Foliohatun alla
Osa 11: Prometheus

Petri Hiltunen ja Nalle Virolainen eivät ole ainoastaan leffahulluja…. He ovat leffamielipuolia!

Elokuvat viljelevät usein johtolankoja, joita tarinan henkilöt eivät syystä tai toisesta osaa tulkita oikein. Tämä hämmennys saattaa tarttua katsojaankin niin, ettei hän näe ilmeistä totuutta tapahtumien takana. Varsinkin kun jotkut rainat tuntuvat tekevän kaikkensa syöttääkseen yleisölle harhaanjohtavaa informaatiota.

Ridley Scottin ohjaama elokuva Prometheus (2012) on tästä mitä mainioin esimerkki.

Tuhoisan väärä johtopäätös: Muukalaisrotu nimeltään ”insinöörit” on luonut ihmisrodun. He jättivät muinaiskansoille varoituksen olla matkaamatta tiettyyn tähdistöön, jonka arkeologit tulkitsivat väärin kutsuksi saapua paikalle. Oikeasti planeetalla on biologisten aseiden tehdas. Sekä yksi uinuva insinööri, joka on valmiina lähtemään lennolle, jonka tarkoitus on tuhota elämä Maapallolta. 2000 vuotta aiemmin laitoksessa tapahtui jotain, joka sai muukalaiset julistamaan kuolemantuomion koko ihmiskunnalle.

Murheellinen totuus: Insinöörit ovat toisen planeetan ihmisrotu, joka on oppinut hallitsemaan muinaisten muukalaisten bioteknologiaa. Sen avulla he saavuttivat kuolemattomuuden ja loivat ihmiset Maapallolle omaksi kuvakseen. He jättivät jälkeensä kutsun, jonka avulla tarpeeksi pitkälle kehittynyt ihmisrotu voisi noutaa kuolemattomaksi tekevän seerumin. Viimeinen pilotti odotti unessa ihmisten saapumista, jotta saisi antaa heille ikuisen elämän lahjan. Tuskallisen sekaannuksen takia kallis lasti jäi ainiaaksi käyttämättä.

Kutsu vai varoitus?

Elokuvan alussa optimistiset arkeologit uskovat muukalaisten kutsuneen meidät vierailemaan kotiplaneetalleen. He löytävät saman toistuvan kuvion useiden muinaisten kulttuurien maalauksista ja kohokuvista: suuri, palvojien ympäröimä hahmo osoittaa taivaalle, jossa näkyy kuuden tähden ryhmä. (K1) Tämä muodostelma löytyy myös taivaalta, joskin niin kaukaa, ettei sitä erota paljaalla silmällä.

Perillä kohteessa retkikunnan jäseniä alkaa kuolla kammottavilla tavoilla. Tämän seurauksena kapteeni Janek loikkaa hurjaan johtopäätökseen: laitos onkin muukalaisten biologisten aseiden tehdas, ja arkeologien löytämät kuvat oli tarkoitettu varoitukseksi. Janekin logiikan mukaan laitoksessa tapahtui 2000 vuotta aiemmin jotain todella ikävää, jonka seurauksena insinöörit päättivät tuhota elämän Maapallolta. Katastrofi vältettiin ainoastaan siitä syystä, että sota-aluksen pilotti nukkui tuhansia vuosia pommiin. Niinpä Janek päättää uhrata itsensä törmäämällä omalla sukkulallaan lähdössä olevaan muukalaisalukseen – luullen näin estäneensä Maapallon tuhon.

Tätä idioottimaista varoitus-teoriaa ei kukaan leffassa kyseenalaista, vaikka kaikki todisteet puhuvat sitä vastaan! Vilkaistaanpa niitä vielä kerran…

Ennen kohteeseen saapumista arkeologit pitävät aluksen miehistölle kuvaesityksen löydöistään. Sama kuvio on tosiaan toistunut ainakin egyptiläisten, sumerilaisten, mesopotamialaisten, babylonialaisten, hittiittien, mayojen ja luolamiesten taiteessa – aina vanhimmasta kuvasta (Skyen saari, 35 000 eaa.) nuorimpaan (Mayat, 620 jaa.). (K2)

Selkeästi insinöörit ovat siis vierailleet Maapallolla kymmenien tuhansien vuosien ajan. Jostain syystä he eivät ole kuitenkaan käyneet täällä enää siinä vaiheessa, kun ihmiset ovat kehittäneet avaruusmatkailun. Muuten he eivät olisi kuumeisesti jättäneet samaa kuviota kaikille löytämilleen sivilisaatioille, vaan toimittaneet viestinsä kasvotusten.

