Toni Jerrman

Sarjakuvat – Sami Makkonen: Kalevala

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

KalevalaKansiWEB

Sami Makkonen:
Kalevala

Jenkkimarkkinoillekin sarjakuvia tehnyt Sami Makkonen on tarttunut suomalaisen kulttuuriperinnön ikoniin. Hänen Kalevala-teoksensa (Otava) kääntää kansalliseepoksen visuaalisesti väkeväksi sarjakuvaksi.

Muhkea kirja etenee alkuperäisen kansanrunokokoelman viitoittamaa tietä. Makkonen lataa kuitenkin kuviinsa niin voimallista kerrontaa, että Väinämöisen ja Joukahaisen mittelö, Sammon taonta ja Pohjolan häät nousevat aivan uusiin sfääreihin. Erityisen hienosti toimivat matkat Manalan synkkiin uumeniin sekä lähes sanattomat kertomukset Lemminkäisen urotöistä. Huikea on myös jakso, jossa Väinämöinen herättää maan alla makaavan jättiläisen, Antero Vipusen, saadakseen tältä loitsusanoja veneensä viimeistelyyn.

Kalevala1WEB

Taisteluja ja taikuutta tulvivat fantastiset kansantarinat ovat taiteilijalle antoisa kuvien lähde. Makkosen tummahenkinen ja jylhän maalauksellinen tyyli istuu erinomaisesti tällaisiin suuria tunteita soitteleviin kertomuksiin. Kerronta vetää kuin kyistä peltoa kyntävä hevonen tai Tuonen mustaa matoa loitsiva Lemminkäinen. Mukana on myös pari hienoa visuaalista nyökkäystä taiteilijaa innoittaneen Akseli Gallen-Kallelan suuntaan.

Kalevala2WEB

Makkosen teos on upea symbioosi, jossa moderni sarjakuvataide valjastetaan herättämään vanhat tarut uudelleen henkiin. Mutta toisin kuin amerikkalaisissa supersankaritarinoissa, näiden kertomusten päähenkilöt ovat pahasti viallisia hahmoja. Voima ei herätä heissä vastuun tunteita, vaan tarjoaa kykyjä juonitella muita vastaan sekä luo polttavan halun kosiskella vastentahtoisia naisia.

Kalevala5WEB

Kielellisesti Makkonen on muokannut Kalevalan tekstiä nykyaikaisempaan suuntaan. Samalla suorasta runomitasta on luovuttu, vaikka dialogista löytyykin lyyristä poljentoa. Tämä tekee kokonaisuudesta helpommin lähestyttävän ja avaa tarinat myös heille, jotka eivät jaksa kahlata alkuperäistä Kalevalaa lävitse.

Kalevala3WEB

Kalevala-opus kattaa alkuperäisteoksen ensimmäisen puolikkaan, joten tätä huikeaa herkkua on luvassa myöhemmin lisääkin. Hyvä niin, sillä Sami Makkosen Kalevala on sarjakuvallinen mestariteos.

Toni Jerrman

Ennakkomaistiaisarvostelu Tähtivaeltaja-lehden numerosta 2/19. Lehti ilmestyy 3.6. alkavalla viikolla.

Kalevala4WEB

Kirjat – Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , ,

LiuCixinKansiWEB

Liu Cixin
Kolmen kappaleen probleema
Santi
Suom. Rauno Sainio. Aula & Co

Kiinalaiskirjailija Liu Cixinin Kolmen kappaleen probleema on ensimmäinen – ja tähän mennessä ainoa – käännöskirja, joka on voittanut Hugo-palkinnon vuoden parhaana scifi- tai fantasiaromaanina. Teoksen saaminen suomeksi vain joitain vuosia myöhemmin on todellinen kulttuuriteko. Varsinkin kun romaani on käännetty taiten suoraan kiinasta, eikä minkään välikielen kautta.

Kuten kirjan nimestäkin voi päätellä, tarinan keskiössä on fysiikasta tuttu kysymys kolmen toisiinsa vaikuttavan kappaleen liikeratojen laskemisesta. Aihetta on tutkittu jo satojen vuosien ajan, eikä matemaattinen analyysi ole tuonut ongelmaan vieläkään lopullista vastausta.

Tätä ydinkysymystä romaani lähestyy monesta eri suunnasta.

