Finncon

Kirjat – Adrian Tchaikovsky: Lukinvalo

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut , , , , , , , , ,

Adrian Tchaikovsky
Lukinvalo
Spiderlight
Suom. J. Pekka Mäkelä. Rosebud

Alunperin vuonna 2016 julkaistu Lukinvalo saa kunnian toimia brittikirjailija Adrian Tchaikovskyn ensimmäisenä suomennettuna romaanina. Valinta on onnistunut, sillä Lukinvalo on hervottoman hauska fantasiaparodia, joka käsittelee myös vakavia teemoja. Tchaikovskyn sujuvasti soljuvien sivallusten kohteeksi ovat päätyneet fantasiakliseet yleisesti ja J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikko aivan erityisesti.

Kaiken taustalla on tietenkin hyvän ja pahan ikuinen taistelu. Tämä erottelu syntyi, kun profeetta Armes laskeutui Jumalallisista Korkeuksista ja teki selväksi, että vain ihmisillä on kyky Valoon – ja, että kaikki muut ihmismäiset lajit olivat sieluttomia Pimeyden palvelijoita. Kirjan tapahtumahetkellä Pimeyden voimia johtaa setä Pimeyden herra Darvezian kolkossa ja tuulenpieksemässä laaksossa sijaitsevasta Pimeyden Tornista käsin.

Kuten asiaan kuuluu, juonta vauhdittaa kryptinen profetia, joka kertoo, kuinka Pimeyden ruhtinas voidaan voittaa. Ennustuksen merkityksestä on kiistelty Armesin kirkon piirissä jo pitkään. Nyt tulkinnasta on päästy jonkin sortin konsensukseen ja tehtävän suorittaminen on laskettu papitar Dionin harteille. Matkan aikana Dion joutuu kuitenkin jatkuvasti tilanteisiin, joissa kyseenalaiseksi päätyy sekä hänen uskonsa että sanonta, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot.

Dionin saattue koostuu varsin sekalaisesta seurakunnasta. Harras kirkonritari, lihaksikas Harathes on jokaisen fantasiasankarin perikuva, mutta myös tyhmä kuin saapas. Sekä varsinainen kusipääsovinisti, kuten myöhemmin käy ilmi. Jousinainen Cyrene joutuu puolestaan kärvistelemään sen tosiasian kanssa, että kaikki miespuoliset henkilöt pyrkivät hänen pöksyihinsä. Hänen turha toiveensa on, että hänet nähtäisiin kerrankin taitavana jousiampujana, eikä vain valloituksen kohteena.

Joukon pakollisena velhona häärii itseään muita parempana pitävä Perimmäisen Voiman suurmestari Penthos, joka haluaisi jatkuvasti kylvää ympärilleen tuhoisten liekkien meren. Sosiaalisista tilanteista tai ihmisten välisestä kanssakäymisestä hänellä ei ole mitään hajua.

Toinen pakkonakki on juonikas ja olueen menevä varas Lief. Hänestä kasvaa lopulta joukkion sympaattisin jäsen.

Eikä sovi unohtaa jättiläishämähäkki Ännäsiä, josta Penthos on loitsinut hitusen ihmistä muistuttavan epäsikiön. Ännäs täydentää profetian ja hänellä on oma välinearvonsa, mutta käytännössä hän herättää muissa matkalaisissa vain vihaa ja inhoa. Heidän silmissään hän on vaarallinen, epäinhimillinen ja sieluton hirviö, jolla ei voi olla tunteita tai ajatuksia. Mistä päästäänkin myös John Wiswellin vastikään suomennetusta Sinusta teen pesäni -romaanista tuttuun kysymykseen siitä, kuka lopulta onkaan tarinan todellinen hirviö.

Ja miksi ihmeessä ihmiset, jotka tappavat toisiaan eivätkä muutenkaan käyttäydy hyveellisesti, ansaitsisivat ainoina olentoina Armesin Valon pyhän kosketuksen?

Ännäsin kautta Tchaikovsky perkaa mm. ihmisten käytöksen päättömyyttä, uskontoja ohjastavaa kaksinaismoralismia ja muunlajisiin suunnattua katteetonta halveksuntaa. Ylimielistä ajatusta ihmisistä luomakunnan kruununa.

