Year: 2018

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2018 -tärpit

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , ,

RakkauttaJulisteWEB

Rakkautta & Anarkiaa 2018 -tärpit

Taas se tulee ja taas se tappaa! Ainakin istumalihakset, jotka joutuvat kovalle koetukselle, kun vuoden 2018 Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaali valtaa Helsingin.

Elokuvateattereiden kankaille mätetään 20.–30.9. rutkat annokset pitkiä ja lyhyitä leffahelmiä maailman joka kolkalta – sekä kaikista mahdollisista ja mahdottomista aihepiireistä.

Tästä ei elokuvafanin taivas enää paremmaksi muutu!

Koska haluamme helpottaa koko ihmiskunnan kenties ahdistavaksikin käyvää runsaudenpulaa, olemme peranneet uunituoreesta R&A-katalogista listan leffoista, joiden uskoisimme kiinnostavan juuri Tähtivaeltajan lukijoita.

Vanhaan tuttuun tapaan painotus on Aasiassa, animaatiossa ja genrekamassa. Vaikka enemmänkin olisi löytynyt hulppean helposti, tyydymme nyt vain 20 tärppiin, sillä se lienee monelle katsojalle juuri sopusuhtainen määrä filmejä tsekattavaksi festareiden aikana.

Teemoittain mennään ja aakkosjärjestys on tietty cool.

ExtraordinaryJulisteWEB

Aasia

Ash Is Purest White (2018)
Jia Zhang-ke maalaa valkokankaille lähes kaksi vuosikymmentä kestävän tarinan pikkugangsterista ja tämän tyttöystävästä. Elämä potkii, mutta onko se riittävän hyvä syy luopua nuoruuden optimismista ja suuresta rakkaudesta?

Extraordinary Mission (2017)
Ei ole maailman omaperäisin idea tehdä leffaa poliisista, joka soluttautuu rikollisjengiin kaataakseen sen sisältä käsin. Mutta kun käsikirjoittajan pallilla istuu Infernal Affairs -trilogiasta tuttu Felix Chong, on elokuva pakko tsekata.

Operation Red Sea (2018)
Dante Lam paukuttaa kankaille vauhdikasta toimintaa, jossa Kiinan laivaston erikoisryhmä iskee yhteen islamistitaistelijoiden kanssa. ”Pyrotekniikassa ei säästellä, ja erikoistehosteet ovat hengästyttäviä”, hehkuttaa Jouni Hokkanen.

The Way of the Dragon (1972)
Bruce Lee on suurin ja kaunein! Ja kun kerrankin tarjoutuu mahdollisuus nähdä yksi hänen hienoimpiin saavutuksiinsa lukeutuva filmi valkokankailla, niin vain hidasjärkinen jättää tilaisuuden käyttämättä.

MutafukazJulisteWEB

Animaatio

Mary ja noidankukka (2017)
Entisten Ghibli-työntekijöiden perustaman Studio Ponocin ensimmäinen pitkä elokuva on silmiä hivelevän kaunis noitafantasia. Ohjaajana Kätkijät- ja Marnie-leffoista tuttu Hiromasa Yonebayashi. Ghiblin perintö ei ole kuollut!

Mirai (2018)
Mamoru ”Poika ja peto” Hosodan perhe-elokuva kertoo nuoresta pojasta, joka matkaa ajassa maagisen puutarhan kautta. Oppaanaan hänellä on tulevaisuudesta saapunut pikkusisko. Yltiöpäisiä ylistyksiä on sadellut joka suunnasta.

Mutafukaz (2017)
Dark Meat City muuttuu painajaisten näyttämöksi japanilais-ranskalaisessa irrottelussa, joka näyttää visuaalisesti vallan vinkeältä. Leffan toisena ohjaajana toimii Shoujirou Nishimi, joka on aiemmin ollut tekemässä mm. huikeaa Tekkonkinkreet-filmiä.

On Happiness Road (2017)
Aitoihin historiallisiin käännekohtiin lomittuvassa taiwanilaisessa animaatiossa vanhalle kotiseudulle palaava Shu-chi päätyy pohtimaan elämän, kodin ja onnen merkitystä. Hyvän vastaanoton saanut filmi on ohjaaja Sung Hsin-yin ensimmäinen pitkä elokuva.

The Big Bad Fox and Other Tales… (2017)
Patrick Imbertin ja Benjamin Rennerin ohjaamassa ranskalaispiirretyssä kohdataan mm. kettu, joka luulee olevansa kana, ja ankka, joka haluaa joulupukiksi joulupukin paikalle. Leffaa on kehuttu sekä huumoristaan että animaatiotyylistään.

TigersJulisteWEB

Genre

Anna and the Apocalypse (2017)
Joulu menee nakeille, kun pikkukaupunki jää zombie-maailmanlopun jalkoihin. Onko Annasta (Ella Hunt) tovereineen näyttämään närhenmunat elävillekuolleille? Luvassa huumoria, horroria ja hurmeista musikaalimeininkiä!

Dead Mountaineer’s Hotel (1979)
Grigori Kromanovin ohjaamaa elokuvaa on monesti kutsuttu Viron ainoaksi todelliseksi tieteiselokuvaksi. Arkadi ja Boris Strugatskin romaaniin pohjautuva käsikirjoitus kuljettaa katsojan syrjäiseen alppihotelliin, jossa tapahtuu outoja. Harvinaista herkkua.

Mandy (2018)
Panos Cosmatosin elokuva mättää kankaille veristä hurmetta, kun Nicolas Cagen tulkitsema päähenkilö metsästää elämänsä rakkauden tappanutta uskonnollista kulttia. Moottoripyörädemoneja! Brutaalia väkivaltaa! Hulluutta!

Raja (2018)
Ystävät hämärän jälkeen -romaanilla maailman maineeseen nousseen John Ajvide Lindqvistin novelliin perustuva elokuva nostaa vampyyrien jälkeen valokeilaan peikot. Lähestymistapa on takuuvarmasti erilainen kuin peikkotarinoissa yleensä.

