Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2015

Kirjamessu2015WEBHelsingin Kirjamessut 2015

Kirjamessut valtaavat Helsingin Messukeskuksen 22.–25. lokakuuta. Kirjallisuuden ystävien jokavuotinen päätapahtuma tarjoilee jälleen huimat kasat ostettavaa, katsottavaa, löydettävää ja kuunneltavaa. Esillä ovat niin uutuuskirjat, antikvariaattien aarteet kuin valtava määrä ohjelmaa! Messut ovat avoinna torstaina klo 10–18, perjantaina klo 10–20, lauantaina ja sunnuntaina klo 10–18.

Paikalla on tietenkin tuttuun tapaan myös pääkaupunkiseudun scifi-seurojen yhteinen myyntitiski, josta voit hankkia edullisesti niin vanhoja lehtiä, badgeja, oheistuotteita kuin messevillä palkinnoilla varustettuja arpoja. Löydät osastomme osoitteesta 6h131 aivan Louhi-lavan viereltä. Samassa yhteydessä on myös Helsingissä vuonna 2017 järjestettävän Worldcon 75 -tapahtuman infopiste.

Muista myös kirjamessujen scifi-ohjelma perjantaina 23.10. klo 17.30-20.00 Louhi-lavalla:

klo 17.30 Nälkäpelien ja outolintujen yhteiskunnat – miksi nuorille kirjoitetaan synkkiä tulevaisuuksia?
Eija Lappalainen, Marianna Leikomaa, Vesa Sisättö

klo 18.15 Maailmoja luomaan!
Maailmanrakennuksen työpajassa luodaan yhdessä fantasiamaailma tai pari vapaasti hyödynnettäväksi. Ohjelmanumero toteutetaan yhdessä KirjaKallion kanssa ja se on suunnattu kaikenikäisille kirjoittamisen harrastajille.
Kaisa Ranta

klo 18.45 Kuvastaja-palkinnon jako
Suomen Tolkien-seura jakaa Kuvastaja-palkinnon viime vuoden parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle.
Marianna Leikomaa

klo 19 Worldcon tulee Helsinkiin!
Jukka Halme, Saija Aro

klo 19.30 Meistäkö marsilaisia?
Kirjailija Risto Isomäki pohtii Mars-matkailun ja Marsissa elämisen mahdollisuuksia Andy Weirin Marsilainen-romaanin innoittamana. Kirjan pohjalta on teattereihin jo saapunutkin Ridley Scottin ohjaama elokuva.

Messuilla nähdään!

Elokuvat – Doctor Who: Genesis of the Daleks

DoctorWhoKansiWEBDoctor Whon uusin setti käynnistyi juuri Suomessa. Tuplajakso Magician’s Apprentice / The Witch’s Familiar sisälsi lukuisia viittauksia tohtorin henkilöhistoriaan sekä aiempiin yhteenottoihin dalekien ja heidän luojansa, Davrosin, kanssa. Tämän kunniaksi kaivoin blogiin Tähtivaeltajassa julkaistun arvostelun, jossa käsitellään viitteiden kohteista tärkeintä – vuonna 1975 valmistunutta Genesis of the Daleks -jaksoa.

Doctor Who: Genesis of the Daleks
(DVD-versio)

Vuonna 1998 Doctor Who -lehden lukijat äänestivät Terry Nationin käsikirjoittaman Genesis of the Daleksin kaikkien aikojen parhaaksi Tohtori-tarinaksi. Aivan näin maailmoja mullistava David Maloneyn ohjaaman setti ei sentään ole, mutta tulos on sinänsä looginen. Vuonna 1975 valmistuneessa kokonaisuudessa näet paljastetaan sekä Tohtorin arkkivihollisten, dalekien, syntytarina että esitellään heidät luonut hullu tohtori Davros.

DoctorWhoDalek3WEBKoukkusorminen Davros on toki vieraillut sarjassa myöhemminkin. Yksikään toinen näyttelijä ei silti ole yltänyt Michael Wisherin maanisen vangitsevaan roolisuoritukseen.

Tohtori (Tom Baker) saa vaativan tehtävän. Hänen on matkattava Skaro-planeetalle aikaan ennen dalekeja ja estettävä niiden syntymä. Tai jos tämä ei onnistu, niin ainakin muokattava dalekeista vähemmän aggressiivisia.

Skarossa on sodittu jo tuhat vuotta. Vastakkain ovat thalit ja kaledit. Molemmat ovat vakuuttuneita, että pysyvä rauha on saavutettavissa ainoastaan tappamalla viholliset sukupuuttoon. Ei siis ihme, että kumpaakin rotua on jäljellä enää yhden kaupungin verran. Muu planeetta on tuhottua joutomaata, jossa vaeltavat vain rupiset mutantit.

DoctorWhoDalek1WEBTohtori ja hänen kumppaninsa Sarah (Elisabeth Sladen) ja Harry (Ian Marter) tupsahtavat kamppailun keskelle. Tohtori ja Harry päätyvät kaledien vangeiksi, Sarah mutanttien ahdistelemaksi ja sittemmin thalien orjatyövoimaksi.