Ye Wenjie on nuori astrofyysikko, joka joutuu kokemaan liian läheltä Kiinan 1960-luvun lopun kulttuurivallankumouksen. Kaiken sen hulluuden, jossa nuoret punakaartilaiset lahtaavat ideologisessa vimmassaan kansakunnan oppineiston. Aidon tieteen sijaan heille kelpaa vain ”tiede”, jota ohjaa virheetön marxilainen filosofia. Niinpä romukoppaan saavat kulttuurieliitin ohessa lentää sellaiset taantumukselliset hapatukset kuin suhteellisuusteoria, kvanttimekaniikka ja alkuräjähdysteoria.

Kovien kokemusten jälkeen Ye Wenjie päätyy töihin Punainen rannikko -nimellä tunnettuun salaiseen tutkimuskeskukseen. Sen kiehtovia mysteerejä kirja raottaa hitunen kerrallaan.

Vuonna 2007 tieteellinen ajattelu on jälleen pulassa. Hiukkaskiihdyttimistä saadut koetulokset heittävät häränpyllyä ja tuntuvat osoittavat, ettei kaikkialla päteviä fysiikan lakeja ole olemassakaan. Fysiikan kuolema ajaa monet teorioille ja tutkimuksille elämänsä uhranneet fyysikot itsemurhiin. Samaan aikaan moni muukin tieteenhaara kärsii ankarista vastoinkäymisistä. Tieteen ja kehityksen aika näyttää olevan lopullisesti ohi.

Näitä tapahtumia yritetään selvittää kansainvälisessä Sotakomentokeskuksessa. Vaaniiko kaiken taustalla jokin näkymätön vihollinen, joka yrittää tarkoituksellisesti tuhota ihmiskunnan sivilisaation, vai mistä on kyse?

Soppaan joutuu sekoitetuksi nanomateriaaleja tutkiva professori Wang Miao. Mitä syvemmälle hän etenee arvoitusten ytimeen, sen ihmeellisimmiksi asiat muuttuvat. Lopulta hän kohtaa ilmiöitä, jotka vaikuttavat silkalta taikuudelta.

Juonihaaroista pään räjäyttävin sijoittuu Three Body -virtuaalipelin mielikuvituksellisiin uumeniin. Siinä eletään maailmassa, joka kärsii täysin satunnaisista Kaaoksen ja Tasapainon ajoista. Kaaosaikaan asukkaita riivaa tappava kylmyys tai kuumuus, ja yhteiskunta voi kehittyä vain tasapainon vuosina – jotka usein päättyvät täydelliseen tuhoon. Niinpä planeetan sivilisaatio on kerta toisensa jälkeen joutunut aloittamaan kaiken alusta.

Pelaajan tehtävänä on selvittää, kuinka aikojen vaihtelua ja hämmästyttävästi käyttäytyvän auringon liikkeitä voisi ennustaa.

Eri tasoille kohoavien yhteiskuntien ohessa pelijaksot avaavat tieteen historiaa. Monet pelihahmot on poimittu ihmiskunnan keskeisten tiedehenkilöiden parista – ja kulttuurit niin idästä kuin lännestäkin.

Kaikki nämä juonilinjat kaartuvat lopulta kauniisti yhteen. Sen myötä Cixin avaa lukijan eteen kosmisen vision, jonka suuruus ei lakkaa hämmästyttämästä. Tältä osin romaani edustaakin modernia hardcore-scifiä parhaimmillaan.

Kirjasta löytyy rutkasti monipuolista tiedesisältöä, jota kansantajuistetaan oivaltavien mielikuvien avulla ja joka osoittaa, kuinka tärkeää perustutkimus on koko ihmiskunnan kannalta. Väliin näkymät ovat suuruudenhulluudessaan huikeita. Hyvänä esimerkkinä tästä käy protonin muuntaminen superälykkääksi tietokoneeksi – levittämällä sen rakenne kahteen ulottuvuuteen!

Aivan kaikista hc-scifin helmasynneistä kirjailija ei ole kuitenkaan päässyt. Teoksen ihmiskuvaus on yritteliästä, mutta silti yksioikoista ja väliin jopa karikatyyrimäistä. Myös useiden hahmojen naiivi usko messiaaniseen pelastajaan vaikuttaa kovin perusteettomalta. Lisäksi muuten hyvin kulkevan kerronnan sujuvuutta häiritsevät massiiviset infodumppaukset.

