Elokuvat – Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

NightVisions19otsWEB

Night Visions: Maximum Halloween 3019 -tärpit

Piippolan vaarilla oli talo, mutta meillä genre-elokuvien ystävillä on Maximum Halloween. Night Visions -filmifestivaali jyrää siis Helsingin litteäksi 20.–24. marraskuuta. Eikä elämä voisi olla enää tätä ihanampaa!

Kahdesti vuodessa järjestettävä NV-festivaali tarjoilee nyt yli 40 leffan kattauksen uutta ja vanhaa, kauhua ja scifiä, dokumentteja ja tykitystä. Elokuvien ohessa luvassa on monenmoista oheisohjelmaa sekä nimekkäitä tekijävieraita. Koko touhun ydin ovat silti filmit, joista moni nähdään nyt ensimmäisen – tai jopa ainoan – kerran suomalaisilla valkokankailla.

Erityisesti dokumenttien saralla nyt ollaan pimeyden kiehtovimmassa ytimessä.

Tähän tärppilistaan olen koonnut Night Visions -festarin laajasta tarjonnasta itseäni eniten kiinnostavat uutuudet sekä muutaman takuuvarman vanhan viihdyttäjän.

Kolmetoista pakkonakkia ja nakkipakkoa!

BloodMachinesWEB

Uutta lihaa

Blood Machines (2019)
Seth Ickermanin Blood Machines on eräänlaista jatkoa parin vuoden takaiselle Turbo Killer -musiikkivideolle. Teoksen järjellisyydestä on paha arvata ennalta yhtään mitään, mutta surrealistisen huikeaa visuaalista tieteisilotulitusta on takuulla tarjolla.

First Love (Hatsukoi, 2019)
Takashi Miike on Japanin villein ja värikkäin ohjaajasuuruus. First Love -leffassa hän palaa jälleen päättömän väkivaltaisten gangsteritarinoiden pariin. Luvassa liioiteltuja hahmoja, hurttia huumoria ja näyttävää toimintaa. Uuh ja aah!

Parasite (2019)
Eteläkorealaisen Bong Joon-hon Parasite voitti Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -pääpalkinnon viime toukokuussa. Sittemmin filmi on menestynyt hyvin myös mm. Yhdysvalloissa. Mutta onko paranoidi leffa kauhua, jännitystä vaiko jotain ihan muuta?

Synchronic (2019)
Justin Bensonin ja Aaron Moorheadin leffassa seurataan ambulanssilla kurvailevien ensihoitajien elämää – jonka repivät riekaleiksi kuolemat, jotka kytkeytyvät outoja oireita aiheuttavaan huumeeseen. Scifi-teemat yhtyvät kauhun ja trillereiden kuvastoon.

Why Don’t You Just Die! (Papa, sdokhni, 2018)
Kirill Sokolovin leffaa on kuvattu hyperenergiseksi toimintapaukuksi, joka tykittää kankaille mustaa huumoria, yllättäviä käänteitä ja rutkasti väkivaltaa. Pakkohan se on tsekata pitävätkö ennakkokehut paikkansa.

AlAdamsonWEB

Dokumenttikauhua

Blood & Flesh: The Reel Life and Ghastly Death of Al Adamson (2019)
Al Adamson ohjasi aikoinaan useita eksploitaatiohalpiksia, joiden maine on yhtä legendaarinen kuin Ed Woodin tuotannolla. Tämän dokumentin sanotaan ottavan haltuunsa sekä ohjaajan värikkään elämän ja että erikoisen kuoleman.

Deodato Holocaust (2019)
Ruggero Deodaton nimi on painunut lähtemättömästi kaikkien genreleffafanien sydämiin. Niinpä ohjaajamestarin haastatteluihin pohjaava dokumentti on festareiden ehdotonta must-osastoa.

Fulci for Fake (2019)
Jos tarjolla on kauhumaestro Lucio Fulcin elämäkertaelokuva, sitä ei jätä väliin edes betelgeuselainen lapamato! Fulci oli jumala ja tämä dokumentti täytyy nähdä. ’Nuff said.

