Uutiset

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2016 -tärpit

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , ,

Suomen suurin ja kaunein elokuvafestivaali tulee taas lailla pommikonelaivueen. Syyskuun 15.–25. päivä Helsingin teatterit täyttyvät Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien erikoisnäytöksistä. Tarjolla on yli 180 pitkää ja lähes saman verran lyhyitä elokuvia ympäri maailman.

Tähän listaan olemme koonneet 20 maailmalla kehuja kerännyttä elokuvaa tämän vuotisesta tarjonnasta. Ja koska kysymyksessä ovat nimenomaan Tähtivaeltajablogin tärpit, on painotus vahvasti lehden aihealueissa eli scifissä, fantasiassa, kauhussa, animaatiossa ja Aasiassa.

Aakkosjärjestyksessä mennään, joten ei kun lukemaan.

aprilandtheextraordinaryworldweb

April and the Extraordinary World
Animoitu steampunk-seikkailu Ranskasta. Visuaalisesti kekseliästä filmiä on verrattu sellaisiin huippuelokuviin kuin The City of Lost Children, Metropolis ja Liikkuva linna. Ennakkokutkutuksia vain kasvattaa tieto, että leffa perustuu Jacques Tardin piirroksiin.

AV-arkin yhden miehen orkesterit II – Anssi Kasitonni
Lyhytfilmien koosteista eniten kiinnostaa kokoelma Anssi Kasitonnin vinkeän niksahtaneita lyhäreitä. Mukana mm. avaruusajan ihmelaitteita, vampyyrilepakoita ja teknisesti yllättävän edistynyt marsu. Sekä tietenkin USA:n avaruusvoimien lentäjä, joka kohtaa rakkauden naissotureiden, kastraatiorobottien ja lisko-olentojen planeetalla.

Creepy
Hienoisen epätasaisen Kiyoshi Kurosawan leffassa ex-poliisi kutsutaan tutkimaan vanhaa tapausta, joka liittyy kadonneeseen perheeseen. Arvostelijat ovat innostuneet psykologisen kauhutrillerin tiukaksi kehittyvästä tunnelmasta.

Eilisen kuiskaus
Monellakin tapaa menneisyyteen kurottaa Studio Ghiblin aiemmin Suomessa levityksettä jäänyt Isao Takahatan ohjaus. Vuonna 1991 valmistuneessa animessa tokiolainen konttorityöntekijä matkaa maalle muistelemaan lapsuuttaan. Kauniiksi ja vaikuttavaksi teokseksi kutsuttu elokuva.

Elle
Isabelle Huppert tekee äärettömän vahvan roolisuorituksen Paul Verhoevenin uusimmassa psykologisessa trillerissä. Kohua herättänyttä leffaa on ylistetty suureen ääneen Verhoevenin rohkeana paluuna huipulle.

endlesspoetryweb

Endless Poetry
Jatkoa Alejandro Jodorowskyn omaelämäkerrallisten fantasiaelokuvan sarjaan. Elämän tanssi oli jo ihan huippu, joten tämäkin tarjoilee taatusti lisää runollista maailmantulkintaa ja villinä ilakoivia visuaalisia metaforia.

Girl Asleep
Teatteriproduktioon perustuvassa filmissä 15-vuotta täyttävä tyttö etsii itseään erikoisessa vaihtoehtotodellisuudessa. Asetelma ei suoraan kuulosta timantilta, mutta kriitikot ovat kiitelleet filmin liioitellun 1970-luvun fiilistä, kirkasta värimaailmaa sekä hienoja henkilöhahmoja.

The Girl with All the Gifts
Dystopistisessa lähitulevaisuudessa eletään zombie-uhan puristuksessa. Odotukset omintakeiseksi mainitun leffan suhteen ovat hyvinkin korkealla, sillä elokuva perustuu sarjakuvakäsikirjoittaja Mike ”Lucifer” Careyn kehuttuun romaaniin.

Love & Peace
Sion Sonon elokuvia ei voi kutsua ainakaan tavanomaisiksi. Aina hän ei onnistu, mutta toisinaan eteen pakkaa surrealistinen napakymppi. Toivoa sopii, että ihastuttavaksi mainittu leffa rakastuneesta nuorukaisesta ja tämän viemäreissä seikkailevasta lemmikkikilpikonnasta kallistuu täysosuman suuntaan.

The Lure
Puolasta ponnistaa äimistyttävän kirkkailla neonväreillä siunattu elokuva merenneitosiskoksista, jotka päätyvät varsovalaisen kabareen esiintyjiksi. Toinen heistä etsii rakkautta, toinen ihmislihaa syötäväksi. Mukana rutkasti musiikkinumeroita. Mitä, häh?

thelureweb

Murderous Tales
Tsekkiohjaaja Jan Bubenícekin kolmen tarinan sikermä yhdistelee näyttelijöitä ja monella erilaisella animaatiotyylillä toteutettuja osioita. Traileri lupailee omaperäistä, mielikuvituksellista ja villin hauskaa meininkiä.

Office
Eteläkorealaisen Hong Won-chan jännärissä toimisto muuttuu murhien näyttämöksi. Arvostelujen mukaan luvassa on viiltävää yritysmaailmakritiikkiä sekä erittäin veristä slasher-kuvastoa.

Poika ja peto
Mamoru Hosodan upeasti animoidussa elokuvassa vieraillaan rinnakkaistodellisuudessa, jossa eläinsamurai kouluttaa nääntynyttä katupoikaa. Summer Wars -leffan ohjaajalta on lupa odottaa paljon.

Port of Call
Hongkongin ennen niin rikas elokuvateollisuus ei ole vielä täysin kuollut. Siitä käy todisteeksi Philip Yungin leffa, jossa Aaron Kwokin näyttelemä eksentrinen poliisi tutkii prostituoiduksi ajautuneen tytön murhaa.