Nämä ovat kuitenkin pieniä ongelmia verrattuna romaanin henkeäsalpaavaan kokonaisuuteen, joka vetoaa varmasti kaikkiin kovan tieteiskirjallisuuden ystäviin. Samalla teos latoo madonluvut ihmiskunnan ahneudelle, piittaamattomuudelle ja julmuudelle – rajattomalle ja parantumattomalle kyvyllemme tehdä pahaa niin luonnolle kuin toisillemmekin.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

Muistoja planeetta Maasta -trilogian seuraava osa, Synkkä metsä, ilmestyy suomeksi syyskuussa.

Kolumni – Pääkirjoitus 1/19

tonitahtivaeltaja Kolumni, Yleinen , , , , , , ,

tv_1_19_kansiWEB1

Suurin osa maailman ihmisistä tuntuu elävän valetodellisuuksissa.

On itsestäänselvää, että yksinvaltiaiden tai uskontojen hallitsemissa maissa kansalaisten kuva todellisuudesta on väännetty tarkoituksellisesti kieroon – lukuisia suurvaltoja myöten. Mutta nyt ilmiö on valunut myös valtioihin, joissa maallinen demokratia on aiemmin ollut voimissaan. Euroopasta löytyy jo useita maita, joissa mediakenttä on otettu hallitusten valvontaan – palvelemaan vapaan tiedonvälityksen sijaan vallanpitäjien mielihaluja.

Yhdysvalloissa yli puolet ihmisistä tuntuu uskovan poliittisesti ja uskonnollisesti tarkoitushakuiseen propagandaan. Jopa Suomeen on syntynyt laajoja kansalaispiirejä, jotka kyseenalaistavat reaalimediat ja muodostavat maailmankuvansa populistien puppupuheiden pohjalta.

Tilanne on äärimmäisen huolestuttava, eikä trendille näy loppua. Tätä kehitystä seuratessa ei voi kuin ihmetellä ihmisten kykyä kiistää todellisuus.

Toisaalta tarve uskoa valheita ja epätotuuksia saattaa olla ihmislajin sisäsyntyinen piirre. Historia kun ei paljon muusta kerrokaan. Hyviä esimerkkejä tästä löytyy myös Pekka Mannisen Joris-Karl Huysmans -artikkelin kakkososasta. Siinä pureudutaan aikoinaan hyvinkin suosittujen salatieteiden maagisiin maailmoihin.

Kuten Manninen kirjoittaa: ”Seuraavat tapahtumat venyttävät tuntemamme tieteellisesti selitettävissä olevan todellisuuden rajoja halkeamispisteidensä yli, mutta on pakko myöntää, että kokijoidensa mielestä ne olivat tosia.”

Manninen on muutenkin numeron työnsankari, sillä häneltä nähdään Huysmans-artikkelin ohessa Teräslilja-sarjakuva. Episodi kommentoi syväluotaavasti ajankohtaista keskustelua ”Maailmankaupungin” terveydenhuollon tilasta.

Massiiviseksi ponnistukseksi sopii laskea myös 22-sivuinen Sarjakuvavuosi-artikkeli. Sen luettuasi tiedät kaiken, mitä vuoden 2018 jenkkisarjiksista tarvitsee ylipäätään tietää.

Numeron muuna sisältönä on mm. runsaasti kirja- ja elokuva-arvosteluja.

Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää mainiosti onnistuneen Tähtivaeltaja-päivän esiintyjiä, pääjärjestäjiä sekä tukijoita. Kukituksen ansaitsevat mm. Dave Hutchinson, Johanna Sinisalo, Jani Saxell, Tiina Raevaara, Marko Hautala, Magdalena Hai, J. Pekka Mäkelä, Kaisa Ranta, Jukka Laajarinne, Sari Polvinen, Petri Hiltunen ja Aleksi Kuutio. Plus Maa ja ilma ry. sekä kaikki Helsingin SF Seuran hallituksen jäsenet, jotka ahkeroivat tapahtuman kasaan.

Ja jottei totuus unohtuisi, omat kiitoksensa ansaitsevat myös Tähtivaeltaja-lehden lukuisat avustajat. Ilman teidän huimaa panostanne ei lehteä olisi edes olemassa. Syvä kiitos ja kumarrus.

Fandom rulaa!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

Teraslilja1WEB

Sarjisvuosi14WEB

Sarjakuvat – Saladin Ahmed & Sami Kivelä: Abbott

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , ,

AbbottKansiWEB

Saladin Ahmed & Sami Kivelä:
Abbott

”Olen ollut töissä etelässä. Joten tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun valkoiseen viittaan ja maskiin pukeutunut mies käy kimppuuni. Se ei kuitenkaan estä minua tekemästä työtäni.”

