Elokuvat – Solo: A Star Wars Story

SoloJulisteWEB

Solo: A Star Wars Story

Harrison Fordin näyttelemä Han Solo on Tähtien sota -universumin rakastettavin renttu. Niinpä nuorta Soloa esittävällä Alden Ehrenreichilla on isot saappaat täytettävänään. Vaikka Ehrenreich ei ole yhtä karismaattinen näyttelijä kuin Ford, hän suoriutuu vaikeasta tehtävästään suhteellisen kelvollisesti. Hetkittäin hänet on jopa helppo kuvitella nuoreksi Han Soloksi.

Tässä toki auttaa se, että elokuvaan on tungettu lähes väkisin kaikki ne yksityiskohdat, jotka hahmon menneisyydestä tiedetään alkuperäisten elokuvien pohjalta – tyyliin Kesselin keikka ja se, kuinka herra sai Millennium Falconin haltuunsa.

Ron Howardin rutinoidusti ohjaama filmi käynnistyy Corellian tehdasplaneetalta, jossa nuori Han hankkii elantonsa ryöstelevänä viemärirottana. Veri vetää miestä kuitenkin avaruuden käymättömille korpimaille. Pakoyritys rakkaan Qi’ran (Emilia Clarke) kanssa päättyy onnettomasti, kun nainen jää vangiksi ja Han joutuu listautumaan Imperiumin riveihin.

null

Tästä alkaa seikkailu, jonka kuluessa Han törmää niin Chewbaccaan (Joonas Suotamo), Tobias Beckettin (Woody Harrelson) sympaattiseen rosvojoukkioon kuin ihastuttavan lipevään Lando Calrissianiin (Donald Glover). Kapuloita päähenkilöiden rattaisiin heittelevät vaikutusvaltaisen Crimson Dawn -rikollisjärjestön armoton napamies Dryden Vos (Paul Bettany) sekä Enfys Nestin (Erin Kellyman) johtama Pilviratsastajien lurjusjoukkio. Myös kovia kokenut Qi’ra näyttelee merkittävää roolia tapahtumien tuoksinassa.

Solo: A Star Wars Story kulkee pääosin viihdyttävästi, vaikka lähes olematon juoni painottuukin toimintakohtauksiin henkilökehittelyn kustannuksella. Mallia moniin jaksoihin on haettu vanhoista lännenelokuvista, mikä tekee niistä tuttuja ja turvallisia, mutta myös loppuunkaluttuja.

Kokonaisuus on muutenkin ulkokultainen eikä herätä missään vaiheessa samanlaista tunnekuohua kuin onnen kyyneliä heruttanut Rogue One tai ne The Force Awakensin kohtaukset, jotka ottivat ilon irti ikääntyneestä Solo/Chewbacca-parivaljakosta.

null

Yleisestä keskinkertaisuudesta huolimatta Hanin ensibondausta Chewbaccan ja Landon kanssa katselee lähes mielikseen. Positiiviselle puolelle lukeutuvat myös filmin mainio näyttelijäkaarti, droidien oikeuksia kovaan ääneen puolustava L3-37-robotti sekä useat vahvat naishahmot. Lisäksi tarinan loppupuolelle sijoitettu moraalinen dilemma tuo kuvioihin sekä aitoa asiasisältöä että kivoja vinkkejä tulevasta. Suomalaisia katsojia ihastuttanee Suotamon läsnäolon ohessa viittaus Teräs Käsi -taistelutekniikkaan.

Mutta oliko sitä nyt ihan pakko leipoa Han Solosta näin yksiselitteistä sankarihahmoa?

Toni Jerrman – 3 tähteä

null

Elokuvat – Deadpool 2

Deadpool2JulisteWEB

Huom! Jätäthän arvostelun väliin, mikäli kartat kaiken sorttisia juonipaljastuksia. Jatka siis lukemista omalla vastuullasi.

Deadpool 2

Ensimmäinen Deadpool-leffa oli raikas tuulahdus, joka kiskoi alushousuistaan paikoin hyvinkin räävitöntä huumoria. Piikkejä lennätettiin supersankarigenren kliseistä ja kaikesta muusta, mikä tekijöitä sattui huvittamaan. Filmin nähtyään jäi silti kaipaamaan vielä rohkeampaa irrottelua.