Seoul Station
Yeon Sang-hon ohjaamassa synkässä korealaisanimaatiossa ihmiset joutuvat zombieiden ahdistelemaksi maan pääkaupungissa. Ja mikäs sen mukavampaa! Katso myös Train to Busan.

poikajapetoweb

Shelley
Johan sen Hamletkin tiesi, että Tanskanmaalla on jotain mätää. Ali Abbasin visiossa tämä mätä näyttäisi kytkeytyvän sijaisäidin kohdussa muhivaan vauvaan. Filmin jännitteellisessä kauhussa on kuulemma jopa goottilaista tunnelmaa.

Swiss Army Man
Daniel ”Harry Potter” Radcliffea on vaikea mieltää oikeaksi näyttelijäksi, mutta pakkohan se on nähdä, millaiseen suoritukseen hän yltää puhuvana ja piereskelevänä ruumiina. Ja jos tämä on filmin lähtökohta, niin lopputulos on varmuudella kaukana normaalista – tai hyvästä mausta.

They Call Me Jeeg
Italialaisia supersankarielokuvia ei tule eteen ihan joka päivä, joten tämä leffa täytyy tsekata. Varsinkin kun filmillä on vahva kytkös Go Nagain 1970-lukulaiseen Steel Jeeg -mangaan ja animeen. Nakkipakko ja pakkonakki.

Train to Busan
Animaatio-ohjaaja Yeon Sang-hon ensimmäisessä näytellyssä elokuvassa verenhimoiset elävät kuolleet kiusaavat kansaa luotijunassa. Tarjolla rutkasti vauhdikasta toimintaa ja zombie-hubaa. Katso myös Seoul Station.

Under the Shadow
No nyt kyllä tipahdin tuoliltani, sillä en todellakaan tiennyt, että modernia iranilaisbrittiläistä kummituskauhua olisi edes olemassa. Babak Anvarin elokuvassa ollaan 1980-luvun Teheranissa, jossa äiti ja tytär joutuvat taistelemaan taloaan riivaavia pimeyden voimia vastaan. Kovasti on kehuttu tapaus.

Ja sitten vauhdilla elokuviin!

Toni Jerrman

traintobusanweb

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2016 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , , ,

shauntanetaistenesikaupunkienWEBTähtifantasia-palkinto 2016

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2015 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Lasten Keskuksen julkaisemalle
SHAUN TANIN novellikokoelmalle ETÄISTEN ESIKAUPUNKIEN ASIOITA.
Teoksen on suomentanut Jaana Kapari-Jatta.

Etäisten esikaupunkien asioita (Tales from Outer Suburbia, 2009) on sarja lyhyitä kuvitettuja kertomuksia, jotka sijoittuvat arkisiin mutta oudon epätodellisiin asumalähiöihin. Se on omalaatuisen kaunis kirja, jonka tarinoiden ja kuvien pariin voi palata yhä uudelleen. Viidentoista novellin sikermä vertautuu Leena Krohnin ja Tove Janssonin kaltaisten kirjailijoiden tuotantoon. Etäisten esikaupunkien asioita on sekä lasten, nuorten että aikuisten kirjallisuutta, jonka liikuttavat ja mielikuvitusta kiihottavat tarinat voivat avautua eri tavoilla eri elämänvaiheissa.

Tanin tiivis ilmaisu yhdistää novellistiikkaa, runoutta, kuvataidetta ja sarjakuvaa. Kuvat antavat uuden näkökulman tarinaan ja toisinaan kerronta etenee pelkästään kuviensa kautta. Tarinoiden loput jäävät avoimiksi, lukija jää täydentämään aukkoja mielessään ja pohtimaan esitettyjä kysymyksiä.

Tarinoiden ympäristö muistuttaa kirjailijan kasvuympäristöä Australian Perthissä. Paikka on rajatila luonnon ja kaupungin sekä arjen ja unenomaisen välillä. Tanin nukkumalähiöissä tapahtuu kummia asioita, mutta asukkaat pitävät niitä yhtä todellisina kuin muitakin arjen ilmiöitä. Maailma loppuu kartan reunalla ja vaihto-oppilas näyttää tulevan toisesta ulottuvuudesta. Tanilla on taito saada epätavallinen näyttämään jo ennalta tutulta ja uskottavalta.

Tan kiinnittää huomion havaitsemis- ja käsityskykymme rajallisuuteen. Toisesta kulttuurista tuleva vieras voi ihastua asioihin, joita pidämme omassa ympäristössämme itsestäänselvyyksinä. Kokoelma on lohdullista luettavaa: se kertoo että lapsellinen kyky nähdä todellisuus ihmeellisenä voidaan löytää uudelleen. Kun kaduilla alkaa vaeltaa risuista muodostuneita olentoja, ihmiset keskittyvät pitämään niitä pois nurmikoilta sadettimilla. Vailla osoittelevuutta tarinat kertovat, että ihminen ei ole maailmankaikkeuden keskipiste. Luonto on ollut olemassa ennen meitä ja kulkee omaa tietään.

Tuntemattoman, pelottavankin maailman keskellä tärkeää ovat siteet läheisiin. Tarinat kertovat osallisuuden kaipuusta, ystävyyden voimasta ja lähisuhteiden merkityksestä. Tarinoiden henkilöt ovat usein ulkopuolisia ja yksinäisiä, etäällä luonnosta ja toisistaan, mutta uuden toivon voi löytää lähempää kuin luuleekaan. Ihmissuhteet vaativat työtä, minkä Tan kertoo tarinalla hääparin vaarallisesta matkasta. Nimetön pyhä -tarinassa lahjojen antamisen sijasta uhrataan jokin itselle rakas esine. Novellissa Unohduskone todellisuus on piilotettu talouden ja politiikan lipevän kielen taakse. Mitkä asiat pitäisi hyväksyä välttämättöminä ja mihin meillä on velvollisuus pyrkiä vaikuttamaan? Tanin maailmassa vähäpätöisilläkin asioilla on merkitys. Viimeinen tarina, Kilpikonnien pelastusyö, päättyy sanoihin: ”Jaksakaa! Jaksakaa! Jaksakaa!”

