Uutiset

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2024 -tärpit

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , ,

Rakkautta & Anarkiaa 2024 -tärpit

Suomen mahtavin, massiivisen ja mieleenpainuvin elokuvafestivaali, Rakkautta & Anarkiaa, tekee taas tuloaan!

Maailman parhaiden uutuusleffojen pitopöytä aukeaa torstaina 19.9. ja juhlat jatkuvat aina sunnuntaihin 29.9. asti. Bileiden aikana Helsingin valkokankaille vyörytetään yli 130 pitkää ja yli 100 lyhyttä elokuvaa. Järjestäjien omin sanoin ”yltäkylläinen ohjelmisto on täynnä palkittuja festivaalihittejä, harvinaisia helmiä ja kiinnostavia tulokkaita.”

Tähän tärppilistaan olen koonnut haravamenetelmällä 20 elokuvaa, jotka itse tahtoisin välttämättä nähdä. Koska nyt olemme Tähtivaeltajablogin sivuilla, mielenkiinto kohdistuu erityisesti festivaalien scifi-, fantasia-, kauhu-, animaatio- ja Aasia-tarjontaan. Ja aakkosjärjestyksessä tietysti mennään. Let’s rock!

Scifi, fantasia & kauhu

Am I? (2024)
No nyt ollaan niin scifin ytimessä, ettei mitään rajaa! Käsitetaiteilija Kevin Aboschin Am I? on maailman ensimmäinen pitkä leffa, joka on luotu kokonaan tekoälyn avulla. Konetietoisuutta! Kuvatykitystä! Transhumanismia! Silkkaa happoa!

The Beast – Peto (2023)
Bertrand Bonellon kolmessa aikatasossa liikkuvan filmin pääosaa esittää Léa Seydoux. Scifiä elokuvassa edustaa vuoteen 2044 sijoittuva jakso. Siinä eletään tekoälyn johtamassa maailmassa, jossa tunteista on tullut uhka.

Chainsaws Were Singing (2024)
Virolaisessa kauhuelokuvassa parivaljakko yrittää pelastaa toisen tyttöystävän moottorisahaa heiluttelevan tappajan kynsistä. Luvassa kuulemma hyvää ja huonoa komediaa, verenlennätystä ja laulettuja osioita. Mitä hittoa?!

The Devil’s Bath (2024)
Folk horroriksi kuvattu taide-elokuva sijoittuu 1700-luvun itävaltalaiselle maaseudulle, jossa vaimon osa ei ole häävi. Tarjolla synkkää tunnelmaa, masennusta, hulluutta ja pahoja ajatuksia – traagisia tapahtumiakaan unohtamatta.

Infinite Summer (2024)
Miguel Llansón scifi-leffassa laajennetaan tajuntaa ja hämärretään rajoja ihmismielen ja teknologian välillä. Onko luvassa silkkaa transhumanismia vaiko jopa ihmissuvun teknologinen singulariteetti? Se jää nähtäväksi ja koettavaksi.

I Saw the TV Glow (2024)
Jane Schoenbrunin psykologisessa queer-trillerissä todellisuus rakoilee yliluonnollisia tapahtumia kuvailevan teinitoimintaseikkailusarjan seurauksena. Lopputulos on jakanut katsojat rakastajiin ja vihaajiin. Mikä on aina hyvä merkki.

Love Lies Bleeding (2024)
Rose ”Sain Maud” Glassin tuorein teos sekoittaa samaan soppaan toimintaa, rikostarinaa, romanssia, trilleriaineksia sekä väkivaltaista kostomättöä. Kehonrakennus, ja hikiset muskelit muutenkin, ovat oleellinen osa tätä kokemusta.

Megalopolis (2024)
Francis Ford Coppolan vuosia puskema scifistinen unelmaprojekti on vihdoin täällä. Ihan pakkonakki ja nakkipakko! Leffan R&A-megagaalanäytös myytiin loppuun alta aikayksikön, mutta onneksi filmi tulee myös normilevitykseen 27.9.

Problemista (2023)
Tilda Swintonin tähdittämä, New Yorkin taidemaailmaan sijoittuva indie-komedia ammentaa elementtejä myös scifistä ja fantasiasta. Surrealistista tunnelmaa saadaan irti Yhdysvaltain maahanmuuttobyrokratian kafkamaisuudesta.

The Second Act (2024)
Quentin Dupieux’n supersankariparodia Smoking Causes Coughing ilahdutti kaikkea kansaa kevään 2023 Night Visions -festareilla. Nyt herra palaa metakomedian pariin leffalla, joka rikkoo urakalla elokuvan ja katsojan välistä neljättä seinää.