Viime vuosina yhä useampi suomalaistaiteilija on iskenyt itsensä läpi myös englanninkielisillä markkinoilla – joko omilla käännössarjakuvillaan tai piirtämällä suoraan jenkkijulkaisuihin. Jälkimmäisistä tekijöistä hyvä esimerkki on Sami Kivelä, jonka viime vuoden tuotoksiin lukeutuu Saladin ”Black Bolt” Ahmedin käsikirjoittama ja Boom!-firman julkaisema Abbott.

Abbott2WEB

Vuoden 1972 Detroitiin sijoittuva minisarja kertoo tinkimättömästä journalistista, Elena Abbottista. Rasististen ristiriitojen repimässä kaupungissa mustan lehtinaisen osa ei ole ruusuinen – varsinkaan, koska hän on kirjoittanut paljon huomiota saaneen artikkelin poliisin afroamerikkalaisiin kohdistamista väkivaltaisuuksista. Abbottista haluavat eroon niin lainvalvojat kuin lehden omistajatkin. Tukea naiselle tarjoavat vain oma yhteisö ja poliisina toimiva ex-aviomies.

Lisäongelmia Abbottin arkeen tuovat omalaatuiset murhat. Kaupungin kaduilta löytyy useita ruumiinpuolikkaita, joiden yllä nainen näkee pahaenteisiä varjo-olentoja. Ne johtavat hänet keskelle valon ja pimeyden voimien välistä mittelöä, jossa panoksena on koko maailman kohtalo.

Abbott3WEB

Abbott on onnistunut analyysi 1970-luvun alun kireästä ilmapiiristä, ajasta, jolloin valkoisten viha ja halveksunta afroamerikkalaisia kohtaan näkyi yhteiskunnan joka tasolla. Tämän oheen käsissä on myös oivallinen kauhukertomus sekä hyvä kuvaus tutkivan journalismin lähes yksityisetsivämäisistä ulottuvuuksista. Kivelän hieno piirrosjälki korostaa entisestään teoksen ajankuvaa.

Nyt jäämme mielenkiinnolla odottamaan Kivelän seuraavaa aluevaltausta!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

Abbott on tällä hetkellä ehdolla Hugo-palkinnolle vuoden 2018 parhaana tieteis- tai fantasiasarjakuvana!

Abbott1WEB

Elokuvat – Us

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , ,

UsJulisteWEB

Us

Näyttelijänä ja käsikirjoittajana uransa aloittanut Jordan Peele nousi kauhuohjaajien kärkikaartiin rasisminvastaisella Get Out -esikoisellaan (2017). Niinpä hänen seuraavaa elokuvaansa on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt teattereihin saatu Us myös lunastaa kaikki toiveet. Tarjolla on omaperäisen tehokasta ja yllättävää kauhukuvastoa, jossa pääosanäyttelijät pääsevät loistamaan.

Parhaiten Peelen filmi toimii, jos siitä ei tiedä ennalta mitään. Niinpä tämäkin arvostelu kannattaa jättää lukematta, mikäli on lähiaikoina suuntaamassa kohti elokuvateatteria.

Us3WEB

Adelaide (Lupita Nyong’o) on onnellisesti naimisissa Gaben (Winston Duke) kanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta, Zora (Shahadi Wright Joseph) ja Jason (Evan Alex). Naista vaivaavat kuitenkin lapsuuden kauhukokemuksen synnyttämät pelkotilat. Tuolloin hän kohtasi Santa Cruzin rantahuvipuiston autiossa peililabyrintissa oman vääristyneen kuvajaisensa.

Muistot nousevat vahvasti pintaan, kun perhe saapuu lomailemaan Santa Cruziin. Adelaiden kammoa kasvattavat entisestään oudot ilmiöt ja selittämättömät yhteensattumat.

Lopullisesti perhe uppoaa altaan syvään päähän, kun heidän lomamökkiinsä tunkeutuu punaisiin haalareihin sonnustautunut, eläimellisesti käyttäytyvä varjonelikko – terävät sakset aseinaan.

Us1WEB

Tästä käynnistyy pirullinen selviytymistaistelu, joka on ladattu täyteen huikeita ideoita, yllättäviä käänteitä ja tarkasti mietittyjä kuvia. Kauhusta, väkivallasta ja mustasta huumorista nyt puhumattakaan. Tapahtumien taustaselitys lentää lopulta niin hurjiin sfääreihin, että harvalla elokuvantekijällä olisi moiseen pokkaa. Peele pitää kuitenkin katsojan tiukassa kuristusotteessaan myös silloin, kun hän kurottaa loogisen järjen tuolle puolen. Ja se jos mikä on klassikon merkki.

