Elokuvat – Foliohatun alla 12: Ready Player One

Foliohatun alla
Osa 12: Ready Player One

Petri Hiltunen ja Nalle Virolainen eivät ole ainoastaan leffahulluja…. He ovat leffamielipuolia!

Elokuvat viljelevät usein johtolankoja, joita tarinan henkilöt eivät syystä tai toisesta osaa tulkita oikein. Tämä hämmennys saattaa tarttua katsojaankin niin, ettei hän näe ilmeistä totuutta tapahtumien takana. Varsinkin kun jotkut rainat tuntuvat tekevän kaikkensa syöttääkseen yleisölle harhaanjohtavaa informaatiota.

Steven Spielbergin ohjaama Ready Player One (2018) jättää aivan tarkoituksellisesti joitain kutkuttavia kysymyksiä avoimeksi. Tämä on tietysti hämännyt katsojat oikein kunnolla!

Väärä tulkinta: Eletään vuotta 2045. Maailma on kurja paikka, minkä takia melkein kaikki ihmiset viettävät aikaansa Oasis-virtuaalimaailmassa. Simulaation perustaja ja sitä hallinnoivan Gregarious Gamesin johtaja James Halliday on kuollut. Testamenttinsa mukaan hän haluaa lahjoittaa taitavalle etsijälle peliin piilotetun pääsiäismunan, joka tekee haltijastaan Oasiksen uuden omistajan. Wade Watts, pelaajanimeltään Parzival, on nuori ”munastaja”, joka lopulta löytää tuon kaikkien tavoitteleman aarteen.

Hätkähdyttävä totuus: Kaikki elokuvan henkilöt ovat kuolleita. Heidän tietokoneeseen ladatut tajuntansa elävät simulaatiossa, jonka he kuvittelevat todellisuudeksi. Oasis on vain yksi virtuaalimaailma simulaation sisällä. Lisäksi Wade Wattsin muistia on peukaloitu, sillä todellisuudessa hän on nuorempi kopio Hallidaysta itsestään. Pelin tarkoitus on auttaa digikloonia välttämään aidon luojansa virheet. Lopulta nero jättää siis Oasiksen hallinnan onnellisemmalle itselleen.

Maailma pieni paikka on…

Heti alkuun kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten suppea elokuvan ”reaalimaailma” oikeasti on. Katsojille kerrotaan, että kyseessä on vuosi 2045, jolloin liikakansoitus on ajanut ihmiset asumaan kiikkerissä konttitorneissa. Tätä todellisuutta ihmiset pakenevat Oasiksen keinomaailmaan. (K1) Siellä hengaillaan ja tavataan ystäviä, rakastutaan ja mennään naimisiin. Lainatakseni suoraan päähenkilömme sanoja:

”Syömistä, nukkumista ja vessataukoja lukuun ottamatta, mitä ikinä ihmiset haluavat tehdä, he tekevät sen Oasiksessa. Ja koska kaikki ovat täällä, tämä on se paikka jossa tapaamme toisiamme. Täällä ystävystymme ihmisiin.”

Jos tämä väite pitäisi paikkansa, virtuaalimaailmassa täytyisi hääriä miljardeja käyttäjiä! Paikat näyttävät kuitenkin enimmäkseen autioilta. Enimmilläänkin Oasiksessa nähdään korkeintaan tuhansia käyttäjiä yhtä aikaa. Kun otetaan huomioon tietokoneen luomat ”viholliset” ja muut sivuhahmot, käyttäjien määrä pienenee entisestään.

Leffan ”fyysinen” tapahtumapaikka on Columbus, Ohio, jonka Wade vakuuttaa olevan maailman nopeimmin kasvava kaupunki. Meille ei kuitenkaan kerrota ensimmäistäkään syytä, miksi ihmiset pakkautuisivat tähän horjuvien konttitornien slummiin. (K2) Jos kerran maailma on niin virtuaalinen, eikö työt voisi hoitaa mistäpäin Maapalloa tahansa? Jos siis edes saa työpaikan. Suurin osa sankarimme naapureista ei ole duunissa, vaan surffaa kotonaan virtuaalimaailmassa. Verhot auki. Mitenköhän moinen yhteiskunta oikein toimii?