Sorry to Bother You (2018)
Komediaa, scifiä ja fantasiaa surutta sekoitteleva värikäs satiiri menestyvästä puhelinmyyjästä. Boots Rileyn esikoiselokuvasta on käytetty mm. ilmauksia surrealistinen kulttiklassikko, hysteerisen hauska happotrippi ja käsittämätön sotku.

The House That Jack Buit (2018)
Lars von Trierin inhorealistinen sarjamurhaajakuvaus on herättänyt kohua kaikkialla, missä se on näytetty. Ja se jos mikä on laadun tae!

Tigers Are Not Afraid (2017)
Issa Lópezin meksikolaisleffa kertoo väkivallan keskellä elävistä lapsista ja kuolleista, jotka elävät heidän kanssaan. Maagista realismia edustava synkkä satu on ollut katsojiensa mielestä koskettava helmi.

McKellenJulisteWEB

Tähdet

McKellen: Playing the Part (2017)
Sir Ian McKellen on yksi brittiläisen elokuvataivaan suurimpia nimiä. Lukuisissa genreleffoissakin esiintynyt karismaattinen tähti kertoo elämästään ja urastaan Joe Stephensonin ohjaamassa dokumentissa.

Nico, 1988 (2017)
Nicosta puhuttaessa muistetaan aina mainita Andy Warhol, Jim Morrison ja Velvet Underground, mutta Susanna Nicchiarellin elokuva keskittyy persoonallisen laulajan viimeiseen elinvuoteen. Nico rules!

Lyhytelokuvasetit

Kotimainen kilpailu 2
Setin huippuna loistaa Ilja Rautsin Koreassa palkittu Helsinki Mansplaining Massacre -lyhäri – intensiivinen kauhukomedia yhden naisen selviytymistaistelusta piinaavassa miesjoukossa, joka haluaa selittää hänelle kaiken.

Night Visions esittää
Seitsemän lyhytelokuvan kooste, joka nojaa pitkälti scifin ja kauhun suuntaan. Luvassa mm. avaruusmuukalaisia, lähitulevaisuutta ja Halloween-kujeita.

Ja sitten ei muuta kuin elokuviin!

Toni Jerrman

HelsinkiMansplainingJulisteWEB

Elokuvat – Ihmeperhe 2

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

Ihmeperhe2JulisteWEB

The Incredibles 2
– Ihmeperhe 2

Vuonna 2004 maailman kaikkia kansakuntia sekä supersankarisarjakuvafaneja hellittiin Pixar-firman The Incredibles -tietokoneanimaatiolla. Nyt ihmeperhe palaa pitkäksi venyneeltä tauolta – ja puikoissa on jälleen alkuperäisen elokuvan ohjannut ja käsikirjoittanut Brad Bird.

Bond-leffojakin varioiva filmi käynnistyy vauhdikkaalla kohtauksella, jossa herra Incredible ja hänen vaimonsa Elastigirl ottavat mittaa maan alta esiin kaivautuvasta Underminerista. Mukana menossa ovat myös heidän lapsensa Violet ja Dash. Sekä takavasemmalta kuvioihin kurvaava Frozone.

RGB

Tempauksessa on huonojakin puolia, sillä supersankarit on julistettu laittomiksi. Niinpä perheen ei kannattaisi heilua trikoissaan ihmisten ilmoilla. Tapauksen jälkeen hallituksen salainen superjaosto katkaiseekin kaikki yhteydet Ihmeperheeseen. Nyt he ovat työttömiä ja tyhjän päällä.

Apuun rientävät supersankareita fanittava Winston Deavor ja tämän eksentrinen Evelyn-sisko. Upporikkaina yritysjohtajina heillä on varaa ja teknistä tietämystä temppuihin, joilla kansa saadaan jälleen rakastumaan pyyteettömiin sankareihin. He tosin haluavat käyttää mannekiininaan Elastigirlia, mikä on kova pala purtavaksi itseään täynnä olevalle Mr. Incrediblelle.

RGB

Jatkossa elokuva seuraa kahta eri tarinalinjaa. Elastigirlin taistelu uutta superkonnaa, Screenslaveria, vastaan tarjoilee huikeaa meininkiä ja mahtavia visuaalisia temppuja. Kotipuolessa Mr. Incredible yrittää puolestaan selviytyä lastenkasvatuksen vaikealla saralla.

Ja aivan kuin angstisen teinitytön ja mahdottomilta tuntuvien matikan läksyjen kanssa veivaaminen ei riittäisi, käy ilmi, että Jack-Jack-vauvalla on supervoimia vaikka muille jakaa. Koeta siinä sitten kaitsea helposti hermostuvaa vauvelia, joka muuttuu suuttuessaan demoninpoikaseksi ja ampuu silmistään lasersäteitä.

RGB

The Incredibles 2 on takuuviihdyttävä luomus. Filmin toteutus ottaa kaiken ilon irti tietokoneanimaation mahdollisuuksista ja kerronta rullaa kuin pillastunut karjalauma. Huumoria, toimintaa ja veikeästi stailattuja hahmoja tulvii valkokankaan täydeltä. Myös ääninäyttelijät, kuten Craig T. Nelson, Holly Hunter, Samuel L. Jackson ja Catherine Keener, ovat ensiluokkaisia.

Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, Incredibles 2 on vähintään yhtä hyvä elokuva kuin ykkönen. Lisäpisteitä filmi saa siitä, että se on ärsyttänyt sekä uskovaisia että sovinisteja. He ovat loukkaantuneet mm. kevyestä kiroilusta ja naissankarin nostamisesta valokeilaan. Se, että Mr. Incredible päätyy elokuvassa koti-isäksi on kuulemma pahimman luokan feminististä propagandaa!

Incredibles 2 tarjoaa siis makeat naurut sekä elokuvateatterissa että sen ulkopuolella. Ja mikäs sen hienompaa.