Lukuisia huikeita hahmoja ja mieleenpainuvia kohtauksia sisältävä Us on lopullinen todiste Peelen nerokkuudesta. Vähintään yhtä kovat kehut ansaitsee Nyong’o, jonka supervahvaa roolisuoritusta ei voi kuin hämmästellä.

Jos katsot tänä vuonna vain yhden kauhuleffan, pidä huoli, että se on Us.

Toni Jerrman

Us2WEB

Kirjat – Maria Turtschaninoff: Maresin voima – Punaisen luostarin kronikoita

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Yleinen , , , , , ,

MaresinVoimaKansiWEB

Maria Turtschaninoff
Maresin voima – Punaisen luostarin kronikoita
Breven från Maresi. Krönikor från det Röda Klostret
Suom. Marja Kyrö. Tammi

Maria Turtschaninoffin itsenäisistä romaaneista koostuva Punaisen luostarin kronikoita on suomalaisen feministisen fantasian lippulaiva. Jo alkujaan hämmästyttävän korkealaatuinen sarja vain parantaa menoaan osa osaltaan.

Setin aloittanut, ja aivan ansaitusti Finlandia Junior -palkittu Maresi, on vielä selkeästi nuortenkirja. Naondel-romaanissa tapahtumat yltyvät niin julman rehellisiksi, että kirja istuu paremmin aikuislukijan käteen. Maresin voimassa palataan seesteisemmille poluille. Samalla tarinan herkkyys ja hienovaraisuus nostaa romaanin tasolle, jolle ovat aiemmin yltäneet vain Ursula K. Le Guinin myöhäistuotannon parhaat teokset.

Kirjeiden muodossa etenevän romaanin pääosassa on ensimmäisestä kirjasta tuttu Maresi. Punaisessa luostarissa vietettyjen oppivuosien jälkeen hän on palaamassa vanhaan kotikyläänsä. Intoa puhkuva nuori nainen aikoo perustaa pohjoiseen Rovasin provinssiin kautta aikain ensimmäisen koulun. Sillä se, joka osaa lukea ja kirjoittaa, pystyy hallitsemaan omaa elämäänsä ja ymmärtämään laajempia kokonaisuuksia.

Perillä Maresia odottaa kuitenkin pettymys. Perhe ottaa hänet toki lämpimästi vastaan, mutta ajatus koulusta ei herätä kylässä vastakaikua. Rovasissa on aina eletty vuodenaikojen kierron mukaan, ja töitä riittää pelloilla, metsissä ja kodeissa aivan riittämiin. Arki on ankaraa ja elämä köyhää. Mitä hyötyä kirjaviisaudesta olisi tällaisessa todellisuudessa?

Vanhoista tavoista vieraantunutta Maresia katsotaan muutenkin alta kulmain. Jopa äiti suhtautuu häneen väliin nuivasti. Eiköhän nuoren naisen olisi jo aika luopua hömpötyksistään, mennä naimisiin, perustaa perhe ja hankkia lapsia. Kuten on tehty kautta aikain.

Vuosien varrella rovaslaisten elämää ovat synkentäneet toistuvat nälkävuodet ja uuden käskynhaltijan määräämä yltiöpäinen verotaakka. Ahneen johtajan mielivalta on ajanut ihmiset velkaloukkuun ja ulos kodeistaan. Käskynhaltijan sotilaita pelätään, sillä heillä on lupa kohdella kansalaisia miten huvittaa.

Ympäristön paineessa Maresi ärsyyntyy saamattomuudestaan ja alkaa epäillä yleviä tavoitteitaan. Vuodenaikojen vieriessä hän kuitenkin oivaltaa, että myös rovaslaisista tavoista ja uskomuksista löytyy viisautta. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä todellisuus niin yksioikoinen kuin hän oli kuvitellut.

Maresin voima on kaunis, koskettava ja voimaannuttava romaani. Sen tunteisiin vetoava kerronta herättää henkiin sekä Rovasin luonnon että provinssia asuttavat ihmiset. Arkisen elämänmenon kuvaus kiehtoo ja vetää lukijan keskelle toista maailmaa.

Tarinan lomassa Turtschaninoff käsittelee monia kysymyksiä aina naisten alistetusta asemasta yhteisöjen sosiologiaan ja maanläheisestä elämästä valistuneeseen vallankäyttöön. Maresi joutuu vaikeiden valintojen eteen ja saa huomata, että rakkaiden ihmisten tuki ja turva ovat lopultakin jokaisen sankarin tärkein voimavara.

