Elokuvat – Under the Silver Lake

UnderTheSilverLake-kansi

Under the Silver Lake

Vuonna 2015 kauhukansaa ihastutti David Robert Mitchellin nerokas It Follows -elokuva. Nyt herra näyttää jälleen, kuinka valkokankaille leivotaan omintakeisen tehokasta jälkeä.

Under the Silver Laken päähenkilö, Los Angelesissa asuva Sam (Andrew Garfield), on naisia tiiraileva työtön luuseripoika. Häätöuhka on päällä, mutta Samia kiinnostaa enemmän naapurintyttö Sarah (Riley Keough), joka eräänä yönä katoaa kämppäkavereineen teille tietymättömille.

UnderTheSilverLake4WEB

Tästä käynnistyy matka Los Angelesin salatulle yöpuolelle, jossa mikään ei ole sitä, miltä päälle päin näyttää.

Miten tähän kaikkeen kytkeytyy supersuosittu Jeesus ja Draculan morsiamet -bändi? Tai biljonäärimoguli Jefferson Sevencen katoaminen? Tai kolme nuorta näyttelijätyttöä, jotka viettävät aikaa merirosvoksi pukeutuneen miehen kanssa?

UnderTheSilverLake1WEB

Arvoitukset vain syvenevät, kun Sam tutustuu salaliittoteoreetikkoon (Patrick Fischler). Tämä kertoo hänelle populaarikulttuurituotteisiin upotetuista salaisista viesteistä, aamiaismuropaketteihin koodatuista aarrekartoista sekä alastomasta salamurhaajasta, joka tunnetaan nimellä Pöllön suudelma (Wendy Vanden Heuvel).

Under the Silver Lake on pyörryttävä syöksy värikkään neo-noir-maailman ja kryptisten salaliittojen uumeniin. Eriskummallisia yksityiskohtia putkahtelee esiin joka nurkalta, eikä niiden vyöryssä tunnu olevan mitään järkeä. On yössä vaanivia varjohahmoja, eläimellisesti haukkuvia naisia, koiria murhaava tappaja sekä mies (Jeremy Bobb), joka on säveltänyt kaikki viimeisten vuosikymmenten hittibiisit.

UnderTheSilverLake3WEB

Lopulta juoni yltyy niin scifistisiin sfääreihin, että valkokangasta tuijottaa silmät ymmyrkäisinä ja aivot iki-ihanassa solmussa.

Logiikkaa Under the Silver Lakesta on aivan turha etsiä. Taidolla toteutetun elokuvan mystinen trippi on kuitenkin hypnoottinen kokemus. Filmi on sukellus surrealistiseen kaninkoloon, Hollywoodin alaiseen fantasiamaailmaan, jossa fakta ja fiktio käyvät ikuista hännänvetoaan – ja jossa rikkaat elävät täysin toisessa todellisuudessa kuin kaikki muut.

Mestarillista kamaa!

Toni Jerrman – 5 tähteä

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Under the Silver Lake -leffan suomalaiset dvd- ja blu-ray-versiot ilmestyivät 30.8.

UnderTheSilverLake5WEB

Sarjakuvat – Avi Heikkinen: Valotusaika

ValotusaikaKansiWEB

Avi Heikkinen:
Valotusaika

Valokuvista tai filmiruuduista koostetut sarjakuvat ovat useimmiten kerronnaltaan kömpelöitä. Tämä vika ei kuitenkaan vaivaa Avi Heikkisen Valotusaikaa (Pokuto). Teos on sekä kerronnallisesti että rakenteellisesti täysiveristä sarjakuvaa. Se myös näyttää piirretyltä, sillä pohjina käytetyt valokuvat on muokattu Photoshop-filttereillä muistuttamaan realistista mustavalkografiikkaa. Oman lisätasonsa onnistuneeseen kokeiluun tuo se, että tarinan keskiössä ovat juuri kamera ja sillä otettavat valokuvat.

Ollaan lähitulevaisuuden Jyväskylässä. New Yorkin terrori-iskussa on kuollut kahdeksan miljoonaa ihmistä, ja persoonalliset tekoälyt ovat levinneet niin pehmoleluihin, kyniin kuin nettiinkin – eivätkä ne kaikki ole hyväntahtoisia. Aikamatkailussa ja historian muovaamisessakin on jo otettu ensiaskelia.

Valotusaika2WEB

Jarno on nuorehko mies, jonka elämä on ollut silkkaa alamäkeä sen jälkeen, kun hänen Niki-tyttärensä katosi viisi vuotta aiemmin. Vaimo on lähtenyt omille teilleen, duuni ei maistu ja päivät kuluvat huumeiden kanssa läträtessä. Jarno ei osaa päästää irti menneestä, vaan rämpii yhä kipeiden muistojen suossa. Seuranaan hänellä on vain printtilappusin puhuva pehmopossutekoäly.