Tähän tarjoutuikin tilaisuus, sillä leffa menestyi niin hyvin, että jatko-osan valmistuminen oli taattu. Valitettavasti pääosaa esittävä Ryan Reynolds ja ohjaaja David Leitch päättivät viedä Deadpool 2:n aivan päinvastaiseen suuntaan. Niinpä tarjolla on laimennettu versio esikoisbileistä tutuista elementeistä. Alkuteoksen innovatiivisimmat ideat ovat kadonneet kuin pieru trikoisiin, vitsit ovat selvästi kehnompia ja kaiken taustalla kulkeva tarina entistäkin sentimentaalisempi. Ykkösosan hulluimpien komediakierteiden tasolle ylletään vain hetkittäin.

_DSF9279.RAF

Wade ”Deadpool” Wilsonin (Reynolds) elämä rusahtaa pipareiksi, kun hänen tyttöystävänsä Vanessa (Morena ”Inara” Baccarin) kuolee. Herra rypee epätoivon alhossa, kusee alleen ja yrittää itsemurhaa. Mutta mikäpä rakastettavan kusipäisen suunsoittajan tappaisi.

Sitten tapahtuu kaikkea ei kovinkaan mielenkiintoista. Lopulta Wade tajuaa, että saavuttaakseen moraalisen pelastuksensa hänen pitää käännyttää nuori superpahiksen alku takaisin kaidalle tielle. Tämä ei onnistu kuitenkaan yksin, joten Deadpool kasaa ympärilleen oman sankariköörin. Siihen kuuluvat onnellisten tähtien alla syntynyt Domino (Zazie Beetz) sekä kasa muita vinkeitä veikkosia. Tämän X-Force-tiimin kohtalosta leivotaan leffan onnistuneinta huumoria.

_DSF8224.RAF

Mukana kuvioissa häärivät myös mm. viime leffasta tutut Kolossi ja Negasonic Teenage Warhead (Brianna Hildebrand) sekä uusina hahmoina aikamatkaileva Cable (Josh ”Thanos” Brolin) ja japanilainen silmänkarkki Yukio (Shioli Kutsuna). Cable on tuttu hahmo kaikille mutanttisarjakuvien ystäville, ja kivikasvoinen Brolin on onnistunut valinta hahmon näyttelijäksi. Kovin ihmeellistä roolia hänelle ei silti ole suotu.

Leffassa on runsaasti hauskoja päättömyyksiä sekä aikaan sidottuja populaarikulttuurivitsejä. Suurelta osin ne jäävät kuitenkin taistelukohtausten jalkoihin. Kokonaisuus sisältää huomattavasti edellistä osaa enemmän geneeristä mättöä ja tunteilevaa huttua – kun oikeasti lisää olisi kaivattu ilkeää moottoriturpasäksätystä ja silkkaa mielipuolisuutta.

Onhan tämä kovin ikävä plöts. Kaivan aivojani tikulla ja kiroilen!

Toni Jerrman – 2 tähteä

_DSF0340.RAF

Elokuvat – Avengers: Infinity War

AvengersInfinityWarJulisteWEB

Avengers: Infinity War

Aikoinaan sarjakuvaelokuvia tehtiin niin harvakseltaan, että niistä jaksoi intoilla jo ihan periaatteesta. Nykyisin varsinkin supersankarisarjakuviin perustuvia leffoja ja tv-sarjoja pukkaa niin tuutin täydeltä, että koko genrestä on muodostunut lähinnä toimintaviihteen perustahnaa.

Tästä huolimatta Anthony ja Joe Russon ohjaama Avengers: Infinity War herättää normaalia suurempaa kiinnostusta. Onhan kyseessä elokuva, jota on pohjustettu hartaasti viimeisen kymmen vuoden aikana valmistuneissa lähes kahdessakymmenessä Marvel-leffassa. Tai siis elokuvan puolikas, sillä tarinan päätöstä joutuu odottamaan vielä vuoden verran.

null

Infinity War kokoaa saman katon alle lähes kaikki aiemmista filmeistä tutut sankarit. Tätä silmälläpitäen myös uhan pitää olla eeppinen. Ja kukapa muukaan tähän rooliin paremmin sopisi kuin Thanos, Jim Starlinin luoma jykeväleukainen jätti, joka haluaa pyyhkiä olemattomiin puolet universumin älykkäistä olennoista.

Moni pitää ajatusta suurena pahuutena. Thanos (Josh Brolin) näkee itsensä kuitenkin tasapainoa luovana hyväntekijänä, joka teoillaan pelastaa maailmankaikkeuden puutteelta ja köyhyydeltä. Tähän mennessä hän on liikkunut planeetalta toiselle kansaa lahdaten, mutta nyt hän haluaa saada käsiinsä Ikuisuuskivet, joiden avulla hän voisi toteuttaa suunnitelmansa sormia napsauttamalla.