Toni Jerrman – 4 tähteä

RGB

Kirjat – Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Yleinen , , , , , ,

SolomonMenneisyydenKaikuWEB

Rivers Solomon
Menneisyyden kaiku
An Unkindness of Ghosts
Suom. Einari Aaltonen. Like

Ihminen tulee onnelliseksi jo siitä, että laadukasta avaruusscifiä saadaan suomeksi varsin tuoreeltaan. Eikä se tosiaan jää ainoaksi ilonaiheeksi, jonka Rivers Solomonin esikoisromaani Menneisyyden kaiku saa aikaan.

Asiat ovat huonossa jamassa sukupolvialus Matildalla. Valkoinen yläluokka on orjuuttanut alempien kansien väen raatamaan epäinhimillisissä oloissa, ja tyrannimaisen johtajan odotetaan vaihtuvan vielä tyrannimaisempaan. Väkivalta on arkea, ja viimeaikaiset sähköongelmat vain kurjistavat alakansien olosuhteita.

Vauvana orvoksi jäänyt Aster toimii peltotöiden lisäksi parantajana ja korkeassa asemassa olevan Kirurgin apulaisena. Työnsä vuoksi hänellä on enemmän liikkumavapauksia kuin muilla Q-kannen asukkailla. Mutta samalla se tekee uhmakkaasta ja itsepäisestä naisesta entistä näkyvämmän kohteen tyrannien vihalle ja vartijoiden mielivallalle.

Kun Aster ja ottosisko Giselle ryhtyvät tutkimaan Asterin äidin päiväkirjoja, päästään arvoituksen jäljille. Nykyhetkessä on tekeillä jotain samankaltaista, mitä tapahtui 25 vuotta sitten äidin kadotessa. Mitä tämä sai selville, ja voisiko tieto auttaa Asteria ja hänen ystäviään?

Arvoituksen selvittely kuljettaa pääjuonta, mutta romaanin ydin on muualla. Solomon maalaa yksityiskohtaisen, runsaan kuvan aluksen vääristyneestä, rotusegregaatioon perustuvasta yhteisöstä. Rasismin ohessa aluksessa rehottavat uskonnolla perusteltu seksismi sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen kohdistuva sorto. Näkökulma on marginalisoitujen yksilöiden, jotka yrittävät parhaansa mukaan pitää kiinni oikeudestaan olla sitä mitä ovat – nähdä edes itsensä omin silmin järjestelmän julman katseen sijaan.

Hahmojen psykologinen monimuotoisuus vangitsee. Näillä ihmisillä on traumoja, ongelmia ja erityispiirteitä, jotka eivät jää päälleliimatuiksi koristeiksi vaan vaikuttavat siihen, miten he keskustelevat, toimivat ja tulkitsevat kokemaansa.

Kehuja ansaitsee myös Solomonin kyky välttää liiat infodumppaukset ja selitykset. Hän luottaa, että lukija on valmis tekemään älyllistä työtä. Eikä turhaan luotakaan – lukemaansa pohtii ja jäsentelee enemmän kuin mielellään.

Tunteellinen eläytyminen jää vähäisemmäksi, joskin reaktio riippunee vahvasti lukijasta: valkoisena, terveenä ja neurotyypillisenä suomalaisena saa pikemminkin ahaa-elämyksiä kuin ”vihdoinkin joku pukee kokemukseni sanoiksi” -fiiliksiä. Haittapuoli tämä ei missään nimessä ole, semminkin kun teoksen kantaaottavuus ei sorru saarnaamiseen.

Pienenä häiritsevänä piirteenä voi pitää sitä, että joidenkin kohtausten asetelma maistuu elokuvamaiselta muuhun kerrontaan verrattuna. Tosin kyllä tästä romaanista katsoisi hyvää leffaversiota mielellään.

Menneisyyden kaiku on laatua monella tasolla. On hienoa lukea romaania, jossa kiinnostava kerronta, toimivat henkilöt ja rikas maailmankuvaus yhdistyvät ajankohtaisiin, tärkeisiin teemoihin. Houkutteleepa lukijaa sitten avaruus, dystopiat tai hahmojen kohtaloiden seuraaminen, niin tässä saa samassa paketissa kaiken.

Kaisa Ranta

Tämä arvostelu julkaistaan ennakkomaistiaisena kuunvaihteen tienoilla ilmestyvästä Tähtivaeltaja-lehden numerosta 3/18.

Sarjakuvat – Altan: Ada viidakossa

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , ,

AdaViidakossaKansiWEB

Altan
Ada viidakossa

Vanhat patut saattavat muistaa Francesco Tullio Altanin Ada viidakossa -sarjakuvan Tapiiri-lehdessä julkaistuna jatkosarjana. Nyt tämä hienostunut ja elegantti – vai oliko se sittenkin kyyninen ja inhorealistinen? – klassikko on vihdoin saatu suomeksi yksissä kansissa. Kiitos tästä kulttuuriteosta kuuluu Asema Kustannukselle, Zum Teufelille ja Täysi Käsi Oy:lle. Ja tähän perään taputuksia ja hurraa-huutoja!

Alunperin 1970-luvun lopulla Italiassa julkaistu Ada viidakossa sijoittuu toisen maailmansodan katveeseen. Tarina käynnistyy, kun julkean perinteisessä sisäoppilaitoksessa opiskeleva siveä, mutta moraaliltaan ailahtelevainen Ada saa kuulla setänsä menehtyvän pian.

Ada5WEB

Kuolinvuoteellaan mies yllättää sekä Adan että niljan Nancy-serkun testamenttaamalla koko omaisuutensa Percy-pojalleen. Moisesta jälkikasvusta kukaan ei ole aiemmin kuullutkaan, sillä setä on heittänyt pojan ilmalaivasta viidakkoon jo parikymmentä vuotta aiemmin – todistaakseen vaimolleen, että on pohjimmiltaan kova jätkä.

Hyväsydämisenä neitokaisena Ada päättää lähteä etsimään serkkuaan banaanien ja apinoiden kansoittamasta Afrikasta – mennäkseen tämän kanssa naimisiin. Näin ihanne ja hyöty yhtyvät villiin seikkailuun. Mukaan tarttuu myös Carmen, tulisen kultivoitunut espanjalainen kamarineito.