Erään riehakkaan illan jälkeen Jarno herää keskeltä peltoa. Jostain mukaan on tarttunut uusi kamera, joka paljastuu aikamoisen erikoiseksi vehkeeksi. Sillä voi näet kuvata menneitä tapahtumia. Tämän löydön innoittamana Jarno ryhtyy selvittämään, mitä hänen tyttärelleen oikein tapahtui. Lopputulos ei ole kaunista katsottavaa.

Valotusaika3WEB

Hyvittääkseen menneet virheensä Jarno tarttuu lehdistön laajasti uutisoimaan tapaukseen, nuoren Minttu Valkean katoamiseen. Jos hän löytäisi Mintun ihmekameransa avulla, hän voisi ehkä vihdoin antaa itselleen anteeksi.

Tästä päätöksestä saa alkunsa koukuttavan kimurantti rikosmysteeri, jossa mennyt ja tuleva käyvät vainoharhaista piirileikkiä. Jarno saa peräänsä tappajia, jotka tuntuvat olevan kiinnostuneempia kamerasta kuin Mintusta. Mukaan tarttuu myös entinen poliisimies, jolla on omat taakat kannettavanaan. Lopulta kaikki kytkeytyy kaikkeen, eikä Jarnokaan paljastu aivan viattomaksi sivustakatsojaksi.

Valotusaika5WEB

Valotusaika on hiton hieno sarjakuva, jonka arvoituksellisen juonikuvion seuraan on ilo heittäytyä. Lukuisia yllättäviä käänteitä ja paljastuksia tarjoileva tarina on kerrottu vetävästi, eikä hahmojen luonteenkuvauksesta ole tingitty. Kokonaisuus toimii niin täydellisesti, ettei ole mikään ihme, että Heikkisen sarjakuvan ylistäjiin kuuluvat mm. Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen ja JP Ahonen.

Joka kodin pakkonakki!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Valotusaika4WEB

Elokuvat – Only Lovers Left Alive

OnlyLoversLeftAliveKansiWEB

Only Lovers Left Alive

Nyt kun teattereihin odotetaan indietaideohjaaja Jim Jarmuschin The Dead Don’t Die -zombi-elokuvaa, lienee jo korkea aika arvioida Tähtivaeltajablogissa hänen versionsa vampyyrigenrestä.

Korkea aika myös siksi, että vuonna 2013 valmistunut Only Lovers Left Alive on yksi viime vuosikymmenten parhaista vampyyrifilmeistä. Ja vielä siksikin, että se herättelee selkeitä kaikuja David Bowien, Catherine Deneuven ja Susan Sarandonin tähdittämän The Hunger -klassikon (1983) suuntaan.

OnlyLoversLeftAlive1WEB

Adam (Tom Hiddleston) on Detroitin autioituvan teollisuuskaupungin kupeessa asuva muusikko. Hän poistuu asunnostaan vain harvoin, silloinkin yöaikaan. Verensä hän ostaa lääkäriltä, muut tykötarpeet toimittaa rokkipoika Ian (Anton Yelchin). Adamin ränsistyvä kotitalo on täynnä soittimia, ja hän kerää klassikkokitaroita. Päivät kuluvat uutta musiikkia säveltäessä ja murheen alhossa maatessa.

Adam on lopen kyllästynyt maailman realiteetteihin. Siihen kuinka hänen zombeiksi kutsumansa ihmiset myrkyttävät planeettaa eivätkä arvosta tiedemiehistä suurimpia. Niinpä hän tilaa Ianin välityksellä itselleen erikoisluodin, jonka kärki on valmistettu maailman vahvimmasta puuaineksesta. Se voisi tarjota lopullisen pakotien ahdistuksen ikeestä.

OnlyLoversLeftAlive4WEB

Toisaalla Tangerissa, Pohjois-Marokon rannikkokaupungissa, kalpeakasvoinen ja valkohiuksinen Eve (Tilda Swinton) nauttii elämästään. Öisin hän suuntaa kaupungin kujia pitkin kahvilaan, jossa tapaa kohtalotoverinsa, Shakespearen näytelmätkin rustanneen kirjailija Christopher Marlowen (John Hurt). Heidän yhteiset muistonsa ylettyvät vuosisatojen taakse.

Adam ja Eve ovat ikuinen aviopari, joten kuullessaan aviomiehensä uusimmasta masennuskaudesta nainen lentää pikaisesti Detroitiin. Hän syyttää Adamin nykyisestä mielenlaadusta Byronia ja Shelleytä, joiden kanssa mies vietti aikoinaan liikaa aikaa.

OnlyLoversLeftAlive2WEB

Detroitissa pariskunta nauttii toisistaan ja kiertelee katselemassa kaupungin menneen loiston rapistuneita maamerkkejä. Verilasilliset tarjoavat kaksikolle huumeiden kaltaisen päihdyttävän hurmoksen, jonka jäljiltä ajatukset lentelevät halki vuosisatojen tai kohoavat avaruuden ääriin.

”Tiesitkö, että jossain tuolla ylhäällä on planeetan kokoinen timantti? Valkoinen kääpiö, luhistunut tähti. Paitsi että se säteilee kuin timantti, siitä lähtee myös ääni, kuin jättimäisen gongin kumu.”

