Elokuvat – Shocking Dark

ShockingDarkKansiWEB

Shocking Dark
aka Terminator 2
aka Aliens 2
aka Alienators
(Blu-ray)

Italiassa on aina osattu rahastaa Hollywoodin menestysleffojen maineella. Tästä käyvät todisteeksi jo lukuisat Tähtivaeltajassakin esitellyt Tähtien sota -kloonit. Kierrätysmateriaaleja löytyy rutkasti myös Bruno ”Vincent Dawn” Mattein ohjaamasta Shocking Dark -halpiksesta (1989) – jota on aikoinaan myyty myös nimillä Terminator 2 ja Aliens 2.

Lähitulevaisuuden Venetsia on tyhjennetty asukkaista tappavien myrkkykaasupilvien takia. Kaupungin uumenissa sijaitsee kuitenkin Tubular-yhtymän tutkimuslaitos, jossa etsitään keinoja, joilla alue saataisiin puhdistettua saasteista. Tai näin ainakin firma itse väittää.

ShockingDark3WEB

Yllättäen Venetsiaa vahtivan tarkkailuaseman monitoreihin ilmestyy kauhistuneita tutkijoita, jotka pakenevat kellarikäytävissä tuntematonta uhkaa. Paikalle lähetetään pieni sotilasosasto selvittämään, mistä on kyse. Reissulle tarttuu mukaan myös tiedenainen Sara (Haven Tyler) sekä Tubular-yhtymää edustava Samuel (Christopher Ahrens).

Kuten olettaa saattaa, Samuel on italovastine Alien-filmien Bishopille. Leffan jälkipuoliskolla hänestä tosin kuoriutuu täysiverinen schwarzeneggenaattori. Tässä vaiheessa aiemmin ihmismäisesti liikkunut Samuel alkaa myös kävellä jäykkään terminaattori-tyyliin.

Sara on puolestaan yhdistelmä Terminator-leffan Sarah Connorsia ja Alien-elokuvien Ripleytä. Ennen loppukahinoita hän tosin käyttäytyy kovin kauhistuneesti eikä osaa avata edes ovea. ”Paina sitä avaa-nappia! Siis avaa-nappia!” huudoista huolimatta hän jatkaa sulje-painikkeen näpyttelyä.

ShockingDark6WEB

Pölhöin kopiohahmo on kuitenkin Geretta Gerettan näyttelemä Koster. Geretta yrittää kanavoida Aliens-filmin kovapintaista Vasquezia sellaisella vimmalla, että hahmo ylittää kaikki naurettavuuden rajat: ”Alright you bunch of pussies! I’m back and I’m kicking ass!” Tosin merijalkaväkeä mukamas edustava Mega Force -sotilasjoukko on muutenkin täynnä aivan päättömästi käyttäytyviä idiootteja.

Ensimmäisen tunnin ajan Shocking Dark on nimensä mukaisesti järkyttävän huono. Sotilastiimi vaeltaa loputtomiin käytöstä poistetun ydinvoimalan uumenissa, eikä jännitys tiivisty edes silloin, kun nurkan takaa ilmestyy murhanhimoinen karvakoura. Ja vielä vähemmän siinä vaiheessa, kun monsterimutantit näytetään koko komeudessaan: nehän ovat isovarpailla tehtyjä sammakkopäisiä mustan laguunin hirviöitä!

ShockingDark2WEB

Vaikka sotilastiimillä on käytössään tutunoloisia laitteita, jotka ilmaisevat vihollisten sijainnin, hitaasti laahustavat hirviöt onnistuvat tämän tästä pääsemään heidän kimppuunsa. Sotilaiden yleisin reaktio piipityksen voimistuessa kun on jähmettyä paikoilleen. Toisaalta näitä monstereita on äärimmäisen helppo lahdata. Kaikesta huolimatta aika moni joukon jäsen päätyy lopulta seittiin koteloiduksi.