Mutta jos kyseessä on varoitus, miksei mukana ole yhtään ihmisten ymmärtämiä kuoleman tai kauhun symboleja, kuten pääkalloja tai hirviöitä? Vain palvottu hahmo, joka osoittaa tähteä. Ymmärrän toki, että luolamiesten kohdalla oli pakko turvautua pelkkään kuvaan, mutta korkeampien kulttuurien kohdalla varoituksesta pitäisi olla säilynyt myös kirjallisia lähteitä. Mikseivät vaikkapa egyptiläiset kirjoittaneet kuvan alle hieroglyfeillä: ”Tänne älkää ainakaan menkö”?

Toki monissa muinaisissa legendoissa puhutaan paljonkin jumalista, jotka asuvat taivaalla. Mutta missään niissä ei mainita tiettyjä tähtiä, joihin ei sovi matkustaa. Sen sijaan taivaassa sijaitsee yleensä paratiisi, ei mikään helvetti.

Ja jos kyseessä on bioaselaboratorio, niin senhän on täytynyt tehtailla myrkkyjä kymmenien tuhansien vuosien ajan! Mitä varten? Kävivätkö insinöörit jotain pitkittynyttä, ikuista sotaa? Ketä vastaan? Ja jos kävivät, eikö ihmiskuntaa olisi kannattanut varoittaa tästä hirmuisesta vihollisesta? Kuitenkaan mistään ei löydy ensimmäistäkään kosmiseen kamppailuun viittaavaa kuvaa.

Kuvat kuitenkin auttavat kumoamaan totaalisesti sen harhaisen käsityksen, että insinöörit tuomitsivat koko Maapallon kuolemaan 2000 vuotta sitten. Viimeisin kutsu/varoitus on nimittäin annettu 600 vuotta tämän jälkeen. (K3) Eli muukalaiset jatkoivat vierailujaan Maapallolla vielä pitkään ”tuomion” jälkeen – täysin ystävällisessä hengessä.

Tämän tosiasian myötä arvoitus sen kuin syvenee. Jos kyseessä on kutsu, miksi jatkaa sen lähettämistä tuhoisan onnettomuuden jälkeen? Jos taas kyseessä on varoitus, miksi paikasta varoiteltiin jo silloin, kun kaikki oli vielä kunnossa?

Jos oletetaan, että aikoinaan käytiin kosmista sotaa, ja kuva oli varoitus pysyä poissa planeetalta, niin viittaako tämä siihen, että insinööreillä oli vain yksi asetehdas? Koko galaksissa? He itse eivät ole sitä kuitenkaan käyttäneet enää kahteentuhanteen vuoteen. Sinä aikana he olisivat halutessaan voineet siivota paikat, haudata vainajat ja käynnistää laitoksen uudestaan. Tai vastavuoroisesti, jos kohde oli liian pahoin saastunut, he olisivat voineet yksinkertaisesti tuhota sen. Nyt he ovat vain hylänneet paikan, vaikka ainakin yksi piloteista nukkui yhä aluksessaan.

Vastaus näihin kysymyksiin on yksinkertainen. Kyseessä on kutsu. Tämä tietty paikka on tarkoitettu nimenomaan ihmisten löydettäväksi, viimeinen lahja jumalilta, jotka ovat siirtyneet jo muille planeetoille luomaan uusia rotuja. Uinuva pilotti ei unohtunut heiltä vahingossa, vaan hän nimenomaan odotti, että ihmiskunta saapuisi paikalle ja herättäisi hänet. Mutta häntäpä ei herättänytkään ihminen. David-androidi pilasi kaiken tahallaan.