Thanoksen uskomattomista kyvyistä saadaan todisteita jo elokuvan ensi minuuteilla, kun hän näyttää närhen munat sekä Lokille, Thorille että Hulkille – jopa ilman Ikuisuuskivien tukea. Mistä siis löytyisi sankareita, jotka voisivat pysäyttää rämäpäisen mahtisonnin ristiretken?

null

Infinity Warin juoni pyörii Ikuisuuskivien ympärillä. Osa kivistä on Maapallon sankareiden hallussa, osa piilossa avaruuden käymättömillä korpimailla. Niinpä elokuvassa seikkaillaan sekä maalla, ilmassa että tähtien keskellä. Moneen suuntaan sinkoileva kerronta tekee kokonaisuudesta valitettavan hajanaisen ja tyyliltään ailahtelevan. Ja koska kaikille hahmoille täytyy suoda useita taistelukohtauksia, mukana on aivan liikaa tyhjänpäiväistä mättöä. Turpakäräjät ovat toki efekteiltään huomattavasti laadukkaampia kuin Black Pantherissa, mutta ei näin loputonta hutkintaa jaksa millään ilveellä katsoa nuokkumatta.

Käytännössä Infinity War olisikin huomattavasti parempi leffa, jos sen toimintaosioita olisi trimmattu vähintään tunnilla. Samalla koko tarina olisi saatu mahtumaan yhteen elokuvaan.

On filmillä toki ansionsakin. Kukapa ei olisi haltioissaan, kun samaan syssyyn valkokankailla nähdään sekä Galaksin vartijat että iso liuta Kostajia. Myös hahmojen keskinäinen kemia pelittää aina silloin, kun sille annetaan tilaa. Onhan se nyt selvää, että luvassa on klassista suunpieksentää, kun samaan kohtaukseen päätyy sellaisia itseään täynnä olevia persoonallisuuksia kuin Rautamies (Robert Downey Jr.) ja Tohtori Outo (Benedict Cumberbatch) tai Thor (Chris Hemsworth) ja Tähtilordi (Chris Pratt).

null

Moni muukin hahmo ihastuttaa. Ristiriitainen Thanos loistaa tietenkin koko kaartin ykkösenä. Hän on traaginen hahmo, joka on ottanut koko galaksin tuskat kannettavakseen. Mutta toisaalta hän on myös verenhimoinen mielipuoli, jonka näkemys todellisuudesta on vaarallisen vinksahtanut.

Suht kivasti tilaa saavat myös mm. Purppuranoidan (Elizabeth Olsen) ja Visionin (Paul Bettany) rakkaustragedia, Gamoran (Zoe Saldana) ottoisätrauma, Bruce Bannerin (Mark Ruffalo) Hulk-dilemma sekä filmin humoristista laitaa edustavat herrat Hämähäkkimies (Tom Holland), Drax Tuhoaja (Dave Bautista), Groot ja Rocket Raccoon.

Kosmisen supersankarivyörytyksen saralla Avengers: Infinity War painii aivan omassa luokassaan. Tämän mittakaavan avaruusoopperaa ei ole valkokankailla aiemmin nähty. Mutta olisihan lopputulos ollut vielä hienompi, jos tarinaan olisi uhrattu edes puoliksi niin paljon panoksia kuin mitä nyt on upotettu tietokoneilla loihdittuihin loputtoman tuntuisiin taistelukohtauksiin.

Eipä siis ole tästäkään elokuvasta Starlinin alkuperäisten Infinity-sarjakuvien päihittäjäksi.

Toni Jerrman – 3 tähteä

InfinityGauntletKansiWEB

Elokuvat – Ready Player One

ReadyPlayerOneJulisteWEB

Ready Player One

Vuoden 2011 hittikirja oli Ernest Clinen populaarikulttuurinostalgiassa vellova Ready Player One. Vekkulin viihdyttävä romaani otti kaiken ilon irti lukemattomista viittauksista 1980-luvun peleihin, leffoihin ja levyihin. Suomessakin vieraillut kirjailija (ks. Tähtivaeltaja 3/12) juhlisti omaa nörtteyttään ostamalla kirjasta ja sen elokuvaoikeuksista saamillaan rahoilla Paluu tulevaisuuteen -filmeistä tutun DeLorean-auton.