Yksi Tchaikovskyn vahvuuksista on kyky kuvata tapahtumia ihmismielelle vieraiden olentojen näkökulmasta. Tämänkin romaanin ensisivujen kokijahahmona toimii jättiläishämähäkki, joka aistii, kommunikoi ja hahmottaa maailman aivan eri tavoin kuin ihminen.

Kokonaisuutena Lukinvalo loistaa kuin eläin ja herättää tyylilajillaan vertailuja jopa Terry Pratchettin parhaiden teosten suuntaan. Vänkää kamaa!

”Setä Darvezian tulee olemaan kimpussasi kuin hiivatulehdus, usko huviksesi.”

Toni Jerrman

Adrian Tchaikovsky on kunniavieraana Turun Finnconissa, joka järjestetään 10.–12.7.

Sarjakuvat – Sunna Kitti: Kuriton planeetta

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut , , , , , , , ,

Sunna Kitti
Kuriton planeetta
Zum Teufel

No nyt jylisee! Sunna Kittin lähes 200-sivuinen Kuriton planeetta, osa 1: Yön olennot -albumi pamauttaa peliin eeppisen kokoluokan tieteistoimintaa. Jo sarjakuvan ensimmäinen aukeama, jossa Krisu, yksi tarinan keskushenkilöistä, päräyttelee maastossa moottoripyörällään, on niin mestarillisesti piirretty, että moiseen jälkeen ei moni yllä.

Itse taide on vahvasti manga-vaikutteista. Tämä näkyy peruspiirrosjäljen ohessa myös ruutujaottelussa, kuvakuljetuksessa ja hahmojen ulkoisessa olemuksessa. Monien mangojen tapaan tyylikkääseen mustavalkografiikkaan tuodaan lisävirtaa erilaisten rasterien ahkeralla hyödyntämisellä. Lopputulos on täyteläisen onnistunutta.

Tarinapuolikin toimii, vaikka heittääkin lukijan suoraan syvään päätyyn räpistelemään. Ensiaukeaman päätteeksi Krisu kohtaa reikäiseen ponchoon sonnustautuneen Boriksen, joka kyselee, mitä ihmettä tyttö tekee näin kaukana erämaassa. Ja vieläpä silmät paljaana ja ilman näkijämatoa. Siinä vaiheessa, kun Boris haluaa ottaa Krisulta parin desilitran verinäytteen varmistaakseen, että tämä on ihminen, tyttö kaasuttaa tiehensä. Seuraavalla sivulla selviää, että Boriksen käytös johtui siitä, että hän oli lukenut väärää planeettaa koskevan soluttautumisohjeiston.

Eikä tämä jää suinkaan ainoaksi kerraksi, kun juonen sekaan heitellään aivan yllättäen ihastuttavan kajahtanutta huumoria.

Nyt siis tiedämme, että Boris ei ole kotoisin Maapallolta. Mutta kuka hän oikein on, mistä hän tulee ja mitä hän tekee planeetallamme ovat kysymyksiä, joihin ei saada kovinkaan nopeasti vastauksia. Jostain syystä hän kuitenkin esittää sijaisopettajaa lukiossa, jossa Krisu ja hänen kaveripiirinsä opiskelevat. Tähän värikkääseen jengiin tutustutaankin seuraavaksi.

Sitten juoni kurvaa 20 vuotta taaksepäin Devon-planeetalle. Siellä Boriksen peiteroolina toimii pappi-lääkäri-lakimies-kolmoisammatti. Valmistelussa ovat seurapiirihäät, jotka päätyvät kaaokseen ja lähes 40 sivun mittaiseen toimintakohtaukseen.

Lukijaa heitellään kuin lastua laineilla, eikä hän voi muuta kuin yrittää pitää päänsä pinnalla ja luottaa siihen, että taiteilija tietää, mitä on tekemässä. Ja kyllähän Kitti tämän hanslaa. Hahmoja, juonielementtejä ja ihmeellisiä käänteitä on vinha määrä, mutta jotenkin kokonaisuus pysyy kasassa ja tarjoilee todella mielikuvituksellisen, vauhdikkaan ja aivoja potkivan tieteistykityksen.