Autuas yhdessäolo saa kuitenkin päätöksen, kun paikalle kurvaa Even sisko, Ava (Mia Wasikowska). Iloluontoinen tyttö on kärsimätön, eikä mikään määrä verta tunnu tyydyttävän hänen nälkäänsä.

OnlyLoversLeftAlive3WEB

Only Lovers Left Alive on tunnelmoiva elokuvahelmi. Sen kuvat ja sommitelmat ovat tarkkaan harkittuja, ilmapiiri kiireettömyyden läpitunkema. Kun aikaa on loputtomiin ja perspektiivi maailmaan iätön, kiertyy elämä lopulta hyvin pieniin piireihin. Vain rakkaus jää, mutta se onkin voimista vahvin.

Thor-elokuvissa Lokina nähty Hiddleston tekee tässä filmissä hienon roolityön romanttisen elämäntuskan alle vaipuneena rock-tähtenä. Vielä huikeampi on Swintonin hypnoottinen suoritus eteerisenä vampyyrinä, joka tuntuu leijuvan varjona todellisuuden yllä.

Veristä toimintaa etsiville leffaa on aivan turha suositella. Mutta jos etsii huumaavaa tunnelatausta, niin sitä on tarjolla roppakaupalla.

Toni Jerrman – 5 tähteä

OnlyLoversLeftAlive5

Elokuvat – Once Upon a Time… in Hollywood

once_upon_a_time_julisteWEB

Once Upon a Time… in Hollywood

Hollywood, 1969. Uransa alamäkeä surkutteleva Rick Dalton (Leonardo DiCaprio) on ex-tähti, joka loisti aikoinaan sekä elokuvakankailla että televisioruuduissa. Nyt hän kelpaa enää tv-sarjojen pahisrooleihin. Rickin mielialaa ei paranna, että hänen naapurissaan asuvat elokuvakaupungin kuumimmat nimet, Sharon Tate (Margot Robbie) ja Roman Polanski (Rafal Zawierucha).

Miehen ainoa tuki ja turva on hänen entinen sijaisnäyttelijänsä Cliff Booth (Brad Pitt). Nykyisin Cliff toimii lähinnä Rickin kuskina ja juoksupoikana – sekä olkapäänä, jota vasten Rick voi purkaa murheitaan. Vähään tyytyväistä Cliffiä ei stunt-uran taantuminen pahemmin häiritse. Onhan hän cool. Sekä niin tappelutaitoinen, että jopa Bruce Lee (Mike Moh) on helisemässä.

Hollywood4WEB

Viinaa ja tupakkaa kuluu, kun tämä parivaljakko viettää iltaa tai kurvailee Hollywoodin bulevardeilla. Samalla pohditaan, pitäisikö tarttua Marvin Schwarzin (Al Pacino) tarjoukseen ja lähteä Eurooppaan näyttelemään italolänkkäreissä.

Hyytävämpää sisältöä kokonaisuuteen tuovat vanhalla elokuvaranchilla asuvat hippitytöt, kuten Pussycat (Margaret Qualley) ja Squeaky (Dakota Fanning). He ovat osa pahamaineista Mansonin perhettä.

Elokuvan punaisena lankana kulkevat Rickin henkisen ahdingon setviminen, tulevan tragedian odotus sekä 1960-luvun lopun Hollywoodin nostalginen kuvaus. Tilaa saavat neonvalot ja mainosjulisteet, asusteet ja maamerkit sekä vanhat radio-ohjelmat ja tv-sarjat. Playboy-kartanon juhlat ja aikakauden näyttelijätähdet vilahtelevat kuvissa.

Hollywood2WEB

Käytännössä tähän maailmaan upotaan jo liiankin kanssa, sillä elokuvaan on päätynyt turhan paljon tyhjäkäyntiä. Ohjaaja-käsikirjoittaja Quentin Tarantino on niin ihastunut omaan satumaiseen Hollywoodiinsa, ettei selvästikään osaa päästää siitä irti.

Paremmin hän onnistuu pätkissä, jotka esittävät Rick Daltonin uran vanhoja elokuvia ja tv-sarjoja. Näissä jaksoissa on aitoa hupia ja osuvaa itseironiaa. Hyvin toimii myös filmin huikea päätös, josta on parempi olla kertomatta etukäteen mitään.

Once Upon a Time… in Hollywood on melankolinen rakkaudentunnustus maailmalle, jota ei enää ole. Kuten Tarantinon elokuvat aina, se on taitavasti ohjattu ja näyttelijäkaartiltaan silkkaa ykkösluokkaa. Täydellisesti toimivat myös lavastus ja puvustus, tarkkaan harkitusta musiikkiraidasta nyt puhumattakaan. Kunpa vain sitä mittaa olisi hieman lyhennetty…

Toni Jerrman – 4 tähteä

Hollywood3WEB

Elokuvat – Shocking Dark

ShockingDarkKansiWEB

Shocking Dark
aka Terminator 2
aka Aliens 2
aka Alienators
(Blu-ray)

Italiassa on aina osattu rahastaa Hollywoodin menestysleffojen maineella. Tästä käyvät todisteeksi jo lukuisat Tähtivaeltajassakin esitellyt Tähtien sota -kloonit. Kierrätysmateriaaleja löytyy rutkasti myös Bruno ”Vincent Dawn” Mattein ohjaamasta Shocking Dark -halpiksesta (1989) – jota on aikoinaan myyty myös nimillä Terminator 2 ja Aliens 2.