Jos tällä upealla suurromaanilla ei irtoa vähintään Kuvastaja-palkintoa, niin maailmankirjat ovat todella sekaisin.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

Elokuvat – Captain Marvel

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , ,

CaptainMarvelJulisteWEB

Captain Marvel

Aika monta elokuvaahan siihen meni, mutta vihdoin Marvel-studio on saanut valkokankaille oman ihmenaisensa. Ja hän on niin tulinen ilmestys, että tästä lähin Teräsmies kelpaa enää märäksi rätiksi.

Laajaa galaktista imperiumia pyörittävät kreet ovat omien sanojensa mukaan jalo sankarisoturien rotu. Heidän pahimpina vihollisinaan esitellään muotoaan muuttavat skrullit, jotka soluttautuvat salaa kreeden hallitsemille planeetoille.

CaptainMarvel4WEB

Vers (Brie Larson) kuuluu kree-soturien eliittijoukkoon. Hän on kuitenkin eksyksissä itsensä kanssa, sillä hän muistaa elämästään vain viimeiset kuusi vuotta. Lisäksi häntä vaivaavat unet tuntemattomilta taistelukentiltä – sekä muistojen sirpaleet aivan toisenlaisesta elämästä.

Erinäisten käänteiden jälkeen Vers päätyy 1990-luvun Maapallolle metsästämään paikalle kurvannutta skrull-ryhmää. Muodonmuuttajat etsivät naista, joka on kehittänyt vallankumouksellisen valonnopeusmoottorin. Ja sehän ei saa päätyä skrullien käsiin.

CaptainMarvel2WEB

Filmin hauskimpana oivalluksena Vers saa Maassa kumppanikseen SHIELD-järjestöä johtavan ”nuoren” Nick Furyn (Samuel L. Jackson). Asetelmasta revitään irti sekä hupia että Marvel-elokuvien sisäpiiriviittauksia. Onhan kyseessä ensimmäinen kerta, kun Fury kohtaa supersankareita ja avaruusmuukalaisia. Hitusen tilaa saa myös toinen vanha kehäkettu, agentti Coulson (Clark Gregg).

Tarinan edetessä luvassa on niin asetelmat mullistavia yllätyskäänteitä kuin Versin menneisyyden esiinperkausta. Samalla Vers löytää sekä voimansa että todellisen minänsä.

CaptainMarvel3WEB

Anna Bodenin ja Ryan Fleckin ohjaama Captain Marvel on pääosin toimivaa, scifi-henkistä supersankariviihdettä. Hetkittäin kerronta tosin löysäilee televisiosarjamaisissa kuvioissa tai juuttuu turpakarkeloihin, mutta silti kokonaisuus asettuu plussan puolelle.

Ansio elokuvan onnistumisesta on pitkälti Brie Larsonin harteilla. Hän tulkitsee Versiä pienieleisen hyväntuulisesti, joten hahmon voimaannuttavaa kehitystä on ilo seurata. Veikeää huumoriakaan unohtamatta.

Lisäpisteitä leffa saa hyvästä musiikkiraidasta sekä yhdestä elokuvahistorian parhaista kissarooleista.

Toni Jerrman – 3 tähteä

CaptainMarvel1WEB

Sarjakuvat – Sandman Deluxe 8

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , , ,

Sandman8KansiWEB

Sandman Deluxe 8

Neil Gaiman on nerokas tarinankertoja. Tästä käy hyvänä osoituksena se, että vaikka amerikkalainen sarjakuva on kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aikana huimin harppauksin, ovat 1990-luvun alusta kotoisin olevat Sandman-sarjakuvat yhä täyttä timanttia.

Gaiman on aina ollut parhaimmillaan lyhyissä tarinoissa. Ja juuri tällaisista elämänviipaleista saamme nauttia Sandman Deluxe 8 -kokoelmassa (RW).

Todellisuusmyrskyn seurauksena mystiseen Maailmainlopun majataloon eksyy sekalainen seurue ihmisiä ja muita olentoja. Matkalaiset saapuvat useilta aikakausilta ja monista eri ulottuvuuksista. Myrskyn laantumista odotellessaan he kertovat toisilleen tarinoita – sillä juuri tarinat, myytit ja unet elävät senkin jälkeen, kun todelliset maailmat loppuvat.

