Elokuvat – Foliohatun alla 8: Alien

ajuliste

Foliohatun alla
Osa 8: Alien

Petri Hiltunen ja Nalle Virolainen eivät ole ainoastaan leffahulluja…. He ovat leffamielipuolia!

Elokuvat viljelevät usein johtolankoja, joita tarinan henkilöt eivät syystä tai toisesta osaa tulkita oikein. Tämä hämmennys saattaa tarttua katsojaankin niin, ettei hän näe ilmeistä totuutta tapahtumien takana. Varsinkin kun jotkut rainat tuntuvat tekevän kaikkensa syöttääkseen yleisölle harhaan johtavaa informaatiota.

Ridley Scottin alkuperäinen Alien-elokuva (1979) kulki Suomessa nimellä Alien – Kahdeksas matkustaja. Tämä lisänimi on hyvin paljastava: Nostromo-aluksen miehistöön kuuluu seitsemän ihmistä ja yksi kissa. Kahdeksas matkustaja ei siis ole mikään avaruusmuukalainen, vaan aluksen kissa, Jones! (K1) Tämänkertainen kirjoituksemme kertookin juuri tästä hiljaisesta yhtiökumppanista.

akuva1

Väärinkäsitys: Karulta kuulta mukaan livahtanut ksenomorfi tuhoaa sokeassa murhanhimossaan aluksen miehistön. Vain lentoluutnantti Ellen Ripley ja hänen lemmikkikissansa Jones pääsevät livahtamaan pedon kynsistä.

Tyly totuus: Kauan hyljeksitty maskottikissa päättää kostaa vihaamalleen miehistölle ja löytää kyytiin harhautuneesta muukalaisesta oivan työkalun tarkoitukseensa.

Kenen kissa Jones on?

Yleisesti oletetaan, että Jones on Ripleyn lemmikki. (K2) Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä leffan alussa näemme kissan murkinalla Ripleyn vieressä. Nainen myös silittää aterioivaa karvaturria hellästi. Lisäksi elokuvan lopussa Ripley pelastaa elikon tuhoutuvasta aluksesta, ja laittaa sen nukkumaan hyperunikammioon.

akuva2

Mutta onko Jones todella Ripleyn kissa? Monet seikat puhuvat tätä käsitystä vastaan. Antaisiko muka iso ja paha Weyland-Yutani-firma tavallisten työläisten tuoda henkilökohtaisia lemmikkieläimiään avaruusalukseen?

Ripley selvästi pitää mirristä ja se hänestä, mutta mitään kiinteää sidettä näiden kahden välillä ei ole. Tapahtumien tuoksinassa Ripley muistaa pikku ystävänsä tasan kaksi kertaa, nekin vain sattumalta. Hyvä esimerkki tästä on kohtaus, jossa pikkuruista hirviöpoikasta etsivä kolmikko löytää kissan lokerikkojen luota. Kolli sähisee Ripleylle ja säntää karkuun. Sen sijaan, että lähtisi itse kissan perään, Ripley määrää Brettin hakemaan sen takaisin. (K3) Tästä voimme päätellä, että itsepäinen eläin suhtautuu yhtä innokkaasti – tai innottomasti – miehistön jokaisen jäsenen kutsuihin.

akuva3

Tämä varmistuu myöhemmin, kun Ripley yrittää maanitella kissaa luokseen kehnoin tuloksin.

Kissan ja miehistön suhteesta kertoo paljon sekin, ettei kukaan edes huomaa kollin puuttuvan Kanen viimeiseltä aterialta. Ketään ei myöskään tunnu kiinnostavan Jonesin turvallisuus vastasyntyneen alien-nilviäisen karatessa käytävien uumeniin. (K4) Ja tässä vaiheessahan ihmiset luulevat otuksen olevan yhä sellainen pieni rääpäle, joka olisi vaarallinen juuri pörröisen lemmikin kokoiselle olennolle.

akuva4

Nyt käsi sydämellä kaikki kissanomistajat: ettekö tällaisessa tilanteessa ensimmäiseksi miettisi, missä rakas mirrinne mahtaa seikkailla? Nostromon duunarit sen sijaan unohtavat kaverinsa olemassaolon kerta toisensa jälkeen.