Vuosien mittaan kiihkein fanitus kirjan ympärillä on ehtinyt jo laantua. Siksi on sääli, että Steven Spielbergin ohjaama elokuvaversio saadaan valkokankaille vasta nyt. Ja vaikka Cline itse on toiminut leffan toisena käsikirjoittajana, tuntuu kuin romaanin sydän – nörttiviitteiden viettelevä tulva – olisi hukkunut jonnekin matkan varrelle.

Vuonna 2045 suurin osa ihmiskunnasta viettää aikansa mieluummin Oasis-virtuaalitodellisuudessa kuin ankeassa reaalimaailmassa. Eksentrisen James Hallidayn (epätasainen Mark Rylance) kehittelemässä Oasiksessa voi olla kuka vain ja tehdä, mitä haluaa. Vuosia aiemmin kuollut Halliday on piilottanut tuhansia planeettoja käsittävään luomukseensa myös kolme avainta, joiden löytäjä saa koko virtuaalimaailman hallintaansa.

ReadyPlayerOne4WEB

Näitä pääsiäismunia metsästävät munastajat, kuten teinipoika Wade ”Parzival” Watts (Tye Sheridan). Hän on perehtynyt pikkutarkasti Hallidayn elämään kyetäkseen ratkaisemaan miehen jälkeensä jättämät arvoitukset. Kavereinaan Wadella on mm. ihastuttava Art3mis-tyttö (Olivia Cooke) ja romuluinen tekniikkanero Aech (Lena Waithe).

Pahiksina elokuvassa häärivät IOI-firman loputtomat agenttilaumat. Heitä johtaa ilkeä Nolan Sorrento (Ben Mendelsohn), joka haluaa Oasiksesta yrityksensä rahasammon.

Elokuvan pääpaino on nopeiksi leikatuissa toimintakohtauksissa, joissa kaahaillaan rallipeleissä tai taistellaan virtuaalimaailmoissa. Paikoin kädenvääntö sujahtaa myös reaalitodellisuuden puolelle, eikä johtolankojen pengontaakaan ole täysin hylätty. Jotain oleellista kuitenkin uupuu.

ReadyPlayerOne2WEB

Kirjassa paletti on todella laaja ja aikaa uhrataan rutkasti myös Hallidayn fanittamien kasari-ilmiöiden ihastuttavaan perkaukseen. Leffassa romaanin paras puoli hautautuu tietokonetehostetun mätön alle. Toki kuvissa vilahtelee lukuisia ikonisia hahmoja ja taustalla soi 1980-luvun musiikkiraita, mutta näiden elementtien bongailu jää katsojille, jotka jaksavat käydä leffan bluray-version läpi ruutu ruudulta.

Merkittävimmin esiin nousevat lähinnä Hohto-elokuva, Rautajätti, King Kong, Mechagodzilla, DeLorean sekä Atari 2600 -pelikonsolille kehitetty Adventure-peli. Ja se on jo aikamoisen köyhää.

Myös henkilöhahmot ja heidän keskinäiset suhteensa ovat kovin ohuita. Tietokonevelhojen kankaille loihtimista värikkäistä virtuaalimaailmoista voidaan olla montaa mieltä, mutta itseäni valittu tyylilaji ei miellyttänyt.

Spielbergin elokuva on toki suuren luokan spektaakkeli, jossa on hetkittäin klassisen nuorisoseikkailun tenhoa. Silti paljon parempaa nostalgiahubaa tarjoilee vaikkapa viiden vuoden takainen Räyhä-Ralf-animaatioelokuva.

Rumpanpumppaa ja kirjassa vara parempi.

Toni Jerrman

ReadyPlayerOneKansiWEB

Ernest Clinen tunnustukset
Julkaistu alunperin Tähtivaeltajassa 3/12 Ready Player One -artikkelin kylkiäisenä.

Dungeons & Dragons

Vietin koko teini-ikäni pelaten D&D:tä, ja se on vaikuttanut hurjasti myöhempään kirjoittamiseeni. Samoin kuin muutkin roolipelit, kuten Car Wars, GURPS, Star Frontiers ja Champions.

DeLorean

Makein koskaan valmistettu auto. Se on 1980-luvun ikonisin kulkuväline ja ainoa auto, joka on samalla aikakone. Niinpä se on täydellinen tunnus romaanilleni. Ja siksi jaan juuri DeLoreanin pääpalkinnoksi Ready Player One -kirjan pääsiäismunanmetsästyskisassa.