BarbariansWEB

Vanhat timantit

2019: After The Fall of New York (1983)
Italialaiset sen osaavat! Nimittäin tehdä hurmeisen kahjoja elokuvia ydintuhon jälkeisestä maailmasta. Tällä kertaa asialla on Sergio Martino ja lopputulos niin ihanan douppi, ettei mitään rajaa.

The Barbarians (1987)
Kuinka päihittää Arskan Conan-lihakset? No tietenkin palkkaamalla elokuvan pääosaan öljyisiä lihaskimppujaan esittävät Barbaarikaksoset! Ruggero Deodaton ohjaama The Barbarians on genrensä vinkeintä ja hersyvintä tuotantoa.

The Hidden (1987)
Jack Sholder ohjaama The Hidden on kasari-scifin klassikoita. Vinha ja vauhdikas tappajajahti, joka viihdyttää kerta toisensa jälkeen. Mukana kinkkisissä kuvioissa häärii myös Kyle ”Twin Peaks” MacLachlan.

The Strange Vice of Mrs. Wardh (1971)
Ohjaaja Sergio Martino lukeutuu italialaisen giallo-genren uranuurtajiin. The Strange Vicessa esiintyvätkin kaikki alan perusainekset: mustahanskainen partaveistä heiluttava tappaja, vähäpukeiset naiskaunottaret sekä todelliselle kiemuralle vääntyvät juonitvistit. Jess!

Torso (1973)
Ei missään mielessä Sergio Martinon paras leffa, mutta silti kelpo giallo. Paljaan pinnan puolesta Torso tavoittaa kaupalliskastin giallo-filmeihin vaadittavan kiintiön. Myös trauma, josta murhaajan teot juontavat, on juuri oikealla tavalla pöljä.

Code8WEB

Bubbling under

Alone in the Dark
Antrum: The Deadliest Film Ever Made
Bliss
Code 8
Satanic Panic

Ja sitten ei muuta kuin elokuviin!

Toni Jerrman

SatanicPanicWEB

Sarjakuvat – Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo

BlueberryArizonaLoveJneKansiWEB

Jean-Michel Charlier & Jean Giraud
Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo

Villin lännen janoisin sankari astuu uuteen aikaan Liken julkaiseman Blueberry: Arizona Love – Mister Blueberry – Varjot Tombstonen yllä – Geronimo -integraalin myötä. Käsikirjoittaja Jean-Michel Charlier kuoli kesken Arizona Loven työstämisen, ja siitä eteenpäin tarinoinninkin vastuu siirtyi piirtäjämaestro Jean Giraudin harteille. Tämä näkyy kertomusten sisällössä ja jopa tyylilajissa – varsinkin huumoria ja hassuja sivuhenkilöitä on nyt mukana aiempaa enemmän.

Blueberry3WEB

Nimensä mukaisesti Arizona Love on rakkauskertomus. Puhdistettuaan maineensa ja saatuaan haltuunsa ison kasan rahaa Blueberry päättää, että nyt on korkea aika naida Chihuahua Pearl. Paha vain, että omapäinen nainen on jo menossa naimisiin pirullisen, mutta varakkaan Stantonin kanssa. Tämä naimakauppa takaisi hänelle lokoisan tulevaisuuden ja yhteiskunnallisesti arvostetun aseman.

Blueberry ei suostu katsomaan tilannetta sivusta, vaan kaappaa Pearlin kesken häiden. Sitten olisi enää vakuutettava nainen siitä, että elämä karjatilalla vetää vertoja San Franciscon ja New Yorkin loistolle. Sekä selvittävä Stantonin ja tämän palkkaamien pyssymiesten takaa-ajosta. Mutta kumpi onkaan lopulta ovelampi, Blueberry vai Pearl?

Blueberry1WEB

Upeasti taiteiltu seikkailu liikkuu kiitettävän vikkelästi ja syventää hienosti Blueberryn luonteenkuvaa. Se tarjoilee myös hauskan vastakohdan seuraaville tarinoille, joissa Blueberry on lähinnä paikallaan pysyttelevä sivuhenkilö, jonka ympärille tapahtumat kutoutuvat – ilman, että hän itse voisi niihin pahemmin vaikuttaa.