Jossain välissä mukaan löydetään myös pelokas pikkutyttö Samantha (Dominica Coulson), jonka roolina on toimia elokuvan Newt-hahmona. Lisäksi selviää, että Tubularin laboratorioissa on todellisuudessa kehitelty uusia geeniteknologioita, joilla voisi luoda supersotilaita. Valitettavasti muuntogeeni leviää ilmateitse, ja se on muuttanut kaikki tutkijat aiemmin nähdyiksi hirviöiksi.

ShockingDark4WEB

Koskaan ei selviä, miksi aine ei vaikuta Mega Force -ryhmään – tai se, miten he ylipäätään voivat käyskennellä myrkkykaasujen kiusaamassa Venetsiassa ilman kaasunaamareita. Mutta mitäs me pienistä.

Tämä paljastus ei vielä riitä Saralle, joka haluaa, että tiimi tunkeutuu syvemmälle kaupungin uumeniin. Tubularin tehdaskompleksin valvontakeskuksesta kun saattaisi löytyä lisää todisteita firman ilkeistä suunnitelmista.

Käänne ei innosta Samuel-replikanttia, jonka tehtävänä on suojella yhtiön mainetta. Siksi hän on valmis räjäyttämään koko rakennuksen – vaikka moinen temppu saattaisi levittää hirviömäisen muuntogeenin koko ihmiskunnan kiusaksi. ”Se ei ole minun ongelmani”, toteaa tuhoutumaton konemies.

Tässä vaiheessa katsoja tosin ihmettelee, kuinka kaikkien ihmisten muuttuminen monstereiksi palvelisi Tubular-konsernin osakkeenomistajien etuja.

Filmin päätökseen on ladattua ihan aitoa jännitettä, kun Sara ja Samantha pakoilevat tehdassalien uumenissa pysäyttämätöntä tappokonetta. Valitettavasti he myös kirkuvat tauotta.

ShockingDark7WEB

Mutta uskoisitteko, jos väittäisin, että kaikki ratkeaa, kun paikalta löytyy avaruusalus? No en minäkään. Entä jos korvaisin avaruusaluksen aikakoneella? Olisiko se uskottavampaa?

Ilkeänä miehenä en suostu paljastamaan, onko jompikumpi näistä väitteistä totta. Sen selvittämiseksi joudut katsomaan elokuvan ihan itse!

Shocking Dark on halvassa kopiokehnoudessaan vallan herkullinen kalkkunapaistos. Ainakin sen yhteydessä saa nauraa useaan otteeseen – jos vain alkupuolen tylsimmät jaksot eivät ole jo saatelleet unten maille.

Jess söör, ja helttaa kehiin!

ShockingDark1WEB

Leffa • tai •••••
Kuva ••••
Lisät ••

Pari lähes vartin mittaista haastattelusessiota. Niistä ensimmäisessä käsikirjoittajapari Claudio Fragasso ja Rossella Drudi päivittelevät elokuvan heikkolahjaisuutta sekä tuottajien älyttömiä vaatimuksia. Armoa eivät saa myöskään Paolocci-veljesten hirviöefektit.

Näyttelijä Geretta Geretta kertoilee puolestaan lyhyesti urastaan italotuotannoissa ja väittää kivenkovaa, ettei missään vaiheessa tajunnut elokuvan olevan Terminator- ja Aliens-ripoff.

Näiden päälle erilliset italiankieliset alkutekstit sekä traileri, joka mainostaa elokuvan kertovan avaruudesta saapuvista monstereista.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 1/19.

ShockingDarkTerminator2KansiWEB

Kirjat – Harry Harrison: Eedenistä länteen

HarrisonEedenistaLanteenWEB

Harry Harrison
Eedenistä länteen
West of Eden
Suom. Tommi Puolakka. Vaskikirjat

Eedenistä länteen on ensimmäinen osa Harry Harrisonin klassikon asemaan kohonnutta Eeden-trilogiaa. Itsenäisenäkin romaanina toimiva kunnianhimoinen teos on kiehtova vaihtoehtohistoria maailmasta, jossa asteroidi ei päättänyt dinosaurusten valtakautta.