Blade Runner

Ehdottomasti kaikkien aikojen paras scifi-filmi. Ja se vieläpä sijoittuu vuoteen 2019, johon on enää seitsemän vuotta aikaa. Jonkun pitäisi jo kohta alkaa valmistaa niitä elokuvassa käytettyjä lentäviä autoja!

Ladyhawke

Katsoin Ladyhawke-leffan nuorempana HBO:lta varmaan useita satoja kertoja ja pidin siitä joka katsomalla. Lisäksi se on ainoa tietämäni miekka ja magia -elokuva, jossa käytetään rutkasti elektronista syntetisaattorimusiikkia.

Atari 2600

Ihmiskunnan ensimmäinen ja paras kotivideopelikonsoli. Istuin kiinni juotettuna oman Atari 2600:n ääressä vuodet 1978–1984.

Kurt Vonnegut

Yksi ehdottomista suosikkikirjailijoistani. Hän ja Douglas Adams ovat pitkälti vastuussa vinoutuneesta maailmankatsomuksestani.

Duran Duran

Pakko on ihailla bändiä, joka ottaa nimensä Barbarella-leffan hullulta tiedemieheltä. Duran Duran teki myös 1980-luvun cooleimmat musiikkivideot. Kuten Wild Boysin, jonka ohjasi Highlanderista tuttu Russell Mulcahy.

Pac-Man

Olen matkalla pelisaliin taskut täynnä kolikoita…

Rush

Kaikkien aikojen paras bändi. Kutsun heitä Pohjoisen Jumaliksi.

Ultraman

Teräsmiehen japanilaisversio ja lapsuuteni suursuosikki.

Monty Python

Rakastan Pythonia! He tekivät komedialle saman, minkä The Beatles teki musiikille.

Massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli

Alkuperäisen englanninkielisen termin keksi Richard Garriott. Hän kehitti ensimmäisen aidon massiivisen monen pelaajan verkkoroolipelin, Ultima Onlinen. Hän on myös inspiraationi Ready Player One -romaanin James Halliday -hahmolle.

Mecha

Japanilaisissa animeissa käytetty nimi roboteille. Yleensä kyseessä ovat jättirobotit, jotka tietenkin ovat roboteista parhaita.

 

ReadyPlayerOne1WEB

Top 5 – Kirjat

William Gibson: Neurovelho
Garry Gygax: Luolamestarin ohjekirja
Kurt Vonnegut: Galápagos
Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille
Ken Grimwood: Replay

Top 5 – Levyt

Peter Gabriel: Us
Rush: Moving Pictures
R.E.M.: Eponymous
Van Halen: 1984
They Might Be Giants: Lincoln

Top 5 – Pelit

Pac-Man
Black Tiger
Heavy Barrel
Joust
Robotron

Top 5 – Taistelurobotit

Giganter
Giant Robo
Manzinger Z (Tranzor Z)
Leopardon
Voltron

ReadyPlayerOneKamakuvaWEB

Elokuvat – Teenage Caveman

TeenageCavemanKansiWEB

Teenage Caveman
aka Prehistoric World
(DVD, UK-versio)

Vuoden 2016 marraskuussa menehtynyt Robert Vaughn ehti näyttelijänuransa aikana esiintyä useissa arvostetuissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Niihin lukeutuvat mm. sellaiset filmit kuin The Young Philadelphians (1959), The Magnificent Seven (1960) ja Battle Beyond the Stars (1980). Television puolella hänen tunnetuin roolinsa oli salainen agentti Napoleon Solo suositussa The Man from U.N.C.L.E. -sarjassa (1964–1968).

Herran filmografiaan lukeutuu myös vähemmän mairittelevia elokuvia. Yksi niistä on Samuel Z. Arkoffin tuottama ja Roger Cormanin ohjaama Teenage Caveman. Vuonna 1958 valmistunut mustavalkoinen halpis on silkkaa kalkkunaa alusta loppuun.

Filmi käynnistyy raamatullisen mahtipontisella selostuksella: ”Alussa oli kaaos, loputon yö. Sitten ääni sanoi: tulkoon valkeus. Ja pimeys erotettiin valosta. Tämän jälkeen luotiin meret ja maat, aurinko hallitsemaan päiviä, kuu öitä ja tähdet tuomaan valoa pimeyteen. Vehreä kasvusto ja hedelmälliset eläimet, jotka lisääntyivät ja täyttivät maan. Ja sitten tuli ihminen.”