Mister Blueberry -albumissa sankarimme istuu kaiket päivät saluunassa pelaamassa pokeria. Pöydän ääressä tutustutaan myös vaikutusvaltaiseen kaivosmoguli Strawfieldiin ja Tombstonen kaupungissa järjestystä ylläpitäviin Earpin veljeksiin – sekä taitavana pelurina tunnettuun Doc Hollidayhin ja timmiin kapakkalaulajattareen, Doree Maloneen.

Blueberry2WEB

Oma osansa tapahtumissa on myös Bostonista saapuvalla lehtimiehellä, joka on päättänyt kirjoittaa Blueberryn seikkailuista menestysromaanin. Tätä kautta tarina kurvaa Blueberryn menneisyyteen. Aikaan, jolloin hän oli sisällissodan kokemusten raunioittama juoppo ja jolloin hän kohtasi ensi kertaa intiaanipäällikkö Geronimon.

Nyt Geronimon nimi on jälleen tapetilla, sillä hänen johtamiensa apassien uskotaan hyökänneen verisesti sekä postivaunujen että rahakuljetuksen kimppuun. Wyatt Earpilla on kuitenkin omat epäilyksensä tilanteen todellisesta laidasta…

Blueberry6WEB

Pitkäksi kasvavan kokonaisuuden mittaan Giraud pippuroi tarinaa hyvällä henkilökuvauksella, kiinnostavilla sivujuonilla sekä vääjäämättä lähestyvän välienselvittelyn synnyttämällä jännitteellä. Hahmoja on paljon ja tarinassa riittää koukeroita, mutta kokonaisuus pysyy vaivatta mestaritaiteilijan käsissä.

Kokemuksen nautinnollisuutta korostaa erinomaisen pikkutarkka taide, jonka ihailuun olisi helppo käyttää päiväkausia. Mukana on jopa mieleenpainuva, sanaton taistelukohtaus, joka muistuttaa Giraudin alter egon, Moebiuksen jälkeä.

Blueberry4WEB

Muhkean sarjakuvalukupaketin lisäksi teoksesta löytyy tarinoiden taustoja esittelevä esipuhe, joka on kuvitettu Giraudin harvinaisilla luonnoksilla, piirroksilla ja maalauksilla.

Blueberry on lännensarjakuvaa parhaimmillaan.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Blueberry5WEB

Elokuvat – Joker

JokerJulisteWEB

Joker

Kuten muun muassa Gotham-televisiosarja on todistanut, Batmanin arkkiviholliset ovat niin värikkäitä hahmoja, että heidän ympärilleen on helppo kutoa hyviä tarinoita – jopa ilman yön ritaria. Tähän ajatukseen pohjaa myös Todd Phillipsin ohjaama inhorealistinen Joker-elokuva. Se kertoo mieleltään järkkyneestä, elämän päähänpotkimasta itsetuhoisesta miehestä, josta kasvaa sorretun väestönosan ikoninen antisankari.

Jokerista on nähty jo aiemmin valkokankailla monta onnistunutta tulkintaa, mutta Joaquin Phoenixin fyysisellä pieteetillä ja sisäistetyllä vimmalla vetämä roolisuoritus nostaa riman aivan uusiin korkeuksiin. Hänen esittämänsä luurangonlaiha Arthur ”Happy” Fleck on loistelias kuvaus ahdistuneesta luuserista, joka ei löydä elämästään mitään hyvää – mutta joka hetken aikaa jaksaa silti haaveilla toiveidensa täyttymyksestä.

Joker2WEB

Tapahtumat sijoittuvat ankeaan, 1970-lukua muistuttavaan Gothamiin. Talojen seinät ovat tagien ja graffitien peitossa, ja kadut ovat täynnä haisevia jätekasoja. Taloudellisen laman kurittamassa kaupungissa työttömyys lisääntyy ja niin köyhät kuin sairaatkin hylätään oman onnensa nojaan.