Lähitulevaisuuden Venetsia on tyhjennetty asukkaista tappavien myrkkykaasupilvien takia. Kaupungin uumenissa sijaitsee kuitenkin Tubular-yhtymän tutkimuslaitos, jossa etsitään keinoja, joilla alue saataisiin puhdistettua saasteista. Tai näin ainakin firma itse väittää.

ShockingDark3WEB

Yllättäen Venetsiaa vahtivan tarkkailuaseman monitoreihin ilmestyy kauhistuneita tutkijoita, jotka pakenevat kellarikäytävissä tuntematonta uhkaa. Paikalle lähetetään pieni sotilasosasto selvittämään, mistä on kyse. Reissulle tarttuu mukaan myös tiedenainen Sara (Haven Tyler) sekä Tubular-yhtymää edustava Samuel (Christopher Ahrens).

Kuten olettaa saattaa, Samuel on italovastine Alien-filmien Bishopille. Leffan jälkipuoliskolla hänestä tosin kuoriutuu täysiverinen schwarzeneggenaattori. Tässä vaiheessa aiemmin ihmismäisesti liikkunut Samuel alkaa myös kävellä jäykkään terminaattori-tyyliin.

Sara on puolestaan yhdistelmä Terminator-leffan Sarah Connorsia ja Alien-elokuvien Ripleytä. Ennen loppukahinoita hän tosin käyttäytyy kovin kauhistuneesti eikä osaa avata edes ovea. ”Paina sitä avaa-nappia! Siis avaa-nappia!” huudoista huolimatta hän jatkaa sulje-painikkeen näpyttelyä.

ShockingDark6WEB

Pölhöin kopiohahmo on kuitenkin Geretta Gerettan näyttelemä Koster. Geretta yrittää kanavoida Aliens-filmin kovapintaista Vasquezia sellaisella vimmalla, että hahmo ylittää kaikki naurettavuuden rajat: ”Alright you bunch of pussies! I’m back and I’m kicking ass!” Tosin merijalkaväkeä mukamas edustava Mega Force -sotilasjoukko on muutenkin täynnä aivan päättömästi käyttäytyviä idiootteja.

Ensimmäisen tunnin ajan Shocking Dark on nimensä mukaisesti järkyttävän huono. Sotilastiimi vaeltaa loputtomiin käytöstä poistetun ydinvoimalan uumenissa, eikä jännitys tiivisty edes silloin, kun nurkan takaa ilmestyy murhanhimoinen karvakoura. Ja vielä vähemmän siinä vaiheessa, kun monsterimutantit näytetään koko komeudessaan: nehän ovat isovarpailla tehtyjä sammakkopäisiä mustan laguunin hirviöitä!

ShockingDark2WEB

Vaikka sotilastiimillä on käytössään tutunoloisia laitteita, jotka ilmaisevat vihollisten sijainnin, hitaasti laahustavat hirviöt onnistuvat tämän tästä pääsemään heidän kimppuunsa. Sotilaiden yleisin reaktio piipityksen voimistuessa kun on jähmettyä paikoilleen. Toisaalta näitä monstereita on äärimmäisen helppo lahdata. Kaikesta huolimatta aika moni joukon jäsen päätyy lopulta seittiin koteloiduksi.

Jossain välissä mukaan löydetään myös pelokas pikkutyttö Samantha (Dominica Coulson), jonka roolina on toimia elokuvan Newt-hahmona. Lisäksi selviää, että Tubularin laboratorioissa on todellisuudessa kehitelty uusia geeniteknologioita, joilla voisi luoda supersotilaita. Valitettavasti muuntogeeni leviää ilmateitse, ja se on muuttanut kaikki tutkijat aiemmin nähdyiksi hirviöiksi.

ShockingDark4WEB

Koskaan ei selviä, miksi aine ei vaikuta Mega Force -ryhmään – tai se, miten he ylipäätään voivat käyskennellä myrkkykaasujen kiusaamassa Venetsiassa ilman kaasunaamareita. Mutta mitäs me pienistä.

Tämä paljastus ei vielä riitä Saralle, joka haluaa, että tiimi tunkeutuu syvemmälle kaupungin uumeniin. Tubularin tehdaskompleksin valvontakeskuksesta kun saattaisi löytyä lisää todisteita firman ilkeistä suunnitelmista.

Käänne ei innosta Samuel-replikanttia, jonka tehtävänä on suojella yhtiön mainetta. Siksi hän on valmis räjäyttämään koko rakennuksen – vaikka moinen temppu saattaisi levittää hirviömäisen muuntogeenin koko ihmiskunnan kiusaksi. ”Se ei ole minun ongelmani”, toteaa tuhoutumaton konemies.