Sandman83WEB

Kirjan ensimmäinen narratiivi kertoo rutiineihinsa juuttuneesta toimistotyöläisestä. Hän eksyy kotimatkallaan autioon kaupunkiin, jossa tiet ja rakennukset muuttavat jatkuvasti muotoaan. Onko hän päätynyt unten kaupunkiin vai kaupungin uneen? ”Ehkä joku päivä palaan valveeseen. Etsin oikeasta kaupungista tuttua katua. Ja kun osun kohdalle, kävelen sitä pitkin takaisin oikeaan maailmaan. Sitä toivon ja rukoilen.”

Myöhemmin teoksen sivuilla tulee vastaan mm. keijujen kuningattaren kujeileva lähetti, joka sotkee vallanhimoisen kirkollisen johtajan suunnitelmat, sekä menneen maailman purjealuksiin rakastunut laivapoika, joka kohtaa useammankin ihmeellisen kulkijan.

Sandman82WEB

Teoksen kenties vaikuttavimmassa jaksossa tutustutaan Lyijyhilseen Nekropolis-kaupungin asukkaisiin. He huolehtivat kuolleista ja siitä, että nämä saavat arvoisensa kohtelun. Niinpä heillä riittää sekä koskettavia että fantastisia tarinoita muisteltavakseen.

”Muistan, kuinka tulin raatoproomulla Lyijyhilseeseen oppipojaksi. Äiti oli lähettänyt minut joelle isän ruumiin kanssa. Hän oli varmistanut hartaan toiveensa, hautapaikan Nekropoliksessa, lupaamalla minut tänne syntymäni hetkellä.”

Itse Sandman, tuo tarujen ruhtinas, ja hänen sukunsa esiintyvät kirjassa vain sivuosissa. Mutta ilman heitä nämäkään tarinat eivät olisi koskaan käyneet toteen.

Sandman85WEB

Maailmainlopun majatalo on legendojen aarreaitta. Taianomainen kooste kokoaan suurempia narratiiveja, jotka resonoivat lukijan alitajunnan ja kertomataiteen klassikoiden sävellajeissa.

Gaimanilla on ilmiömäinen taito luoda lyhyissäkin tarinoissa kokonaisia maailmoja, joita kansoittavat aidosti inhimilliset hahmot ja joissa koetaan mielikuvitusta soittelevia tapahtumia. Parhaimmillaan hän lataa yhteen lauseeseen enemmän tunnetta ja ihmeen tuntua kuin moni muu kirjailija kokonaiseen romaaniin.

”Sfäärien musiikin säestämänä jätit astelivat taivaankannen halki, taakka harteillaan, hitaasti kuin aika itse.”

Tässä kokoelmassa Gaimanin tukena on laaja piirtäjäkaarti. Kehystarinan taiteesta vastaa aina yhtä mestarillinen Bryan Talbot. Hänen ohessaan kirjaa ovat kuvittaneet mm. Michael Zulli, John Watkiss ja Vince Locke. Tekijäryhmän toisistaan poikkeavat tyylit korostavat hienosti sisäkkäisistä kertomuksista koostuvan teoksen rakennetta.

Sandman8BonussarjisWEB

Kirjasta löytyy myös kiehtovaa bonusmateriaalia. Gaimanin käsikirjoittama ja Dave McKeanin kuvittama Kala kuivalla maalla -sarjakuva on kuin sanoiksi ja kuviksi käännetty uni. Lisäksi tarjolla on eri taiteilijoiden näkemyksiä Unten herrasta.

Sandman Deluxe -sarja on suomeksi käännetyn sarjakuvan aatelia.

Toni Jerrman

Ennakkotietona kerrottakoon, että Tähtivaeltaja 1/19 on yhä painon hallussa, joten numero ilmestyy maaliskuun aikana.

Tästä linkistä aiempiin Sandman Deluxe -arvioihin.

Sandman81WEB

Sarjakuvat – Mari Ahokoivu: Oksi

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

OksiKansiWEB

Mari Ahokoivu: Oksi

Suomessa tehdään rutkasti hyvää sarjakuvaa. Vuoden 2018 parasta albumia etsittäessä on kuitenkin yksi teos, jota ei voi sivuuttaa – Mari Ahokoivun Oksi (Asema). Lähes 400-sivuinen järkäle on kaunis ja koskettava laulu äideistä ja tyttäristä. Aineksia tähän lumoavaan keitokseen on ammennettu kansantaruista, myyteistä ja luomiskertomuksista; fantasiasta, tieteistarinoista ja jumalkuvastosta.