Elämän temppeli

Kun muinaismuistoista paljastunutta tähtikuviota lennetään tutkimaan lähempää, Calpamos-planeetta kiertävästä LV-223-kuusta löytyy insinöörien pyramidimainen rakennus. Tai tarkkaan ottaen viisi rakennusta, joista ihmiset tutkivat vain yhtä. (K4) Tai tutkivat ja tutkivat. He menevät rikkoutuneesta alaovesta sisään, ja sen sijaan, että koluaisivat kauniisti kivestä muovattua rakennusta, he suuntaavat suoraan kellariin ja karkeasti kallioon louhittuihin käytäviin. Siellä he tunkeutuvat juuri siihen yhteen huoneeseen, johon heidän ei olisi pitänyt mennä.

Kerrataanpa mitä tapahtui: Astronautit näkevät muinaisen hologrammin juoksevista insinööreistä. Yksi olennoista on polvillaan huoneen oven edessä. Sitten insinööri kaatuu mahalleen, ja huoneen sulkeutuva ovi leikkaa hänen päänsä irti. Nokkelana koneena David on opetellut ihmiskunnan protokielen Youtube-videoiden avulla ja osaa siksi tulkita muukalaisten kirjoitusta. Hän avaa oven ja johdattaa tutkijat hätkähdyttävään kammioon. (K5)

Tämä ei ole karkea luola, vaan seiniä peittää metallinen biomekaniikka. Peräseinää dominoi suuri reliefi, katossa komeilevat hienot maalaukset ja keskellä huonetta on valtaisa insinöörin kasvoja esittävä patsas. Hiekkaiselle lattialle on aseteltu harvakseltaan umpinaisia metallisia lieriöitä, jotka alkavat ilman vaikutuksesta sulaa ja vapauttaa tappavaa mustaa liejua. Tämä mönjä tulkitaan myöhemmin väärin bioaseeksi.

Kyseessä ei selvästikään ole mikään asevarasto. Näemme samannäköisiä ampulleja myöhemmin varastoituna, ja ne on pakattu huomattavan järkevästi ja tilaa säästäen. (K6) Eikä kukaan koristele näin hienosti ja monimutkaisesti mitään säilytyskomeroa. Mikä sitten on tuon oudon huoneen tarkoitus?

Vastaus on niin yksinkertainen, että on outoa, etteivät kokeneet arkeologit tajunneet sitä heti. Kyseessä on temppeli. Pyhättö, joka on omistettuna ikuiselle elämälle.

Jos tarkastelemme sisustusta, niin mikään ei edelleenkään viittaa sodankäyntiin: Kattomaalauksessa on kuvattu humanoidi ja kitiinikuorinen muukalainen rauhallisesti rinnakkain. Insinööri pitää kättään olennon olalla, kuin lohduttaakseen ystävää tai paijatakseen koiraa. (K7) Kaljupään valta-asemasta huolimatta kuva ei esitä kamppailua, vaan siitä henkii harmonia. ”Me toimimme yhdessä.”

Seinän reliefi on puolestaan omistettu olennolle, jonka me tunnistamme Alien-leffojen hirviön sukulaiseksi. Kohokuvan alareunassa näkyy kaksi insinööriä, jotka ovat juuri saamassa facehuggerit kasvoilleen. (K8) Silti kuva ei tunnu varoitukselta, vaan lähes krusifiksin omaiselta pyhältä ikonilta. ”Tästä olennosta geneettinen materiaali on alunperin lähtöisin.”

Huonetta dominoiva valtava pää taas kertoo lopputuloksen: ”Liemi muuttaa sinut fyysisesti ylivertaiseksi olennoksi.”

Mistä voimme tietää, että insinöörit käyttivät taikajuomaa tähän tarkoitukseen? Selityksiä löytyy useampia. Elokuvassa kerrotaan, että heidän dna:nsa on identtinen ihmisten kanssa. Ei siis vähän sinne päin, vaan täysin identtinen. (K9) Nämä kuultavaihoiset jättiläiset ovat kuitenkin silmin nähden erilaisia kuin me. Lisäksi heidän solunsa tuntuvat yliluonnollisen kestäviltä. Irtileikkaantunut insinöörin pää on säilynyt täydellisenä 2000 vuotta huoneessa, jossa on tyhjiö. Voitte kuvitella, miltä tavallisen ihmisen pää näyttäisi.