Myös koko muu maailma ongelmineen tuntuu oudosti unohtuneen. Kun kerran Amerikka kävi läpi ”maissisiirappipulan” ja ”laajakaistamellakat”, niin entä köyhempien maiden koettelemukset?

Wade puhuu näistä vastoinkäymisistä kuin ne olisivat olleet raamatullisia vitsauksia, mutta katsojan korvaan ne kuulostavat lähinnä vitseiltä. Laajakaistamellakat tosin selvästi tuottivat tulosta, koska jopa slummien asukkailla on varaa virtuaalipelivarusteisiin ja niiden vaatimiin nettiyhteyksiin. (K3) Huojuvissa torneissaan he tilailevat onnellisen näköisinä pizzaa tai kastelevat kukkiaan. Meno näyttää yhteisölliseltä ja kotoiselta. Jos köyhilläkin menee näin hyvin, niin maailma ei voi olla kovin paha paikka.

Wade tuntuu kertojana luottavan siihen, että pelkkä lause ”täällä Halliday ja Morrow perustivat Gregarious Gamesin” riittäisi selittämään kaupungin suosion. Firman päämaja näyttäisi toki edelleen sijaitsevan kaupungissa, mutta ainakaan Waden lähipiiristä kukaan ei käy siellä töissä. Itse asiassa kenenkään ei varsinaisesti nähdä työskentelevän Maapallon vaikutusvaltaisimman ja suurimman yhtiön laskuun – eikä firma näy mitenkään edes katukuvassa. Sen sijaan maailman toiseksi suurin yhtiö, IOI – ilkeä teknologiajätti, joka haluaa Oasiksen haltuunsa – riehuu yksityisarmeijoineen joka paikassa. (K4) Ja kas kummaa, senkin päämaja on Columbuksessa!

Pahisten joukot koostuvat jättivelkoihin ajautuneista pelaajista, jotka yhtiö pakottaa nimettömiksi orjikseen. Sekä ilmeisesti muuttamaan Ohioon, sillä vaikka luulisi, että etätyökin kelpaisi noin kansainväliselle firmalle, kaikki duunarit pidetään fyysisesti isoissa saleissa ja kennostoissa pääkonttorin sisällä. (K5) Muutenkin on hiukan epäselvää, mitä IOI tekee. Se on maailman toiseksi suurin yhtiö, mutta ketkä sen palveluita käyttävät, jos kerran kaikki maailman ihmiset viihtyvät ilmaiseksi Gregarious Gamesin omistamassa Oasiksessa?

Niin, siitä Waden lähipiiristä muuten…. Parzival on ystävystynyt keinomaailmassa neljän muun käyttäjän kanssa. Aech, Daito, Sho ovat lähinnä kavereita, kun taas Art3mis on nuoren miehen romanttisten tunteiden kohde. Pelaajat ovat tutustuneet sattumalta, eivätkä he tunne toisiaan ”reaalimaailmassa”. Asioiden edetessä käy kuitenkin ilmi, että he kaikki asuvat samassa kaupungissa! Eivät edes eri puolilla Yhdysvaltoja, vaan juuri Columbuksessa, Ohiossa. (K6)

On jo tarpeeksi outo sattuma, että kaikista maailman miljoonista ”munastajista” palkinnon löytää juuri Wade, joka asuu samalla paikkakunnalla kuin firma, jota tulee hallitsemaan. Mutta se, että kaikki hänen satunnaiset online-ystävänsä ja vihollisensa sattuvat hekin asumaan Columbuksessa…. Tämän epätodennäköisyyden laskemisessa loppuvat numerot kesken!

Eli Ready Player One -elokuvan maailma on todellisuudessa vain yhden kaupungin kokoinen, ja sen asukkaat ainoastaan kuvittelevat olevansa edelleen Maapallolla. Mutta miksi moinen huijaus? Jos kerran kuolleen tajunnan voi siirtää tietokonesimulaatioon, niin miksi tälle pitäisi uskotella, että hän on edelleen elossa?