Pääosa tarinasta tapahtuu harmaissa maanalaisissa huoneissa, joissa järjestystä pitävät yllä thalien natsimaiset turvallisuusjoukot. Tiedemiehiä käskyttää Davros, dalekien alaosaa muistuttavaan pyörätuolilaitteeseen sidottu kurttunaama. Hän aikoo varmistaa, että thal-rotu säilyy elinvoimaisena aina ja iankaikkisesti.

Davros on myös parannellut rotunsa piirteitä poistamalla turhia ominaisuuksia, kuten kyvyn kokea sääliä ja myötätuntoa. Samalla hän on vahvistanut kasvattiensa halua valloittaa ja tuhota vastustajansa. Tavoitteena on yhden puhtaan rodun armoton ylivalta.

Davros on pakkomielteisen sekopääprofessorin kiteytymä. Hän on näkemyksissään ehdoton ja omasta mielestään viiltävän looginen älykimppu, jonka ainoa oikea sijoituspaikka olisi mielisairaalan suljettu osasto. Kun tämä herra kirkuu sairaita käskyjään kimeällä äänellä tai vaatii vangitulta Tohtorilta yksityiskohtaisia tietoja dalekien tulevista epäonnistumisista, juoksevat kylmät väreet katsojan selkäpiissä.

DoctorWhoDalek2WEBKuudesta noin 25-minuuttisesta jaksosta koostuva Genesis of the Daleks sisältää useita vaikuttavia kohtauksia ja juonenkäänteitä. Tarina kritisoi osuvasti nationalismia, rasismia ja fasismia sekä heittää peliin kinkkisiä moraalikysymyksiä.

Hyviä sisällöllisiä elementtejä laimentavat sarjan ulkoisen ilmeen köyhyys, pääosin kehnot efektit sekä kerronnan turhanpäiväinen venyttely. Lisäksi Baker vetää Tohtorin roolin läpi kuin olisi unten mailla. Kumppaneista Harry jää täysin turhaksi painolastiksi.

Ongelmista huolimatta Genesis of the Daleks herättää vakavia ajatuksia sekä jättää mieleen vahvat muistikuvat. Aika hyvin lähes 40 vuotta vanhan televisiosarjan jaksolta.

”Exterminate!”

Leffa ••••
Kuva •••
Lisät ••••

Genesis of a Classic on tunnin mittainen dokumentti Genesis of the Daleks -tarinan kehittelystä ja toteutuksesta. Ääneen pääsee laaja skaala sarjan tekijöitä tuottajista ja näyttelijöistä aina dalek-operaattoreihin asti. Kokonaisuus on sekä sympaattinen, informatiivinen että hauska. Dalek-ääni Roy Skelton sekä Davros-mies Michael Wisher vievät parhaat pisteet.

Lähes yhtä mittava on The Dalek Tapes -dokumentti. Siinä käydään usean haastateltavan kanssa läpi kaikki dalekien esiintymiset klassisissa Doctor Who -jaksoissa.

Kahden levyn pakettiin on upotettu myös kommenttiraita, fotogalleria ja kaikkea muuta pikkukivaa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/14.

Kirjat – Anne Leinonen: Pienen rasian jumala ja muita novelleja

LeinonenPienenRasiaJumalaWEBAnne Leinonen
Pienen rasian jumala ja muita novelleja
Atena

Anne Leinonen lukeutuu suomalaisten spefi-kirjoittajien kärkikaartiin. Hänen tuotantonsa on erittäin monipuolista ja kattaa kaikki mahdolliset tyylilajit uuskummasta avaruusscifiin. Pienen rasian jumala -novellikokoelma painottuu maanläheisiin tarinoihin, joista ei kuitenkaan puutu vaihtelua ja ihmeen tuntua.

Joitain yhteneväisyyksiäkin kertomuksista löytyy. Mukana on useita novelleja, jotka ammentavat aineksensa suomalaiskansallisesta perinnemaisemasta. On pieniä puisia tupia ja maalaiskyliä, joissa elämä kulkee luonnon muovaamia polkuja – oltiin sitten menneessä, tulevassa tai kokonaan toisella planeetalla.

Hyvä esimerkki tästä tyylilajista on ihmissusimyyttiä vahvasti inhimillistävä Tuonenkalma, surmansuitset. Siinä syrjäisessä mökissä asuva äiti vie vastasyntyneen petolapsensa suolle kuolemaan, mutta sisko ottaa salaa huolehtiakseen pahalaisesta veljestään.

Oman lisänsä tarinaan tuovat vanhat kansan väentaiat, arjen nihkeä ankaruus sekä perhekuvaus, jossa vaimon osana on alistua ja tyttären arvo on hänestä saatavissa naimarahoissa. ”Tuokin naisenpuoli pitäisi jollekulle naittaa, ei täällä söisi ruokiamme.”

Pikkukylien aitoissa ja kammareissa liikutaan myös kuoleman ympärillä pyörivissä tarinoissa Ken vainajia muistelee ja Kutsuvat sitä kuolemaksi. Ken vainajia muistelee -novellissa kuolleet täytyy unohtaa ja vyöttää tiukasti maahan, jotta he eivät palaisi takaisin ihmisten keskuuteen. Jälkimmäisessä tarinassa teknisesti ja tiedollisesti taantunut yhteisö on eksyksissä kuolemanjälkeisen virtuaalielämän käsitteen kanssa.