Tästä päästäänkin sujuvasti lannevaatteisiin ja karvataljoihin sonnustautuneisiin luolamiehiin, jotka asuvat karulla vuoristoseudulla. Heidän elämäänsä ohjastaa laki, joka kieltää heitä ylittämästä jokea, vaikka sen toisella puolella olisi rehevä viidakko täynnä saaliiksi kelpaavia eläimiä – sekä hupsusti animoituja dinosauruksia.

TeenageCaveman1WEB

Klaanilla on myös kolme pyhää lahjaa, joista heidän tulee pitää ikuisesti huolta. Niinpä yksi heimolaisista vahtaa tunnista toiseen pientä nuotiota, toinen pyörittää päivät pääksytysten pyörää ja kolmas rakentaa savitötteröä aina vain uudelleen.

Luolamiesten keskuudessa kytee kuitenkin kapinamieliala, jota edustaa nuori teinipoika – eli noin kolmikymppiseltä näyttävä Vaughn. Hän haluaisi matkata vehreämmille niityille kielloista piittaamatta. Tässä häntä yllyttää vanhempi partaherra (oivan niminen Frank De Kova), joka pyrkii syrjäyttämään pojun isän symbolintekijän roolista. Jos ja kun poika sortuu rikokseen, menettää hänen koko perheensä asemansa, kenties myös henkikultansa.

Pyhiä lakeja uhmaten poika ja pari hänen kaveriaan ylittävät joen. Viidakossa he kohtaavat mm. verenhimoisia koiria sekä jostain toisesta leffasta lainattuja jättiliskoja. Puiden keskellä vaanii myös hupsunnäköinen hirviö, joka tunnetaan nimellä Jumala-Jonka-Kosketus-Tappaa.

Seuraavaksi koetaan kaikenlaisia kommervenkuloita, joiden kuluessa Vaughn-poika keksii jousipyssyn ja luolamiehet todistavat perimmäisen ihmisyytensä tappamalla sekä karhun että paikalle ratsastavan muukalaisen. Molempia esittää Beach Dickerson, joka nähdään leffassa myös vesijuoksuhiekkaan hukkuvana nuorukaisena. Tämän lisäksi monitaituri Dickerson esiintyy tom-tom-rummuttajana oman aiemman hahmonsa hautajaisissa!

TeenageCaveman2WEB

Löysästi eteenpäin löntystelevän filmin loppuun on säästetty todellinen yllätyskäänne, jonka nyt spoilaan tässä kaikelle kansalle. Aneemisen takaa-ajokohtauksen päätteeksi Jumala-Jonka-Kosketus-Tappaa saa kivestä päähän ja kuolee. Kun luolamiehet tutkivat ruumista, he huomaavat, että kyseessä onkin outoon asuun sonnustautunut vanha mies. Hepulta löytyy myös kirja, jossa on kuvia modernista maailmasta sekä artikkeli Hiroshimaan pudotetusta atomipommista. Karvataljakansa ei tietenkään ymmärrä opuksesta yhtään mitään, mutta onneksi kuollut vanhus sentään valistaa katsojaparkoja.

Syvällä rintaäänellä hän satuilee, kuinka luolamiehet ovat degeneroituneita jäänteitä ydinsodan tuhoamasta ihmiskunnasta. Hän itse oli viimeinen hävityksestä selvinnyt, pitkäikäisyydellä siunattu tiedemies, joka on tutkinut heidän elämäänsä. Ja kenties teinipojan osoittama uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan on ensimmäinen merkki ihmisten uuden kehityksen ensiaskelista.

Tämän jälkeen ääneen pääsee vielä melodramaattinen kertoja, joka toteaa kaiken juuri nähdyn tapahtuneen kauan kauan sitten. ”Ja kuten tiedämme, ihmiskunta nousi alhostaan, sulatti metalleja, keksi räjähteitä ja pyörillä kulkevia koneita. Torneja rakennettiin ja murskattiin. Kuinka monta kertaa kaikki tämä toistuu? Ja kun se taas kerran käy toteen, jääkö kukaan meistä henkiin vai onko edessä ihmiskunnan vihoviimeinen loppu?”

Eli vaikka helposti voisi luulla, että Teenage Caveman on pelkkä halpahintainen roskaelokuva teiniyleisön ratoksi, on se todellisuudessa vakava varoitus ydinsodan vaaroista. Se tosin ei tee kokemuksesta yhtään vetävämpää. Niinpä filmin positiivisimmaksi puoleksi jää, että se kestää vain vaivaiset 65 minuuttia.