Jaana Kapari-Jatta on paneutunut huolellisesti Shaun Tanin kielen rytmiin ja tunnelmaan ja säilyttää hänen täsmätarkan ilmaisunsa rikkaana suomen kielenä. Lasten Keskus -kustantamo on tehnyt merkittävän aluevaltauksen, sillä aikuisten kuvakirjoja on suomennettu vähän. Etäisten esikaupunkien asioita on omaperäistä ja iskevää kirjallisuutta, jota voi suositella kaikille lukijaryhmille.

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Finncon-tapahtuman ohjelmaa Tampereella. Palkinto jaettiin kymmenettä kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme, Aleksi Kuutio, Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-lehden nettisivut:
Tähtivaeltaja
Tähtivaeltajablogi

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Finncon, Eurocon & Worldcon

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , ,

Finncon2016WEBFinncon 2016

Muistan sen kuin eilisen! 1980-luvun, jolloin pistimme Tom Ölanderin ja muiden fandom-dinosaurusten kanssa pystyyn Suomen ensimmäiset Finncon-festivaalit. Tai no, todellisuudessa muistan vain Ölanderin tarjoamat vihreät scifi-drinkit. Onneksi muu ei ole edes tarpeen, sillä sittemmin Finnconit ovat kulkeneet voitosta voittoon kiitos uusien fandom-sukupolvien.

Ja tänä kesänä on jälleen mahdollisuus juhlia kaikkea sitä, mikä tekee scifistä ja fantasiasta niin mahtavaa. Eli jo parin viikon päästä – tarkemmin sanottuna 1.–3. heinäkuuta – Finncon 2016 valtaa Tampereen yliopiston. Rientäkää siis kaikki mukaan geimeihin, joihin on vapaa pääsy! Luvassa rutkasti mielenkiintoista ohjelmaa, hienoja kirjailijavieraita sekä tietenkin tuhansia alan harrastajia.

Mutta lainataanpa loput infot suoraan Finnconin tiedotteesta:

Tämän vuoden Finnconin teemana ovat sadut ja ne näkyvät ohjelmassa monin tavoin. Satuja käsitellään niin modernin audiovisuaalisen kulttuurin kuin perinteisen kirjallisuuden näkökulmasta.

Tapahtumassa on lähes sata tuntia puheohjelmaa (luentoja, paneelikeskusteluja, haastatteluja) sekä muuta oheisohjelmaa, kuten työpajoja ja naamiaiset. Tampereella jaetaan myös monia alan keskeisiä palkintoja.

Finnconin kunniavieraiksi saapuvat brittikirjailija Jasper Fforde, suomalainen kirjailija Anne Leinonen sekä amerikkalainen kirjailija Catherynne M. Valente. Fanikunniavieraaksi saapuu pitkäaikainen fandom-aktiivi Eeva-Liisa Tenhunen. Akateemisen ohjelmalinjan tutkijavieras on italialainen Raffaella Baccolini.

Edellisen kerran Finncon järjestettiin Tampereella vuonna 2012 ja silloin se keräsi noin 4000 kävijää viikonlopun aikana. Finncon onkin yksi Euroopan suurimmista tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtumista.

Lisätietoja: Finncon 2016

Eurocon2016WEBEurocon 2016

Marraskuun alussa kannattaa suunnata sitten katse kohti Barcelonaa, jossa järjestetään tämänvuotinen Euroopan yhteinen Eurocon. Aivan kaupungin ydinkeskustassa pidettävän kolmipäiväisen scifi-festivaalin (4.–6.11.) kunniavieraina paistattelevat mm. Aliette de Bodard, Richard Morgan, Andrzej Sapkowski ja Johanna Sinisalo.

Osallistumismaksunsa kannattaa kuitenkin hoitaa vikkelään, sillä tapahtumaan mahtuu mukaan vain 800 ensimmäisenä liittynyttä – ja pari viikkoa sitten saapuneen tiedotteen mukaan vapaita paikkoja oli tuolloin enää 70!

Eurocon-visiitistä voi myös selvitä suhteellisen edullisesti, jos ostaa matkansa halpalentoyhtiöltä ja välttää kalliita hotelleja. Yöpyminen con-hotelleissa kustantaa kahdelta hengeltä päälle 100 euroa per yö, mutta kaupungista löytyy lukuisia hyviä majoituspaikkoja yli puolet halvemmalla.

Mikäli Barcelona on aiemmin jäänyt väliin, kannattaa matkaan varata muutama ekstrapäivä. Kaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa aina Antoni Gaudín kuuluisasta La Sagrada Familia -kirkosta lukuisiin taidemuseoihin ja gallerioihin. Tai sitten voi vain viettää aikaansa kiertelemällä Barcelonan viihtyisiä pikkukujia, toreja, kahviloita, kauppoja ja ravintoloita.

Omia suosikkejani on Gràciaksen alue, mutta myös con-paikan liepeiltä, La Rambla -kadun molemmin puolin löytyy paljon katsottavaa ja koettavaa. Eikä pidä unohtaa The Friqui Triangle -nimellä kutsuttua kaupunginosaa, joka on täynnä kirja-, sarjakuva- ja pelikauppoja.