Molemmissa novelleissa päällepäin yksinkertaiselta näyttävä arki vinksahtaa taitavasti spefi-elementtien vietäväksi. Kertomusten ytimessä pysyvät silti aina aidonoloiset ihmiset, heidän elämänarvonsa ja tunteensa: rakkaus, kaipuu, tuska ja syyllisyys.

Leinosella riittää omaperäisiä ideoita, eikä hän tyydy vain yhden aiheen tai teeman ympärille rakentuviin tarinoihin. Esimerkiksi Sanojen mahti -novelli käsittelee sekä hyvin erikoista vierasta planeettaa, Maapallolle saapuneita hämmentäviä muukalaisia, todellisuuden pirstoutumista, perheensä menettäneen miehen angstia että pakkomielteiselle ristiretkelle lähtevän suurlähettilään dilemmaa. Ja kaikki tämä tehtynä yhtenä saumattomana kokonaisuutena!

Kutkuttavaa outoutta on tarjolla myös kirjan niminovellissa, jossa nuori poika kohtaa vanhan miehen ja oppii jotain uutta itsestään. Tapahtumien taustalla käyskentelevät taivaisiin asti yltävät, valtavat jumalolennot, jotka eivät kiinnitä ihmisiin mitään huomiota. Eivätkä pienetkään jumalat ole enää pitkään pieniä.

Ihoon kirjoitettuja tarinoita, täydellistä todennäköisyysmatematiikkaa ja dna-koodattuja lapsijäljitelmiä. Ahneutta, pelkoja, luopumista, onnea ja kauneutta. Leinosen taitavasti kirjoitetut ja vetävästi kerrotut novellit taipuvat moneen suuntaan peri-inhimillisten päähenkilöidensä ympärillä. Tästä on hyvä spefi-kirjallisuus tehty.

Erinomaisen kokoelman ainoa hairahdus on, ettei siinä kerrota, että suurin osa kirjan tarinoista on aiemmin julkaistu kotimaisissa sf-lehdissä ja -antologioissa. Ratkaisussa on hienoista huijauksen makua.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/15.

Elokuvat – Marnie – Tyttö ikkunassa

MarnieJulisteWEBMarnie – Tyttö ikkunassa
Omoide no Mani
When Marnie Was There

Studio Ghiblin uusin elokuva on Joan G. Robinsonin vuonna 1970 suomennettuun romaaniin perustuva Marnie – Tyttö ikkunassa. Sen on ohjannut Hiromasa Yonebayashi, jonka käsialaa on myös neljän vuoden takainen Kätkijät (4/11). Normaalista Ghibli-kaavasta poiketen filmi sisältää niin monimutkaisia juonikuvioita ja kauhuun kurkottavia kohtauksia, ettei sitä voi suositella nuorimmille katsojille.

Anna on syrjäänvetäytynyt, piirtämisestä pitävä 12-vuotias tyttö. Vanhempiensa kuoleman jäljiltä hän kokee itsensä hylätyksi eikä viihdy koulutoveriensa seurassa. Kun Annan astma pahenee, tytön kasvattiäiti lähettää hänet maalle sukulaistensa hoiviin.

Vehreän luonnon huomassa sijaitseva pieni kalastajakylä on idyllinen ympäristö ja majoittajapariskunta iloisen huolettomia, mutta Annalla on silti vaikeuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa. Kunnes hän kohtaa ränsistyneen rantahuvilan pihalla vaaleahiuksisen Marnie-tytön.

marnie6WEBKahden yksinäisen tytön välille kehittyy vahva suhde, johon tuo erikoisia sävyjä asetelman mahdottomuus. Rantahuvila on ollut autioituneena ja suljettuna jo pitkään, mutta silti se hehkuu Annan silmissä aina väliin iloa ja elämää. Marnien tavattuaan Anna herää usein yksin tienvarresta tai rantaruohikosta. Onko kaikki vain Annan kuvitelmaa ja Marnie silkka mielikuvitusystävä, vai onko taustalla jotain paljon fantastisempaa?

Elokuvan edetessä ja ystävyyden syvetessä selviää myös uusia yksityiskohtia molempien tyttöjen elämästä. Niiden sovittaminen loogiseksi jatkumoksi ei ole kuitenkaan helppoa. Lopullisesti vyyhti alkaa purkautua auki vahvassa kohtauksessa, joka tapahtuu ukkosmyrskyn aikana aavemaisen siilon uumenissa.

marnie2WEBFilmin tarina on arvoituksellinen ja tunnelma sadunomaisen maaginen. Päähenkilöparin ohessa paljon tilaa saavat kauneutta ja kaipuuta hehkuvat maalaismaisemat sekä lämmöllä kuvatut sivuhenkilöt. Yhdessä nämä elementit muodostavat tunteikkaan kokonaisuuden, johon on vaikea olla rakastumatta.

Marnie – Tyttö ikkunassa on jälleen yksi todiste siitä, ettei Ghibli seiso pelkästään Hayao Miyazakin harteilla. Nyt täytyy vain toivoa, että studio ylipäätään jatkaa elokuvien tekemistä.