Tässä vaiheessa katsoja tosin ihmettelee, kuinka kaikkien ihmisten muuttuminen monstereiksi palvelisi Tubular-konsernin osakkeenomistajien etuja.

Filmin päätökseen on ladattua ihan aitoa jännitettä, kun Sara ja Samantha pakoilevat tehdassalien uumenissa pysäyttämätöntä tappokonetta. Valitettavasti he myös kirkuvat tauotta.

ShockingDark7WEB

Mutta uskoisitteko, jos väittäisin, että kaikki ratkeaa, kun paikalta löytyy avaruusalus? No en minäkään. Entä jos korvaisin avaruusaluksen aikakoneella? Olisiko se uskottavampaa?

Ilkeänä miehenä en suostu paljastamaan, onko jompikumpi näistä väitteistä totta. Sen selvittämiseksi joudut katsomaan elokuvan ihan itse!

Shocking Dark on halvassa kopiokehnoudessaan vallan herkullinen kalkkunapaistos. Ainakin sen yhteydessä saa nauraa useaan otteeseen – jos vain alkupuolen tylsimmät jaksot eivät ole jo saatelleet unten maille.

Jess söör, ja helttaa kehiin!

ShockingDark1WEB

Leffa • tai •••••
Kuva ••••
Lisät ••

Pari lähes vartin mittaista haastattelusessiota. Niistä ensimmäisessä käsikirjoittajapari Claudio Fragasso ja Rossella Drudi päivittelevät elokuvan heikkolahjaisuutta sekä tuottajien älyttömiä vaatimuksia. Armoa eivät saa myöskään Paolocci-veljesten hirviöefektit.

Näyttelijä Geretta Geretta kertoilee puolestaan lyhyesti urastaan italotuotannoissa ja väittää kivenkovaa, ettei missään vaiheessa tajunnut elokuvan olevan Terminator- ja Aliens-ripoff.

Näiden päälle erilliset italiankieliset alkutekstit sekä traileri, joka mainostaa elokuvan kertovan avaruudesta saapuvista monstereista.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

ShockingDarkTerminator2KansiWEB

Kirjat – Harry Harrison: Eedenistä länteen

HarrisonEedenistaLanteenWEB

Harry Harrison
Eedenistä länteen
West of Eden
Suom. Tommi Puolakka. Vaskikirjat

Eedenistä länteen on ensimmäinen osa Harry Harrisonin klassikon asemaan kohonnutta Eeden-trilogiaa. Itsenäisenäkin romaanina toimiva kunnianhimoinen teos on kiehtova vaihtoehtohistoria maailmasta, jossa asteroidi ei päättänyt dinosaurusten valtakautta.

Lisäajan myötä Maapallolle on syntynyt kahdella jalalla kävelevä älykäs liskolaji, joka hallitsee kotiseutujaan suvereenisti. Kehittyneen bio- ja geeniteknologiansa avulla nämä liskot, jilanet, ovat kasvattaneet itselleen suuria peltojen ja laidunmaiden ympäröimiä kaupunkeja – sekä muovanneet muista eläimistä ratsuja, laivoja, aseita ja teknisiä laitteita omaan käyttöönsä.

Ilmojen viileneminen ajaa jilanet kuitenkin etsimään itselleen uutta mannerta asutettavaksi. Siellä he kohtaavat ensimmäistä kertaa ihmisiä. Molemmat lajit inhoavat toisiaan jo ensisilmäyksellä. Tästä käynnistyy taistojen kierre, jossa kokonaisia populaatioita lahdataan viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Sekä ihmisten että jilaneiden päämäärä on toisen lajin täydellinen hävittäminen.

Ihmiset ovat tilanteessa selkeitä altavastaajia, sillä he ovat kehitykseltään vasta myöhäiskivikautisessa vaiheessa. Vuodenaikojen mukaan vaeltavilla pienillä metsästäjäheimoilla on aseinaan kiviteräisiä nuolia ja keihäitä, joilla he taistelevat armeijamaisesti järjestäytyneiden jilaneiden myrkkyä sylkeviä kuolemankeppejä vastaan.

Tarinan päähenkilö on nuori Kerrick-poika, joka jää jilaneiden vangiksi, kun nämä tappavat hänen koko heimonsa. Uteliaisuus uutta eläinlajia kohtaan saa liskot opettamaan pojalle oman kielensä. Vuosien vieriessä Kerrickistä tulee kuin yksi jilane muiden joukossa. Keskeisin syy tälle kehitykselle on uuden kaupungin valmistumistöitä johtavan Vainten vallanhimo. Hän näkee Kerrickissä ja tämän kyvyissä arvokkaan pelinappulan omille suunnitelmilleen.

Kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin Vainte on mielessään kuvitellut.

Eedenistä länteen -romaanin juonikuvio vetää kiihkeällä vauhdilla eteenpäin, joten kirjaa on paha laskea kesken käsistään. Myös Kerrickin mielenliikkeiden kuvaus on onnistunut. Hän on hahmo, jonka minäkuva on jakautunut kahden lajin välille – ja joka tuntee olevansa ulkopuolinen molempien seurassa.