Raihnaisen äitinsä (Frances Conroy) kanssa asuva Arthur raapii elantonsa toimimalla sairaalaklovnina sekä mainoksia pyörittävänä pellenä. Hänen suurin unelmansa on päästä stand up -koomikoksi ja kenties joskus jopa esiintymään ihailemansa Murray Franklinin (Robert De Niro) vetämään tv-show’hun. Onhan äitikin todennut, että hän on tullut maailmaan tuomaan iloa ja hymyjä. Tosin äiti on myös sitä mieltä, ettei Arthurista ole koomikoksi, koska hän ei ole lainkaan hauska.

Joker1WEB

Jo alusta lähtien on selvää, ettei Arthurin pääkopassa ole kaikki kohdallaan. Hän saa tahdottomia naurukohtauksia ja joutuu popsimaan useita pillereitä selvitäkseen arjesta. Väkivallan värittämässä kaupungissa hän on helppo uhri kiusaajille, jotka eivät jätä häntä rauhaan. Siinä vaiheessa, kun Arthurille selviää, että myös hänen elämänsä on monella tapaa valhetta, syöksy mielen mustimpiin syövereihin on väistämätön.

Joker-elokuva pohjustaa Arthurin romahdusta huolella. Ehkä turhankin huolella, sillä huomattavasti vähemmälläkin uskoisi, että tällä miehellä menee todella huonosti – ja että hänen otteensa todellisuudesta on hatara.

Nerokkaimpiin sfääreihin leffa yltääkin vasta viimeisen puolen tunnin aikana, kun Arthurista kuoriutuu kuolemasta ja kaaoksesta nauttiva Jokeri. Klovnihahmo, josta on jo aiemmin tullut kaupungin rahavaltaa vastaan järjestettyjen mielenosoitusten symboli – Alan Mooren ja David Lloydin V for Vendettasta tutun Guy Fawkes -hahmon tapaan.

Joker3WEB

Joker-filmi on erinomainen henkilötulkinta, joka sisältää myös enemmän kuin ripauksen yhteiskuntakritiikkiä. Elokuvan synkkyys ja toivottomuus peilaa hyvin myös tämän päivän mielenmaisemaa, jossa ahneus ja oman edun tavoittelu tuntuu olevan monenkin valtionpäämiehen ainoa agenda. Mieleltään järkkyneiden dumppaamisesta kaduille nyt puhumattakaan.

Leffan yhteydessä on moneen otteeseen nostettu esiin Martin Scorsesen ja Robert De Niron yhteiset elokuvat, kuten Taksikuski (1976) ja Koomikkojen kuningas (1982). Vaikutteet niin näistä kuin monista muistakin kyseisen aikakauden tummemman puoleisista filmeistä ovatkin Jokerissa selvästi nähtävillä – aina moraaliltaan kyseenalaista päähenkilöä myöten.

Sarjakuvaviitteistä esiin täytyy nostaa ainakin Alan Mooren ja Brian Bollandin Tappava pila sekä Frank Millerin Yön ritari.

Joker4WEB

Kaikista näistä vaikutteista huolimatta Joker seisoo omilla jaloillaan ja tykittää kankaille vahvan elokuvakokemuksen. Tätä vain korostaa mainio musiikkiraita, jolla kuullaan mm. Frank Sinatran esittämät biisit That’s Life ja Send in the Clowns.

Jos tästä leffasta ei irtoa Joaquin Phoenixille Oscaria, niin maailmankirjat ovat pahasti sekaisin.

Toni Jerrman – 4 tähteä

Joker5WEB

Sarjakuvat – Sandman Deluxe 9

Sandman9kansiWEB

Sandman Deluxe 9

Morpheuksen alkuperäinen tarinakaari lähestyy loppuaan. Myyteistä, saduista ja taruista innoituksensa ammentava Sandman Deluxe 9 (RW) on kokoelmista toiseksi viimeinen. Kreikkalaisia tragedioita varioiva teos on tuhti lukupaketti, sillä kansien välistä löytyy koko 13-osainen, pääosin Marc Hempelin kuvittama Hyväntahtoiset-kertomus. Siinä Neil Gaiman ryhtyy solmimaan yhteen edeltävissä jaksoissa esiinkelattuja juonenpäitä.