TeenageCaveman3WEB

DVD-levyn lisämateriaalit:

Vuonna 1991 tehdyllä, yksinomaan ääniraitana kuultavalla Samuel Z. Arkoffin haastattelulla on mittaa 50 minuuttia. Velmusti uraansa suhtautuva karnevalistinen herra ehtii siinä ajassa kertoilla useitakin hauskoja anekdootteja tuottamistaan elokuvista.

Yleensä filmit saivat alkunsa niin, että keksittiin vetävä nimi, jonka pohjalta laadittiin mainosjuliste. Vasta sitten ruvettiin miettimään, mitäs leffassa itse asiassa tapahtuisi.

Rainat myös rykäistiin kasaan todella nopeasti ja halvalla. Aina väliin tämä johti ongelmiin. Kuten siihen, ettei The Beast with a Million Eyes -elokuvan (1955) ensimmäisessä versiossa esiintynyt minkään sortin hirviötä – mutta pakkohan sinne oli sellainen jostain vääntää. Tässä apuna toimi höyryävä, rei’itetty teepannu.

Jutussa luetellaan myös iso liuta sittemmin merkittävään asemaan nousseita tekijöitä, jotka aloittivat uransa Arkoffin tuotannoissa, sekä ladotaan madonluvut 1990-alun Hollywood-studioille.

Lisähupia tarjoilevat trailerit, joissa hehkutetaan mm. elokuvia Day the World Ended (”Raakaa, kiljuvaa kauhua!”), Blood of Dracula (”Näet painajaisia loppuelämäsi!”) ja The Brain Eaters (”Verisuonesi räjähtävät järkytyksestä!”).

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/17.

TeenageCavemanJulisteWEB

Elokuvat – The Shape of Water

TheShapeOfWaterJulisteWEB

The Shape of Water

Vedestä kaikki alkaa ja veteen kaikki päättyy. Guillermo del Toron uusin elokuva, The Shape of Water, on taianomainen satufantasia ja koskettava rakkaustarina. Filmiä voi monessakin mielessä pitää modernina versiona Jack Arnoldin Creature from the Black Lagoon -klassikosta (1954).

Elokuvassa eletään 1960-luvun ensimmäisiä vuosia. Mykkä Elisa (Sally Hawkins) työskentelee siivoojana yhdysvaltalaisessa tutkimuskeskuksessa, jossa etsitään keinoja päihittää Neuvostoliitto avaruuden valloituksessa. Tiedemiesten uusin tutkimuskohde on Etelä-Amerikasta pyydystetty amfibinen olento, josta Elisa löytää sielunkumppanin.

Laitoksen tutkijoille olento on pelkkä koekaniini, jonka avulla yritetään selvittää, miten ihminen voisi selviytyä avaruudessa. Karskeimmin vesimies-oliota kohtelee vihaa tihkuva turvallisuuspäällikkö Richard Strickland (Michael Shannon). Hän näkee otuksen hyväksikäytettävänä hirviönä, jota on lupa kiduttaa, kun sille päälle sattuu.

TheShapeOfWater2WEB

Elokuvan ytimessä ovat romanttisen fantasian ohessa inhimillisyyden mitta, vierauden pelko ja suoranainen rasismi. Hirviö ei ole vesimies, vaan vanhanaikaista maskuliinisuuttaan korostava Strickland. Hän kokee itsensä esimerkilliseksi perheenisäksi ja patriootiksi, joka suojelee yhdysvaltalaista elämäntapaa kommunismia vastaan. Mutta onko yhteiskunta, joka halveksii mustia, homoja ja muuten vain toisenlaisia, puolustamisen arvoinen? Ja oikeuttaako erilaisuuden pelko ahdistelemaan heikompiaan?

Filmin hyytävimmässä kohtauksessa Strickland uhoaa pistävänsä Elisan äännähtelemään vaikka sitten väkisin.

TheShapeOfWater4WEB

Kuten del Toron elokuvissa aina, myös nyt visuaalisuus näyttelee kokonaisuudessa merkittävää roolia. Lavastus edustaa tarunhohtoista versiota 1950-luvun Amerikasta. Maailmaa, jollaista ei koskaan ole ollut muualla kuin elokuvateattereiden kankaalla. Tätä myyttistä aspektia korostavat vanhat musikaalit, joita Elisa katsoo naapurin ikääntyvän taiteilijamiehen (Richard Jenkins) kanssa.