Kuriton planeetta, osa 2 tänne ja heti!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/26.

Sunna Kitti esiintyy Finnconissa La 11.7. klo 12:00 Natura XI -salissa.

Kirjat – Adrian Tchaikovsky: Shroud

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut , , , , , , , ,

Adrian Tchaikovsky
Shroud
Tor Books

Turun Finnconin (10.–12.7.) kunniavieraaksi saapuva Adrian Tchaikovsky on useaan otteeseen palkittu brittiläinen tieteis- ja fantasiakirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Children of Time -trilogia (2015–2022) sekä Shadows of the Apt -kirjasarja (2008–2018). Vierailun kunniaksi häneltä saadaan heinäkuussa suomeksi Lukinvalo-romaani (Spiderlight, 2016).

Ahkeran kynänikkarin tuorein julkaisu on kuitenkin vuonna 2025 englanniksi ilmestynyt Shroud-romaani.

Kirjan maailmassa ihmiskunta puskee yhä syvemmälle avaruuteen. Kokonaisia aurinkokuntia tyhjennetään resursseista, jotta pitkä marssi voi jatkua. Myös ahtaissa avaruushabitaateissa elävät kansalaiset on valjastettu tämän tavoitteen edistämiseen. Heidän jokainen hetkensä kuluu suuren päämäärän palveluksessa. Mitä hyödyllisempi olet, sitä todennäköisemmin pääset etenemään elämässäsi. Tosin tästä ratas koneistossa -elämästä on karsittu pois ihmisarvoinen onni ja ilo.

Kaiken taustalla kuikii ajatus siitä, että mitä laajemmalle ihminen on levittäytynyt, sen todennäköisempää on, ettei mikään yksittäinen katastrofi voi pyyhkiä ihmiskuntaa olemattomiin.

Tarina käynnistyy Prospector413-aurinkokunnasta, josta on tarkoitus tulla yksi ihmiskunnan etenemisen välietapeista. Sieltä paljastuu jotain ennenkuulumatonta: kaasujättiläistä kiertävä kuu, joka ulvoo kakofonista sähkömagneettista äänimattoa. Kuun tutkiminen osoittautuu lähes mahdottomaksi paikallisten olosuhteiden takia. Ongelmia aiheuttavat painovoima, kaasukehä, paine ja lämpötila, jotka ovat ihmisille tappavia – eivätkä droonitkaan pärjää sen paremmin tässä ikuiseen pimeyteen vajonneessa ympäristössä.

Mutta vaikka päähenkilö kuinka alkuun toistelee, ettei ihmisillä ole mitään asiaa tähän helvettiin, niin sinnehän hän päätyy – kuten jo prologista käy ilmi.

Tchaikovsky on luonut romaaniinsa hämmästyttävän vieraan maailman erikoisine elämänmuotoineen. Ihmeen tuntua soittelevia ja ihmismielin lähes käsittämättömiä visioita vyöryy eteen käytännössä joka sivulta. Ja kun tähän ympäristöön heitetään pari ihmistä huonosti maastoon sopivassa kapselissa, niin lienee selvää, että luvassa on epätoivoinen selviytymistaisto ja lukuisia aivoja raastavia kauhunhetkiä.

Lisäpontta tarinaan tuovat jaksot, joissa kerrataan kuun omituisten olentojen evoluutiota ja sen mukanaan tuomia erikoisia selviytymis- ja kukoistamisstrategioita. Ja vaikka romaanin hahmot pohtivatkin pitkään, saattaisiko kuusta löytyä älyllistä elämää, niin lukijoille tämä käy ilmi jo pätkistä, joissa tapahtumat nähdään alieneiden kuulokulmasta. Vaikka tämä temppu syökin osan olentojen vieraudesta, tuo se hienosti esiin, kuinka erilaisin tavoin todellisuutta voi tulkita.

Hitaasta liikkeellelähdöstä huolimatta Shroud on päräyttävän kunnianhimoinen, aivot räjäyttävä tieteisvisio, jonka mielikuvituksellisuuden edessä voi vain kumartaa. Varsinkin kun mukaan on ympätty teemoja, jotka koskettavat mm. ihmisten rajoittunutta kykyä nähdä ja ymmärtää ympäröivää todellisuutta. Minuuden häilyvästä käsitteestä ja ihmisten omahyväisyydestä nyt puhumattakaan.