Lisäajan myötä Maapallolle on syntynyt kahdella jalalla kävelevä älykäs liskolaji, joka hallitsee kotiseutujaan suvereenisti. Kehittyneen bio- ja geeniteknologiansa avulla nämä liskot, jilanet, ovat kasvattaneet itselleen suuria peltojen ja laidunmaiden ympäröimiä kaupunkeja – sekä muovanneet muista eläimistä ratsuja, laivoja, aseita ja teknisiä laitteita omaan käyttöönsä.

Ilmojen viileneminen ajaa jilanet kuitenkin etsimään itselleen uutta mannerta asutettavaksi. Siellä he kohtaavat ensimmäistä kertaa ihmisiä. Molemmat lajit inhoavat toisiaan jo ensisilmäyksellä. Tästä käynnistyy taistojen kierre, jossa kokonaisia populaatioita lahdataan viimeiseen mieheen, naiseen ja lapseen. Sekä ihmisten että jilaneiden päämäärä on toisen lajin täydellinen hävittäminen.

Ihmiset ovat tilanteessa selkeitä altavastaajia, sillä he ovat kehitykseltään vasta myöhäiskivikautisessa vaiheessa. Vuodenaikojen mukaan vaeltavilla pienillä metsästäjäheimoilla on aseinaan kiviteräisiä nuolia ja keihäitä, joilla he taistelevat armeijamaisesti järjestäytyneiden jilaneiden myrkkyä sylkeviä kuolemankeppejä vastaan.

Tarinan päähenkilö on nuori Kerrick-poika, joka jää jilaneiden vangiksi, kun nämä tappavat hänen koko heimonsa. Uteliaisuus uutta eläinlajia kohtaan saa liskot opettamaan pojalle oman kielensä. Vuosien vieriessä Kerrickistä tulee kuin yksi jilane muiden joukossa. Keskeisin syy tälle kehitykselle on uuden kaupungin valmistumistöitä johtavan Vainten vallanhimo. Hän näkee Kerrickissä ja tämän kyvyissä arvokkaan pelinappulan omille suunnitelmilleen.

Kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin Vainte on mielessään kuvitellut.

Eedenistä länteen -romaanin juonikuvio vetää kiihkeällä vauhdilla eteenpäin, joten kirjaa on paha laskea kesken käsistään. Myös Kerrickin mielenliikkeiden kuvaus on onnistunut. Hän on hahmo, jonka minäkuva on jakautunut kahden lajin välille – ja joka tuntee olevansa ulkopuolinen molempien seurassa.

Romaanin huikeinta antia on silti sen maailmanrakennus. Harrison on pohtinut tarkkaan jilaneiden erikoisen historian, elämänkaaren, yhteiskuntarakenteen, uskonnot ja teknologiset saavutukset. Ihmeen tuntua soittelevia mielikuvituksellisia mutta aina yhtä loogisia ideoita ja yksityiskohtia aivan vyöryy lukijan eteen. Erityishuomiota saa jilaneiden kieli, jossa äänteiden ohessa keskeisessä asemassa ovat kehon värivaihtelut, liikkeet ja asennot.

Sen lisäksi, että näitä seikkoja esitellään osana tarinaa, löytyy teoksen lopusta noin 30-sivuinen liite, joka valaisee tarkemmin kirjan todellisuutta.

Eedenistä länteen on suurta tieteiskirjallisuutta. Eeppisestä maailmankuvastaan huolimatta se ei kadota inhimillistä ydintään tai tyydy mustavalkoisiin hyvä/paha-asetelmiin. Teoksen saaminen vihdoin ja viimein suomeksi on kulttuuriteko.