Ada3WEB

Nancy-persostelija ei kuitenkaan luovuta näin helpolla, vaan lähtee Adan perään serbialaisen taksikuskin kanssa. Myöhemmin kuvioihin tulla tupsahtavat mm. urkuja viidakossa soitteleva majuri Collins sekä tämän sveitsiläinen elämänkumppani, norsunluuhimoinen Rudi von Grudi.

Afrikan sydämessä kohtalokkaan sekalainen seurue juonii, pettää ja vaihtaa puolta minkä kerkiää. Ja aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, tapahtumiin sekaantuu myös imettäjänsä pomottama Hitler: ”Soita Rommelille! Olen kurkkua myöten täynnä sen Wehrmachtin, vai mikä piru se on, älypäitä jotka vain syöttävät kullejaan kärpäsille! Ach!”

Ada2WEB

Kokonaisuutena Ada viidakossa on ihastuttavan päätöntä kamaa. Klassisen romaanin muotoon puettu absurdi satiiri pilkkaa ahneutta, natseja, brittiläistä yläluokkaa ja kaikkea mitä mieleen sattuu. Oman lisäulottuvuutensa sarjakuvaan tuo ruutujen alla pyörivä tekstiraita, joka sekä selittää että kommentoi tapahtumia.

Altanin orgaanista kynänjälkeä, jossa ihmishahmojen taustalle on ahdettu kärpäsiä, torakoita ja muita villejä yksityiskohtia, ei voi olla ihailematta. Naiset hän piirtää 1920-lukulaisiksi mykkäelokuvakaunottariksi, miehet susirumiksi ruttupäiksi.

Ada viidakossa on nerokas tippaleipähelmi ajalta, jolloin italialainen sarjakuvataide oli maailman napa ja meloni.

Toni Jerrman

Tämä arvostelu julkaistaan ennakkomaistiaisena kuunvaihteen tienoilla ilmestyvästä Tähtivaeltaja-lehden numerosta 3/18.

Ada4WEB

Kirjat – T. H. White: Muinainen ja tuleva kuningas

tonitahtivaeltaja Kirja-arvostelut, Yleinen , , , , ,

WhiteMuinainenJaTulevWEB

T. H. White
Muinainen ja tuleva kuningas
The Once and Future King
Suomentanut Pekka Tuomisto. Vaskikirjat

Vaskikirjat on suorittanut kulttuuriteon julkaisemalla suomennoksen vuonna 1958 ilmestyneestä Arthur-mytologian rakastetusta tulkinnasta. Muinainen ja tuleva kuningas on tärkeä osa brittiläistä arturiaanan kaanonia. Sukupolvien ketjussa se asettuu Sir Walter Scottin ja Sir Thomas Maloryn manttelinperijäksi ja myöhempien kirjoittajien, kuten Bernard Cornwellin, innoittajaksi. Juonellisesti Whiten teos kattaa kuningas Arthurin elämänkaaren poikavuosista hamaan loppuun saakka.

Tyylivalinta on eksentrinen. Neljättä seinää horjutetaan sulavasti kommentoimalla kirjoitusajankohdan päivänpolitiikkaa ja tekemällä poimintoja modernista kielestä ja ilmiöistä. Whiten taidoilla menetelmä osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Tarinan sisäinenkin syy on kohdallaan: Arthurin neuvonantaja, Merlin-velho, elää ajassa taaksepäin ja tuntee näin menneisyydessä koko pitkän tulevaisuutensa historian. Sieltä käsin hän pudottelee usein käsittämättömiä viisauden murusiaan ja ohjaa Arthuria kohti jotakin hänelle ennalta annettua päämäärää.

Merlinin neuvosta Arthur ottaa toivottomalta näyttävän tehtävän, jonka tarkoituksena on saada Englannin valtaapitävät luopumaan henkilökohtaisesta vallastaan. Hänen tavoitteenaan on Pyöreän pöydän instituution kautta luoda oikeuskäsitys, jossa ei noudateta vahvimman oikeutta, vaan pyritään suurimpaan hyvään koko yhteisön kannalta. Tämän aiheen työstämisessä apuna toimivat jaksot, joissa nuori Arthur havainnoi eläinten yhdyskuntia ja niiden rakentumista ohjaavia luonnonlakeja itsekin eläimen muotoon muuttuneena.

Kerronnallinen työkalu avaa koko kirjan premissiään laajemmaksi pohdinnaksi ihmisen ja ihmisyhteisön luonteesta. Kommunismin ja kapitalismin suhdetta ja sen kerrannaisia, kuten yksityisomistuksen perusteita ja sotien tarpeellisuutta, puntaroidaan syvällisesti. Teoksesta välittyy aito huoli ihmiskunnan sieluntilasta – jos kohta kirjoitusajankohdan poliittiset trendit näkyvätkin lopputuloksessa hieman vanhahtavasti.

Whiten kerronta on seikkaperäistä ja lempeää. Välillä teksti tulvii yksityiskohtia kuin kuvakudos. Haarniskoiden, turnajaisten ja haukkametsästyksen hienovireisimmätkin piirteet tulevat tutuiksi, mutta tylsistymään ei silti pääse.

Arthurin legendaan kuuluvan epiikan ja tragiikan vastapainoksi ajoittain käydään farssin puolella, jopa montypythonmaiseen tapaan. Paikoin taas hahmojen inhimillisiä heikkouksia kuvataan hyväntahtoisen humoristisesti. Siellä täällä juonen reunamilla tusinoittain ritareita ja linnanneitoja koheltaa suuntaan jos toiseen. White osoittaa tietoisuutensa legendaperinteestä ja samalla kunnioituksensa edeltäjilleen hyppäämällä joitain juonen osioita yli ja kehottamalla velmusti lukijaa tarkistamaan nämä kohdat suoraan Malorylta.