The Substance (2024)
Coralie Fargeatin elokuvassa mustan pörssin huume synnyttää vahvaa kehokauhua. Vertaukset Cronenbergien leffoihin nostattavat odotukset korkealle. Tarinan tähtenä Demi Moore. Tulossa myös normaaliin teatterilevitykseen 27.9.

Aasia & animaatio

All About Suomi (2024)
Nimestään huolimatta japanilaisen Koki Mitanin ohjaama elokuva ei kerro maasta nimeltä Suomi. Sen sijaan se kertoo kadonneesta naisesta nimeltä Suomi – sekä tämän aviomiehestä ja neljästä exästä. Koomiseksi trilleriksi tätä on kutsuttu.

A Traveler’s Needs (2024)
Hong Sang-soo ja Isabelle Huppert lyövät hynttyyt yhteen Souliin sijoittuvassa kepeässä komediassa. Tarjolla itsetutkiskelua, kieliä, keskusteluja, kommunikointia ja runollista kerrontaa hienovaraiseen taidetyyliin.

Away (2019)
Latvialaisen Gints Zilbalodisin yksin toteuttama animaatio kertoo pojasta ja pikkulinnusta, jotka etsivät tietään kotiin mystisellä saarella. Kriitikot kautta maailman ovat kehuneet kaunista ja tunteisiin käyvää elokuvaa lähes yksimielisesti.

Brief History of a Family (2024)
Lin Jianjien ohjaamaa kiinalaista art house -elokuvaa on verrattu visuaalisesti jopa Wong Kar-wain tuotantoon. Temaattisesti aiheina ovat perheyksikkö ja Kiinan yhden lapsen politiikka. Genreinä niin draama, jännitys kuin trillerikin.

Crickets, It’s Your Turn (2024)
Olga Korotkon kazakstanilaista draamatrilleriä on kutsuttu herkän feminismin ja toksisen maskuliinisuuden yhteentörmäykseksi. ”Painostavat syntymäpäiväjuhlat muuttuvat yölliseksi selviytymiskamppailuksi”, lukee R&A-esittelyssä.

Evil Does Not Exist (2023)
Oscar-palkitun Ryusuke ”Drive My Car” Hamaguchin elokuvassa Tokion lähellä sijaitsevan pikkukylän arki särkyy, kun sen lähistölle suunnitellaan rakennettavaksi luksuslomakohde. Kumpi voittaa, ihmisen ahneus vai puhdas luonto?

Flow (2024)
Koska yksi Gints Zilbalodisin leffa per festivaali ei riitä, nähdään R&A:ssa myös herran tuorein animaation, tänä vuonna ensi-iltansa saanut Flow. Tällä kertaa päähenkilö on kissa, joka seilaa oudoissa maisemissa muiden eläinten kanssa.

Hayao Miyazaki and the Heron (2024)
Olisitko halunnut olla kärpänen katossa niinä vuosina, kun Hayao Miyazaki työsti Oscar-palkittua Poika ja haikara -elokuvaansa? Tähän tarjoaa tilaisuuden Kaku Arakawan dokumentti, jota on kuvattu 7 vuoden ajan. Ilman on paha elää!

I, The Executioner (2024)
Ryoo Seung-wan paukuttaa valkokankaille kunnon korealaistoimintaa elokuvassa, jossa poliisikaksikko metsästää sarjamurhaajaa. Raju toiminta on genre, jonka korealaisohjaajat hallitsevat suvereenisti, joten pakkohan tämä on tsekata.

Täydellinen lista kaikista esitettävistä leffoista löytyy tietenkin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien omalta sivulta.

Eipä sitten muuta kuin aikatauluja rustaamaan!

Toni Jerrman

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2024 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , , ,

Tähtifantasia-palkinto 2024

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2023 suomeksi ilmestyneestä
fantasiakirjasta annetaan Teoksen julkaisemalle
JORGE LUIS BORGESIN novellikokoelmalle KERTOMUKSET.
Teoksen on suomentanut Anu Partanen.

Kertomukset sisältää 1900-luvun keskeisintä novellistiikkaa, jonka vaikutusvallalle vetävät vertoja lähinnä James Joycen ja Samuel Beckettin kaltaisten kirjailijoiden teokset. Argentiinalainen Jorge Luis Borges (1899–1986) oli runoilija, esseisti ja fantastinen prosaisti, joka hyödynsi genrefiktion mahdollisuuksia. Nobelin kirjallisuuspalkinto Borgesilta jäi saamatta, mutta hän sai elämäntyöstään muun muassa World Fantasy -palkinnon.

