Elokuvat – Foliohatun alla 3

AvpJulistewebFoliohatun alla
Osa 3: Alien vs. Predator

Petri Hiltunen ja Nalle Virolainen eivät ole ainoastaan leffahulluja…. He ovat leffamielipuolia!

Elokuvat viljelevät usein johtolankoja, joita tarinan henkilöt eivät syystä tai toisesta osaa tulkita oikein. Tämä hämmennys saattaa tarttua katsojaankin niin, ettei hän näe ilmeistä totuutta tapahtumien takana.

Vuonna 2004 valmistunut Paul W. S. Andersonin Alien vs. Predator -elokuva tarjoilee kiinnostavia tiedonmurusia avaruuden liskomaisten metsästäjien omintakeisesta kulttuurista. Valitettavasti kuvioissa pyörivä harhainen arkeologi Sebastian de Rosa (K1) hourailee niin paksua potaskaa, että katsojat saattavat saada muukalaisten rakentaman pyramidin historiasta aivan väärän käsityksen!

AvpK1webTotuus esiin

Elokuvan väitteet: Syvällä ikijään alla sijaitseva pyramidi (K2) rakennettiin etelänavalle aikana, jolloin mantereella oli vielä viidakkoa, ja siellä kukoisti ihmisten ensimmäinen kulttuuri. Tämä sivistys oli perusta egyptiläisten, khmerien ja atsteekkien valtakunnille. Predatorit käyttivät pyramidia sadan vuoden välein nuorten urosten miehuusriittiin, jossa jokaisen nuorukaisen oli tapettava yksi alien. Viimeksi näin kävi vuonna 1904, jolloin valaanpyyntiasemalta katosivat kaikki asukkaat. Nyt liskomiehet ovat houkutelleet tutkimusryhmän tahallaan ansaan, jotta voisivat pistää pystyyn kunnon metsästysretken.

Karu totuus: Pyramidi on korkeintaan noin 4500 vuotta vanha. Mitään ”ensimmäistä kulttuuria” ei ole koskaan ollut, vaan vaihtolämpöiset vaanijat ovat tehneet yhteistyötä eri historiallisten sivilisaatioiden kanssa. Eikä heidän ollut tällä kertaa tarkoitus metsästää.

AvpK2webPyramidin ikä

Idean ihmisten ”ensimmäisestä kulttuurista” pyhätön rakentajina heittää kehiin arkeologi Sebastian de Rosa. Tähän mieheen ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä kun tapaamme hänet elokuvan alussa, häneltä on juuri evätty kaivausten rahoitus. Syynä on se, että hän on pelkkä taitamaton pelle. Miksi miljonääri Weyland ylipäätään haluaa palkata hänet tutkijatiimiinsä, on elokuvan todellinen mysteeri.

AvpK3webKuten tiedämme, Antarktis alkoi jäätyä 34 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihminen kehittyi kuitenkin vasta noin 200 000–250 000 vuotta sitten. Missä hitossa etelämannerta mukamas kansoittanut kantakansa siis piilotteli yli kolmenkymmenen miljoonan vuoden ajan? Ja kuinka kummassa predatoreiden kulttuuri olisi säilynyt täysin muuttumattomana näin pitkään?

De Rosan teorian täytyy olla silkkaa hölynpölyä. Käytännössähän elokuvassa on rutkasti todisteita siitä, että rakennus on aivan tarkoituksella sijoitettu jään alle. Onhan pyramidissa jopa lämmitysjärjestelmä (K3), jollaista ei viidakkoon pykätyssä pytingissä tarvittaisi. Lisäksi juuri hyinen autius estää ksenomorfeja leviämästä koko planeetan vaivoiksi. Jääkenttä myös suojaa temppeliä ihmisten tunkeilevilta katseilta.

AvpK4webSadan vuoden yksinäisyys

Eivätkä de Rosan päätelmät muutenkaan osu nappiin. Kun tutkimusryhmä löytää syvältä rakennelman uumenista sarkofagin, jossa säilytetään muukalaismetsästäjien järeitä sädeaseita, herra tunnistaa kannen kuviot oitis atsteekkien kalenteriksi – ihan siitäkin huolimatta, että kiekot on selvästi kirjoitettu predatorien omilla riimuilla, eikä monilla muilla pinnoilla näkyvillä ihmisten hieroglyfeillä (K4).

Kuvioista hän päättelee myös, että arkkua on käytetty viimeksi 1904, tasan sata vuotta sitten. Tästä hän hyppää johtopäätökseen, että jahti järjestetään aina tasan sadan vuoden välein. Ja että näin on tehty iankaikkisesti!

AvpK5webElokuvan katsojat toki näkivät heti aluksi, että maan päällä riehui vuonna 1904 ainakin yksi alien ja yksi predator. Mikään kohtauksessa ei kuitenkaan viittaa siihen, että itse temppeli olisi ollut tuolloin käytössä – päinvastoin.

Tutkijat näet löysivät aiemmin ”uhrikammion” (K5), jossa alienit synnytetään. Kammion kivivuoteilla makaa edelleen muumioita, joilla on ammottava reikä rintakehässä, ja joiden ympärillä pyörii kuivuneita facehuggereita. Näillä vainajilla on kuitenkin yllään vaatteet, jotka viittaavat lähinnä intiaaneihin (K6) – eivät sadan vuoden takaisiin valaanpyytäjiin. Jos leikitään, että kyseessä ovat atsteekit, joista elokuvassa on aiemmin puhuttu, niin muumiot todistavat huoneen olleen käyttämättömänä jo 500 vuotta. Sebastian ei moisesta tosiasiasta tajua mitään.