Lääkärit myös huomaavat, että ihossa on yhä eläviä soluja. Kun hermostoa stimuloidaan sähköllä, pää avaa silmänsä ja yrittää puhua. Moista kestävyyttä ei löydy ihmisten geeneissä, joten elämää täytyy ylläpitää keinotekoisesti jokin muu voima. Esimerkiksi liemi, joka itsessään on elävä olento, kuten David mikroskoopillaan toteaa.

Huoneen keskellä olevassa patsaassa näkyvätkin juuri ne erikoiset kasvonpiirteet, jotka yhdistävät kaikkia insinöörejä. Viesti on selvä: ”Tässä huoneessa nautit liemen, joka muuttaa sinut kaltaisekseni.”

Mutta mikä sitten meni 2000 vuotta sitten pieleen? Muukalaisilla on selvästi ainakin kaksi erilaista lientä: yksi, joka antaa tehostetun elämän, ja toinen hopeanvärinen, joka tappaa. Tämä onkin loogista, sillä ikuinen elämä on kirous, jollei sitä halutessaan pysty päättämään. Vaikuttaisikin siltä, että muinaisessa onnettomuudessa puurot ja vellit menivät sekaisin. Elämän ja kuoleman liemet sekoittuivat keskenään, ja tästä syntyi musta mönjä, joka yrittää sekä tuhota että luoda yhtä aikaa. Siksi sen vaikutus on niin kaoottinen ja arvaamaton – mikä olisi todella huono ominaisuus varta vasten suunnitellussa bioaseessa.

Tästä herää tietysti kysymys, miksi kutsua toitotettiin ihmisille vielä 600 vuotta onnettomuuden jälkeen? Varmaankin siksi, että insinöörit pitivät temppeleitään täysin turvallisina kohteina. Musta mönjähän oli eristetty yhteen kellarihuoneeseen ja lukittuihin metallikanistereihin. Tyhjiöstä nyt puhumattakaan.

Odottava pilotti nukkui puolestaan puhtaassa avaruusaluksessa, kauempana pyramidista. (K10) Pienellä etsimisellä hänen luokseen olisi varmasti löytynyt lyhyempikin reitti kuin tunneli kellarin kautta. Lisäksi rakennuksen laitteisto piti yhä yllä nimenomaan ihmisille tarkoitettua ilmakehää, vaikka todistettavasti pilotit pystyivät hengittämään ulkoilmaakin. (K11)

Pyramideja on vieläpä viisi peräkkäin. Ja juuri tämän nimenomaisen rakennuksen katolle muukalaiset olivat jättäneet valtavaa pääkalloa esittävän veistoksen. Juuri sellaisen kuoleman symbolin, joita kutsuissa ei näkynyt.

Miten insinöörit olisivat voineet edes kuvitella, että ihmiset eksyvät juuri tähän temppeliin ja saavat vieläpä kellariin piilotetun tyhjiöhuoneen oven auki?

Varastettua tekniikkaa

Alkuperäinen onnettomuus saattaa olla seurausta siitä, että insinöörit käyttävät teknologiaa, joka ei selvästi ole heidän omaansa. He ovat omineet varhaisemman, epäinhimillisen rodun tietotaitoa ja joutuvat muokkaamaan jopa kehojaankin pystyäkseen käyttämään sitä.

Ridley Scottin aiemmassa elokuvassa Alien (1979) näemme, miltä tämä varastettu teknologia alunperin näytti. Kun vertaa avaruusalusten pilotteja, ero on suorastaan silmiinpistävä. (K12) Muinainen pilotti on selkeästi biotekniikalla jalostettu olento, joka on kasvanut osaksi ohjaajan tuolia. Ero näkyy erityisesti ”käsivarsien” kohdalla. Alkuperäisen ohjastajan tukiranka jatkuu aukottomasti pitkällä istuimen selkänojaan saakka.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota kokoeroihin. Muumioitunut muukalainen on valtavan kokoinen, kun sitä vertaa etualan ihmisastronautteihin. Insinöörit taas ovat vain suurikokoisia ihmisiä, noin päätään pidempiä kuin me Maapallon asukkaat. Siinä missä kuolleen olennon pää nousee korkealle penkin harjan yläpuolella ja melkein koskettaa kasvoillaan ylempää laitetta, uppoaa insinööri syvälle liian suureen penkkiinsä.