Taivaan valtias Emuu karkottaa Manan valtakunnastaan, alas maahan, syvään metsään. Vihoissaan Mana houkuttelee taivaan tyttären, Umin, luokseen. Samalla hän luo revontulten muurin, jotta Emuu ei pääsisi hakemaan jälkikasvuaan takaisin.

Oksi1WEB

Karhunhahmoinen Umi elää metsässä pesueensa kanssa ja yrittää pakoilla Manan luomia synkkiä varjohahmoja. Pentueen oudoin otus on liekkipäisen ihmislapsen näköinen Parka-rääpäle, jota sisarukset kiusaavat. Parka itse haluaisi vain olla äitinsä rakastama tavallinen karhu. Hänellä on kuitenkin salattuja voimia, joita alkulintu sotka auttaa hallitsemaan.

Näistä lähtökohdista Ahokoivu on kutonut taianomaisen tarinan, jossa jumalten kisailut ja pienen Parka-olennon kohtalo kietoutuvat yhdeksi satumaiseksi mytologiaksi. Löytääkö tapahtumien keskelle tahtomattaan heitetty Parka koskaan itseään ja osaansa maailmassa? Mitä tekevät vanhat jumalat, jotka olivat paikalla jo silloin, kun kuu nostettiin, taivas aukeni ja metsä syntyi?

Oksi2WEB

Ilmeikkäästi ja tunnelmallisesti kuvitettu Oksi tarjoilee huikean, tunteita soittelevan lukukokemuksen. Ahokoivun käsissä vanha suomalainen kansanperinne taipuu uusiin muotoihin ja saa vaikutteita jopa Prometheus-myytistä ja Hayao Miyazakin Henkien kätkemä -animaatiosta. Allegorinen kokonaisuus huokuu silti omintakeisuutta, jolle on vaikea löytää vertaa.

”Me olemme aina olleet täällä ja tulemme aina olemaan. Viimeisen varjon jälkeen me olemme täällä. Viimeisen jumalan jälkeen me olemme täällä.”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/18.

Oksi3WEB

Uutiset – Tähtivaeltaja-päivä La 26.1.2019, Ohjelma julkistettu!

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , , , , , , , , , , , , ,

tvpaiva2019

TÄHTIVAELTAJA-PÄIVÄ LA 26.1.2019
Dubrovnik Lounge & Lobby
(Eerikinkatu 11)

Kunniavieras:
Dave Hutchinson
Wikipedia-Hutchinson

OHJELMA

13.00 Ovet auki

14.00-15.00 Kunniavierashaastattelu: Dave Hutchinson. Haastattelijana Sari Polvinen.

15.00-16.00 Kauhupaneeli: Hirveä Suomi! Mikä Suomessa on kauheaa? Keskustelemassa kirjailijat Marko Hautala, Jukka Laajarinne ja Tiina Raevaara. Puheenjohtajana kauhuharrastaja Kaisa Ranta.

16.00-17.00 Kunniavieraspaneeli: From Nightmares to reality – dystopias coming to life. Keskustelijoina Dave Hutchinson ja kirjailija Jani Saxell. Puheenjohtajana Aleksi Kuutio.

17.00-18.00 Petri Hiltunen: Viimeinen käyttöpäivä 2019. Millaisia olivat entispäivän visiot vuodesta 2019? Mentiinkö metsään vai monttuun? Vai osuttiinko oikeaankin? Petri-setä kertoo.

18.00-19.00 Finlandia-paneeli. F-listalle joutuneet kirjailijat keskustelevat, mutta mistä ihmeestä? Keskustelijoina kirjailijat Johanna Sinisalo, J. Pekka Mäkelä ja Magdalena Hai. Puheenjohtajana Toni Jerrman.

19.00-20.00 Mestariteos minuutissa. Spekulatiivinen ideariihi, joka synnyttää huimia visioita. Näitä ideoita SAA varastaa. Vetäjänä Jukka Halme.

20.00-21.00 Suorakulmainen visa! Aleksi Kuution scifistinen visa niin kilpailijoille kuin yleisöllekin. Ohjelma on superpositiotilassa ja järjestetään vain jos kansa niin tahtoo.

21.00 Drinkkikilpailun voittajareseptin julistus

02.00 Ovet kiinni

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kello 18 alkaen tilaisuuden ikäraja on K-18.
Mahdollinen narikkamaksu.

Järjestäjät: Helsingin SF Seura ja Helsingin Yliopiston SF Klubi
Tuesta kiitokset: Maa ja ilma ry.