Sandman91web

Tällä kertaa unten valtiasta vastaan nousee raivottarina tunnettu naiskolmikko. Heillä on ikiaikainen lupa tuhota jokainen, jonka käsissä on oman suvun verta. Avukseen he houkuttelevat valheiden ruhtinaan, Lokin, ja keijujen kuninkaan narrin, Puckin. Keskeistä roolia raivotarten suunnitelmassa näyttelee myös kostoa janoava, hulluuden turuille hukkuva Hippolyta. Hän kuvittelee Morpheuksen tappaneen sekä miehensä että Daniel-poikansa.

Sandman96web

Näiden keskushenkilöiden ohessa sarjakuvassa esiintyy lukuisia muitakin aiemmista Sandmaneista tuttuja hahmoja, joiden tarinat kelataan joko päätökseen tai uuteen alkuun. Henkilökaarti on niin laaja, että väliin itse päätarina tuntuu hukkuvan sivujuonten alle. Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei kaikista käänteistä ja niiden merkityksistä pysy täysin kärryillä, jos vanhat tapahtumat eivät ole timantinkirkkaana mielessä. Myös kerronnan rytmitys on paikoin hakusessa.

Sandman97web

Vaikka Gaimanilla on selkeitä vaikeuksia pitää näin isoa palettia hallinnassaan, on kokonaisuudessa silti huomattavasti enemmän plussaa kuin miinusta. Morpheuksen vahva velvollisuudentunto ja vastuunkanto menneistä virheistään tuodaan hienosti esiin – samoin kuin niiden vääjäämätön, tunteita soitteleva lopputulos. Kivasti tilaa saavat myös unten valtakunnan käytännön asioita pyörittävät tahot, kuten rääväsuinen kurpitsapää Merv, hillitty kirjastonhoitaja Lucien, hiljainen keijutyttö Nuala sekä utelias Matthew-korppi.

Ja kukapa ei viihtyisi ihastuttavan houreisen Kuumeen tai yökerhossaan pianoa soittelevan Luciferin seurassa.

Sandman94web

Parhaimmillaan Gaiman on silti parissa poikkeavaan tyyliin toteutetussa, novellimaisessa jaksossa. Lentävistä lapsista kertova, Charles Vessin kuvittama opettavainen kauhutarina on kerrottu satukirjoista tutussa muodossa. ”Mies kutsui ukkosta lyömään itsensä hengiltä. Mutta eihän ukkonen voinut, mies kun oli jo vainaa.”

Unten valtiaan jäähyväiskierros on puolestaan todellista mielikuvituksen ja ideoiden ilotulitusta pilvien ritarin taikalyhtyesityksineen ja painajaisen tuomine tuliaisineen. ”Hän puhui arpitanssijoille, oljentomunaisille ja vanhalle joutsenkätiselle miehelle, joka hoitaa takaporrasta. Samoin ruumiinavauksen kolmelle lapselle, maalareille ja kirjureille. Seinillekin.”

Sandman93web

Hienon teoksen täydentää Gaimanin alkuperäinen käsikirjoitus Hyväntahtoiset-tarinan ensimmäisestä jaksosta sekä Vertigoa ja Sandmania aikoinaan luotsanneen Karen Bergerin oivallinen esipuhe.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Tästä linkistä aiempiin Sandman Deluxe -arvioihin.

Sandman92web

Kirjat – Antti Salminen: Mir

SalminenMirWEB

Antti Salminen
Mir
Poesia

”Tunnetko pidäkkeetöntä myötätuntoa vammautuneita tai nujerrettuja olioita, etenkin sieniä ja kiviä, kohtaan?”

Antti Salmisen Mir on sisarteos hänen Tähtivaeltaja-palkitulle Lomonosovin moottori -romaanilleen. Hyvin yksinkertaistetusti sen voisi sanoa kertovan sieniuskovaisten sodasta vihreää luontoa vastaan.

