli raikas tuulahdus, joka kiskoi alushousuistaan paikoin hyvinkin räävitöntä huumoria. Piikkejä lennätettiin supersankarigenren kliseistä ja kaikesta muusta, mikä tekijöitä sattui huvittamaan. Filmin nähtyään jäi silti kaipaamaan vielä rohkeampaa irrottelua.

Tähän tarjoutuikin tilaisuus, sillä leffa menestyi niin hyvin, että jatko-osan valmistuminen oli taattu. Valitettavasti pääosaa esittävä Ryan Reynolds ja ohjaaja David Leitch päättivät viedä Deadpool 2:n aivan päinvastaiseen suuntaan. Niinpä tarjolla on laimennettu versio esikoisbileistä tutuista elementeistä. Alkuteoksen innovatiivisimmat ideat ovat kadonneet kuin pieru trikoisiin, vitsit ovat selvästi kehnompia ja kaiken taustalla kulkeva tarina entistäkin sentimentaalisempi. Ykkösosan hulluimpien komediakierteiden tasolle ylletään vain hetkittäin.

_DSF9279.RAF

Wade ”Deadpool” Wilsonin (Reynolds) elämä rusahtaa pipareiksi, kun hänen tyttöystävänsä Vanessa (Morena ”Inara” Baccarin) kuolee. Herra rypee epätoivon alhossa, kusee alleen ja yrittää itsemurhaa. Mutta mikäpä rakastettavan kusipäisen suunsoittajan tappaisi.

Sitten tapahtuu kaikkea ei kovinkaan mielenkiintoista. Lopulta Wade tajuaa, että saavuttaakseen moraalisen pelastuksensa hänen pitää käännyttää nuori superpahiksen alku takaisin kaidalle tielle. Tämä ei onnistu kuitenkaan yksin, joten Deadpool kasaa ympärilleen oman sankariköörin. Siihen kuuluvat onnellisten tähtien alla syntynyt Domino (Zazie Beetz) sekä kasa muita vinkeitä veikkosia. Tämän X-Force-tiimin kohtalosta leivotaan leffan onnistuneinta huumoria.

_DSF8224.RAF

Mukana kuvioissa häärivät myös mm. viime leffasta tutut Kolossi ja Negasonic Teenage Warhead (Brianna Hildebrand) sekä uusina hahmoina aikamatkaileva Cable (Josh ”Thanos” Brolin) ja japanilainen silmänkarkki Yukio (Shioli Kutsuna). Cable on tuttu hahmo kaikille mutanttisarjakuvien ystäville, ja kivikasvoinen Brolin on onnistunut valinta hahmon näyttelijäksi. Kovin ihmeellistä roolia hänelle ei silti ole suotu.

Leffassa on runsaasti hauskoja päättömyyksiä sekä aikaan sidottuja populaarikulttuurivitsejä. Suurelta osin ne jäävät kuitenkin taistelukohtausten jalkoihin. Kokonaisuus sisältää huomattavasti edellistä osaa enemmän geneeristä mättöä ja tunteilevaa huttua – kun oikeasti lisää olisi kaivattu ilkeää moottoriturpasäksätystä ja silkkaa mielipuolisuutta.

Onhan tämä kovin ikävä plöts. Kaivan aivojani tikulla ja kiroilen!

Toni Jerrman – 2 tähteä

_DSF0340.RAF

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, osa 4

tonitahtivaeltaja Podcastit, Yleinen , , ,

Yhdysvaltalainen science fiction -kirjailija ja tiedemies David Brin (s. 1950) vieraili Helsingissä 20. maaliskuuta ja esiintyi Tähtivaeltajaillassa. Kaikki eivät kuitenkaan päässeet paikalle, mutta ei hätää, nyt Brinin haastattelu panimoravintola Bruuverissa on saatavilla kätevästi Tähtivaeltaja-podcastina.

David Brinin töitä on palkittu Hugo-, Locus-, Campbell- ja Nebula-palkinnoilla ja niihin kuuluu romaaneja (useasti palkittu Uplift-sarja sekä Kevin Costner -elokuvaksikin sovitettu Postman), novelleja sekä sarjakuva- ja pelikäsikirjoituksia.

Hän on myös julkaissut useita tieteellisiä kirjoja (Transparent Society) ja artikkeleita, jotka käsittelevät muun muassa astrofysiikkaa ja teknologian käyttöön liittyvää etiikkaa. Hän on toiminut myös NASA:n neuvonantajana.

Briniä haastatteli Kimmo Lehtonen.

Käykää pöytään!

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon 2018 ehdokkaat julkistettu

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , , , , , , , , ,

Tahtifantasia2018ehdokkaat

Tähtifantasia-ehdokkaat 2018

Helsingin Science Fiction Seura ry. jakaa vuosittain Tähtifantasia-palkinnon parhaalle suomennetulle fantasiakirjalle. Vuoden 2017 käännösteoksista asiantuntijaraati on valinnut palkintoehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa.

• Eka Kurniawan: Kauneus on kirous (Gummerus, suom. Jaana Kapari-Jatta) – Sadan vuoden yksinäisyyden kaltainen kronikka, joka tarjoaa kurkistuksen Indonesian kansanperinteeseen. Teoksessa on runsaasti huumoria, elämänviisautta ja taiten rakennettuja henkilöhahmoja.

• Ursula K. Le Guin: Ikuisen hämärän maa (Vaskikirjat, suom. Jyrki Iivonen) – Edesmenneen kirjailijan fantasiaromaanissa nuori poika löytää metsästä portin toiseen maailmaan. Koskettava kuvaus aikuistumisesta, yksinäisyydestä ja pelkojen voittamisesta.

• Andri Snær Magnason: Aika-arkku (Aula & Co, suom. Tapio Koivukari) – Vaikuttava nuortenromaani, jossa fantasia kietoutuu yhteen nykymaailman kanssa. Kirja pohtii hienosti luopumisen vaikeutta ja ihmisen suhdetta aikaan.

• David Mitchell: Luukellot (Sammakko, suom. Einari Aaltonen) – Haastava urbaanifantasiateos pohtii ihmisyyden rajoja ja ihmisenä olemista monien päähenkilöiden ja ajanjaksojen kautta.

• Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta (Jalava, suom. Mika Kivimäki) – Rosoista fantasiaa, jossa on sopivassa suhteessa synkkiä sävyjä ja veijarimaista huumoria. Sanderson on luonut kiinnostavan maailman, jonka taikuus on hyvin omaperäistä.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, kirjailija ja kustannustoimittaja Anne Leinonen sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Viime vuonna palkinnon voitti Kazuo Ishiguron romaani Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016). Teoksen on suomentanut Helene Bützow.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)