Oma ylimaallinen kauneutensa on myös vesimiehen ja Elisan yhteisissä kohtauksissa, jotka sykkivät sekä vahvaa vetovoimaa että käsinkosketeltavaa eroottista latausta. Puhumattakaan vedestä. Vedestä, joka täyttää kylpyhuoneen ja jota sataa taivaan täydeltä.

The Shape of Water on lumoava elokuva, joka sadunomaisuudestaan huolimatta ottaa tehokkaasti kantaa yhä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Toni Jerrman – 4 tähteä

TheShapeOfWater3WEB

Elokuvat – Brainiac

BrainiacKansiWEB

Brainiac
aka El barón del terror
(dvd)

Meksikosta kajahtaa! Ihan siitäkin huolimatta, ettei Brainiac (1962) ole kaikkien aikojen oudoin kauhuelokuva – kuten leffan dvd-julkaisu suureen ääneen väittää. Mutta kyllä tämän kanssa hippulat vinkuu vilpittömän iloisesti.

Chano Uruetan ohjaama elokuva käynnistyy vuodesta 1661. Meksikon pyhän tuomioistuimen mustakaapuiset inkvisiittorit syyttävät paroni Vitelius d’Esteraa (Abel Salazar) noituudesta, harhaoppisuudesta ja naisten vokottelusta. Pitkään jatkuneista kidutussessioista huolimatta paroni ei ole suostunut tunnustamaan rikoksiaan, joten hänet tuomitaan poltettavaksi elävältä.

Tämä ei d’Esteraa hetkauta, vaan hän taikoo kahleensa olemattomiin ja marssii omin jaloin roviolle. Kun liekit ympäröivät miehen, taivaalle ilmestyy komeetta, jonka valossa paroni julistaa palaavansa 300 vuoden päästä kostamaan. Sitten hän katoaa kuin tuhka tuuleen.

Brainiac2WEB

Kolmen vuosisadan päästä komeetta pöllähtää jälleen näkyville ja paroni palaa maan päälle. Sitten hän ryhtyy täyttämään lupaustaan. Jostain täysin selittämättömästä syystä muuten niin tyylikäs d’Estera muuttuu aina ennen tappokeikkoja äärimmäisen rumaksi hirviöksi. Ja tämä hahmo on todellakin näkemisen arvoinen.

Paronin monsteriversiolla on valtavat korvat, kyömynenä ja torahampaat sekä kahteen putkisormeen päättyvät kädet ja pitkä kaksihaarainen kieli. Iskemällä kielen uhriensa niskaan hän kykenee imemään näiden aivomassan ulos kallosta. Pian paronilla onkin kokonainen kulhollinen aivoja, joita voi aina halutessaan käydä massuttamassa!

Brainiac1WEB

Paronin murhaoperaatioita helpottaa hänen kykynsä hypnotisoida kohteensa. Tämä taito ilmaistaan heijastamalla d’Esteran kasvoille välkkyvä valokeila. Näin myös katsoja tietää jo ennalta, että pian edessä on muodonmuutos herrasmiehestä hirviöksi.

Elokuvan muihin keskeisiin henkilöihin lukeutuvat outoa komeettailmiötä ihmettelevä pariskunta sekä aivottomia kuolemantapauksia tutkiva poliisipari – joista toinen on tietenkin onneton tohelo. Filmin huikeassa lopetuksessa lakia ja järjestystä ylläpitävä kaksikko ilmestyy paronin linnaan liekinheittimiä heiluttaen!

Brainiac5WEB

Brainiac on monessakin mielessä ihastuttavan kahjo tapaus. Jo ristiriita onnettoman kuminaamamonsterin ja filmin muuten suht asiallisen ilmeen välillä on riemastuttava. Eikä homma muutenkaan käy tylsäksi kuin hetkittäin.

Mutta kuinka paljon leffan hulluudesta on tarkoituksellista ja kuinka paljon silkkaa kädettömyyttä? Ainakin Brainiacista esseen kirjoittanut ”Casamiro Buenavista” on sitä mieltä, että ohjaaja ei missään vaiheessa edes tarkoittanut filmiä vakavasti otettavaksi, vaan veti koko touhun läpi kieli poskella läpättäen.

Brainiac rulettaa!

Leffa ••••
Kuva ••••
Lisät •••

Elokuvaa esittelevän esseen ja muutaman tekstimuotoisen tekijäbibliografian ohessa mm. kymmenkunta still-kuvaa ja mainosjulistetta sekä ”Kirb Pheelerin” kommenttiraita.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/17.

Brainiac4WEB