Huutaa kuin eläin!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/26.

Kirjat – Niilo Sevänen: Unten kruunu

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut , , , , , , , ,

Niilo Sevänen
Unten kruunu
Gummerus

”Voi pieni Sorkkajalka. Minä näytän sinulle kätketyt ihmeet ja aarnihautojen salaisuudet, opetan sinulle kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää. Miten huudat tuulta, sidot sinistä liekkiä, vedät kuun alas taivaalta ja keskustelet vainajien kanssa… Mitä muuta pieni lapsi voisi toivoa?”

Unten kruunu on Niilo Seväsen eeppisen Ikitalvi-fantasiatrilogian toinen osa. Toisin kuin usein, se ei kärsi trilogian keskivaiheen ongelmista. Käytännössä kirja päihittää jopa sarjan erinomaisesti käynnistäneen Ikitalven polku -romaanin. Temppu, jota pidin ennalta mahdottomana.

Vuoden 1007 Eurooppaan sijoittuvan tarinan siemenet on kylvetty vuonna 1000. Tuolloin Maailmansärkijäksikin kutsuttu Valkoinen noita marssi petoineen Dublinista Roomaan ja toi mukanaan maanosaa yhä piinaavaan ikitalven. Nyt autioitunutta ja raunioitunutta Roomaa ympäröi läpipääsemätön musta metsä, jonka luonnottomien puiden katveessa ei yksikään lintu laula tai hiiri vikise. Sitä, mistä metsä on tullut ja minne noita on päätynyt, ei tiedä kukaan.

Unten kruunu käynnistyy kolmella tarinalinjalla. Yhtäällä on leskikeisarinna Theofana, joka matkaa 300 ratsumiehen saattueessa kohti Roomaa. Hän on etsimässä kadonnutta poikaansa, keisari Ottoa, eikä anna minkään tai kenenkään tulla tavoitteidensa tielle. Joukkion mukana kulkee myös seitsemän vuotta uinunut Dublinin viikinkikuningas Trym Tulikieli, joka ei muista, kuinka aikoinaan päätyi Kalevan maan metsiin tai sitä, kuinka sittemmin kadotti rakkaan vaimonsa ja lapsensa.

Ankarien talvimyrskyjen keskellä pyristelevä seurue kohtaa matkallaan sekä tuhottuja luostareita että nälkäänäkeviä ihmisiä. Samalla aukeavat niin Theofanan kokemukset vuoden 1000 myllerryksissä kuin Trymin muistia kahlinneet lukotkin.

Ajattarien hyökkäyksen jäljiltä pientä Halla-tyttöä saattanut seurue on hajonnut. Useiden mystisten tahojen tavoittelema Halla ja hänen seitsensorminen bardi-enonsa Orfeus ovat päätyneet mustan metsän siimekseen, jossa he kohtaavat outojen varjolasten kolmikon. Mestarinsa pettänyt palkkamiekka Skadi, rautanaamion taakse kasvonsa kätkevä Silfúr ja omia juoniaan punova puhuva kettu Repolainen ovat puolestaan löytäneet toisensa ja lähtevät etsimään Hallaa ja Orfeusta synkän metsän uumenista.

Sevänen on luonut eepoksensa taustalle omintakeisen maailman, jossa yhdistyvät lumoavin tavoin pohjoisen myytit, viikinkitarut, kreikkalais-roomalaiset mytologiat, Kalevalan runoelmat ja Euroopan historia. Kristinuskon opetukset törmäävät vanhoihin jumaliin, ja uskomusten taistossa ristinpalvojat hävittävät surutta tieltään kaikki, jotka eivät suostu alistumaan yhden jumalan seuraajiksi.

Tarinan edetessä vastaan tulee niin peikkoja, huldria, hiidenvuohia, hämärän väkeä, tuulessa supattavia aaveita kuin alisen petojakin. Lisäksi tilaa saavat mm. Toscanan luolakappeliin suljettu auguuri, salaperäinen Kuuneito, pohjoisen tietäjä ja tuhannen virstan kulkija Asbjörn Yksikäsi sekä unten maailmassa liikkuva korppi Mustasulka, joka asuu kätkettyjen polkujen takana.