Romaanin huikeinta antia on silti sen maailmanrakennus. Harrison on pohtinut tarkkaan jilaneiden erikoisen historian, elämänkaaren, yhteiskuntarakenteen, uskonnot ja teknologiset saavutukset. Ihmeen tuntua soittelevia mielikuvituksellisia mutta aina yhtä loogisia ideoita ja yksityiskohtia aivan vyöryy lukijan eteen. Erityishuomiota saa jilaneiden kieli, jossa äänteiden ohessa keskeisessä asemassa ovat kehon värivaihtelut, liikkeet ja asennot.

Sen lisäksi, että näitä seikkoja esitellään osana tarinaa, löytyy teoksen lopusta noin 30-sivuinen liite, joka valaisee tarkemmin kirjan todellisuutta.

Eedenistä länteen on suurta tieteiskirjallisuutta. Eeppisestä maailmankuvastaan huolimatta se ei kadota inhimillistä ydintään tai tyydy mustavalkoisiin hyvä/paha-asetelmiin. Teoksen saaminen vihdoin ja viimein suomeksi on kulttuuriteko.

Toni Jerrman

Sarjakuvat – Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija

Voro2KansiWEB

Janne Kukkonen:
Voro 2: Tulikiven armeija

Janne Kukkosen mainio fantasiaseikkailu Voro: Kolmen kuninkaan aarre voitti ilmestyessään aivan ansaitusti Sarjakuva-Finlandia-palkinnon. Sittemmin teos on myyty niinkin koviin sarjakuvamaihin kuin Ranskaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Nyt vilkkaan ja neuvokkaan mutta myös kovin rämäpäisen Lilja-tytön seuraan palataan Voro 2: Tulikiven armeija -albumissa (Like).

Voro21WEB

Maagista keskiaikafantasiaa edustavassa tarinassa Lilja ja hänen Seamus-mentorinsa matkaavat kuninkaanlinnan hallitsemaan kaupunkiin. Maailmassa soditaan ja armeijat marssivat, mutta kaksikko halajaa vihdoin hieman rauhallisempaa elämää varkaiden killan suojissa. Veri vetää Liljaa silti keikoille, jotka osoittautuvat kerta toisensa jälkeen vauhdikkaammiksi ja vaarallisemmiksi.

Toisaalla muinainen tuli-isä, Ithiel-jumala, on noussut haudastaan. Shamaaniherra Paloheimon uskonsoturien sekä Tulikiven kuolemattoman jättiläisarmeijan avulla hän aikoo päästää puhdistavan tulen valloilleen ja pyyhkiä ihmissaastan maan pinnalta.

Voro24WEB

Myös Lilja ja Seamus joutuvat sekoitetuksi näihin tapahtumiin, kun kuninkaan vallanhaluinen poika palkkaa heidät etsimään Tulikiven armeijaa komentavan mystisen talismaanin palaset.

Voro 2 pelittää kuin häkä. Omapäinen Lilja on sympaattinen päähenkilö, joka ei anna periksi edes mahdottomien uhkien edessä. Tarina puolestaan vyöryy eteenpäin vikkelän mukaansatempaavasti ja latoo lukijan eteen niin jännitystä, huumoria kuin menneiden aikojen legendojakin.

Voro23WEB

Kaikki tämä on vieläpä piirretty rennon ilmeikkäästi sekä sarjakuvakerronnan lukuisia mahdollisuuksia hienosti hyödyntäen. Niinpä lähes 350-sivuinen sarjakuvamammutti viihdyttää koko mittansa ajan – käytännössä kirjaa ei halua laskea hetkeksikään käsistään.

Nyt voimme vain jäädä tohkeissaan odottamaan Voro-eepoksen seuraavaa osaa. Ei millään malttaisi!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Voro22WEB

Elokuvat – Spider-Man: Far from Home

SpiderManFFHjulisteweb

Spider-Man: Far from Home

Yhä useammassa Hollywood-elokuvassa kierretään maailmaa ristiin rastiin. Tähän on monia syitä. Varsinkin Kiinassa on nykyisin tuottoisaa piipahtaa, sillä sieltä löytyy rahaa sekä yksi maailman suurimmista leffayleisöistä.

Yhdysvaltain ulkopuolella kannattaa siis vierailla eri maiden tarjoamien veroporkkanoiden, rahoituslähteiden ja uusien katsojien perässä. Samalla amerikkalaisille lipunostajille voidaan tarjoilla hieman tavallisesta poikkeavia tapahtumaympäristöjä.

Nämä seikat näkyvät selkeästi Jon Wattsin ohjaamassa Spider-Man: Far from Home -elokuvassa. Se on kuin Eurooppaa esittelevä turistikierros, jonka kautta ”tutuiksi” käyvät niin Venetsia, Praha, Lontoo kuin Berliinikin. Leffa on Marvelilta myös selkeä hyppy kohti entistä nuorempaa kohdeyleisöä. Käytännössä kyseessä on teineille suunnattu romanttinen komedia, jota on maustettu näyttävin supersankarielementein.