Lisätietoja: Eurocon 2016

Worldcon2017WEBWorldcon 2017

Vuosituhannen mahtavin kaappaus koittaa vuonna 2017, jolloin Worldcon saapuu Helsinkiin. Tätä ei jätä väliin hullukaan, sillä tämän mittaluokan scifi-tapahtumaa tuskin tullaan koskaan toiste näkemään Suomessa – tai ylipäätään Pohjoismaissa. Worldconit järjestetään lähes aina Yhdysvalloissa ja ei-englanninkielisissä maissa tapahtuma on vieraillut kohta 75-vuotisen historiansa aikana vain kolme kertaa.

Worldcon on sf-maailman tärkein vuosittainen tapahtuma ja se kerää aina paikalle satoja kirjailijoita ja tuhansia harrastajia ympäri maailman. Hienoista kuvaa tapahtuman luonteesta voi saada vaikkapa oheisista Lontoon Worldconin raporteista vuodelta 2014:

Ensimmäistä kertaa Worldconissa
Why I Was Wrong Not to Come Sooner
Worldcon as It Happened

Vuonna 2017 Worldcon järjestetään elokuun 9.–13. päivä Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman kunniavieraiksi saapuvat Nalo Hopkinson, Walter Jon Williams, Johanna Sinisalo, John-Henri Holmberg ja Claire Wending.

Worldconin osallistumismaksu kannattaa suorittaa mitä pikimmin, sillä hinnat nousevat, mitä lähemmäksi itse tapahtumaa tullaan. Ensikertalaiset pääsevät tosin tältä osin muita halvemmalla.

Worldcon 75 on voittoa tavoittelematon, vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma, jonka osallistumismaksut käytetään vain syntyvien kulujen kattamiseen.

Lisätietoja: Worldcon 2017

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2016 jaettu

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Uutiset, Yleinen , , , , , , ,

AtwoodUusiMaaWEBTiivistelmä:

Tähtivaeltaja-palkinto Margaret Atwoodille

Margaret Atwoodin Uusi maa -romaani (Otava) on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon vuoden 2015 parhaana suomeksi julkaistuna tieteiskirjana. Asiantuntijaraadin mukaan Atwoodin teos ottaa terävästi kantaa nykyajan arveluttaviin kehityskulkuihin. Kirjailija käsittelee merkittäviä globaaleja teemoja taitavasti ja kehottaa ihmiskuntaa heräämään todellisuuteen ennen kuin on myöhäistä. Samalla romaani valaisee hyvinkin konkreettisella tavalla uskontojen syntymekanismeja ja tarinankerronnan voimaa.

Uusi maa -romaanin on suomentanut Kristiina Drews, ja se päättää Atwoodin päätyöksi kohoavan MaddAddam-trilogian. Trilogian muut teokset ovat Oryx ja Crake (2003) ja Herran tarhurit (2010).

Helsingin Science Fiction Seura on jakanut Tähtivaeltaja-palkintoa vuodesta 1986 lähtien.

Koko tiedote:

Tähtivaeltaja-palkinto 2016

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2015 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan Otavan julkaisemalle
MARGARET ATWOODIN romaanille UUSI MAA.
Teoksen on suomentanut Kristiina Drews.

Kanadalainen Margaret Atwood on pitkän linjan kirjailijamestari. Uusi maa -romaani (MaddAddam, 2013) päättää Atwoodin päätyöksi kohoavan MaddAddam-trilogian, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2003. Uusi maa vetää onnistuneesti yhteen kunnianhimoisen romaanisarjan yhteiskuntakriittiset teemat.

Tekstiltään valovoimainen MaddAddam-trilogia käsittelee merkittäviä globaaleja teemoja taitavasti, inhimillisen kokoisesta näkökulmasta. Osittain takaumien kautta kerrottu, sisäkkäisiä tarinoita hyödyntävä rakenne muodostaa sarjan päätösosassa huimaavan kokonaisuuden, jolla on paljon sanottavaa juuri meidän ajallemme.

Atwoodin visio ottaa terävästi kantaa nykyajan arveluttaviin kehityskulkuihin. Harvinaisen kattava kokonaisnäkemys kehottaa ihmiskuntaa heräämään todellisuuteen ennen kuin on myöhäistä. Osansa kirjailijan huomiosta saavat niin suuryritysten ylivalta, sosiaalinen eriarvoistuminen kuin ekokatastrofitkin. Lähitulevaisuuden kauhukuvassa rikkaudet ovat valuneet harvojen käsiin, luonto on pelkkää kauppatavaraa ja ihmishenki lähes arvoton.

Tältä maailmalta putoaa lopullisesti pohja, kun yhden ihmisen koordinoima pandeeminen joukkotuho pirstoo ihmiskunnan pieniksi, eloonjäämisestä taisteleviksi yhteisöiksi. Kuinka ihmisen psyyke käsittelee kaiken tutun ja turvallisen romahtamista, kun jopa perusasiat, kuten ravinnon ja suojan löytäminen tuottavat lähes ylitsepääsemättömiä vaikeuksia?

Uusi maa -romaanin paikoin jopa kuivan humoristinen kerronta keskittyy yhteisödynamiikkaan sekä tapoihin, joilla tuore selviytymistä ohjaava perimätieto muodostuu. Uusien elämää ohjastavien sääntöjen ja oppien juurtuminen tapahtuu lähes vaivihkaa ja usein väärinkäsitysten kautta. Samalla kuvaus valaisee hyvinkin konkreettisella tavalla uskontojen syntymekanismeja ja tarinankerronnan voimaa.

Ihmiskunnan rippeiden kanssa rinnakkain elää geneettisesti muokattu ihmislaji, jolla on omat lainalaisuutensa. Lempeät, lapsenkaltaiset crakelaiset on suunniteltu elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, eivätkä he osaa odottaa muilta pahaa. Mutta ovatko kaiken särmänsä kadottaneet lammasmaiset crakelaiset enää aidosti inhimillisiä olentoja? Näiden kahden populaation yhteistyöstä sikiää silti toivo jonkinlaisen ihmisyyden säilymisestä tuhon keskelläkin.