Toni Jerrman

Sarjakuvat – Janne Kukkonen: Voro 2: Tulikiven armeija

Voro2KansiWEB

Janne Kukkonen:
Voro 2: Tulikiven armeija

Janne Kukkosen mainio fantasiaseikkailu Voro: Kolmen kuninkaan aarre voitti ilmestyessään aivan ansaitusti Sarjakuva-Finlandia-palkinnon. Sittemmin teos on myyty niinkin koviin sarjakuvamaihin kuin Ranskaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin. Nyt vilkkaan ja neuvokkaan mutta myös kovin rämäpäisen Lilja-tytön seuraan palataan Voro 2: Tulikiven armeija -albumissa (Like).

Voro21WEB

Maagista keskiaikafantasiaa edustavassa tarinassa Lilja ja hänen Seamus-mentorinsa matkaavat kuninkaanlinnan hallitsemaan kaupunkiin. Maailmassa soditaan ja armeijat marssivat, mutta kaksikko halajaa vihdoin hieman rauhallisempaa elämää varkaiden killan suojissa. Veri vetää Liljaa silti keikoille, jotka osoittautuvat kerta toisensa jälkeen vauhdikkaammiksi ja vaarallisemmiksi.

Toisaalla muinainen tuli-isä, Ithiel-jumala, on noussut haudastaan. Shamaaniherra Paloheimon uskonsoturien sekä Tulikiven kuolemattoman jättiläisarmeijan avulla hän aikoo päästää puhdistavan tulen valloilleen ja pyyhkiä ihmissaastan maan pinnalta.

Voro24WEB

Myös Lilja ja Seamus joutuvat sekoitetuksi näihin tapahtumiin, kun kuninkaan vallanhaluinen poika palkkaa heidät etsimään Tulikiven armeijaa komentavan mystisen talismaanin palaset.

Voro 2 pelittää kuin häkä. Omapäinen Lilja on sympaattinen päähenkilö, joka ei anna periksi edes mahdottomien uhkien edessä. Tarina puolestaan vyöryy eteenpäin vikkelän mukaansatempaavasti ja latoo lukijan eteen niin jännitystä, huumoria kuin menneiden aikojen legendojakin.

Voro23WEB

Kaikki tämä on vieläpä piirretty rennon ilmeikkäästi sekä sarjakuvakerronnan lukuisia mahdollisuuksia hienosti hyödyntäen. Niinpä lähes 350-sivuinen sarjakuvamammutti viihdyttää koko mittansa ajan – käytännössä kirjaa ei halua laskea hetkeksikään käsistään.

Nyt voimme vain jäädä tohkeissaan odottamaan Voro-eepoksen seuraavaa osaa. Ei millään malttaisi!

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/19.

Voro22WEB

Podcastit – Tähtivaeltaja-podcast, kesä 2019

Kesähelteet – sekä kesäiset sadesäät – tarjoilevat mainion tilaisuuden uppoutua Tähtiveltaja-podcastien seuraan. Tarjolla on pitkiä ja lyhempiäkin äänimatoja, joiden kannattaa antaa uppoutua aivokuoren onkaloihin.

Tsekkaa vaikkapa nämä:

Haastattelussa tuore Clarke-voittaja Tade Thompson

Keväistä kauhua – Night Visions 10.-14.4.19

Pääsiäisspecial: Haudan partaalta kuuluu naurua!

Kivikauden kumina – keskustelua paleofiktiosta

Tähtivaeltajassakin esitellyn Dave Hutchinsonin haastattelu

Lisää kuunneltavaa löytyy tietenkin osoitteesta

Kesättäkää!

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2019 jaettu

SchweblinHoureuniWEB

Tähtifantasia-palkinto 2019

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2018 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Liken julkaisemalle
SAMANTA SCHWEBLININ romaanille HOUREUNI.
Teoksen on englanninnoksesta suomentanut Einari Aaltonen.