SpiderManFFH1web

Peter ”Spider-Man” Parkerin (Tom Holland) koulu järjestää oppilaille kesäretken Eurooppaan. Sen aikana Peter päättää vihdoin tunnustaa tunteensa MJ:lle (mainio Zendaya), johon on totaalisesti pihkassa. Ujolta nörtiltä moinen temppu ei kuitenkaan käy leikiten.

Asiaa ei auta, että Nick Fury (Samuel L. Jackson) kaappaa Parkerin auttamaan taistelussa maailmaa riivaavia Elementaaleja vastaan. Niinpä aina kun Peterille tarjoutuu tilaisuus lähestyä MJ:tä, hän joutuu tempaistuksi keskelle vauhdikkaita taisteluita.

Onneksi omia kykyjään epäilevä sankarialokas saa sentään superarkeensa tukea isälliseltä Mysteriolta (Jake Gyllenhaal), joka on haka päihittämään Elementaaleja.

Elokuva repii rutkasti huumoria teini-iän epävarmuuksista ja suhdekömpelyyksistä. Pääosin heitot jopa toimivat, vaikka mukana on myös heppoista vitsinvääntöä. Erityisesti koululaisryhmää paimentavat opettajat (Martin Starr & J. B. Smoove) on käsikirjoitettu yksiulotteisen pölhöiksi koheltajiksi. Sen sijaan useammastakin Marvel-leffasta tuttua Happy Hogania näyttelevä Jon Favreau heittää jälleen kehiin nappisuorituksen.

SpiderManFFH3web

Sankarointipuoli toimii filmissä ihan mainiosti, vaikka Peterin vatkaus omien taitojensa riittämättömyydestä on hetkittäin liioitellun oloista. Liukasliikkeiset taistelukohtaukset ovat hienosti toteutettuja ja paikoin jopa mielikuvituksellisia. Vain viimeinen mittely alkaa maistua puulta yltiöpäiseksi venytetyn mittansa takia.

Filmin ensimmäisen ison yllätyskäänteen arvaa joka tapauksessa jo maileja ennakkoon – ainakin jos Hämähäkkimiehen sarjakuvaseikkailut ovat entuudestaan tuttuja. Mutta sen jälkeen upotaankin sitten vallan vinkeisiin visuaalisiin vesiin. Eikä teatterista kannata poistua heti lopputekstien käynnistyessä, sillä niiden seasta löytyy paljastus, joka laittaa Hämähäkkipojun koko tulevaisuuden vaakalaudalle.

Kokonaisuudessaan Spider-Man: Far from Home on suhteellisen viihdyttävä superelokuva. Kevyt kesäleffa, jonka seurassa nuoriso voi nauraa omille ongelmilleen ja ihailla nykyisen efektiteknologian taituruutta.

Toni Jerrman – 3 tähteä

SpiderManFFH2web

Kolumni – Pääkirjoitus 2/19

TV219KansiAweb

Kaislikossa suhisee ja Euroopassa kuhisee. Euroopan unioni on mahdollistanut yksinomaan positiivisen kehityksen, mutta silti opportunistiset populistipellet ovat saaneet nostatettua kansaa EU:ta vastaan. Tämän he ovat tehneet korostamalla äärinationalistista ajattelua sekä tarjoilemalla yksinkertaistetun valheellisia vastauksia monimutkaisiin kansainvälisiin kysymyksiin.

Lopputulos on ollut rumaa katsottavaa. Isossa-Britanniassa sahataan omaa oksaa brexitin muodossa. Parikin entistä itäblokin maata on ajautunut kansalaistensa perusoikeuksia polkevien hallitusten moukaroitavaksi. Äärioikeisto kerää ääniä siellä sun täällä. Samalla Venäjä tekee kaikkensa horjuttaakseen Euroopan yhtenäisyyttä ja kiinalainen raha toteuttaa vapaasti omia strategisia suunnitelmiaan.

Tilanne alkaa muistuttaa yhä enemmän kehityskulkuja, jotka johtivat brittikirjailija Dave Hutchinsonin Murtunut Eurooppa -sarjassa kuvattuun lähitulevaisuuteen. Eurooppaan, jossa EU on kuihtunut olemattomiin ja kansallisvaltiot ovat pystyttäneet jälleen omat rajansa. Maailmaan, jossa kaikki ajavat vain omaan etuaan. Arkeen, jossa matkustamista rajoittavat passi- ja tullimuodollisuudet.

Ja koska olen elänyt pitkään Euroopassa, jossa EU oli vasta kaukainen haave, voin vakuuttaa, ettei entiseen malliin kannata palata. Nykypäivään verrattuna 1980-luvun Suomi ja Eurooppa olivat monin tavoin silkkaa kakkelia.

Tästä huolimatta Hutchinsonin kirjasarja on vallan makoisaa luettavaa. Teokset yhdistelevät hienosti kimurantteja vakoojadekkarijuonia, huikeita scifi-idiksiä ja tunteisiin vetoavaa henkilökuvausta. Hutchinsonin tuotantoon paneudutaan laajassa artikkelissa, jota täydentävät sekä miehen haastattelu että novellisuomennos.