Toni Jerrman – 4 tähteä

Marnie – Tyttö ikkunassa ensi-illassa 2.10.
Ennakkonäytökset Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla 26.9. ja 27.9.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2015 tähditys

RAjulisteWEBRakkautta & Anarkiaa 2015

Helsingin Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali on paraikaa käynnissä. Tähtivaeltajan ennakkotärpit laajasta tarjonnasta julkaistiin parisen viikkoa sitten. Tälle palstalle on tarkoitus päivittää päivän tai kahden välein tietoa, kuinka kukin näkemäni elokuva on pelittänyt. Tarkemmat esittelyt ja analyysit ovat luvassa kuitenkin vasta vuoden viimeiseen Tähtivaeltajaan.

Elokuvissa nähdään!

Neljän ja viiden tähden neroudet:

Turbo Kid
Liza, the Fox-Fairy
Marnie – Tyttö ikkunassa
An

Mr. Holmes
Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films
Remake, Remix, Rip-off: About Copy Culture & Turkish Pop Cinema

Kolmen tähden edestä kolisseet:

Miss Hokusai
Song of the Sea

Suosurmat
Green Room

Yhden ja kahden tähden kakkelit:

Sarjakuvat – Yoko Tsuno: Khanyn salaisuus

YokoTsunoKansiWEBYoko Tsuno: Khanyn salaisuus

Roger Leloupin luomat Yoko Tsuno -seikkailut ovat jo pitkään olleet tasoltaan hyvin ailahtelevia. Ja valitettavan usein on ailahdettu sinne kehnompaan suuntaan. Tuikituore Khanyn salaisuus (Egmont) on poikkeus trendistä, sillä scifi-viritteisen tarinan ahmii läpi. Päälle kahdeksankymppiseltä Leloupilta irtoaa näköjään yhä viimeistellyn siistiä taidetta sekä ihmeen tuntua soittelevia juonikuvioita – vaikkei uutuus toki vanhoille Yoko-klassikoille pärjääkään.

Tarina käynnistyy Skotlannista, jossa outo lentolaite käy Yokon kimppuun. Pian linnan pihaan laskeutuu sankarin vinealainen ystävä Khany. Hän kertoo, että ihmiskunta on suuressa vaarassa. Hävitetyksi luultu ohjelma, jonka tarkoitus oli pyyhkiä Maapallo elämästä ja muokata planeetta vinealaisille sopivaksi, on jälleen herännyt. Jotta tuho saataisiin pysäytettyä, on ystävysten matkustettava Marsiin.

YokoTsuno1WEBAlbumin alkupuoli on hienoisen hajanainen ja sisältää turhankin paljon viittauksia aiempien teosten tapahtumiin sekä henkilöhahmoihin. Toden teolla tapahtumat lähtevät vyörymään, kun vinealaisten avaruusalus kaasuttaa pitkälle matkalle kohti Marsia. Pian käy myös selväksi, ettei Khany ole kertonut koko totuutta tilanteesta ja sen taustoista.

Punaisella planeetalla naisia odottavat niin vinealaisten muinainen tukikohta, sitä pyörittävät erikoiset robotit kuin monenlaiset kuolemanvaarat.

Pikkutarkasti piirrettyjen ja lämminhenkisesti käsiteltyjen ihmishahmojen ohessa sarjakuvan parasta antia ovat sen kutkuttavat scifi-ideat ja valloittavat tieteisnäkymät. Leloup on vahvoilla kuvatessaan virtaviivaisia avaruuskiitureita, menneiden aikojen vinealaista huipputekniikkaa sekä Marsin jylhiä maisemia. Nämä visiot lämmittävät varmasti jokaisen sf-fanin sydäntä.

YokoTsuno3WEBSeikkailusta näkyy hyvin, että se on tehty alunperin jatkosarjaksi. Odotuksia nostattavia käänteitä on siroteltu muutaman sivun välein ja salaisuuksien avautumista pitkitetään väliin keinotekoisestikin. Näin jännitys tiivistyy hienosti seuraavaa episodia odotellessa. Suomessa tämän kokemuksen äärelle on tosin päästy vain 1970-luvulla, jolloin Yoko Tsunoja julkaistiin Ruutu ja Non Stop -lehdissä.

Khanyn salaisuus valaa uskoa siihen, että Leloupilla on yhä annettavaa perinteisten eurosarjakuvien ystäville.

”Miksi kaikki tämä viha?”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/15.

YokoTsuno2WEB

Kirjat – Margaret Atwood: Uusi maa

AtwoodUusiMaaWEBMargaret Atwood
Uusi maa
MaddAddam
Suom. Kristiina Drews. Otava

Uusi maa on kolmas osa Margaret Atwoodin tuhtia ja kunnianhimoista MaddAddam-trilogiaa. Kirja käynnistyy hetkestä, jossa Oryx ja Crake ja Herran tarhurit -romaanien tarinalinjat kohtaavat.

On kulunut puolisen vuotta lähes koko ihmiskunnan hävittäneestä keinotekoisesta pandemiasta. Herran tarhurit -ekokommuunin ja MaddAddam-bioterroristiryhmän harvat eloonjääneet ovat perustaneet yhteisön, joka yrittää selvitä hengissä uudessa maailmantilanteessa. Vaaroja aiheuttavat niin geenimuovatut älysiat kuin raa’an Verikuula-pelin koulimat väkivaltaiset veteraanit.