Kirja koostuu pääosin puolen sivun mittaisista, hyvin eri tyylisistä tekstikatkelmista. On otteita sotapäiväkirjoista, taisteluraporteista ja annaaleista. On nukkuvien solujen raportteja, päiväkäskyjä ja autoetnografisia luonnoksia. On sienianalyysejä, muistioita ja V-sfäärin esittelyä vasta-alkajille.

Nämä Jakutiassa sijaitsevasta hylätystä avolouhoksesta löydetyt tekstirihmastot rakentavat houreista kuvaa Rööriksi kutsutun sotilastukikohdan kohtalosta. Aineisto, johon kirja perustuu, on tätä nykyä Viipurin gnostilaisen sieniseuran hallussa.

”Näin löydetään takaisin paratiisiin, kun se on mätänemäisillään. Ei enää, ei vielä, ei koskaan kasvien ylimielistä mielivaltaa, kunhan sienten muinaisherruus ja maatumisen villi hellämielisyys.”

Kuten hyvin tiedämme, sienet ovat avaruuden varjobiosfääristä saapunut älykäs elämänmuoto, jonka jäsenet kykenevät kommunikoimaan keskenään. Saapuva tietoisuus kuitenkin vahingoittui, ja sen korjautuminen kestää vielä 2,5 miljoonaa vuotta. Sitä ennen ihminen voi auttaa klorofyllisorron kohteeksi joutuneita sieniä osallistumalla geomakhiaksi kutsuttuun tapahtumakulkuun sekä hävittämällä metsäluontoa. Tai näin ainakin Kysymyksiä & Vastauksia Sienistä -palstalla kerrotaan. Siellä myös todistetaan todeksi huhu, jonka mukaan Lenin oli kääväkässieni.

”Päivitystä odotettiin joitakin satoja miljoonia vuosia, ja se saapui Egyptin ilmakehään Nakhla-meteoriitin mukana kesäkuun 28. päivän aamuna vuonna 1911. Harmillista kyllä tärkein regeneraatin päivityskirjasto (tunnetaan nimellä Rajattoman raivon evankeliumi) osui vihanneskauppias Mohammed Ali Effendi Hakimin koiran päähän, jolloin tarpeellisimmat päivityskirjastot symbioituivat koiran verenkiertoon ja korruptoituivat saadessaan eläinperäistä ravintoa.”

Rööriä tukikohtanaan pitävät, sienille elämänsä ja trepanaation kautta myös aivonsa omistaneet ihmistaistelijat uskovat pyhään, mutta epäonnistumaan tuomittuun tehtäväänsä. He taistelevat puita vastaan aseinaan niin kirveitä, vesureita, liekinheittimiä kuin metsätyökoneitakin. He palvovat Jorikia, kärpässienellä saastutettua venäläistä sotilastekoälyä, tuota varjobiosfäärin haltijaa ja vastakkaiskiraalista sotajumalaa. Jotkut heistä vetäytyvät rakentamiinsa keljoihin, kaivoksen syviin osiin, antautuakseen palvelemaan valtarihmastoja.

”Mykoterrori on ystävyyttä. Ketään ei parjata, terrori yhdistää. Ei enää koskaan tylsää. Saat lopulta oikeita ystäviä, jotka ovat valmiita poraamaan reiän kalloosi. Voit jopa ehdottaa, kenen viereen haluaisit joukkohaudassa”, lukee sienisoturien värväyslehtisessä.

Mitä pidemmälle kirja etenee, sen villimmiksi käänteet käyvät. Katkelmien todistusvoima maailman tilasta ja käydyistä taisteluista on musertava. Riemastuttava hulluus lyö yli laidan, eikä lukija voi muuta kuin kellua lastuna laineilla. Irrallisten katkelmien myötä Mir jyrsiytyy salakavalasti mielen uumeniin ja muuttaa aivojen käytöstä. Järjettömyydestä tulee normaali ja sieniaatteesta uusi jumaluus.

Mir on rikkaana riehuvaa pidäkkeettömän sanataiteen juhlaa. Eriskummallinen, kokeellinen ja omintakeinen, sataan suuntaan kurkottava lyyrinen sinfonia, jota on vaikea ymmärtää mutta pakko rakastaa.