Kotimaisista nimistä nostamme tällä kertaa esiin suomalaisen kauhukirjallisuuden kruunaamattoman kuninkaan, Marko Hautalan, sekä englanninkielisillä markkinoilla menestyneen Ville Meriläisen. Hautala tunnetaan mestarillisista kauhuromaaneistaan, kun taas Meriläinen on tähän mennessä ollut esillä lähinnä novelliensa kautta.

Lukuisten kirja-, sarjakuva- ja elokuva-arvostelujen lisäksi lehdestä löytyy myös Petri Hiltusen ja Nalle Virolaisen Foliohatun alla -palsta. Riemastuttavien leffamielipuolten käsittelyyn on päätynyt Ridley Scottin Prometheus-elokuva, jossa riittääkin kaiveltavaa vaikka muille jakaa.

Ja sitten ei muuta kuin valmistautumaan heinäkuun alussa Jyväskylässä järjestettävään Finncon-festivaaliin!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

3_sisallys219WEB kopio

Kirjat – Naomi Alderman: Voima

AldermanVoimaWEB

Naomi Alderman
Voima
The Power
Suom. Marianna Kurtto. Gummerus

Naomi Aldermanin feministisenä dystopiatrillerinä markkinoitu Voima-romaani on kerännyt huomattavasti laajempaa julkisuutta kuin scifi-kirjat yleensä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä teoksen ajankohtainen, raflaava sisältö että nimekkäät tukijat, kuten Barack Obama ja Margaret Atwood.

Maailma nytkähtää uuteen muottiin, kun naisille kehittyy kyky iskeä käsistään tappavia sähkölatauksia. Alkuun voima ilmenee vain teinitytöillä, mutta myöhemmin taito leviää laajemmalle. Saudi-Arabiassa alistetussa asemassa eläneet naiset ottavat vallan omiin käsiinsä, ja Moldovassa ihmiskaupan uhrit kostavat sieppaajilleen.

Muutos on kuitenkin hidasta ja kohtaa vahvaa vastarintaa. Miehiset hallintokoneistot haluavat pitää naiset aisoissa tavalla jos toisellakin. Lisäksi maskuliinista ylemmyyttään korostavat ääriryhmät lietsovat vihaa ja väkivaltaa.

Kaikkea tätä seurataan neljän päähenkilön silmin.

Allie on sijaiskodista toiseen heitelty orpotyttö, joka nousee hyväksikäyttäjiään vastaan. Hänestä kasvaa naisliikkeen messias, Äiti Eeva, joka saarnaa feminististä uskontotulkintaa. Roxy on puolestaan brittiläisen gangsterisuvun tytär. Hän saa voimasta uutta potkua uralleen.

Yhdysvaltalainen poliitikko, Margot, näkee tilanteen suomat mahdollisuudet kerätä rahaa ja vaikutusvaltaa – kenties jopa Valkoiseen taloon asti. Tunde on taasen nigerialainen toimittaja, joka kiertää ympäri maailmaa raportoimassa muutoksen nostattamista mellakoista.

Kirjailija valottaa tapahtumia useista näkökulmista lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisten keskushenkilöiden kautta. Samalla mukaan saadaan sekä ruohonjuuritasoa että mullistuksen laajempia merkityshorisontteja. Kokonaisvisiota täydentävät tieteelliset asiakirjalainaukset, otteet nettikeskusteluista sekä kuvaukset television uutisohjelmista.

Romaani tuo vahvasti esiin, kuinka naisia sorretaan nykymaailmassa yhteiskunnallisten rakenteiden kautta. Tämä kaikki avautuu uudella tavalla, kun kyseessä ovatkin miehet, jotka joutuvat pelkäämään kotinsa seinien sisällä tai kävellessään pimeillä kaduilla. Kun miehet saavat kerrankin kokea sen ankean todellisuuden, jossa naiset joutuvat viettämään koko elämänsä.

Samalla kirja kuitenkin kyseenalaistaa sen, onko ilmiössä välttämättä kyse vain sukupuolesta. Kukkulan kuningattariksi kohonneet naiset kun saattavat käyttäytyä miehiä kohtaan yhtä julmasti kuin heitä on kohdeltu. Valta korruptoi ja rahanahneus on voimakas motivaattori sukupuoleen katsomatta.

Näkökulmaa korostaa teoksen kirjemuotoinen kehyskertomus. Se sijoittuu tuhansia vuosia tulevaisuuteen, maailmaan, jossa yhteiskuntaa pyörittävät vahvat ja aggressiiviset naiset. Heille arkeologiset todisteet muinaisista miessotilaista ovat silkkaa huuhaata. Asetelma kääntää hienosti nykyiset, vääristyneet historiatulkinnat päälaelleen ja osoittaa, kuinka helposti sujahdamme luutuneiden asenteiden luomiin narratiiveihin.

Lopulta romaanin sanoma tuntuu olevan, että kaikkinainen sukupuolitettu ajattelu on haitallista. Ihmiset tulisi aina nähdä yksilöinä, ei miehinä tai naisina.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.