Lähikuvassa kuolleesta ohjastajasta näkyy myös kuivunutta ihoa, syvälle kuoppiin painuneet surkastuneet silmät sekä pään luinen rakenne. Ja jos vielä epäilette, niin katsokaa olennon suuaukkoa, siinä nimittäin näkyy hammasrivistöt! (K13) Tämä fossiili ei selvästikään ole kalju mies, jolla on hassu kypärä.

Prometheuksen pilotti käyttää siis erikoisvalmisteista pukua pystyäkseen ylipäätään pyörittämään tyystin erilaiselle olennolle tarkoitettua ohjausjärjestelmää. Insinöörien aluksen ohjaamossa näkyy muitakin muokkauksia, jotka varhaisemmasta aluksesta loistavat poissaolollaan: kryounikammioita, ihmisille sopivia tuoleja ja kojelautoja. (K14) Lisäksi David oppii kolmiulotteisesta tallenteesta, että insinöörit joutuvat hyödyntämään huilua aktivoidakseen käyttämänsä teknologian. Koska pelkkä on/off-nappula on ylivertaisesti järkevämpi tapa käynnistää kone, veikkaan, että huilua tarvitaan simuloimaan aiempien olentojen verbaalisia käskyjä.

Lentäjät ovat joutuneet muokkaamaan jopa omaa vartaloaan. Leffan alussa näemme ns. Pertti Perusinsinöörin. Hänen alaston kehonsa muistuttaa hiukkasen ihmisten anatomiaa. Filmin lopun kaljupäällä on kuitenkin hyönteismäinen ”ulkoinen tukiranka”. Kyseessä ei ole mikään puku, sillä olennon ranteista ja kaulasta voimme nähdä, kuinka tämän iho muuttuu saumattomasti vieraaksi kuoreksi. (K15) Myös sisäisiä muutoksia on havaittavissa. Vaikka pilotista otettu dna-näyte on täysin identtinen ihmisten kanssa, hän voi hengittää vaivatta planeetan myrkyllistä ilmaa.

Miksi pilotti raivostui?

Kun David löytää muukalaisten aluksen, se on täydessä sylinterilastissa, ja sen navigointijärjestelmään on asetettu kurssi kohti Maapalloa. On kuitenkin järjetöntä olettaa, että 2000 vuotta sitten olisi annettu käsky hävittää Maapallo, ja sitten vain unohdettu lentäjä unilaariinsa!

Vaikka moinen järjetön moka olisi sattunutkin, niin lentäjän esimiehet olisivat voineet koska tahansa ottaa yhteyttä aluksen täysin toimintakuntoiseen keskusjärjestelmään ja pyytää tietokonetta herättämään hänet. Pilotti siis sai ylemmiltään käskyn pysyä parkkipaikalla odottamassa.

Tässä vaiheessa sietää keskittyä David-androidiin. Moni on spekuloinut hänen motiivejaan, koska hän myrkyttää arkeologi Hollowayn ja käyttäytyy muutenkin erikoisesti. Syy ei ehkä kuitenkaan ole hänessä. Voi olla, että David toimi täysin moitteettomasti siihen kohtalokkaaseen hetkeen asti, kun hän päätti tutkia mustaa mönjää ilman suojavarusteita. (K16) Androidi käsitteli vuotavia säiliöitä paljain käsin, ilmeisesti luottaen muoviseen ihoonsa. Geologi Fifieldin kohtalo kuitenkin paljastaa, että liemi sulattaa jopa avaruuskypärän kovan pleksilasin. Niinpä aineella ei ole mitään vaikeuksia tihkua myös Davidin elimistöön. Rakenteestaan huolimatta androidi on selkeästi elävä olento, joten biomekaaninen tunkeilija voi hyvinkin ottaa hänet valtaansa.