Tarinan loimilankana on Arthurin, Gueneverin ja Lancelotin kolmiodraama. Tosin sitä ei niinkään esitetä draamana kuin värisevänä jännitteenä, joka säätelee valtakunnan kohtaloa. Kukaan pääosan esittäjistä ei ole pahantahtoinen, sillä kaikki heistä toimivat toivoen aiheuttavansa mahdollisimman vähän vahinkoa. Henkilökuvat ovat monitahoisia ja inhimillisiä.

Kuitenkin kahden miehen kilpailu saman naisen sydämestä jakaa valtakunnan ytimen osiin juuri silloin, kun Arthur tarvitsisi kaiken voimansa puolustautuakseen Pyöreän pöydän sisäisiä ristiriitoja vastaan. Erityisesti Orkneyn vanhan suvun vesat Gawaine, Agravaine, Gareth ja Gaheris sekä Arthurin äpäräpoika Mordred huolehtivat siitä, että kuningas harmaantuu ennen aikojaan.

Kirjan viimeinen osa, myöhemmin lisätty Merlinin kirja toimii lohdullisena loppukoontina, joka raamittaa aiemmin kerrotun osittaiseksi onnistumiseksi kirvelevän pettymyksen sijasta. Vaikka Pyöreä pöytä hajosi ja ritarikunnan parhaimmisto luopui maailmasta Graalin löydettyään, tulee uusia aikoja, jolloin Arthuria vielä tarvitaan rakkaan Englantinsa puolustamiseen.

Elli Leppä

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

Sarjakuvat – Batman: Europa

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , , , ,

BatmanEuropaKansiWEB

Batman: Europa

Pari vuotta sitten Yhdysvalloissa julkaistu Batman: Europa (RW) on monessa suhteessa mielenkiintoinen teos.

Eurooppalais-amerikkalaisena yhteistyönä syntyneen albumin käsikirjoituksesta vastaavat Matteo Casali ja Brian Azzarello. Sivusuunnitelmat ovat puolestaan italialaisen Giuseppe Camuncolin käsialaa. Lopullisen ilmeen sarjakuvalle ovat luoneet Camuncolin ohessa yhdysvaltalainen Jim Lee, espanjalainen Diego Latorre sekä ranskalainen Gérald Parel – jokainen heistä on kuvittanut yhden numeron alkuperäistä minisarjaa.

BatmanEuropaLeeWEB

Taiteensa puolesta albumi onkin kokeellinen. Tarjolla on neljää hyvin erityylistä jälkeä, joita yhdistää lähinnä omintakeisuus ja maalauksellisuus. Lähimmäs perinteistä supersankarityyliä kurkottaa Leen osuus, mutta muuten teoksen kuvitus kulkee polkuja, joille Batman-sarjakuvat harvoin eksyvät. Huikein näyttö tästä on Latorren jakso, joka muistuttaa enemmän impressionistisia maalauksia kuin sarjakuvallista kerrontaa. Wautsi wau!

BatmanEuropaLatorreWEB

Tarina vie lepakkosankarin ja hänen mielipuolisen arkkivihollisensa Jokerin halki Euroopan. Epäsuhta kaksikko joutuu kerrankin lyömään hynttyynsä yhteen. Tuntematon taho on näet tartuttanut molempiin viruksen, joka tappaa heidät viikossa, ellei vastalääkettä löydy. Johtolankoja perataan esiin niin Berliinistä, Prahasta, Pariisista kuin Roomastakin.

Näkymättömästä vihollisesta huolimatta sarjakuvan ydin on Batmanin ja Jokerin välisessä suhteessa. Tähän ikuiseen kissanhännänvetoon on saatu upotettua aimo annos dramatiikkaa, joka tuo hetkittäin mieleen jopa Tappava pila -klassikon: ”Hän. Minä. Toistemme veri huulillamme. Hakattuina. Rikottuina. Kuolevina. …Ja hän vain nauraa.”

Lopulta kysymys kuuluu, onko Batman valmis astumaan haudan uumeniin, jos se on ainoa keino vapauttaa maailma Jokerin ikeestä.

BatmanEuropaCamuncoliWEB

Sarjakuva esittelee eurooppalaiset tapahtumakaupungit äärimmäisen tiivistetysti. Silti se tavoittaa aina jotain oleellista kunkin maineesta ja mielenlaadusta.

Kokonaisuuden miinuksiksi on laskettava hetkittäinen tyhjäkäynti ja pahispaljastus, joka ei erityisemmin ilahduta. Näistä kauneusvirheistä huolimatta Batman: Europa lukeutuu viime aikojen kiehtovimpiin lepakkosuomennoksiin.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

BatmanEuropaParelWEB

Elokuvat – Under the Skin

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , ,

UnderTheSkinKansiWEB

Under the Skin
(UK-versio, blu-ray)

”Tiedän että taidetta on, skiense fiktion”, lauloi Eppu Normaali aikoinaan. Tästä huolimatta aidosti taiteellisuuteen pyrkivät tieteiselokuvat ovat harvassa. Jonathan Glazerin ohjaama Under the Skin (2013) on kuitenkin sitä itseään.

Glazer paaluttaa elokuvansa tyylilajin katsojien mieleen heti kättelyssä. Parin ensimmäisen minuutin aikana kuvaruudussa näkyy pelkästään pimeydessä hohtava valopiste, joka hitaasti muuttuu pyöreiksi muodoiksi. Sitten näytetään öisiä, ankaria maisemia Skotlannin syrjäseuduilta. On lumen ympäröimä joki, metsän siimeksessä kiemurteleva tie ja mutkissa kaasutteleva moottoripyörä.

Kuvastoon alkaa tulla jonkin tason tolkkua, kun motoristi pysähtyy tien reunaan ja noutaa lähistöltä naisen ruumiin. Sen hän kuljettaa pakettiautolla hylättyyn tornitaloon. Valkeassa, rajattomassa tilassa naisen alaston kopio riisuu ruumiin ja pukee ylleen tämän vaatteet. Sitten nainen ajaa pois paikalta pakettiautolla.