Houreuni on nimensä mukainen teos, joka pakottaa lukijan pohtimaan todellisuuden rajoja ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä. Se on kuristava lukukokemus, jonka kierrosluvut nousevat hengästyttävää tahtia lähes koko kirjan ajan.

Päähenkilö Amanda havahtuu sairaalan vuodeosastolla vieressään ystävänsä nuori David-poika. David ristikuulustelee Amandaa tapahtuneesta, sivuuttaa vastauksia epäolennaisina ja pyytää naista kiiruhtamaan. Onko kyseessä vain houreuni, unen ja toden sekoitus vai jokin muu? Tämän mysteerin Samanta Schweblin pitää taitavasti piilossa, joten intensiivinen ja ahdistava tarina pitää lukijan otteessaan loppumetreille asti.

Houreuni on vaikuttavan tiivis pienoisromaani, joka toimii juuri tämän kokoisena – yhtään turhaa sanaa ei ole. Einari Aaltosen käännös muuntaa Schweblinin riisutun tehokkaan proosan erinomaisesti suomeksi. Sanat kylmäävät ja liukuvat aivopoimujen väliin.

Romaani on ajankohtainen hätähuuto luonnon puolesta. Schweblinin tarinaansa upottama ympäristöahdistus tunkeutuu lukijaan huomaamatta kuin hermomyrkky. Kirjan alkuperäisen Pelastusetäisyys-nimen hengessä teos pohtii, olemmeko menneet liian pitkälle ja olemmeko valmiita maksamaan tekojemme hinnan.

Houreuni kertoo myös toteenkäyvistä peloista, menetyksistä ja vieraantumisesta – oli kyse sitten maailmasta tai toisistamme. Pelot kasaantuvat hahmojen ylle, ja lopulta henkilökohtainen kauhu kasvaa yleismaailmalliseksi.

Viimeisen sivun käännyttyä lukijan mieltä kalvaa kysymys: olemmeko vielä pelastusetäisyyden päässä?

Samanta Schweblin (s. 1978) on argentiinalainen kirjailija. Hän julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa vuonna 2002. Schweblin on nimennyt vaikuttajikseen Franz Kafkan, Ray Bradburyn ja Julio Cortázarin. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle, ja ne ovat saaneet useita palkintoja. Vuonna 2014 ilmestynyt Houreuni-esikoisromaani nousi kansainvälisen Booker-palkinnon ehdokaslistalle.

Tähtifantasia-palkinto julkistettiin osana Finncon 2019 -tapahtuman ohjelmaa Jyväskylässä. Palkinto jaettiin kolmattatoista kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat kriitikot Jukka Halme, Aleksi Kuutio, kirjailija Anne Leinonen ja fantasiaharrastaja, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Elokuvat – Spider-Man: Far from Home

SpiderManFFHjulisteweb

Spider-Man: Far from Home

Yhä useammassa Hollywood-elokuvassa kierretään maailmaa ristiin rastiin. Tähän on monia syitä. Varsinkin Kiinassa on nykyisin tuottoisaa piipahtaa, sillä sieltä löytyy rahaa sekä yksi maailman suurimmista leffayleisöistä.

Yhdysvaltain ulkopuolella kannattaa siis vierailla eri maiden tarjoamien veroporkkanoiden, rahoituslähteiden ja uusien katsojien perässä. Samalla amerikkalaisille lipunostajille voidaan tarjoilla hieman tavallisesta poikkeavia tapahtumaympäristöjä.

Nämä seikat näkyvät selkeästi Jon Wattsin ohjaamassa Spider-Man: Far from Home -elokuvassa. Se on kuin Eurooppaa esittelevä turistikierros, jonka kautta ”tutuiksi” käyvät niin Venetsia, Praha, Lontoo kuin Berliinikin. Leffa on Marvelilta myös selkeä hyppy kohti entistä nuorempaa kohdeyleisöä. Käytännössä kyseessä on teineille suunnattu romanttinen komedia, jota on maustettu näyttävin supersankarielementein.