Holloway oli ensimmäinen, jonka David myrkyttää – muttei välttämättä viimeinen. Androidi esimerkiksi pesee Weylandin jalat. Tällöin hänellä on oiva mahdollisuus lipsauttaa vähän tappavaa lientä joukkoon. Sen vaikutus iskee joka tapauksessa viiveellä. Käytännössä hänellä on ollut mahdollisuus tartuttaa koko miehistö niin halutessaan. Elizabeth Shaw nyt ainakin on saastunut. Jos pelkkä vesitetty tippa riitti valtaamaan Hollowayn, niin turha luulla, että nainen voisi synnyttää hirviön ilman, että aine olisi tunkeutunut myös muualle hänen kudoksiinsa.

Kun insinöörien pilotti vihdoin herää pitkästä unestaan, häntä vastassa on siis vähintään kaksi mustan myrkyn saastuttamaa yksilöä. Lisäksi emme saa koskaan tietää, mitä David sanoo lentäjälle – selvästi kuitenkin jotain, mikä herättää murhaavan raivon. Ja juuri ennen selkkausta David toteaa tohtori Shaw’lle: ”Eivätkö kaikki lapset oikeasti tahdo vanhempiensa kuolevan?” Puhuuko siinä androidi tarkoittaen ihmistä, vai bioliemi tarkoittaen insinöörejä? Kummin tahansa, David lähtee herättämään uinuvaa jättiä selkeänä tavoitteenaan aiheuttaa hankaluuksia.

Mikään ei viittaa siihen, että luojamme olisivat syntyjään väkivaltaista kansaa. Insinööreillä ei ole minkäänlaisia perinteisiä aseita. Vyöllä ei keiku tikaria tai muuta astaloa. Pilotti taistelee paljain käsin, eikä vedä mistään lokerosta futuristista pistoolia tai kivääriä. Hän ei alunperin edes riennä pakenevan Shaw’n perään, vaan keskittyy lähtemään planeetalta. Myöskään hänen avaruusaluksessaan ei selvästi ole aseita, sillä sädetykeillä ihmisten sukkulan olisi voinut tuhota helposti. Se koituukin kohtalokkaaksi puutteeksi, kun Janek syöksyy täysillä päin Maahan aikovaa muukalaisalusta.

Savuava ase

Eikö vielä vakuuta? No, on helppo todistaa, että avaruusalukseen lastatut sylinterit sisältävät eri ainetta kuin kammiosta löytyneet.

Kun kellarikammion ovi avataan ja ilma virtaa sisään ensi kertaa tuhansiin vuosiin, metallisäiliöiden kannet alkavat sulaa ja musta mönjä virrata pitkin lattiaa. (K17) Reaktio tapahtuu käytännössä minuutin sisällä siitä, kun happi koskettaa astioita. Tämä ei kuitenkaan ole se, miten lieriöt on alunperin ollut tarkoitus avata. Niissä on nimittäin kierrettävä korkki, ja sisällä neljä lasiampullia. Kun David tarkastelee täysin ehjää ampullia, siinä on enää pieni tippa nestettä. Voi huoletta sanoa, että ampullin oli tarkoitus pitää neste sisällään. Ulos sen olisi saanut katkaisemalla heikko kärki, kuten ihmistenkin lääkeampulleissa. (K18) Onnettomuuden vuoksi niihin laitettiin kuitenkin väärää nestettä, elävää liejua, jolla oli voima tihkua läpi lasista ja sulattaa metallia.

Voimme siis helposti päätellä, että insinööripilotin lasti sisälsi aivan eri ainetta, koska lieriöt olivat säilyneet happea sisältävässä varastossa 2000 vuotta. Eli aluksen lasti sisälsi sitä ainetta, mitä niissä pitikin olla, ei tappavaa mönjää. Lientä, joka olisi tehnyt meistäkin kuultavaihoisia kaljuja jumalia.

Jos joku haluaa väkisin raahata keskusteluun Alien: Covenant -jatko-osan (2017), niin huomautettakoon, että David ja tohtori Shaw lähtevät kuusta aivan eri aluksella. Maapallolle tarkoitettu lasti jää makaamaan rampautuneeseen hylkyyn.

Petri Hiltunen & Nalle Virolainen

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Tämän ja aiemmat Foliohatut löydät kätevästi oheisen linkin kautta:
Foliohatun alla