AvpK6webSen ohessa, ettei kadonneita valaanpyytäjiä näy kammiossa, on olemassa toinenkin todiste, joka puhuu vuoden 1904 metsästysjuhlia vastaan. Kun predatorit saapuvat Maahan elokuvan tapahtuma-aikaan, heidän avaruusaluksensa poraa jäähän valtavan reiän. Jos näin mittava kuilu olisi kairattu myös sata vuotta sitten, olisivat ihmiset jo tuolloin aivan varmasti huomanneet moisen jättikolon.

Todennäköisin selitys valaanpyyntiaseman asukkien katoamiselle onkin, että tukikohdan henkilökunta löysi jään uumenista ammoin karanneen alienin, joka sulettuaan ryhtyi tappamaan populaa. Liskokansa tuli sitten paikalle vain laittamaan karkulaisen kuriin.

AvpK7webHuonoin ”ansa” koskaan

Täysin kestämätön on myös de Rosan oletus, että lämpöjälki, joka johdattelee tutkijat pyramidin luo, olisi predatorien virittämä ansa.

”Ilman meitä ei olisi jahtia”, mies posottaa huulet valkoisina. Elokuva ei kuitenkaan tarjoa yhtään todistetta sille, että predatorit olisivat olleet järjestämässä minkäänsortin metsästyssessiota.

Predatoreita toki tulla tupsahtaa paikalle kolme kappaletta, mutta on vain sekunneista kiinni, etteivät he jää oman pyramidinsa ulkopuolelle. Tietämättömät ihmiset näet laukaisevat järjestelmän toimintaan poimimalla aseet sarkofagista. Ja juuri tämä siirto nostaa muukalaisen munat uhrikammioon.

AvpK8webTempun jäljiltä liskoparat ovat ansassa omassa labyrintissään ilman tehokkaita aseita – ja vastassaan tavallista useampia vihulaisia. Ei kuulosta harkitulta suunnitelmalta.

Lopputulos on karu. Vapaana riehuvat alienit vapauttavat kuningattarensa ja kaikki saalistajat kuolevat (K7). Tätä ennen viimeinen machomatelija ehtii kuitenkin laukaista pommin, joka höyrystää koko jään alle kätketyn kivipyramidin.

Ja tämä lienee ollut heidän päämääränsä alunperinkin. Elokuvan tapahtumahetkellä ihmisten tekninen kehitys kun on saavuttanut pisteen, jossa temppelin löytyminen on vain ajan kysymys. Järkevintä on siis hakea viimeiset reliikit pois ja tuhota samantien kaikki viitteet muukalaisten läsnäolosta.

Riittääkö miehuus riittiin?

Sepittäjä-Sebastianin ehkä paukapäisin väittämä liittyy jahdin tarkoitukseen. Kun hän näkee, miten predator merkitsee itsensä alienin verellä onnistuneen kaadon jälkeen (K8), hän olettaa, että lajien välinen kamppailu on miehuusriitti.

AvpK9webTämä ihan siitäkin huolimatta, ettei kukaan tiedä, ovatko kyseiset saalistajat uroksia vai naaraita! Ja mitä helvetin järkeä millään rodulla olisi rakentaa teinirituaalia varten temppeli vieraalle planeetalle? Tai miksi tällaiseen tarkoitukseen käytettäisiin universumin vaarallisinta petoa?

Ajatelma asettaa myös predatorien lisääntymistahdin kyseenalaiseksi. Kuinka kummassa sadan vuoden välein järjestettävään miehuusriittiin osallistuisi kerralla vain kolme poikaa? Taitaisi olla metsästäjillä jälkikasvusta pahanlaatuinen pula.

AvpK10webOnkin huomattavasti järkevämpää kuvitella, että ksenot ovat predatoreille pyhiä olentoja, saaliseläimistä haastavimpia. Toki aikuiset liskot nauttivat myös ihmisten metsästämisestä, mistä löytyy kosolti todisteita tunneliston uumenista (K9). Ihmisiä ei kuitenkaan kuvata missään temppelin lukuisista mosaiikeista ja kohokuvista. Sen sijaan kuvia kahden muukalaislajin kaksinkamppailuista (K10) löytyy tuhansia. Predatoreiden suhde alieneihin muistuttaakin atsteekkien suhdetta jaguaareihin – se on palvova, kunnioittava ja pelkäävä.

Savuava ase

Merkki, jonka predator tekee kypäräänsä ja otsaansa alienin happoverellä on iso ja erottuva. Ja mikä tärkeintä, se on merkki, jonka olemme nähneet vain yhdellä toisella yksilöllä predatorien oman leffasarjan historiassa. Kun joukko muukalaisia saapuu noutamaan viimeisen kuolleen metsästäjän, niitä johtaa vanhus, jolla on sama merkki (K11).

AvpK11WwebJos kyseessä olisi miehuusriitti, jokaisella jantterilla täytyisi olla merkki otsassaan. Onkin syytä olettaa, että tappavan vaikea alien-koitos on varattu vain harvoille yksilöille. Että kyseessä on äärimmäinen testi, jolla valitaan suuri hengellinen tai poliittinen johtaja.

Kaiken kaikkiaan Alien vs. Predator -elokuva on kiehtova kurkistus vieraaseen kulttuuriin. Kurkistus, jonka viiden pennin huuhaa-Sebastian onnistuu pääosin pilaamaan!

Petri Hiltunen
Nalle Virolainen

Foliohatun alla -juttusarja jatkuu blogissa kesähelteillä. Älä missaa yhtään jaksoa!

Leffamielipuolien kuristusotteeseen joutuvat tulevaisuudessa mm. King Kong, Bambi, Hellraiser ja The Dark Knight. Totuus on tuolla ulkona!

2 thoughts on “Elokuvat – Foliohatun alla 3

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s