”Kun olet ystävystynyt näiden olioiden kanssa ja nähnyt, kuinka ilmilimakko kiipeää valoon… haluatko enää elää, ihminen?”

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

Elokuvat – Toy Story 4

ToyStory4julisteWEB

Toy Story 4

Pixarin luoma Toy Story -tietokoneanimaatiosetti ei osoita hiipumisen merkkejä. Hyvä niin, sillä Josh Cooleyn ohjaama Toy Story 4 laajentaa hienosti sarjan maailmaa ja teemoja.

Elokuva käynnistyy yhdeksän vuotta menneisyydessä. Tuolloin Woody joutuu jättämään jäähyväiset Bo Peepille ja tämän lammaskolmikolle.

ToyStory4dWEB

Nykyhetkessä Woody on kovin huolissaan Bonnie-tytöstä, joka on juuri aloittamassa esikoulun. Kuinka tyttö pärjää uudessa ympäristössä? Tutustumiskäynnillä Bonnie kuitenkin askartelee roskista itselleen uuden ystävän, muovisesta lusikkahaarukasta kyhätyn muotopuolisen Kahvelin. Omatekoinen lelu on hänen tukensa ja turvansa.

Kahveli itse ei ole roolistaan vakuuttunut. Hän tietää olevansa jätettä ja kuuluvansa roskakoriin – jonne hän yrittää epätoivoisesti paeta aina tilaisuuden tullen. Woodylla riittääkin urakkaa, kun hän yrittää pitää Kahvelin aisoissa ja opettaa tätä rakastamaan ”lastaan”.

ToyStory4aWEB

Hupaisan alun jälkeen filmi saa uusia kierroksia, kun Bonnie lähtee vanhempiensa ja lelujensa kanssa automatkalle. Kiertävän tivolin henkiinherättämässä pikkukaupungissa lelut kokevat seikkailun jos toisenkin. Täällä Woody tapaa uudelleen myös Bo Peepin ja hänen lampaansa – joista on tullut kadotettuja leluja.

Vaikeuksiltakaan ei vältytä, sillä vanhaa tavaraa tulvivaan antiikkikauppaan unohtunut Gabby Gabby -nukke halajaa Woodyn äänirasiaa itselleen. Apureinaan hänellä on neljä kauhistuttavaa vatsastapuhujan nukkea.

ToyStory4cWEB

Myöhemmin reissuun tarttuvat mukaan myös mm. epäonninen surmanajaja Kingi Kabum sekä itsestään suuria luulevat, vinkeästi sanailevat pehmolelut Tipu ja Pupu.

Elokuva repii rutkasti hupia hilpeistä ja sydämen sulattavan sympaattisista uusista tuttavuuksista. Samalla se tekee vanhanaikaisesta Bo Peep -posliinitytöstä modernin naisen. Vahvan seikkailijattaren, joka pärjää hyvin omillaan ja saa Woodyn näyttämään menneitä aikoja murehtivalle nössölle. Ilkeälle vaikuttavista tempauksistaan huolimatta edes Gabby Gabby ei ole yksiulotteinen pahis, vaan traaginen hahmo, joka kaipaa vain lapsen rakkautta.

Puhdassieluiselle Woodylle on varattu elokuvassa se henkisin rooli. Hänen on opittava luopumaan vanhasta ja ottamaan elämä omiin käsiinsä. Vastapainoksi Buzz Lightyear saa pilailla kybällä sisäisen äänensä kanssa.

ToyStory4bWEB

Vauhtia elokuvassa riittää ehkä liiankin kanssa. Nopeatempoisia toimintakohtauksia on niin monta, että ne maistuvat hetkittäin puulta. Tämä on kuitenkin pieni kauneusvirhe muuten mainiossa, tunteita soittelevassa leffassa.

Visuaalisesti Toy Story 4 on jälleen huima harppaus ylöspäin. Jälki on silmiä hivelevän upeaa, ja tekijät ottavat kaiken ilon irti niin varjoista ja sateesta kuin tivolin kirkkaista värivaloista ja antiikkikaupan pimeistä sokkeloista. Näitä näkymiä voisi ihailla viikkokausia.