SpiderManFFH1web

Peter ”Spider-Man” Parkerin (Tom Holland) koulu järjestää oppilaille kesäretken Eurooppaan. Sen aikana Peter päättää vihdoin tunnustaa tunteensa MJ:lle (mainio Zendaya), johon on totaalisesti pihkassa. Ujolta nörtiltä moinen temppu ei kuitenkaan käy leikiten.

Asiaa ei auta, että Nick Fury (Samuel L. Jackson) kaappaa Parkerin auttamaan taistelussa maailmaa riivaavia Elementaaleja vastaan. Niinpä aina kun Peterille tarjoutuu tilaisuus lähestyä MJ:tä, hän joutuu tempaistuksi keskelle vauhdikkaita taisteluita.

Onneksi omia kykyjään epäilevä sankarialokas saa sentään superarkeensa tukea isälliseltä Mysteriolta (Jake Gyllenhaal), joka on haka päihittämään Elementaaleja.

Elokuva repii rutkasti huumoria teini-iän epävarmuuksista ja suhdekömpelyyksistä. Pääosin heitot jopa toimivat, vaikka mukana on myös heppoista vitsinvääntöä. Erityisesti koululaisryhmää paimentavat opettajat (Martin Starr & J. B. Smoove) on käsikirjoitettu yksiulotteisen pölhöiksi koheltajiksi. Sen sijaan useammastakin Marvel-leffasta tuttua Happy Hogania näyttelevä Jon Favreau heittää jälleen kehiin nappisuorituksen.

SpiderManFFH3web

Sankarointipuoli toimii filmissä ihan mainiosti, vaikka Peterin vatkaus omien taitojensa riittämättömyydestä on hetkittäin liioitellun oloista. Liukasliikkeiset taistelukohtaukset ovat hienosti toteutettuja ja paikoin jopa mielikuvituksellisia. Vain viimeinen mittely alkaa maistua puulta yltiöpäiseksi venytetyn mittansa takia.

Filmin ensimmäisen ison yllätyskäänteen arvaa joka tapauksessa jo maileja ennakkoon – ainakin jos Hämähäkkimiehen sarjakuvaseikkailut ovat entuudestaan tuttuja. Mutta sen jälkeen upotaankin sitten vallan vinkeisiin visuaalisiin vesiin. Eikä teatterista kannata poistua heti lopputekstien käynnistyessä, sillä niiden seasta löytyy paljastus, joka laittaa Hämähäkkipojun koko tulevaisuuden vaakalaudalle.

Kokonaisuudessaan Spider-Man: Far from Home on suhteellisen viihdyttävä superelokuva. Kevyt kesäleffa, jonka seurassa nuoriso voi nauraa omille ongelmilleen ja ihailla nykyisen efektiteknologian taituruutta.

Toni Jerrman – 3 tähteä

SpiderManFFH2web

Kirjat & Sarjakuvat – Kuumaa kesäluettavaa

Kesä on mainio aika uppoutua hyvän kirjallisuuden ääreen. Niinpä Tähtivaeltaja on nyt listannut iloksenne viisitoista kevään aikana suomeksi julkaistua teosta, jotka ovat ehdottomasti lukemisen arvoisia.

Ja sitten ei muuta kuin nauttimaan kesästä ja laatuluettavasta!

KLScifiWEB

Scifi-kirjat

Naomi Alderman: Voima (Gummerus) – Kuinka maailma muuttuisi, jos naiset saisivat käsiinsä voiman, jolla alistaa miehet valtaansa? Älykästä ja yhteiskunnallisesti kantaaottavaa scifiä.

Agustina Bazterrica: Rotukarja (Like) – Kun eläimet kuolevat sukupuuttoon, ihmisiä aletaan kasvattaa lihakarjaksi. Vatsanväänteitä aiheuttavan tehokas ja yksityiskohtainen dystopiahelmi.

