Kirjat & Sarjakuvat – Kuumaa kesäluettavaa

Kesä on mainio aika uppoutua hyvän kirjallisuuden ääreen. Niinpä Tähtivaeltaja on nyt listannut iloksenne viisitoista kevään aikana suomeksi julkaistua teosta, jotka ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia.

Ja sitten ei muuta kuin nauttimaan kesästä ja laatuluettavasta!

KLScifiWEB

Scifi-kirjat

Naomi Alderman: Voima (Gummerus) – Kuinka maailma muuttuisi, jos naiset saisivat käsiinsä voiman, jolla alistaa miehet valtaansa? Älykästä ja yhteiskunnallisesti kantaaottavaa scifiä.

Agustina Bazterrica: Rotukarja (Like) – Kun eläimet kuolevat sukupuuttoon, ihmisiä aletaan kasvattaa lihakarjaksi. Vatsanväänteitä aiheuttavan tehokas ja yksityiskohtainen dystopiahelmi.

Harry Harrison: Eedenistä länteen (Vaskikirjat) – Harrisonin kunnianhimoisen Eeden-trilogian ensimmäinen osa. Eeppinen vaihtoehtohistoria todellisuudesta, jossa matelijoista on kehittynyt älykkäitä.

Alastair Reynolds: Varjokapteeni (Like) – Vauhdikkaan Kostaja-romaanin jatko-osassa seikkaillaan jälleen maailmassa, joka yhdistelee vinkeästi avaruusoopperaa ja vanhoja merirosvotarinoita.

Antti Salminen: Mir (Poesia) – Tähtivaeltaja-palkitun Lomonosovin moottori -romaanin sisarteos. Eriskummallisen outo ja kiehtova lukukokemus saa aivot höyryämään innosta.

KLFantasiaWEB

Fantasiakirjat

Jaakko Alamikkula: Kuninkaan kotka (Vaskikirjat) – Petri Hiltusen Praedor-sarjakuvien maailmaan sijoittuva hurmeinen miekka- ja magiaromaani on kotimaista laadukasta seikkailuviihdettä, jonka seurassa voi ryhtyä kuumana kesäpäivänä selkäpiitä kylmäämään.

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni (Gummerus) – Kelttien mytologiaa ja ikuisen elämän kirousta pohdiskeleva eeppinen teos luo vahvoja tunnelmakuvia miljööstä sekä sisarusten välisestä suhteesta. Tähän maailmaan voi kadota.

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Karisto) – Kaikella mahdollisella sekä kyökkisaavilla kyllästetyn fantasiasarjan itsenäinen avausosa vie lukijan vaihtoehtoisten maailmoiden ja magiankäyttäjien vauhdikkaisiin seikkailuihin. Muista hengittää välillä!

Sjón: CoDex 1962 (Like) – Islantilaisen golemin synty ja myöhemmät vaiheet! Kirja, jossa tapahtumien ytimessä on myös kirjekuori, jossa on yhdistelmä harvaan hammastettuja kahden sillingin postimerkkejä ja tiheään hammastettuja 4 sillingin arvomerkkejä, ei voi olla huono.

Jyrki Vainonen: Yön ja päivän tarinoita (Aula & Co) – Uuskumman proosataiteen edelläkävijän novellikokoelma sitoo kansiensa väliin surrealistisia tarinoita, joiden vinkeän absurdin pinnan alla sykkii synkkä sydän.

KLSarjiksetWEB

Scifi- ja fantasiasarjakuvat

Neil Gaiman, Marc Hempel & co: Sandman Deluxe 9 (RW) – Sandmanin taru lähenee päätöstään. Gaimanin luomus on fantastisen sarjakuvan yksi kaikkein aikojen komeimmista saavutuksista. Ajaton klassikko.

Jean Van Hamme & Grzegorz Rosinski: Thorgal 1–3 (WSOY) – Eurooppalaisen tieteisfantasiasarjakuvan yksi suurimmista hiteistä saapuu vihdoin Suomeen albumimuodossa. Lue ja ihastu!

Avi Heikkinen: Valotusaika (Pokuto) – Taitavasti toteutettu valokuvapohjainen sarjakuva kertoo rikoksista, menetyksistä ja menneisyyttä filmaavasta kamerasta. Mestarillinen teos.

Janne Kukkonen: Voro 1–2 (Like) – Suomalaisen keskiaikafantasian huipputeos kertoo nuoren Lilja-tytön edesottamuksista magiaa tulvivassa maailmassa. Huikeaa kamaa!