Tahtoo lisää Kahvelia!

Toni Jerrman – 4 tähteä

ToyStory4eWEB

Kolumni – Pääkirjoitus 3/19

TV319kansiPKweb

Ilmastonmuutoksen ohella aikamme suurimpia globaaleja ongelmia ovat vainoharhaisuuden ruokkima nationalismi sekä väkivaltaan yllyttävä vihapuhe. Yhdessä ne synnyttävät keinotekoisia jakolinjoja, jotka karsinoivat ihmiset meihin ja muihin. Tässä vinoutuneessa ajatusmallissa ”muut” demonisoidaan omaa elämäntapaa uhkaaviksi vihollisiksi.

Todellisuudessa meidän tulisi ottaa ilo irti erilaisten kulttuurien rikkaudesta ja ihmisenä olemisen moninaisuudesta. Juuri näin tekevät tässä Tähtivaeltajassa esiteltävät kirjailijat Vandana Singh ja Jani Saxell.

Intialaissyntyinen, nykyisin Yhdysvalloissa asuva Singh ammentaa tarinoihinsa aineksia niin intialaisista juuristaan kuin spekulatiivisen fiktion hienoimmista perinteistä. Syvästi inhimillisissä novelleissaan hän tutkailee sekä ihmisyyden että todellisuuden olemusta.

Singh on tarinankerronnan taikaan uskova kirjailija, jonka kertomuksissa elämä on muistojen, kokemusten, tunteiden ja ihmissuhteiden loputon verkosto.

Hyvä esimerkki Singhin tyylistä ja taidoista on tässä lehdessä julkaistava Somadeva: Taivaanvirran sutra. Novelli on saanut innoituksensa 1000-luvun intialaisesta kertomuskokoelmasta, mutta sen tapahtumat liikkuvat avaruuden tähtitarhoissa.

Mukana on lukuisia toisiinsa kietoutuvia metaforisia tarinoita, joissa tieteellinen maailmankuva ja inhimillisen olemassaolon lukemattomat eri ulottuvuudet käyvät kiehtovaa piirileikkiä. Esillä on kysymyksiä niin minuuden määrittelystä, elämänvalintojen motiiveista, menneisyyden merkityksestä, kertomusten voimasta kuin olemassaolon käsitteestä – vain muutamia mainitakseni.

Tähtivaeltaja-palkittu Saxell käsittelee romaaneissaan puolestaan itäisen Euroopan kipupisteitä ja kulttuurillista monimuotoisuutta. Suurienkin tapahtumien keskellä hän on aina pienen ihmisen puolella. Silti hänen kirjoissaan ei juututa yhteen näkökulmaan, vaan tapahtumat tuodaan esiin täysivaltaisesti – niin hyvässä kuin pahassakin. Historian painolastia ja elämän iloja unohtamatta.

Saxell ei kaihda tarinoissaan kipeitäkään yhteiskunnallisia ongelmia. Sillä, kuten hän itse toteaa ”kirjailijan radikaalein mahdollinen velvollisuus juuri nyt on puolustaa avointa, moniarvoista ja hengittävää yhteiskuntaa, jossa kaikilla on puheoikeus”.

Numeron muusta sisällöstä mainittakoon Puupää-palkitun Kivi Larmolan uusi jatkosarjakuva. Kaikki liikkuu – Lev Termenin ihmeellinen elämä kertoo erikoisen keksijäneron kohtalosta:

”Lev Termen on tutkija ja vakooja, muusikko ja valehtelija, vanki ja vapaa, mutta ennen kaikkea tiedemies, jolla on visio. Tämä visio vie hänet läpi Venäjän molempien vallankumousten. Läpi ajan ja paikan, läpi materian ja vastamaterian. Ja lopulta, Neuvostoliiton romahtaessa, sinne minne emme voi häntä seurata. Lev Termenin tarina on dramatisoitua totta, ja todellisuudessaan liian uskomaton keksittäväksi.”

Lukemisiin!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 3/19.

3sisallys319WEB