Harry Harrison: Eedenistä länteen (Vaskikirjat) – Harrisonin kunnianhimoisen Eeden-trilogian ensimmäinen osa. Eeppinen vaihtoehtohistoria todellisuudesta, jossa matelijoista on kehittynyt älykkäitä.

Alastair Reynolds: Varjokapteeni (Like) – Vauhdikkaan Kostaja-romaanin jatko-osassa seikkaillaan jälleen maailmassa, joka yhdistelee vinkeästi avaruusoopperaa ja vanhoja merirosvotarinoita.

Antti Salminen: Mir (Poesia) – Tähtivaeltaja-palkitun Lomonosovin moottori -romaanin sisarteos. Eriskummallisen outo ja kiehtova lukukokemus saa aivot höyryämään innosta.

KLFantasiaWEB

Fantasiakirjat

Jaakko Alamikkula: Kuninkaan kotka (Vaskikirjat) – Petri Hiltusen Praedor-sarjakuvien maailmaan sijoittuva hurmeinen miekka- ja magiaromaani on kotimaista laadukasta seikkailuviihdettä, jonka seurassa voi ryhtyä kuumana kesäpäivänä selkäpiitä kylmäämään.

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni (Gummerus) – Kelttien mytologiaa ja ikuisen elämän kirousta pohdiskeleva eeppinen teos luo vahvoja tunnelmakuvia miljööstä sekä sisarusten välisestä suhteesta. Tähän maailmaan voi kadota.

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Karisto) – Kaikella mahdollisella sekä kyökkisaavilla kyllästetyn fantasiasarjan itsenäinen avausosa vie lukijan vaihtoehtoisten maailmoiden ja magiankäyttäjien vauhdikkaisiin seikkailuihin. Muista hengittää välillä!

Sjón: CoDex 1962 (Like) – Islantilaisen golemin synty ja myöhemmät vaiheet! Kirja, jossa tapahtumien ytimessä on myös kirjekuori, jossa on yhdistelmä harvaan hammastettuja kahden sillingin postimerkkejä ja tiheään hammastettuja 4 sillingin arvomerkkejä, ei voi olla huono.

Jyrki Vainonen: Yön ja päivän tarinoita (Aula & Co) – Uuskumman proosataiteen edelläkävijän novellikokoelma sitoo kansiensa väliin surrealistisia tarinoita, joiden vinkeän absurdin pinnan alla sykkii synkkä sydän.

KLSarjiksetWEB

Scifi- ja fantasiasarjakuvat

Neil Gaiman, Marc Hempel & co: Sandman Deluxe 9 (RW) – Sandmanin taru lähenee päätöstään. Gaimanin luomus on fantastisen sarjakuvan yksi kaikkein aikojen komeimmista saavutuksista. Ajaton klassikko.

Jean Van Hamme & Grzegorz Rosinski: Thorgal 1–3 (WSOY) – Eurooppalaisen tieteisfantasiasarjakuvan yksi suurimmista hiteistä saapuu vihdoin Suomeen albumimuodossa. Lue ja ihastu!

Avi Heikkinen: Valotusaika (Pokuto) – Taitavasti toteutettu valokuvapohjainen sarjakuva kertoo rikoksista, menetyksistä ja menneisyyttä filmaavasta kamerasta. Mestarillinen teos.

Janne Kukkonen: Voro 1–2 (Like) – Suomalaisen keskiaikafantasian huipputeos kertoo nuoren Lilja-tytön edesottamuksista magiaa tulvivassa maailmassa. Huikeaa kamaa!

Sami Makkonen: Kalevala (Otava) – Makkosen käsissä Suomen kansalliseepoksen fantastiset tarinat kääntyvät jyhevän tehokkaaksi sarjakuvataiteeksi. Vetää kuin kyistä peltoa kyntävä hevonen.

Jess!