Pian myös nerokkaan Craken kehittelemät muuntogeeniset crakelaiset lyöttäytyvät ryhmän seuraan. Tämä laboratorioissa muovattu humanoidilaji edustaa luojansa näkemystä täydellisistä ihmisistä. Fyysisesti virheettömistä, mutta ajatuksiltaan naiivin lapsenomaisista crakelaisista on siivottu pois niin aggressiivisuus, mustasukkaisuus, omistamisenhalu kuin lihanhimokin.

Lammaslaumaa muistuttavat crakelaiset eivät ymmärrä pelon käsitettä, parittelevat vailla estoja ja syövät vain vihreitä lehtiä. He kommunikoivat laulullaan eläinten kanssa ja ovat perusluonteeltaan ystävällisiä, luottavaisia sekä hyväuskoisia. Tarinoiden kautta he ovat korottaneet Craken lempeäksi jumalhahmoksi. Hyväntekijäksi, jonka jokainen teko ja sana on autuas.

Asetelma rakentaa romaaniin antoisaa ristiriitaa, sillä juuri Crake loi Super-Onni-pillerit, jotka pyyhkivät ihmiskunnan olemattomiin. Hän koki, että totaalinen perikato oli ainoa keino pelastaa Maapallon luonto ja eläimet ihmisten ahneudelta ja tuhovimmalta.

Myyttiset kertomukset Craken urotöistä valottavat hienosti uskontojen syntymekanismeja ja tarinoiden voimaa. Legenda korvaa todellisuuden, ja huolimaton lausahdus ja sen epätoivoinen selitysyritys muuttuvat pyhäksi sanaksi. Niinpä crakelaisille on aivan turha väittää, ettei Vittu oikeasti tarkoita Craken lähettämää näkymätöntä sankaria, joka lentää heidän avukseen pahimman hädän hetkellä.

Myös elämäntapaopetukset on helppo saada juurtumaan, kun toteaa, että kyseessä on luojalta saatu käsky. Kun narratiivit toistuvat ja leviävät, niistä tulee uskonkappaleita, joiden totuutta ei sovi kyseenalaistaa.

Romaanin toinen keskeinen juonne on Herran tarhureita johtaneen Aatami Ensimmäisen veljen, Zebin, elämäntarina. Siihen kietoutuu myös suhde Tobyyn, kirjan keskushahmoon.

Zebin kautta lukijalle esitellään tuhoa edeltäneen maailman dystopistisia ulottuvuuksia. Yhteiskunta, jossa valta on valunut ahneiden suuryritysten käsiin ja ihmiset jakautuneet rikkaisiin ja köyhiin.

Korporaatioiden muurien sisäpuolisissa Piireissä nautitaan yltäkylläisestä elämästä, kun slummiutuneissa Rahvaanmaissa henki on halpa, palkka olematon ja seksibisnes kukoistaa. Terveysfirmalla menee taatusti lujaa, kun se ensin levittää tautia ja sitten myy siihen kalliita hoitokeinoja.

Perinteiseen tapaan piiskasta saavat myös äärikonservatiiviset tv-pastorit, jotka saarnaavat hyveellisyyttä ja nyhtävät seurakuntalaisiltaan rahat samalla, kun itse rypevät perversioiden keskellä.

Dystopiaosastolla Atwoodin romaani polkee moneen kertaan kaluttuja latuja. Hänen tekstinsä on kuitenkin niin valovoimaista ja kuvailunsa niin elämänmakuista, että sisällön kliseisyys on helppo antaa anteeksi. Sama pätee kirjan hetkittäisiin notkahduksiin poikakirjamaisen seikkailuviihteen ja harlekiini-romanssien tunnelmiin. Vastapainoksi kun on tarjolla moniulotteisia henkilöhahmoja, herkullista dialogia, piikikästä satiiria sekä aitoa huolta planeettamme tulevaisuudesta.

Kokonaisuutena MaddAddam-trilogia on vahva ja vaikuttava visio ihmiskunnan kohtalonhetkistä. Hyvää tieteiskirjallisuutta, joka tekijänsä ansiosta saanee lukijoita myös niistä piireistä, jotka yleensä suhtautuvat scifiin nyreästi. Ja mikäs sen hienompaa.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/15.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2015 -tärpit

RA1WEBRakkautta & Anarkiaa
Tähtivaeltaja-tärppejä

Suomen suurin ja kaunein elokuvafestivaali, Rakkautta & Anarkiaa, pärähtää jälleen syyskuussa (17.–27.9.) Helsingin valkokankaille. Kuten aina, joukossa on lukuisia laatuleffoja planeetan joka kolkalta.

Tässä 25 positiivisia kommentteja kirvoittanutta filmiä, jotka saattaisivat kiinnostaa juuri Tähtivaeltajan lukijoita. Elokuvissa tavataan!

An – Naomi Kawasen japanilaiselokuvassa otetaan ilo irti täydellisistä dorayakeista. Tapahtumien keskipisteessä ovat dorayakimyymälää pyörittävä keski-ikäinen Sentaro ja 76-vuotias an-hillomestari Tokue. Rauhallisen kauniin elokuvan sanotaan meditoivan ruoanvalmistuksen parissa.