Kokoelman ytimessä on 1940-luvulla ilmestynyt Fiktioita-kokonaisuus, jonka kuuluisin novelli on Baabelin kirjasto. Siinä Borges kuvaa maailmaa loputtomana kirjastona, jonka kirjoitukset sisältävät kaikki mahdolliset maailmat. Borgesin tarinoissa todellisuus näyttäytyy sokkelona. Näennäisen järjestyksen takana on kaaos, tyhjyys ja äärettömyys. Silti etsiminen on oma palkintonsa ja ikuisuudessa jokainen paikka on näköalapaikka.

Borges on selkeä ja miellyttävä kertoja, joka taitaa realistisen ja tunnelmallisen kuvauksen. Hän houkuttelee lukijan ajatusleikkeihin ja niiden äärimmäisiin johtopäätöksiin helposti seurattavalla kielellä. Borges luo muutamalla lauseella uskottavia hahmoja ja vaihtoehtoisia maailmoja. Hänen tekstissään ei ole mitään liikaa eikä mitään liian vähän.

Kertomuksissa on huumoria, joka muistuttaa suhteellisuudesta ja tarkkaavaisuuden merkityksestä. Niistä voi löytää näkökulmia historian ja nykyajan ilmiöihin. Esimerkiksi salaliittoteorioiden leviämistä ja informaatiovaikuttamista voi ajatella Borgesin käsittelemien aiheiden kautta, joita ovat petos ja itsepetos sekä identiteetin ja merkityksen etsintä.

Borgesin jäljillä ovat kulkeneet Gene Wolfe, Jeff VanderMeer ja monet muut kirjailijat. Hänen tarinansa tulevat varmasti innoittamaan yhä uusia tekijöitä ylittämään niiden näyt, muotoilemaan uusia polkuja, joita ajatukset kulkevat vielä paremmin.

Anu Partasen huolellinen käännös on taidekäsityötä, joka on jokaisen saavutettavissa. Kirjahyllyssä teos on vastalause kertakäyttökulttuurille. Borgesin kertomukset on ajatonta kirjallisuutta, josta saa itselleen elinikäisen ystävän.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat Tähtivaeltaja-lehden kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä sekä kirjabloggaaja Niina Tolonen.

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Jyrki Vainonen: Täytetyt (Aula & Co, 2022)
Susanna Clarke: Piranesi (WSOY, 2021, suom. Helene Bützow)

Margaret Rogerson: Kirjojen tytär (Karisto, 2020, suom. Mika Kivimäki)
Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019)
Samanta Schweblin: Houreuni (Like, 2018, suom. Einari Aaltonen)
David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2024 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , , , ,

Tähtivaeltaja-palkinto 2024

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2023 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan Hertan julkaisemalle
AMAL EL-MOHTARIN ja MAX GLADSTONEN romaanille
TÄLLÄ TAVALLA HÄVITÄÄN AIKASOTA.
Teoksen on suomentanut Kaisa Ranta.

Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen Tällä tavalla hävitään aikasota -pienoisromaani (This Is How You Lose the Time War, 2019) on lumoava kielellinen runsaudensarvi, jonka pääteemoja ovat yhteyden muodostuminen ja rakkaus mahdottomissa olosuhteissa.

Kaksi ajassa matkustavaa agenttia edustavat aika-avaruusjatkumon vastakkaisia puolia, teknokraattista Virastoa ja bioutopistista Puutarhaa. He matkaavat eri aikakausille, joissa yrittävät edistää omien tahojensa pyrkimyksiä ja samalla sotkea vastustajansa suunnitelmia. Panoksena on koko ihmiskunnan tulevaisuus. Pelimerkeistä käyvät ihmisten ja kansojen kohtalot, joita muovataan ja tarvittaessa tuhotaan kylmäverisesti.

Vuosisatojen ja -tuhansien virta kääriytyy auki lukijan jalkojen juureen kuin värikylläinen matto, jonka kuvakudoksesta paljastuu lukematon määrä toinen toistaan kiehtovampia detaljeja. Historian hämärissä tarvotaan hyökkäävän mongolilauman mukana, seilataan hylkeenpyytäjien aluksilla ja väistellään uppoavan Atlantiksen laavavirtoja. Tulevaisuus kurottuu kyberneettisiin temppeleihin. Jokainen miniatyyrimaisema on kaunis ja yksityiskohtainen kuin kultasepäntyönä tehty kirjallinen koru.