UnderTheSkin1WEB

Tämä nimettömäksi jäävä nainen (supertähti Scarlett Johansson) on elokuvan näkökulmahenkilö. Kamera seuraa, kun hän kiertelee pakettiautolla Glasgow’n katuja nuoria miehiä tarkkaillen. Väliin hän lähestyy kulkijoita ajo-ohjeiden varjolla. Samalla hän utelee miehiltä näiden suhdestatusta ja kotioloja. Yksinäisiksi osoittautuville hän tarjoaa kyydin, jonka lopussa odottaa lupaus seksistä.

Lupaus ei käy toteen. Nainen johtaa uhrinsa autiotaloon, jonka ovi avautuu täydelliseen pimeyteen. Tumman peililattian pinnasta heijastuvat ainoastaan ihmishahmot ja vaatteet, jotka he riisuvat. Mutta ennen kuin miehet ehtivät koskettaa lumoojatarta, he vajoavat hitaasti mustaan, öljymäiseen nesteeseen.

UnderTheSkin6WEB

Toisaalla näemme syrjäisen rannan ja avioparin puolitoistavuotiaan lapsensa kera. Kiehuva aallokko repii vaimon ja tämän miehen vetiseen hautaan sekä kuluttaa loppuun uimarin, joka yrittää pelastaa heidät. Mitä tekee naisemme? Kolkkaa voipuneen uimarin ja raahaa hänet mukaansa – sekä hylkää itkevän pikkulapsen niille sijoilleen.

Under the Skin on mystinen ja eriskummallinen filmihelmi. Se luottaa katsojan kykyyn tulkita kuvia eikä sorru selittelemään tapahtumia tai niiden taustoja. Glazer pelaa pitkillä, hiljaisilla kohtauksilla ja eteerisellä tunnelmalla. Samalla hän lataa rutkasti sisältöä Johanssonin ilmeettöminä pysytteleviin kasvoihin.

Elokuva pohjautuu Michel Faberin Lihaa ja verta -romaaniin (ks. Tähtivaeltaja 2/01), mutta mitä vähemmän kirjasta tietää, sen parempi. Filmin vahvuus kun piilee juuri arvoituksellisuudessa ja epätietoisuudessa, joka alkuteoksessa on purettu auki.

UnderTheSkin3WEB

Glazer on sisäistänyt myös vanhan totuuden, jonka mukaan taide, joka ei sisällä runsaasti alastomuutta, on silkkaa teeskentelyä.

Under the Skin on viipyilevän kerronnan taidonnäyte, joka fuusioi saumattomasti tutun ja vieraan, tavanomaisen ja käsittämättömän. Sen arkisimmissakin kuvissa hehkuu outouden ilmapiiri, joka jää mielen pohjalle kummittelemaan.

Leffa ••••
Kuva ••••
Lisät •••

Kymmenen noin viisiminuuttista minidokumenttia, jotka valaisevat elokuvanteon eri osa-alueita. Mukana on paljon mielenkiintoisia faktoja. Kuten, että monet kohtauksista kuvattiin piilotetuilla kameroilla – joita saattoi samaan aikaan olla käytössä kymmenkunta. Ratkaisulla haettiin naturalismia niin elokuvan visuaaliseen ilmeeseen kuin näyttelijöiden reaktioihin. Leikkaajalle tämä tosin tiesi painajaismaista työmäärää, koska materiaalia kertyi monin verroin normaalia enemmän.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 4/14.

UnderTheSkin2WEB

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2018 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset, Yleinen , , , ,

MitchellLuukellotWEB

Tähtifantasia-palkinto 2018

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2017 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Sammakon julkaisemalle
DAVID MITCHELLIN romaanille LUUKELLOT.
Teoksen on suomentanut Einari Aaltonen.

Luukellot on episodiromaani, joka yhdistää kerronnassaan fantasiaa, kauhua ja reaaliproosaa. Kirja alkaa vuodesta 1984, kun teini-ikäinen Holly Sykes karkaa kotoaan ja kohtaa matkallaan vaarallisia ja yliluonnollisia tapahtumia. Mosaiikkimaisen kerronnan kautta lukijalle raotetaan mysteeriä kuolemattomista olennoista, jotka saavat voimansa meistä ihmisistä, kuolevaisista, oman kehomme ja ajallisuutemme rajaamista luukelloista.

Kirja jakautuu kuuteen lukuun, jossa Hollyn tarinaa seurataan lähes kuudenkymmenen vuoden ajan eri kertojien kautta – välillä lähempää, välillä kauempaa. Samalla avataan taustalla vaanivaa suurempaa tarinaa, jossa ihmisten elinvoimasta ja ajasta käydään suurta kamppailua. Suomentaja Einari Aaltonen on puhaltanut Luukellojen monet kertojanäänet eloon. Jokainen niistä kuulostaa aidolta ja erilaiselta, ja kerrontatyylien vaihdokset tulevat käännöksessä hyvin esiin.

Luukellot kietoutuu kuolemattomuuden kysymyksen ympärille. Se kysyy lukijalta, mitä tämä olisi valmis uhraamaan kuolemattomuuden eteen ja minkä arvoista ikuinen elämä on. Samalla se luotaa suhdettamme aikaan. Aika lyö leimansa meihin, rappeuttaa ja rampauttaa, mutta onko se silti enemmän ystävämme kuin vihollisemme. Kirjan vuosikymmenien ajalle levittäytyvä tarina antaa Mitchellille myös mahdollisuuden pohtia yhteiskunnallisia muutoksia ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksia.

Luukellot on oivallinen yhdistelmä urbaania fantasiaa, yliluonnollista mysteeriä ja perinteistä kaunokirjallisuutta. Teos ei jää raskaiden teemojensa vangiksi, vaan pysyy viihdyttävänä ja kiinnostavana loppuun asti.

David Mitchell (s. 1969) on englantilainen kirjailija. Vuonna 2014 englanniksi ilmestynyt Luukellot sisältää viitteitä hänen aikaisempiin teoksiinsa, kuten Pilvikartasto (2004), Black Swan Green (2006) ja Jacob de Zoetin tuhat syksyä (2010).