MaddAddam-trilogiaan kuuluvat Kristiina Drewsin suomentamat teokset Oryx ja Crake (2003), Herran tarhurit (2010) ja Uusi maa (2015).

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:

Kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kriitikko Antti Oikarinen.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-lehden nettisivut:
Tähtivaeltaja
Tähtivaeltajablogi

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon ehdokkaat julkistettu

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , , , ,

TahtifantasiaEhdokkaat2016WEB
Tähtifantasia-palkintoehdokkaat 2016 julkistettu

Helsingin Science Fiction Seura ry. jakaa vuosittain Tähtifantasia-palkinnon parhaalle suomennetulle fantasiakirjalle. Vuoden 2015 käännösteoksista asiantuntijaraati on valinnut palkintoehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa.

– Haruki Murakami: Maailmanloppu ja ihmemaa (Tammi, suom. Raisa Porrasmaa) – ”Surrealistinen tieteisfantasia luotaa olemassaolon peruskysymyksiä sekä humoristisissa että kaihoisissa sävyissä.”

– Siri Pettersen: Odininlapsi (Jalava, suom. Eeva-Liisa Nyqvist) – ”Yllätyksekkäitä juonenkäänteitä ja virkeää maailmankuvausta, monipuolinen seikkailukirja sinnikkäällä sankarittarella.”

– Patrick Rothfuss: Viisaan miehen pelko (Kirjava, suom. Satu Hlinovsky) – ”Hurmaannuttava lukuromaani on tehty loisteliaasta kerronnasta, kiehtovasta juonesta ja inhimillisistä henkilöhahmoista. Rothfussin teossarja antaa eeppisen fantasian lajityypille uuden mittapuun.”

– Markku Sadelehto (toim.): Wendigo ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia (Jalava, suom. Matti Rosvall) – ”Antologistikonkarin iskevimpiin lukeutuva valikoima klassikkonovelleja, välttämätöntä luettavaa kauhun ja fantasian harrastajalle.”

– Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, suom. Jaana Kapari-Jatta) – ”Taidokkaasti kuvitettu, kaikenikäisille suunnattu lyhytnovellien sikermä on täydellinen paketti niin haaveilua kuin kriittisen ajattelun herättämistä varten.”

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, kirjailija ja kustannustoimittaja Anne Leinonen sekä fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnon saaja julkistetaan heinäkuun 1.–3. päivä Tampereen yliopistolla järjestettävässä Finncon-tapahtumassa.

Viime vuonna palkinnon voitti Terry Pratchettin romaani FC Akateemiset (Karisto, 2014). Teoksen on suomentanut Mika Kivimäki.

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokkaat julkistettu

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

TVPehdokkaat2015WEB

Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaat

Tähtivaeltaja-palkintoehdokkaat vuodelta 2015 on julkistettu!

Vuodesta 1986 lähtien jaetun Tähtivaeltaja-palkinnon tuorein ehdokaslista on julkistettu.

Helsingin Science Fiction Seura ry:n luotsaama palkinto luovutetaan edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle.

Tällä kertaa viiden kärkiteoksen valinta oli normaaliakin palkitsevampaa, koska hyviä ehdokkaita oli niin runsaasti. Lopulliselle ehdokaslistalle raati nosti seuraavat kirjat.

– Margaret Atwood: Uusi maa (Otava. Suom. Kristiina Drews) – ”Ihmiskunnan kohtalonhetkiä perkaavan lähitulevaisuustrilogian vahva päätösjakso. Älykästä, yhteiskuntakriittistä ja monitahoista laatukirjallisuutta.”

– Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos) – ”Taianomaiseen saarivaltioon sijoittuva, kauniisti soiva kertomus rakkaudesta ja ihmisyydestä. Rikas ja lumoava lukukokemus.”

– Ursula K. Le Guin: Haikaran silmä (Vaskikirjat. Suom. Jyrki Iivonen) – ”Ihanteet ja yhteiskuntamallit joutuvat koetukselle humaanissa, ajatuksia herättävässä romaanissa, joka on iästään huolimatta yhä ajankohtainen.”

– Jeff VanderMeer: Hävitys (Like. Suom. Niko Aula) – ”Salaisuudet, mysteerit ja vainoharhat sykkivät Alue X:n uumenissa. Eteläraja-trilogian ensimmäinen kirja koukuttaa lukijan pauloihinsa.”

– Gene Wolfe: Liktorin miekka (Gummerus. Suom. Tero Valkonen) – ”Uuden auringon kirja -sarjan kolmannessa osassa pohditaan maailmankaikkeuden olemusta ja vapaan tahdon käsitettä. Huumaavan taidokkaasti kirjoitettu romaani.”

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kriitikko Antti Oikarinen. Voittaja julkistetaan toukokuussa.

Viime vuonna palkinnon voitti Antti Salmisen romaani Lomonosovin moottori (Poesia, 2014).

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen Legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2015

tonitahtivaeltaja Uutiset ,

Kirjamessu2015WEBHelsingin Kirjamessut 2015

Kirjamessut valtaavat Helsingin Messukeskuksen 22.–25. lokakuuta. Kirjallisuuden ystävien jokavuotinen päätapahtuma tarjoilee jälleen huimat kasat ostettavaa, katsottavaa, löydettävää ja kuunneltavaa. Esillä ovat niin uutuuskirjat, antikvariaattien aarteet kuin valtava määrä ohjelmaa! Messut ovat avoinna torstaina klo 10–18, perjantaina klo 10–20, lauantaina ja sunnuntaina klo 10–18.

Paikalla on tietenkin tuttuun tapaan myös pääkaupunkiseudun scifi-seurojen yhteinen myyntitiski, josta voit hankkia edullisesti niin vanhoja lehtiä, badgeja, oheistuotteita kuin messevillä palkinnoilla varustettuja arpoja. Löydät osastomme osoitteesta 6h131 aivan Louhi-lavan viereltä. Samassa yhteydessä on myös Helsingissä vuonna 2017 järjestettävän Worldcon 75 -tapahtuman infopiste.