The Brand New Testament – Mr. Nobody -elokuvasta tuttu Jaco Van Dormael iskee uusimmalla leffallaan Raamatun kimppuun. Kyseisessä kirjassa kun on kaikki ihan pielessä. Niinpä Jumalan kapinoiva tytär päättää oikaista virheet ja valaista Maan asukkaita asioiden oikeasta tilasta.

Chasuke’s Journey – Japanilaisen SABUn filmeissä on aina omaperäistä otetta. Tällä kertaa seurataan miestä, joka toimii taivaassa tarjoilijana. Kuinka käy, kun hän ihastuu elävään ihmistyttöön ja yrittää pelastaa tämän kuolemalta?

Crumbs – Erikoinen etiopialainen scifi-leffa, jossa leluhahmon kokoinen supersankari matkaa postapokalyptisen Etiopian halki löytääkseen tien taivaalla leijuvaan avaruusalukseen. Rahoitus filmille on kerätty kotimaansa ohessa Espanjasta ja Suomesta!

The Diary of a Teenage Girl – Phoebe Gloecknerin kehuttuun indie-sarjakuvaan perustuvassa elokuvassa teinityttö aloittaa suhteen äitinsä poikaystävän kanssa. Lisäpontta kokonaisuuteen tuo tapahtumien sijoittuminen 1970-luvun San Franciscoon.

Disorder – Posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivä entinen sotilas palkataan suojelemaan vauraan libanonilaismiehen perhettä. Jokin tuntuu kuitenkin olevan pahasti vinksallaan rauhallisessa kartanossa – vaiko sittenkin vain soltun päässä?

Electric Boogaloo: The Wild, Untold Story of Cannon Films – Räjähtelevän hauska ja nostalginen dokumentti filmistudiosta, joka tuotti valkokankaille reippaat määrät ihastuttavan hurtteja toimintafilmejä. Ihan pakkotsekattava kaikille kasarifaneille!

Extraordinary Tales – Episodielokuva sisältää animaatioversiot viidestä Edgar Allan Poen tarinasta. Ääninäyttelijöiksi on houkuteltu mm. Christopher Lee, Roger Corman ja Guillermo del Toro. Haudan takaa oman roolinsa suorittaa Bela Lugosi.

Green Room – Jeremy Saulnierin leffassa nuorten punkkareiden bändi jää loukkuun keikkapaikalle, jossa riehuu tappajia. Luvassa tiukkaa jännitystä, brutaalia väkivaltaa ja kurkkua kuristavaa klaustrofobiaa. Mukana geimeissä myös Patrick Stewart ja Imogen Poots!

The Laundryman – Mustalla huumorilla leivitetyssä taiwanilaisfilmissä pesulabisnes toimii kulissina palkkamurhaajaringille. Ongelmia aiheuttavat aiempien uhrien aaveet, jotka ryhtyvät kiusaamaan yhtä tappajista. Löytyisikö apu meediosta?

Liza, the Fox-Fairy – Unkarilaisen Károly Ujj Mészárosin viehkossa elokuvassa sairaanhoitaja Liza etsii rakkautta, mutta joutuu mustasukkaisen japanilaisen pop-tähden hengen kiroamaksi. Tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun vaihtoehtoiseen Budapestiin, jossa poliisit ovat tiukan marxilaisia mutta kansalaiset syövät pikaruokaravintoloissa ja lukevat kampaamossa Cosmopolitania.

Ivy – Huumori ja synkät salaisuudet kytkeytyvät yhteen Tolga Karaçelikin turkkilaisleffassa. Jännitys tiivistyy rahtilaivassa, josta ei ole ulospääsyä. Ruuan ja juoman loppumisen ohessa miehistöä kiusaavat selittämättömät ilmiöt.RA2WEB

Legacy of Soma: Aonoran – Mielenkiintoinen tapaus erikoisuudessaan. Japanin keskiajalle sijoittuva näyttävä taisteluseikkailu ei ole perinteinen elokuva, vaan teatterilavoille tehty suurtuotanto, joka on kuvattu ja käsitelty teatterilevitykseen.

The Lobster – Kreikkalaisohjaaja Yorgos Lanthimosin ensimmäinen englanninkielinen elokuva herätti Cannesissa innostusta. Surrealistisen hauskaksi mainittu leffa kertoo dystopistisesta lähitulevaisuudesta, jossa sinkkujen täytyy löytää pari 45 päivässä tai heidät muutetaan eläimiksi ja vapautetaan metsään. Elokuvan pääosassa loistaa Colin Farrell.

Marnie – Tyttö ikkunassa – Studio Ghiblin uusimman elokuvan on ohjannut Hiromasa ”Kätkijät” Yonebayashi. Brittikirjailija Joan G. Robinsonin palkittuun nuortenkirjaan perustuvassa kauniissa tarinassa 12-vuotiaan Annan ja aavekartanossa asuvan Marnien mystinen ystävyys ylittää ajan asettamat rajoitteet.

Miss Hokusai – 1800-luvun alkupuolelle sijoittuva kaunis anime kertoo tunnetun kuvataiteilijan räväkästä tyttärestä. Hinako Sugiuran mangaan perustuvan animaation on ohjannut Keiichi ”Summer Days with Coo” Hara.