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Finncon 2018 -tapahtuman ohjelmaa Turussa. Palkinto jaettiin kahdettatoista kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme ja Aleksi Kuutio, kirjailija Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Sarjakuvat – Sandman Deluxe 6 & 7

tonitahtivaeltaja Sarjakuva-arvostelut, Yleinen , , , , , , , ,

Sandman67kannetWEB

Sandman Deluxe 6 & 7

RW Kustannuksen suomeksi saattelema Sandman Deluxe -sarja on edennyt jo osiin kuusi ja seitsemän. Sivuja molemmissa teoksissa on yli 250, joten ne tarjoavat mojovan kattauksen Neil Gaimanin käsikirjoittamia fantastisia tarinoita.

Kutoskirja sisältää pääosin yksittäisiä historiallisia kertomuksia, joissa Unten valtias näyttelee vain sivuosaa. Moni niistä käsittelee valtaa ja johtajuutta sekä sen myötä syntyviä vastuita ja velvollisuuksia. Setin kiehtovin jakso on Tuhannen ja yhden yön taruista ammentava, myyttiseen Bagdadiin sijoittuva Ramadan.

P. Craig Russellin upeasti kuvittama tarina loihtii lukijan silmien eteen taivaallisen kaupungin, jonka loistolle ja ihmeille ei löydy vertaa. Viisauden ja nautintojen tyyssijassa asuu tietäjiä ja alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja runoilijoita. On eläviä koneita ja puhuvia eläimiä. Suunnattomia aarteita ja herkkuja pursuavia toreja.

Sandman6WEB

Tästä huolimatta kalifi Harun tuntee levottomuuden leviävän sielussaan. Kuinka kultakauden voisi säilyttää ikuisesti, kun ihmisten maailmassa kaikella on aikansa? Harun hakee kysymykseen vastausta uinuvien rajamaiden ruhtinaalta ja tarinoiden valtiaalta. Lopulta hän suostuu dramaattiseen vaihtokauppaan, joka vie häneltä kaiken – mutta antaa maailmalle kenties sitäkin enemmän.

Sadunomaisia tunnelmia tavoittava Ramadan on yksi Sandman-jatkumon vaikuttavimmista yksittäisistä kertomuksista. Se resonoi myyttien, tarujen ja mielikuvituksen ajattomuutta. Korostaa tarinankerronnan merkitystä ihmisyyden ytimessä. Teemoja, jotka lävistävät koko Gaimanin tuotannon.

Sandman74WEB

Sandman Deluxe 7 koostuu edellisestä kirjasta poiketen yhdestä pitkästä tarinasta. Siinä Unijukka ja Kuume lähtevät etsimään 300 vuotta aiemmin omille teilleen hävinnyttä veljeään, Katoa. Retken puitteissa tilaa saa myös Unten valtiaan luonteenkuvaus ja henkinen kasvu. Traagisuuteen taipuvainen, usein kylmän etäinen kalpeanaama joutuu etsimään oman inhimillisyytensä. Tekemään vaikeita valintoja ja saattamaan kesken jätettyjä asioita päätökseen.

Huumoria ja hulluutta tarinaan tuo Kuume, jonka nimi voisi kääntyä myös muotoon Houre. Kiihkeän ja ailahtelevan tytön ote todellisuuteen on vähintäänkin hauras. Niinpä hänen suustaan pulpahtelee toinen toistaan ihmeellisempiä repliikkejä. Kysymyksiä, joita muut eivät edes tajua esittää.

”Poikkeaako virheliike paljonkin oikeasta?” ”Onko sille sanaa, kun esittelee jotakuta, jonka nimeä ei muista jollekulle, jonka nimen unohtaa siinä esitellessä?” ”Kulutatko ikinä päiväkausia keksien uusia jäätelömakuja? Kuten broileri- tai puhelinjätskiä?”

Sandman72WEB

Suuren tarinan katveessa Gaiman esittelee muutaman sivuhahmon, joiden elämänkohtalot koskettavat. Kuten ikiaikaisen rakkauden jumalattaren, jonka nykypäivän temppelinä toimii nuhjuinen strippibaari.

Kirjan taiteellisesta asusta vastaa lähinnä Jill Thompson, joka ei kuukausittaisen lehden puitteissa yllä parhaaseen jälkeensä. Tässäkin yhteydessä hänen kuvallinen ilmaisunsa toimii silti riittävän hyvin.

Koska kyseessä ovat Deluxe-sarjan kirjat, molemmista teoksista löytyy myös lisämateriaalia, kuten kuvagalleria ja Ramadan-tarinan alkuperäinen käsikirjoitus.

Ja nyt kaikki tutimaan!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

Aiemmat Tähtivaeltajablogin Sandman Deluxe -arvostelut:

Sandman Deluxe 1
Sandman Deluxe 2 & 3
Sandman Deluxe 4 & 5

Sandman71WEB

Elokuvat – The Sisterhood

tonitahtivaeltaja Elokuva-arvostelut, Yleinen , , , , ,

SisterhoodKansiWEB

The Sisterhood
(USA-versio, dvd)

Äärettömän tuottelias filippiiniläisohjaaja Cirio H. Santiago rakastui aikoinaan syvästi kahteen ensimmäiseen Mad Max -elokuvaan. Niinpä hän rykäisi maailmaan lukuisia toimintafilmejä, joissa hurjilla autoilla ja asuilla varustautuneet karjut ottavat toisistaan mittaa postapokalyptisissä maisemissa. Leffat, kuten Stryker – Aavikon varjo (1983), Wheels of Fire aka Desert Warrior (1985), Equalizer 2000 (1987) ja Dune Warriors (1990), kuvattiin samoilla hiekkakuopilla ja kierrätetyllä rekvisiitalla – osin myös vanhoja kohtauksia uudelleenkäyttäen.

Tämän setin kiehtovin filmi on naisten emansipaatiota korostava The Sisterhood (1988). Jos oikein räväkästi haluaa lähihistoriaa tulkita, sen voi nähdä yhtenä merkkipaaluna amatsonihenkistä feminististä sanomaa julistavien toimintaelokuvien jatkumossa – jonka tuorein tuotos on tietenkin Patty Jenkinsin ohjaama Wonder Woman (2017).