Muista myös kirjamessujen scifi-ohjelma perjantaina 23.10. klo 17.30-20.00 Louhi-lavalla:

klo 17.30 Nälkäpelien ja outolintujen yhteiskunnat – miksi nuorille kirjoitetaan synkkiä tulevaisuuksia?
Eija Lappalainen, Marianna Leikomaa, Vesa Sisättö

klo 18.15 Maailmoja luomaan!
Maailmanrakennuksen työpajassa luodaan yhdessä fantasiamaailma tai pari vapaasti hyödynnettäväksi. Ohjelmanumero toteutetaan yhdessä KirjaKallion kanssa ja se on suunnattu kaikenikäisille kirjoittamisen harrastajille.
Kaisa Ranta

klo 18.45 Kuvastaja-palkinnon jako
Suomen Tolkien-seura jakaa Kuvastaja-palkinnon viime vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle.
Marianna Leikomaa

klo 19 Worldcon tulee Helsinkiin!
Jukka Halme, Saija Aro

klo 19.30 Meistäkö marsilaisia?
Kirjailija Risto Isomäki pohtii Mars-matkailun ja Marsissa elämisen mahdollisuuksia Andy Weirin Marsilainen-romaanin innoittamana. Kirjan pohjalta on teattereihin jo saapunutkin Ridley Scottin ohjaama elokuva.

Messuilla nähdään!

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2015 -tärpit

tonitahtivaeltaja Uutiset , ,

RA1WEBRakkautta & Anarkiaa
Tähtivaeltaja-tärppejä

Suomen suurin ja kaunein elokuvafestivaali, Rakkautta & Anarkiaa, pärähtää jälleen syyskuussa (17.–27.9.) Helsingin valkokankaille. Kuten aina, joukossa on lukuisia laatuleffoja planeetan joka kolkalta.

Tässä 25 positiivisia kommentteja kirvoittanutta filmiä, jotka saattaisivat kiinnostaa juuri Tähtivaeltajan lukijoita. Elokuvissa tavataan!

An – Naomi Kawasen japanilaiselokuvassa otetaan ilo irti täydellisistä dorayakeista. Tapahtumien keskipisteessä ovat dorayakimyymälää pyörittävä keski-ikäinen Sentaro ja 76-vuotias an-hillomestari Tokue. Rauhallisen kauniin elokuvan sanotaan meditoivan ruoanvalmistuksen parissa.

The Brand New Testament – Mr. Nobody -elokuvasta tuttu Jaco Van Dormael iskee uusimmalla leffallaan Raamatun kimppuun. Kyseisessä kirjassa kun on kaikki ihan pielessä. Niinpä Jumalan kapinoiva tytär päättää oikaista virheet ja valaista Maan asukkaita asioiden oikeasta tilasta.

Chasuke’s Journey – Japanilaisen SABUn filmeissä on aina omaperäistä otetta. Tällä kertaa seurataan miestä, joka toimii taivaassa tarjoilijana. Kuinka käy, kun hän ihastuu elävään ihmistyttöön ja yrittää pelastaa tämän kuolemalta?

Crumbs – Erikoinen etiopialainen scifi-leffa, jossa leluhahmon kokoinen supersankari matkaa postapokalyptisen Etiopian halki löytääkseen tien taivaalla leijuvaan avaruusalukseen. Rahoitus filmille on kerätty kotimaansa ohessa Espanjasta ja Suomesta!

The Diary of a Teenage Girl – Phoebe Gloecknerin kehuttuun indie-sarjakuvaan perustuvassa elokuvassa teinityttö aloittaa suhteen äitinsä poikaystävän kanssa. Lisäpontta kokonaisuuteen tuo tapahtumien sijoittuminen 1970-luvun San Franciscoon.

Disorder – Posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivä entinen sotilas palkataan suojelemaan vauraan libanonilaismiehen perhettä. Jokin tuntuu kuitenkin olevan pahasti vinksallaan rauhallisessa kartanossa – vaiko sittenkin vain soltun päässä?

Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films – Räjähtelevän hauska ja nostalginen dokumentti filmistudiosta, joka tuotti valkokankaille reippaat määrät ihastuttavan hurtteja toimintafilmejä. Ihan pakkotsekattava kaikille kasarifaneille!

Extraordinary Tales – Episodielokuva sisältää animaatioversiot viidestä Edgar Allan Poen tarinasta. Ääninäyttelijöiksi on houkuteltu mm. Christopher Lee, Roger Corman ja Guillermo del Toro. Haudan takaa oman roolinsa suorittaa Bela Lugosi.

Green Room – Jeremy Saulnierin leffassa nuorten punkkareiden bändi jää loukkuun keikkapaikalle, jossa riehuu tappajia. Luvassa tiukkaa jännitystä, brutaalia väkivaltaa ja kurkkua kuristavaa klaustrofobiaa. Mukana geimeissä myös Patrick Stewart ja Imogen Poots!

The Laundryman – Mustalla huumorilla leivitetyssä taiwanilaisfilmissä pesulabisnes toimii kulissina palkkamurhaajaringille. Ongelmia aiheuttavat aiempien uhrien aaveet, jotka ryhtyvät kiusaamaan yhtä tappajista. Löytyisikö apu meediosta?

Liza, the Fox-Fairy – Unkarilaisen Károly Ujj Mészárosin viehkossa elokuvassa sairaanhoitaja Liza etsii rakkautta, mutta joutuu mustasukkaisen japanilaisen pop-tähden hengen kiroamaksi. Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun vaihtoehtoiseen Budapestiin, jossa poliisit ovat tiukan marxilaisia mutta kansalaiset syövät pikaruokaravintoloissa ja lukevat kampaamossa Cosmopolitania.