Sami Makkonen: Kalevala (Otava) – Makkosen käsissä Suomen kansalliseepoksen fantastiset tarinat kääntyvät jyhevän tehokkaaksi sarjakuvataiteeksi. Vetää kuin kyistä peltoa kyntävä hevonen.

Jess!

Kirjat – Naomi Alderman: Voima

AldermanVoimaWEB

Naomi Alderman
Voima
The Power
Suom. Marianna Kurtto. Gummerus

Naomi Aldermanin feministisenä dystopiatrillerinä markkinoitu Voima-romaani on kerännyt huomattavasti laajempaa julkisuutta kuin scifi-kirjat yleensä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä teoksen ajankohtainen, raflaava sisältö että nimekkäät tukijat, kuten Barack Obama ja Margaret Atwood.

Maailma nytkähtää uuteen muottiin, kun naisille kehittyy kyky iskeä käsistään tappavia sähkölatauksia. Alkuun voima ilmenee vain teinitytöillä, mutta myöhemmin taito leviää laajemmalle. Saudi-Arabiassa alistetussa asemassa eläneet naiset ottavat vallan omiin käsiinsä, ja Moldovassa ihmiskaupan uhrit kostavat sieppaajilleen.

Muutos on kuitenkin hidasta ja kohtaa vahvaa vastarintaa. Miehiset hallintokoneistot haluavat pitää naiset aisoissa tavalla jos toisellakin. Lisäksi maskuliinista ylemmyyttään korostavat ääriryhmät lietsovat vihaa ja väkivaltaa.

Kaikkea tätä seurataan neljän päähenkilön silmin.

Allie on sijaiskodista toiseen heitelty orpotyttö, joka nousee hyväksikäyttäjiään vastaan. Hänestä kasvaa naisliikkeen messias, Äiti Eeva, joka saarnaa feminististä uskontotulkintaa. Roxy on puolestaan brittiläisen gangsterisuvun tytär. Hän saa voimasta uutta potkua uralleen.

Yhdysvaltalainen poliitikko, Margot, näkee tilanteen suomat mahdollisuudet kerätä rahaa ja vaikutusvaltaa – kenties jopa Valkoiseen taloon asti. Tunde on taasen nigerialainen toimittaja, joka kiertää ympäri maailmaa raportoimassa muutoksen nostattamista mellakoista.

Kirjailija valottaa tapahtumia useista näkökulmista lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisten keskushenkilöiden kautta. Samalla mukaan saadaan sekä ruohonjuuritasoa että mullistuksen laajempia merkityshorisontteja. Kokonaisvisiota täydentävät tieteelliset asiakirjalainaukset, otteet nettikeskusteluista sekä kuvaukset television uutisohjelmista.

Romaani tuo vahvasti esiin, kuinka naisia sorretaan nykymaailmassa yhteiskunnallisten rakenteiden kautta. Tämä kaikki avautuu uudella tavalla, kun kyseessä ovatkin miehet, jotka joutuvat pelkäämään kotinsa seinien sisällä tai kävellessään pimeillä kaduilla. Kun miehet saavat kerrankin kokea sen ankean todellisuuden, jossa naiset joutuvat viettämään koko elämänsä.

Samalla kirja kuitenkin kyseenalaistaa sen, onko ilmiössä välttämättä kyse vain sukupuolesta. Kukkulan kuningattariksi kohonneet naiset kun saattavat käyttäytyä miehiä kohtaan yhtä julmasti kuin heitä on kohdeltu. Valta korruptoi ja rahanahneus on voimakas motivaattori sukupuoleen katsomatta.

Näkökulmaa korostaa teoksen kirjemuotoinen kehyskertomus. Se sijoittuu tuhansia vuosia tulevaisuuteen, maailmaan, jossa yhteiskuntaa pyörittävät vahvat ja aggressiiviset naiset. Heille arkeologiset todisteet muinaisista miessotilaista ovat silkkaa huuhaata. Asetelma kääntää hienosti nykyiset, vääristyneet historiatulkinnat päälaelleen ja osoittaa, kuinka helposti sujahdamme luutuneiden asenteiden luomiin narratiiveihin.

Lopulta romaanin sanoma tuntuu olevan, että kaikkinainen sukupuolitettu ajattelu on haitallista. Ihmiset tulisi aina nähdä yksilöinä, ei miehinä tai naisina.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.