Päheitä tunteita nostattavat myös monet tapahtumapaikat, kuten Orvieton kukkulaan koverretut ikiaikaiset luolakäytävät sekä pikimustien helvetinköynnösten peittämä Rooma, jonka raunioiden keskeltä kohoaa alisen sirpaleita kuin painajaisista nousseina torahampaina.

Kerronnan myötä moni kutkuttava arvoitus saa ratkaisunsa. Hallan perimä ja mahdit kuoriutuvat esiin. Repolaisen emäntä paljastuu ja Iki-Äidin olemus käy ilmi. Päähenkilöiden luonnekuvaus syvenee ja menneisyyden salat tulevat päivänvaloon. Mutta paljon jää myös pimentoon, odottamaan trilogian seuraavaa osaa.

Unten kruunu on uskomattoman rikasta ja koukuttavaa luettavaa. Tarina on tulvillaan mielikuvitusta kiihottavia elementtejä, ja teksti soljuu kuin unelma. Lähes 500-sivuisen romaanin haluaisikin ahmia yhdellä istumalla. Ja käydä sen jälkeen välittömästi seuraavan kirjan kimppuun.

Silkkaa parhautta!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/26.

Niilo Sevänen esiintyy Finnconissa La 11.7. klo 13:00 Natura XV -salissa.

Uutiset – Varsinais-Suomen taidepalkinto 2024 Finncon ry:lle

tonitahtivaeltaja Uutiset , , ,

Varsinais-Suomen taidetoimikunta myöntää vuoden 2024 alueellisen taidepalkinnon Finncon-yhdistys ry:lle. Palkinto myönnetään väsymättömästä työstä kotimaisen tieteis- ja fantasiakirjallisuuden saralla sekä vuosittaisen Finncon-kirjallisuustapahtuman järjestämisestä.

Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Toimikunta perusteli palkintoa seuraavasti:

Finncon on vuosittain vapaaehtoisvoimin järjestettävä yleisölle avoin ja maksuton tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtuma. Se järjestetään vuorovuosina pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Jyväskylässä ja Turussa. Finnconin järjestää Finncon-yhdistys ry, jonka tarkoituksena on tukea suomalaista tieteis- ja fantasiakulttuuria ja tehdä sitä tunnetuksi.

Finnconeja on järjestetty vuodesta 1986 alkaen ja yhtäjaksoisesti vuodesta 1995. Finncon onkin tätä nykyä Euroopan suurin fantasiakirjallisuustapahtuma, jonka kävijämäärät liikkuvat useissa tuhansissa. Turussa Finncon on järjestetty vuosina 1999, 2003, 2011 ja 2018. Turun Finnconeissa on käynyt vuosittain 3000–4000 fantasiakirjallisuuden harrastajaa. Seuraava Turun Finncon on suunnitteilla lähivuosina.

Finnconit tarjoavat kotimaisille kirjailijoille mahdollisuuden olla esillä teoksineen ja kohdata lukijoitaan. Finnconeissa on perinteisesti järjestetty myös oma kirjallisuuden ja pop-kulttuurin tutkijoiden ohjelmakokonaisuutensa, joka sekin on yleisölle avoin. Finncon on myös yksi tärkeimmistä pienkustantajien vuotuisista myyntitapahtumista.

Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret kokevat, että heidän on vaikea löytää itseään kiinnostavaa kirjallisuutta. Lukuharrastus myös koetaan usein yksinäiseksi. Lasten- ja nuorten lukuharrastuksen laskiessa toimikunta kokee ensiarvoisen tärkeäksi, että sekä lukeminen harrastuksena että nuoria kiinnostava kirjallisuus pysyvät nuorille helposti saavutettavissa ja löydettävissä. Fantasiakirjallisuuden suosio nuorten lukijoiden keskuudessa on suurta. Valtaosa Suomessa julkaistavasta fantasiakirjallisuudesta on edelleen lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja useat menestyneimmistä fantasiakirjailijoistamme ovat lasten- ja nuortenkirjailijoita.