Ivy – Huumori ja synkät salaisuudet kytkeytyvät yhteen Tolga Karaçelikin turkkilaisleffassa. Jännitys tiivistyy rahtilaivassa, josta ei ole ulospääsyä. Ruuan ja juoman loppumisen ohessa miehistöä kiusaavat selittämättömät ilmiöt.RA2WEB

Legacy of Soma: Aonoran – Mielenkiintoinen tapaus erikoisuudessaan. Japanin keskiajalle sijoittuva näyttävä taisteluseikkailu ei ole perinteinen elokuva, vaan teatterilavoille tehty suurtuotanto, joka on kuvattu ja käsitelty teatterilevitykseen.

The Lobster – Kreikkalaisohjaaja Yorgos Lanthimosin ensimmäinen englanninkielinen elokuva herätti Cannesissa innostusta. Surrealistisen hauskaksi mainittu leffa kertoo dystopistisesta lähitulevaisuudesta, jossa sinkkujen täytyy löytää pari 45 päivässä tai heidät muutetaan eläimiksi ja vapautetaan metsään. Elokuvan pääosassa loistaa Colin Farrell.

Marnie – Tyttö ikkunassa – Studio Ghiblin uusimman elokuvan on ohjannut Hiromasa ”Kätkijät” Yonebayashi. Brittikirjailija Joan G. Robinsonin palkittuun nuortenkirjaan perustuvassa kauniissa tarinassa 12-vuotiaan Annan ja aavekartanossa asuvan Marnien mystinen ystävyys ylittää ajan asettamat rajoitteet.

Miss Hokusai – 1800-luvun alkupuolelle sijoittuva kaunis anime kertoo tunnetun kuvataiteilijan räväkästä tyttärestä. Hinako Sugiuran mangaan perustuvan animaation on ohjannut Keiichi ”Summer Days with Coo” Hara.

Mr. Holmes – Frankenstein-ohjaaja James Whalen viimeisistä päivistä vaikuttavan Gods and Monsters -elokuvan tehnyt Bill Condon tarttuu nyt 93-vuotiaan Sherlock Holmesin elämään. Filmin keskiössä loistaa tälläkin kertaa Ian McKellenin vaikuttava roolisuoritus.

NH10 – Tummanpuhuvaa toimintaa Intiasta. Synkkä rikosdraama on mahdollisimman kaukana Bollywoodin normaalista värikkyydestä ja laulujen luikauttelusta. Nuorenparin romanttinen viikonloppu muuttuu helvetilliseksi henkiinjäämistaisteluksi.

Remake, Remix, Rip-off: About Copy Culture & Turkish Pop Cinema – Metkasti nimetty dokumentti kertoo turkkilaisten populaarielokuvien historiasta. Kuten Tähtivaeltajastakin on voinut lukea, maassa tuotettiin 1960- ja 1970-luvuilla läjäpäin kalkkunaisia rip off -versioita jenkkihiteistä, kuten Tähtien sodasta, Rambosta ja Teräsmiehestä. Mukana on runsaasti häiriintyneitä näytteitä näistä ”klassikoista”.

Song of the Sea – Fantastisessa euroanimaatiossa skottilegendojen selkietyttö karkaa isoäitinsä luota kohti merta ja vapautta. Loistava yhteensattuma, sillä uusimmassa Tähtivaeltajassa julkaistiin samoista taruista ammentava Sofia Samatarin novelli!

Suosurmat – Alberto Rodríguezin palkittua espanjalaistrilleriä on verrattu jopa True Detective -televisiosarjaan. Etsiväkaksikko tutkii nuorten tyttöjen murhasarjaa hämyisillä syrjäseuduilla, joita tappaja on terrorisoinut jo vuosien ajan.

Tale of Tales – Gomorra-leffalla mainetta niittäneen italialaisohjaaja Matteo Garronen englanninkielinen debyytti on synkkä satuelokuva, jota tähdittävät mm. Salma Hayek, Vincent Cassel, John C. Reilly ja Toby Jones. Aikuisten fantasiaksi kutsuttu maaginen filmi tihkuu pukuloistoa, kauniita maisemia, väkivaltaa ja arthouse-tyylittelyä.

Turbo Kid – Uudesta-Seelannista ponnistaa värikäs tieteisfilmi, joka repii hupia 1980-luvun kulttileffoista. Postapokalyptisessä tulevaisuudessa sarjakuvia fanittava nuori poika yrittää pelastaa pirteän Apple-tytön sadistisen Zeuksen kourista. Jehnaa!

Vierailu – Tanskalaisdokumentissa pohditaan, miten Maapallon kävisi, jos avaruusolennot saapuisivat planeetallemme. Mitä meidän tulisi kertoa heille ihmiskunnasta? Onko heillä ihmisoikeuksia? Entä mitä he haluavat meistä?

The Wakhan Front – Clément Cogitoren ohjaama, yliluonnollisen rajamailla kulkeva kertomus Afganistanin sodasta. Tuoreeksi ja kutkuttavaksi kutsutussa elokuvassa Ranskan armeijan kapteenin auktoriteetti murenee, kun hänen miehensä alkavat salaperäisesti kadota.

Toni Jerrman

RA3WEB

Uutiset – Liken ja Tähtivaeltajan kirjoituskilpailu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , ,

Liken ja Tähtivaeltajan kirjoituskilpailu

Like Kustannus järjestää yhdessä scifilehti Tähtivaeltajan kanssa spekulatiivisen fiktion kirjoituskilpailun. Kilpailulla haetaan aikuisille suunnattua julkaisukelpoista romaanikäsikirjoitusta, joka edustaa esimerkiksi tieteiskirjallisuutta, vaihtoehtoista historiaa tai maagista realismia.