Tästä kaikesta voimme päätellä, että Jonesin täytyy olla Weyland-Yutani-yhtiön alukseen sijoittama maskottikissa. Kuulostaa varsin järkevältä siirrolta, sillä lemmikkien on useissa tutkimuksissa todettu lieventävän stressiä, alentavan verenpainetta ja helpottavan masennusoireita. Eli miehistö todella hyötyisi nelijalkaisen ystävän läsnäolosta, kun he joutuvat viettämään kuukausikaupalla lukittuina ahtaaseen, likaiseen ja painostavaan avaruusalukseen.

Mutta mitä asiasta tuumii itse kissa?

Lue loppuun

Elokuvat – Foliohatun alla 3

AvpJulistewebFoliohatun alla
Osa 3: Alien vs. Predator

Petri Hiltunen ja Nalle Virolainen eivät ole ainoastaan leffahulluja…. He ovat leffamielipuolia!

Elokuvat viljelevät usein johtolankoja, joita tarinan henkilöt eivät syystä tai toisesta osaa tulkita oikein. Tämä hämmennys saattaa tarttua katsojaankin niin, ettei hän näe ilmeistä totuutta tapahtumien takana.

Vuonna 2004 valmistunut Paul W. S. Andersonin Alien vs. Predator -elokuva tarjoilee kiinnostavia tiedonmurusia avaruuden liskomaisten metsästäjien omintakeisesta kulttuurista. Valitettavasti kuvioissa pyörivä harhainen arkeologi Sebastian de Rosa (K1) hourailee niin paksua potaskaa, että katsojat saattavat saada muukalaisten rakentaman pyramidin historiasta aivan väärän käsityksen!

AvpK1webTotuus esiin

Elokuvan väitteet: Syvällä ikijään alla sijaitseva pyramidi (K2) rakennettiin etelänavalle aikana, jolloin mantereella oli vielä viidakkoa, ja siellä kukoisti ihmisten ensimmäinen kulttuuri. Tämä sivistys oli perusta egyptiläisten, khmerien ja atsteekkien valtakunnille. Predatorit käyttivät pyramidia sadan vuoden välein nuorten urosten miehuusriittiin, jossa jokaisen nuorukaisen oli tapettava yksi alien. Viimeksi näin kävi vuonna 1904, jolloin valaanpyyntiasemalta katosivat kaikki asukkaat. Nyt liskomiehet ovat houkutelleet tutkimusryhmän tahallaan ansaan, jotta voisivat pistää pystyyn kunnon metsästysretken.

Karu totuus: Pyramidi on korkeintaan noin 4500 vuotta vanha. Mitään ”ensimmäistä kulttuuria” ei ole koskaan ollut, vaan vaihtolämpöiset vaanijat ovat tehneet yhteistyötä eri historiallisten sivilisaatioiden kanssa. Eikä heidän ollut tällä kertaa tarkoitus metsästää.

AvpK2webPyramidin ikä

Idean ihmisten ”ensimmäisestä kulttuurista” pyhätön rakentajina heittää kehiin arkeologi Sebastian de Rosa. Tähän mieheen ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä kun tapaamme hänet elokuvan alussa, häneltä on juuri evätty kaivausten rahoitus. Syynä on se, että hän on pelkkä taitamaton pelle. Miksi miljonääri Weyland ylipäätään haluaa palkata hänet tutkijatiimiinsä, on elokuvan todellinen mysteeri.

AvpK3webKuten tiedämme, Antarktis alkoi jäätyä 34 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihminen kehittyi kuitenkin vasta noin 200 000–250 000 vuotta sitten. Missä hitossa etelämannerta mukamas kansoittanut kantakansa siis piilotteli yli kolmenkymmenen miljoonan vuoden ajan? Ja kuinka kummassa predatoreiden kulttuuri olisi säilynyt täysin muuttumattomana näin pitkään?

De Rosan teorian täytyy olla silkkaa hölynpölyä. Käytännössähän elokuvassa on rutkasti todisteita siitä, että rakennus on aivan tarkoituksella sijoitettu jään alle. Onhan pyramidissa jopa lämmitysjärjestelmä (K3), jollaista ei viidakkoon pykätyssä pytingissä tarvittaisi. Lisäksi juuri hyinen autius estää ksenomorfeja leviämästä koko planeetan vaivoiksi. Jääkenttä myös suojaa temppeliä ihmisten tunkeilevilta katseilta.

Lue loppuun