Lue loppuun

Elokuvat – Ready Player One

ReadyPlayerOneJulisteWEB

Ready Player One

Vuoden 2011 hittikirja oli Ernest Clinen populaarikulttuurinostalgiassa vellova Ready Player One. Vekkulin viihdyttävä romaani otti kaiken ilon irti lukemattomista viittauksista 1980-luvun peleihin, leffoihin ja levyihin. Suomessakin vieraillut kirjailija (ks. Tähtivaeltaja 3/12) juhlisti omaa nörtteyttään ostamalla kirjasta ja sen elokuvaoikeuksista saamillaan rahoilla Paluu tulevaisuuteen -filmeistä tutun DeLorean-auton.

Vuosien mittaan kiihkein fanitus kirjan ympärillä on ehtinyt jo laantua. Siksi on sääli, että Steven Spielbergin ohjaama elokuvaversio saadaan valkokankaille vasta nyt. Ja vaikka Cline itse on toiminut leffan toisena käsikirjoittajana, tuntuu kuin romaanin sydän – nörttiviitteiden viettelevä tulva – olisi hukkunut jonnekin matkan varrelle.

Vuonna 2045 suurin osa ihmiskunnasta viettää aikansa mieluummin Oasis-virtuaalitodellisuudessa kuin ankeassa reaalimaailmassa. Eksentrisen James Hallidayn (epätasainen Mark Rylance) kehittelemässä Oasiksessa voi olla kuka vain ja tehdä, mitä haluaa. Vuosia aiemmin kuollut Halliday on piilottanut tuhansia planeettoja käsittävään luomukseensa myös kolme avainta, joiden löytäjä saa koko virtuaalimaailman hallintaansa.

ReadyPlayerOne4WEB

Näitä pääsiäismunia metsästävät munastajat, kuten teinipoika Wade ”Parzival” Watts (Tye Sheridan). Hän on perehtynyt pikkutarkasti Hallidayn elämään kyetäkseen ratkaisemaan miehen jälkeensä jättämät arvoitukset. Kavereinaan Wadella on mm. ihastuttava Art3mis-tyttö (Olivia Cooke) ja romuluinen tekniikkanero Aech (Lena Waithe).

Pahiksina elokuvassa häärivät IOI-firman loputtomat agenttilaumat. Heitä johtaa ilkeä Nolan Sorrento (Ben Mendelsohn), joka haluaa Oasiksesta yrityksensä rahasammon.

Elokuvan pääpaino on nopeiksi leikatuissa toimintakohtauksissa, joissa kaahaillaan rallipeleissä tai taistellaan virtuaalimaailmoissa. Paikoin kädenvääntö sujahtaa myös reaalitodellisuuden puolelle, eikä johtolankojen pengontaakaan ole täysin hylätty. Jotain oleellista kuitenkin uupuu.

ReadyPlayerOne2WEB

Kirjassa paletti on todella laaja ja aikaa uhrataan rutkasti myös Hallidayn fanittamien kasari-ilmiöiden ihastuttavaan perkaukseen. Leffassa romaanin paras puoli hautautuu tietokonetehostetun mätön alle. Toki kuvissa vilahtelee lukuisia ikonisia hahmoja ja taustalla soi 1980-luvun musiikkiraita, mutta näiden elementtien bongailu jää katsojille, jotka jaksavat käydä leffan bluray-version läpi ruutu ruudulta.

Merkittävimmin esiin nousevat lähinnä Hohto-elokuva, Rautajätti, King Kong, Mechagodzilla, DeLorean sekä Atari 2600 -pelikonsolille kehitetty Adventure-peli. Ja se on jo aikamoisen köyhää.

Myös henkilöhahmot ja heidän keskinäiset suhteensa ovat kovin ohuita. Tietokonevelhojen kankaille loihtimista värikkäistä virtuaalimaailmoista voidaan olla montaa mieltä, mutta itseäni valittu tyylilaji ei miellyttänyt.