Mr. Holmes – Frankenstein-ohjaaja James Whalen viimeisistä päivistä vaikuttavan Gods and Monsters -elokuvan tehnyt Bill Condon tarttuu nyt 93-vuotiaan Sherlock Holmesin elämään. Filmin keskiössä loistaa tälläkin kertaa Ian McKellenin vaikuttava roolisuoritus.

NH10 – Tummanpuhuvaa toimintaa Intiasta. Synkkä rikosdraama on mahdollisimman kaukana Bollywoodin normaalista värikkyydestä ja laulujen luikauttelusta. Nuorenparin romanttinen viikonloppu muuttuu helvetilliseksi henkiinjäämistaisteluksi.

Remake, Remix, Rip-off: About Copy Culture & Turkish Pop Cinema – Metkasti nimetty dokumentti kertoo turkkilaisten populaarielokuvien historiasta. Kuten Tähtivaeltajastakin on voinut lukea, maassa tuotettiin 1960- ja 1970-luvuilla läjäpäin kalkkunaisia rip off -versioita jenkkihiteistä, kuten Tähtien sodasta, Rambosta ja Teräsmiehestä. Mukana on runsaasti häiriintyneitä näytteitä näistä ”klassikoista”.

Song of the Sea – Fantastisessa euroanimaatiossa skottilegendojen selkietyttö karkaa isoäitinsä luota kohti merta ja vapautta. Loistava yhteensattuma, sillä uusimmassa Tähtivaeltajassa julkaistiin samoista taruista ammentava Sofia Samatarin novelli!

Suosurmat – Alberto Rodríguezin palkittua espanjalaistrilleriä on verrattu jopa True Detective -televisiosarjaan. Etsiväkaksikko tutkii nuorten tyttöjen murhasarjaa hämyisillä syrjäseuduilla, joita tappaja on terrorisoinut jo vuosien ajan.

Tale of Tales – Gomorra-leffalla mainetta niittäneen italialaisohjaaja Matteo Garronen englanninkielinen debyytti on synkkä satuelokuva, jota tähdittävät mm. Salma Hayek, Vincent Cassel, John C. Reilly ja Toby Jones. Aikuisten fantasiaksi kutsuttu maaginen filmi tihkuu pukuloistoa, kauniita maisemia, väkivaltaa ja arthouse-tyylittelyä.

Turbo Kid – Uudesta-Seelannista ponnistaa värikäs tieteisfilmi, joka repii hupia 1980-luvun kulttileffoista. Postapokalyptisessä tulevaisuudessa sarjakuvia fanittava nuori poika yrittää pelastaa pirteän Apple-tytön sadistisen Zeuksen kourista. Jehnaa!

Vierailu – Tanskalaisdokumentissa pohditaan, miten Maapallon kävisi, jos avaruusolennot saapuisivat planeetallemme. Mitä meidän tulisi kertoa heille ihmiskunnasta? Onko heillä ihmisoikeuksia? Entä mitä he haluavat meistä?

The Wakhan Front – Clément Cogitoren ohjaama, yliluonnollisen rajamailla kulkeva kertomus Afganistanin sodasta. Tuoreeksi ja kutkuttavaksi kutsutussa elokuvassa Ranskan armeijan kapteenin auktoriteetti murenee, kun hänen miehensä alkavat salaperäisesti kadota.

Toni Jerrman

RA3WEB

Elokuvat – Foliohatun alla 5

EvilDeadJulisteWEBFoliohatun alla
Osa 5: Evil Dead

Petri Hiltunen ja Nalle Virolainen eivät ole ainoastaan leffahulluja…. He ovat leffamielipuolia!

Elokuvat viljelevät usein johtolankoja, joita tarinan henkilöt eivät syystä tai toisesta osaa tulkita oikein. Tämä hämmennys saattaa tarttua katsojaankin niin, ettei hän näe ilmeistä totuutta tapahtumien takana.

Nyt on aika tarttua todelliseen klassikkoon. Vuonna 1981 kauhufanit yllätti Sam Raimin kengännauhabudjetilla tuotettu mestariteos, Evil Dead.

On sääli, että näinkin loistava elokuva on kaikki nämä vuodet ymmärretty ihan pieleen. Mutta ei hätää! Tänään asiat selitetään niin, että hitaammatkin sen hiffaavat.

Riivatun tenavat!

Evil Deadissa viisi nuorta, Ash, Scott, Cheryl, Linda ja Shelley, lähtevät vuoristomökille viettämään hauskaa viikonloppua. Siltä tieltä kukaan heistä ei kuitenkaan palaa. Mutta mitä talossa oikein tapahtui?

EvilDeadPromo2WEBVäärinymmärrys: Nuoret kuuntelevat kadonneen tutkijan jättämää ääninauhaa ja herättävät henkiin joukon sumerilaisia demoneja. Ash taistelee riivattuja tovereitaan vastaan, kunnes onnistuu tuhoamaan muinaisen ihmisnahalle kirjoitetun loitsukirjan. Temppu tappaa henget yhtä lukuun ottamatta, mutta se viimeinen koituu urhean selviytyjämme kohtaloksi.