Kilpailun tuomaristoon kuuluvat kirjailija Tiina Raevaara, Like Kustannuksen kustannustoimittaja Jaakko Launimaa sekä Tähtivaeltajan edustaja Jukka Halme.

”Suuri yleisö on tottunut siihen, että elokuvissa ja tv-sarjoissa lipsutaan jatkuvasti realismin rajojen tuolle puolen. Katsojat ovat rakastaneet niin Twin Peaksia kuin Game of Thronesiakin. Suomalaisessa kirjallisuudessa realistisuus on silti vielä normi”, sanoo tuomaristoon kuuluva kirjailija Tiina Raevaara. ”Toivon, että kilpailu houkuttelee niin kirjoittajia kuin lukijoitakin spekulatiivisen fiktion pariin. Olisi keinotekoista rajoittaa kirjallisuus kertomaan vain arkitodellisuudesta.”

OHJEET

Kirjoituskilpailuun voi lähettää romaanikäsikirjoituksen kuka tahansa, myös aiemmin julkaissut kirjoittaja.

Osallistumisaika on 19.8.2015–6.6.2016. Voittaja julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa 2016.

Voittaja saa palkinnoksi 2 000 euroa ja option käsikirjoituksen julkaisuun.

Lähetä käsikirjoituksesi sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen kirjoituskilpailu@like.fi. Käsikirjoituksen tulee olla kokonainen ja sen tulee olla romaanin mittainen. Lähetä käsikirjoitus omalla nimelläsi.

Lisätiedot:

Like Kustannus / tiedottaja Nora Varjama nora.varjama@like.fi, puh. 050 547 6868

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2015 jaettu

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Uutiset , , , , ,

PratchettFCAkateemisetWEBTähtifantasia-palkinto 2015

Helsingin SF Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2014 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Kariston julkaisemalle
TERRY PRATCHETTIN romaanille FC AKATEEMISET.
Teoksen on suomentanut Mika Kivimäki.

FC Akateemiset on itsenäinen osa Terry Pratchettin (1948–2015) Kiekkomaailma-sarjaa. Palkinto on samalla kunnianosoitus Pratchettin elämäntyölle, jossa kirjailija on yhdistänyt älykkään, ääneen naurattavan huumorin ja yhteiskunnallisten ilmiöiden pisteliään satiirisen kommentoinnin.

Kaikki sarjan suomentajat – Mika Kivimäki, Margit Salmenoja, Marja Sinkkonen ja Leena Peltonen – ovat tehneet laadukasta työtä kääntäessään Pratchettin kekseliään kielen ja nokkelat sanaleikit suomeksi.

Kuvitteellisen maailmansa kautta Pratchett käsitteli oman maailmamme kysymyksiä politiikasta, vallasta, uskosta, identiteetistä sekä elämän ja kuoleman arvosta. Pratchett ammensi aiheensa moninaisista kulttuuri-ilmiöistä, kuten FC Akateemisissa urheilusta ja sen yhteisöllisyydestä.

Romaanin keskeisiä teemoja ovat myös yhteiskuntaluokan vaikutus elämään sekä yksilön ponnistelu ennakkoluulojen ja ulkoa annettujen rajoitusten voittamiseksi. Mukana ovat kaikki Pratchettin tavaramerkit: monitasoinen juoni, aforistiset kiteytykset ja taidokkaan vuoropuhelun kautta hahmottuvat vahvat henkilöhahmot.

Kiekkomaailma-sarjassa Pratchett on luonut eräitä nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden ikimuistoisimpia hahmoja, kuten viisaan ja pelottavan Esmeralda Säävirkun sekä kyynisen mutta periaatteissaan järkkymättömän Samuel Vimesin. Kirjailijan sankarit elävät sekasortoisessa maailmassa, mutta saavuttavat tavoitteensa sisun ja sinnikkyyden avulla.

Heikkouksineenkin hahmot pyrkivät toimimaan oikein, vaikka se olisi vaikeaa ja epäsuosittua. Heillä ei ole välttämättä kovin hyvää käsitystä ihmiskunnasta, mutta he jaksavat uskoa parempaan huomiseen. He tuntevat vihaa epäoikeudenmukaisuutta kohtaan, mutta eivät anna vihan hallita itseään.

Pratchettin hampaissa oli kaikenlainen vallankäyttö, ilmeni se sitten sotapolitiikkana, rajoittavina sukupuolirooleina, taloudellisena riistona tai kasvottomana byrokratiana – tai hyvää tarkoittavana ihanteellisuutena, jossa joku tietää paremmin kuin muut, miten toisten on elettävä. Pratchett korosti, että kiihkoilulle ei tule antaa periksi, sillä järjen käyttö ja rauhanomaisten ratkaisujen etsiminen on aina parempi valinta. Myös FC Akateemiset on vetoomus ymmärryksen ja erilaisuuden hyväksynnän puolesta.

Hersyvän koominen Kiekkomaailma-sarja on vastalause käsitykselle, että syvällisyys tarkoittaa synkkyyttä. Humoristisesta pintatasosta huolimatta Pratchettin kirjat haastavat lukijansa ajattelemaan. Läpi sarjan toistuu sanoma kriittisen ajattelun tärkeydestä. Kiekkomaailman asukkaat eivät näe pintaa syvemmälle, vaan lankeavat kerta toisensa jälkeen sanahelinän ja propagandan pauloihin. Elämmekö mekin samanmielisten kuplissa? Uskommeko asioita vain siksi, että olemme lukeneet siitä lehdistä?

Terry Pratchett ylisti kirjoissaan mielikuvitusta ja tarinointia, mutta arvosteli elämistä maanpinnasta irrallaan. Omilla teoillamme voimme valita, mitä olemme ja millaisen maailman haluamme.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:

Kriitikot Jukka Halme, Aleksi Kuutio, Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)