Sisterhood5WEB

”Viimeinen suuri sota pyyhkäisi vanhan maailman mennessään. Samalla hävisivät laki ja järjestys. Valtaan nousivat rautanyrkkiset sotapäälliköt. Vahvat menestyivät, heikot jäivät heitteille. Tämän kaaoksen ja anarkian keskellä joukko lahjakkaita naisia vaelsi autioituneessa maisemassa. Heidän pyhä tehtävänsä oli palauttaa rauha ja tasa-arvo maailmaan”, paasaa syvällä rintaäänellä puhuva kertoja.

Vuonna 2021 Maapallo on todellakin muuttunut yksinomaan hiekkakuoppien ja kivikkojen sävyttämäksi autiomaaksi. Tässä maastossa ratsastaa kaksi myyttiseen Sisterhood-järjestöön kuuluvaa naista, Alee (Rebecca Holden) ja Vera (Barbara Patrick). Matkan varrella he kohtaavat lihaksikkaan Mikalin (Chuck Wagner) johtaman jengin, joka on ottanut pukeutumisvinkkejä niin luolamiehiltä, viikingeiltä kuin Mad Max -elokuvista. Tästä seuraa höpsö miekkataistelu, jonka naiset voittavat – osittain Aleen telekineettisen sädekatseen avulla.

Myöhemmin selviää, että kaikilla Sisterhoodiin kuuluvilla naisilla on jokin supervoima!

Sisterhood2WEB

Katsojille esitellään myös Marya (Lynn-Holly Johnson), joka asuu pikkuveljensä kanssa köyhässä pikkukylässä. Muut asukkaat haukkuvat naista noidaksi, koska hän osaa keskustella lemmikkihaukkansa kanssa. Pois ei voi kuitenkaan lähteä, sillä Marya on alistunut patriarkaalisiin opetuksiin, joiden mukaan nainen voi elää vain miehisen vallan alla. Hänen mielestään tarinat amatsoninaisista, jotka kukoistavat ilman miehiä, ovat mahdotonta satua.

Filmin edetessä Marya saa huomata, kuinka väärässä hän olikaan. Tokihan todellinen voima, kunniantunto ja rakkaus kaikkea elämää kohtaan asuu juuri vahvoissa ja itsenäisissä naisissa.

Sisterhood1WEB

Sitä ennen kohdataan kuitenkin sotalordi, joka kaipaa uusia osia syvästi ihailemaansa panssariajoneuvoon. Partaherra saarnaa seuraajilleen kaunista unelmaa, joka on täynnä tappamista, ryöstelyä ja raiskaamista. Pian miekkosen joukot kurvaavatkin köyhän miehen Mad Max -autoillaan ja -moottoripyörillään kylään, jossa Marya asuu. Mukana geimeissä on myös aiemmin nähty Mikal.

Heppoisen toiminnan keskellä Mikal tulee tappaneeksi Maryan veljen. Tämä ajaa nuoren naisen pakosalle aavikon keskelle. Myöhemmin Marya lyöttäytyy yhteen Aleen ja Veran kanssa. Peräänsä he saavat Sisterhoodia verisesti vihaavan Mikalin ja tämän toverit.

Sitten tapahtuu ihan kaikkea ja vähän vielä päälle. Alee ja Vera vakuuttavat Maryan naisten ylivertaisuudesta, Mikal kaappaa Veran, resuiset säteilymutantit käyvät naisten kimppuun ja erilaisia pahisjengejä tulvii vastaan joka nurkalla. Miekoilla, jousipyssyillä ja kirveillä riittää siis töitä.

Sisterhood4WEB

Tilanne saa uuden käänteen, kun Alee ja Marya löytävät luolien keskeltä vanhan sotilastukikohdan. Sieltä he saavat käsiinsä niin konetuliaseita kuin raskaasti aseistetun, täysin toimintakuntoisen panssariajoneuvon. Tämän jälkeen miehet ovat helisemässä.

Kaikki huipentuu lordi Barakin (Robert Dryer) johtaman Kalkaran linnoituskaupungin kaduilla käytävään taistoon. Pelissä ovat sekä päähenkilöiden että vankilassa viruvien Sisterhoodin jäsenten henget.

Filmin lopullinen opetus on, ettei naisten pidä alistua miesten luomiin elämisen malleihin. Aseetkin on syytä hylätä, sillä vain armo voi muuttaa maailmaa. Tämän oppii myös Mikal, joka toteaa filmin viimeisinä sanoina: ”Alan vähitellen ymmärtää, että Sisterhoodissa on tulevaisuutemme. Toivon heille yksinomaan kaikkea hyvää.”

Sisterhood3WEB

Asiallisesta sanomastaan huolimatta The Sisterhood on kovaa ja korkealta kaakattava kalkkuna. Taisteluita ja räjähdyksiä toki piisaa – jopa kankaiset teltat räjähtävät komeiksi tulipalloiksi, kun niitä ampuu liekehtivällä nuolella. Toiminta on kuitenkin kökköä ja näyttelijäsuoritukset lonkalta vedettyjä. Pahinta on filmin korvia raastava ääniraita, joka kuulostaa siltä kuin joku epämusikaalinen ihminen olisi ensimmäistä kertaa istutettu syntetisaattorin ääreen ja käsketty pimputella, mitä mieleen juolahtaa.

Meininki ei silti hidastele, joten kokonaisuus viihdyttää takuulla kaikkia huonon maun ystäviä. Tosin on hieman outoa, että näinkin feministisessä elokuvassa noudatetaan eksploitaatiofilmien käsikirjaa ja vilautellaan naisten rintoja pariinkin otteeseen. Mutta ehkäpä ratkaisun on tarkoitus kuvastaa elokuvaa kansoittavien miesten raakalaismaisuutta…

Hubbabubba, jee jee!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/18.

Sisterhood6WEB