Totuus: Todellisuudessa Scott on nähnyt paljon vaivaa pilaillakseen ystäviensä kustannuksella. Juomiin ujutetut huumeet aiheuttavat kuitenkin koko porukalle pahan tripin. Asiaa ei auta suolla asuva poltergeist, joka ryhtyy vainoamaan kaveripiiriä. Se ei silti riivaa yhtään ketään.

Tohtori Olematon, Nollakatu nolla

Leffa tuudittaa epätarkan katsojan harhaluuloon, että mökillä on joskus asunut demonien uhriksi joutunut tutkija. Mutta onko moista miestä ollut koskaan olemassakaan?

Tohtori, joka ei kerro nimeään edes ääninauhalla, väittää vetäytyneensä vaimonsa kanssa vuoristomökkiin tutkiskelemaan Lähi-idästä löytämäänsä loitsukirjaa. Jos näin on, niin miten ihmeessä mökin omistaja vuokraa saman tönön bailaaville pennuille? Mikäli taas pariskunta on kadonnut, luulisi poliisien tutkineen töllin varsin perusteellisesti ja löytäneen sekä ääninauhat että demonisen loitsukirjan.

EvilDead1WEBAinakin tohtori on kadonnut tyylikkäästi, sillä hän on muistanut lukita oven lähtiessään ja jättää avaimet sovittuun paikkaan. Ympäristössä ei myöskään näy kaatuneita puita, rikkoutuneita ikkunoita tai särkyneitä huonekaluja merkkinä henkien temmellyksestä. Edes verijälkiä ei ole missään, vaikka arkeologi kertoo ääninauhalla paloitelleensa vaimonsa.

Todisteena ukon oleskelusta talossa esitetään kellarista löytyvä ääninauha ja ”ihmisnahalle” kirjoitettu muinainen opus. Propit haiskahtavat kuitenkin enemmän pilailupuodista hankituilta venkuloilta kuin murhenäytelmän todistuskappaleilta.

EvilDead2WEBNaturom Demondo -kirja on toki komea teos, täynnä hienoja puuväreillä väritettyjä piirroksia (K1). Ääninauhalla tutkija väittää, että kyseessä on sumerilainen Kuolleiden kirja, täynnä hautajaisohjeita ja riittejä. Jokaiselle koulussa hereillä olleelle on kuitenkin itsestäänselvää, etteivät 4000–2000 eaa. eläneet sumerit käyttäneet kirjoja laisinkaan. Heidän tekstinsä ikuistettiin kivi- ja savitauluille ja vieläpä hyvin erilaisilla kirjaimilla (K2) kuin mitä demonien kuvia vilisevä vihkonen sisältää. Myös oikeat nyljetyt ihmiskasvot näyttävät hyvin erilaisilta kuin kellarilukemiston koominen kansikuva (K3).

EvilDead3WEBMutta mikä ehkä tärkeintä, tiedeyhteisössä ei ikinä toimittaisi filmissä kuvattuun tapaan. Yksikään yliopisto ei laskisi tutkijaa erämökille aidon 4000 vuotta vanhan reliikin kanssa! Ja jos hän on oikeasti mukamas kääntämässä teosta, niin miksi hän lausuu tekstin nauhalle sumeriksi eikä englanniksi? Varsinkin kun kukaan ei edes tiedä, miten tätä muinaista kieltä pitäisi ääntää.

Eiköhän kyseessä siis ole ilkeämielinen pila. Mutta kuka voisi keksiä näin kusipäisen jäynän?

Lue loppuun

Uutiset – Worldcon 2017 Suomeen!

Worldcon 2017 Suomeen

Vuoden suurin sf-uutinen on nyt julkistettu! Helsinki voitti äänestyksessä selvin lukemin kilpailijansa Yhdysvalloista, Kanadasta ja Japanista ja saa järjestettäväkseen vuoden 2017 Worldconin.

Worldcon on sf-maailman tärkein vuosittainen tapahtuma ja se kerää paikalle satoja kirjailijoita ja tuhansia harrastajia ympäri maailman.

Worldcon 75 järjestetään Helsingissä elokuun 9.–13. päivä vuonna 2017. Tapahtumapaikkana toimii Helsingin Messukeskus.

Tapahtuman kunniavieraina paistattelevat Nalo Hopkinson, Walter Jon Williams, Johanna Sinisalo, John-Henri Holmberg ja Claire Wending.

Suuret kiitokset kaikille hanketta ajaneille tahoille ja henkilöille, joita ovat mm. Eemeli Aro, Saija Aro, Jukka Halme, Crystal Huff, Vesa Sisättö, Sanna Kellokoski, Marianna Leikomaa, Sari Polvinen ja lukuisat muut hienot ihmiset.

Tästä on haaveiltu jo kolmisenkymmentä vuotta aina ensimmäisestä Finnconista lähtien.

Valinta on ainutlaatuisen huikea saavutus siinäkin mielessä, että Worldconit on useimmiten järjestetty Amerikassa. Iso-Britanniassa ja Australiassa vuodesta 1939 lähtien pidetty Worldcon on vieraillut muutamaan otteeseen. Japanissa, Länsi-Saksassa ja Hollannissa kertaalleen pitkän historiansa aikana.

Nyt on Suomen vuoro ja näytönpaikka. Tästä lähtee!

Hengästyttävän hieno uutinen.

Lisätietoja:

www.worldcon.fi