Finnconin tapainen maksuton ja yleisölle avoin kirjallisuustapahtuma toimii erinomaisesti myös lasten- ja nuorten lukemisen kannustajana ja mahdollistajana. Matalan kynnyksen tapahtuma tarjoaa monipuolisine ohjelmineen ja cosplay-ulottuvuuksineen lukuharrastukselle myös kipeästi kaivattua yhteisöllistä ulottuvuutta.

Varsinais-Suomen taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Alueellinen taidepalkinto jaetaan taiteilijalle, taiteilijaryhmälle tai taiteilijayhteisölle, joka on edistänyt taiteen näkyvyyttä ja asemaa omalla alueellaan sekä lisännyt taiteeseen liittyvää keskustelua ja kiinnostusta.

Uutiset – Finncon 2022

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , , , ,

Finncon 2022

Maailmankaikkeuden suurin ja kaunein Finncon palaa jälleen livenä kehiin parin vuoden koronaperuutusten jälkeen! Kaikkien spefi-fanien must-tapahtuma järjestetään tänä vuonna 8.–10. heinäkuuta Espoon Otaniemessä, Aalto yliopiston kandidaattikeskuksessa.

Tapahtuman kunniavieraina paistattelevat Magdalena Hai, Marko Hautala, Marianna Leikomaa ja Malka Older. Tämän vuoden teema on toivo ja sinnikkyys. Samalla tapahtuma kunnioittaa pitkän linjan espoolaisen scifi-harrastajan, kansanedustaja Jyrki J. J. Kasvin (1964–2021) muistoa.

Finnconin ohjelmassa on perinteiseen tapaan keskusteluja, esitelmiä, juhlia, naamiaiset, taidenäyttely ja myyjäiset. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös akateemista ohjelmaa. Sisäänkäynti Finnconiin on maksuton, kuten aina.

Coni on avoinna perjantaina klo 16–20, lauantaina klo 10–20, ja sunnuntaina klo 10–15:30.

Täällä nähdään!

Finncon 2022

Uutiset – Finncon, Eurocon & Worldcon

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , ,

Finncon2016WEBFinncon 2016

Muistan sen kuin eilisen! 1980-luvun, jolloin pistimme Tom Ölanderin ja muiden fandom-dinosaurusten kanssa pystyyn Suomen ensimmäiset Finncon-festivaalit. Tai no, todellisuudessa muistan vain Ölanderin tarjoamat vihreät scifi-drinkit. Onneksi muu ei ole edes tarpeen, sillä sittemmin Finnconit ovat kulkeneet voitosta voittoon kiitos uusien fandom-sukupolvien.

Ja tänä kesänä on jälleen mahdollisuus juhlia kaikkea sitä, mikä tekee scifistä ja fantasiasta niin mahtavaa. Eli jo parin viikon päästä – tarkemmin sanottuna 1.–3. heinäkuuta – Finncon 2016 valtaa Tampereen yliopiston. Rientäkää siis kaikki mukaan geimeihin, joihin on vapaa pääsy! Luvassa rutkasti mielenkiintoista ohjelmaa, hienoja kirjailijavieraita sekä tietenkin tuhansia alan harrastajia.

Mutta lainataanpa loput infot suoraan Finnconin tiedotteesta:

Tämän vuoden Finnconin teemana ovat sadut ja ne näkyvät ohjelmassa monin tavoin. Satuja käsitellään niin modernin audiovisuaalisen kulttuurin kuin perinteisen kirjallisuuden näkökulmasta.

Tapahtumassa on lähes sata tuntia puheohjelmaa (luentoja, paneelikeskusteluja, haastatteluja) sekä muuta oheisohjelmaa, kuten työpajoja ja naamiaiset. Tampereella jaetaan myös monia alan keskeisiä palkintoja.

Finnconin kunniavieraiksi saapuvat brittikirjailija Jasper Fforde, suomalainen kirjailija Anne Leinonen sekä amerikkalainen kirjailija Catherynne M. Valente. Fanikunniavieraaksi saapuu pitkäaikainen fandom-aktiivi Eeva-Liisa Tenhunen. Akateemisen ohjelmalinjan tutkijavieras on italialainen Raffaella Baccolini.