Spielbergin elokuva on toki suuren luokan spektaakkeli, jossa on hetkittäin klassisen nuorisoseikkailun tenhoa. Silti paljon parempaa nostalgiahubaa tarjoilee vaikkapa viiden vuoden takainen Räyhä-Ralf-animaatioelokuva.

Rumpanpumppaa ja kirjassa vara parempi.

Toni Jerrman

ReadyPlayerOneKansiWEB

Ernest Clinen tunnustukset
Julkaistu alunperin Tähtivaeltajassa 3/12 Ready Player One -artikkelin kylkiäisenä.

Dungeons & Dragons

Vietin koko teini-ikäni pelaten D&D:tä, ja se on vaikuttanut hurjasti myöhempään kirjoittamiseeni. Samoin kuin muutkin roolipelit, kuten Car Wars, GURPS, Star Frontiers ja Champions.

DeLorean

Makein koskaan valmistettu auto. Se on 1980-luvun ikonisin kulkuväline ja ainoa auto, joka on samalla aikakone. Niinpä se on täydellinen tunnus romaanilleni. Ja siksi jaan juuri DeLoreanin pääpalkinnoksi Ready Player One -kirjan pääsiäismunanmetsästyskisassa.

Blade Runner

Ehdottomasti kaikkien aikojen paras scifi-filmi. Ja se vieläpä sijoittuu vuoteen 2019, johon on enää seitsemän vuotta aikaa. Jonkun pitäisi jo kohta alkaa valmistaa niitä elokuvassa käytettyjä lentäviä autoja!

Ladyhawke

Katsoin Ladyhawke-leffan nuorempana HBO:lta varmaan useita satoja kertoja ja pidin siitä joka katsomalla. Lisäksi se on ainoa tietämäni miekka ja magia -elokuva, jossa käytetään rutkasti elektronista syntetisaattorimusiikkia.

Atari 2600

Ihmiskunnan ensimmäinen ja paras kotivideopelikonsoli. Istuin kiinni juotettuna oman Atari 2600:n ääressä vuodet 1978–1984.

Kurt Vonnegut

Yksi ehdottomista suosikkikirjailijoistani. Hän ja Douglas Adams ovat pitkälti vastuussa vinoutuneesta maailmankatsomuksestani.

Duran Duran

Pakko on ihailla bändiä, joka ottaa nimensä Barbarella-leffan hullulta tiedemieheltä. Duran Duran teki myös 1980-luvun cooleimmat musiikkivideot. Kuten Wild Boysin, jonka ohjasi Highlanderista tuttu Russell Mulcahy.

Pac-Man

Olen matkalla pelisaliin taskut täynnä kolikoita…

Rush

Kaikkien aikojen paras bändi. Kutsun heitä Pohjoisen Jumaliksi.

Ultraman

Teräsmiehen japanilaisversio ja lapsuuteni suursuosikki.

Monty Python

Rakastan Pythonia! He tekivät komedialle saman, minkä The Beatles teki musiikille.

Massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli

Alkuperäisen englanninkielisen termin keksi Richard Garriott. Hän kehitti ensimmäisen aidon massiivisen monen pelaajan verkkoroolipelin, Ultima Onlinen. Hän on myös inspiraationi Ready Player One -romaanin James Halliday -hahmolle.

Mecha

Japanilaisissa animeissa käytetty nimi roboteille. Yleensä kyseessä ovat jättirobotit, jotka tietenkin ovat roboteista parhaita.

 

ReadyPlayerOne1WEB

Top 5 – Kirjat

William Gibson: Neurovelho
Garry Gygax: Luolamestarin ohjekirja
Kurt Vonnegut: Galápagos
Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille
Ken Grimwood: Replay

Top 5 – Levyt

Peter Gabriel: Us
Rush: Moving Pictures
R.E.M.: Eponymous
Van Halen: 1984
They Might Be Giants: Lincoln

Top 5 – Pelit

Pac-Man
Black Tiger
Heavy Barrel
Joust
Robotron

Top 5 – Taistelurobotit

Giganter
Giant Robo
Manzinger Z (Tranzor Z)
Leopardon
Voltron

ReadyPlayerOneKamakuvaWEB