Edellisen kerran Finncon järjestettiin Tampereella vuonna 2012 ja silloin se keräsi noin 4000 kävijää viikonlopun aikana. Finncon onkin yksi Euroopan suurimmista tieteis- ja fantasiakirjallisuustapahtumista.

Lisätietoja: Finncon 2016

Eurocon2016WEBEurocon 2016

Marraskuun alussa kannattaa suunnata sitten katse kohti Barcelonaa, jossa järjestetään tämänvuotinen Euroopan yhteinen Eurocon. Aivan kaupungin ydinkeskustassa pidettävän kolmipäiväisen scifi-festivaalin (4.–6.11.) kunniavieraina paistattelevat mm. Aliette de Bodard, Richard Morgan, Andrzej Sapkowski ja Johanna Sinisalo.

Osallistumismaksunsa kannattaa kuitenkin hoitaa vikkelään, sillä tapahtumaan mahtuu mukaan vain 800 ensimmäisenä liittynyttä – ja pari viikkoa sitten saapuneen tiedotteen mukaan vapaita paikkoja oli tuolloin enää 70!

Eurocon-visiitistä voi myös selvitä suhteellisen edullisesti, jos ostaa matkansa halpalentoyhtiöltä ja välttää kalliita hotelleja. Yöpyminen con-hotelleissa kustantaa kahdelta hengeltä päälle 100 euroa per yö, mutta kaupungista löytyy lukuisia hyviä majoituspaikkoja yli puolet halvemmalla.

Mikäli Barcelona on aiemmin jäänyt väliin, kannattaa matkaan varata muutama ekstrapäivä. Kaupungissa riittää nähtävää ja koettavaa aina Antoni Gaudín kuuluisasta La Sagrada Familia -kirkosta lukuisiin taidemuseoihin ja gallerioihin. Tai sitten voi vain viettää aikaansa kiertelemällä Barcelonan viihtyisiä pikkukujia, toreja, kahviloita, kauppoja ja ravintoloita.

Omia suosikkejani on Gràciaksen alue, mutta myös con-paikan liepeiltä, La Rambla -kadun molemmin puolin löytyy paljon katsottavaa ja koettavaa. Eikä pidä unohtaa The Friqui Triangle -nimellä kutsuttua kaupunginosaa, joka on täynnä kirja-, sarjakuva- ja pelikauppoja.

Lisätietoja: Eurocon 2016

Worldcon2017WEBWorldcon 2017

Vuosituhannen mahtavin kaappaus koittaa vuonna 2017, jolloin Worldcon saapuu Helsinkiin. Tätä ei jätä väliin hullukaan, sillä tämän mittaluokan scifi-tapahtumaa tuskin tullaan koskaan toiste näkemään Suomessa – tai ylipäätään Pohjoismaissa. Worldconit järjestetään lähes aina Yhdysvalloissa ja ei-englanninkielisissä maissa tapahtuma on vieraillut kohta 75-vuotisen historiansa aikana vain kolme kertaa.

Worldcon on sf-maailman tärkein vuosittainen tapahtuma ja se kerää aina paikalle satoja kirjailijoita ja tuhansia harrastajia ympäri maailman. Hienoista kuvaa tapahtuman luonteesta voi saada vaikkapa oheisista Lontoon Worldconin raporteista vuodelta 2014:

Ensimmäistä kertaa Worldconissa
Why I Was Wrong Not to Come Sooner
Worldcon as It Happened

Vuonna 2017 Worldcon järjestetään elokuun 9.–13. päivä Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman kunniavieraiksi saapuvat Nalo Hopkinson, Walter Jon Williams, Johanna Sinisalo, John-Henri Holmberg ja Claire Wending.

Worldconin osallistumismaksu kannattaa suorittaa mitä pikimmin, sillä hinnat nousevat, mitä lähemmäksi itse tapahtumaa tullaan. Ensikertalaiset pääsevät tosin tältä osin muita halvemmalla.

Worldcon 75 on voittoa tavoittelematon, vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma, jonka osallistumismaksut käytetään vain syntyvien kulujen kattamiseen.

Lisätietoja: Worldcon 2017