Myös päähenkilöt ovat taidokasta työtä. Agentit törmäävät toisiinsa työtehtävien merkeissä ja aloittavat kiusoittelevan kissa ja hiiri -leikin. Suureksi osaksi kirjeromaanina toteutettu kerronta kuvaa vähittäisen kehityskulun, jossa päinvastaisia maailmankuvia tunnustavat naiset tutustuvat hitaasti toisiinsa ja alkavat vastentahtoisesti ihailla toisiaan. Koska orastava suhde on pidettävä piilossa sodan osapuolilta, viestit kätketään mielikuvituksellisiin paikkoihin, kuten teelehtien kuvioihin ja mehiläisten tanssiin.

Aikasodan teemaan sopivasti romaanissa on tarinalinjan sisäisiä aikakerrostumia, jotka hahmottuvat vaivihkaa. Nokkela rakenne pitää lukijan varpaillaan loppumetreille asti. Tyylikäs ja hallittu teksti on täynnä ihmeen tuntua. Käännöksessä on tavoitettu erinomaisesti alkuteoksen tyylirekisteri ja sanallinen ilotulitus.

Pintatasoiltaan kepeä kirja avautuu kerroksittain ja puhuu ihmisyyden tärkeistä pohjavirroista. Viesti ymmärryksen syttymisestä verivihollisten välille on paikallaan kaikissa aikakausissa, myös meidän omassamme.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat:

Kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman ja kriitikko Elli Leppä.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

N. K. Jemisin: Kivinen taivas (Jalava, 2022)
Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (Tammi, 2021)
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet (Teos, 2020)
Margaret Atwood: Testamentit (Otava, 2019)
Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, 2018)
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Tähtifantasia-palkinnon 2024 ehdokkaat julkistettu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Tähtifantasia-palkinnon 2024 ehdokkaat julkistettu

Vuodesta 2007 lähtien jaetun Tähtifantasia-palkinnon ehdokaslista on julkistettu. Helsingin Science Fiction Seura ry:n jakama palkinto annetaan edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle fantasiakirjalle.

Vuoden 2023 teoksista on valittu ehdokkaiksi viisi fantasiakirjallisuuden monimuotoisuutta heijastavaa kirjaa:

  • Jorge Luis Borges: Kertomukset (Suom. Anu Partanen, Teos)

Spekulatiivisen fiktion aarrearkku, jossa pohditaan ajan ja todellisuuden luonteen kaltaisia, loputtomasti kiehtovia aiheita. Nerokkaat tekstit ovat kieleltään tarkkoja ja hienostuneen humoristisia.

  • R. F. Kuang: Babel (Babel, suom. Helene Bützow, Teos)

Maaginen vaihtoehtohistoria on sekä viehättävä lukuromaani että vahvan poliittinen teos. Kielen ja kääntämisen merkityksellisyyden havainnollistaminen yhdistyy sorron ja vastarinnan teemoihin.

  • Vehka Kurjenmiekka: Kellopelisydän (Aula & Co)

Salamurhaajien elämä vertautuu omaan maailmaamme, jossa arjen jatkuminen tarkoittaa jonkun kuolemaa. Hiottu esikoisromaani, jonka ihmisläheinen ote on valloittava.

  • J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän (Myllylahti)

Ikuisen syksyn maailmaan sijoittuvassa romaanissa käsitellään vallan väärinkäyttöä ja ihmissuhteiden kipupisteitä. Mukaansatempaava juoni ja eloisa kieli takaavat lukuelämyksen.

  • Gene Wolfe: Soturi sumussa (Soldier of the Mist, suom. Heikki Karjalainen, Moebius)

Historiallinen fantasia kiehtoo hahmoillaan, ideoillaan ja älykkäällä kerronnallaan. Moderni klassikko, joka ei tyhjene yhteen lukukertaan.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat Tähtivaeltaja-lehden kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä sekä kirjabloggaaja Niina Tolonen.

Viime vuonna palkinnon voitti Jyrki Vainosen romaani Täytetyt (Aula & Co, 2022).

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Jyrki Vainonen: Täytetyt (Aula & Co, 2022)
Susanna Clarke: Piranesi (WSOY, 2021, suom. Helene Bützow)
Margaret Rogerson: Kirjojen tytär (Karisto, 2020, suom. Mika Kivimäki)
Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019)
Samanta Schweblin: Houreuni (Like, 2018, suom. Einari Aaltonen)
David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinnon 2024 ehdokkaat julkistettu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Tähtivaeltaja-palkinnon 2024 ehdokkaat julkistettu

Vuodesta 1986 lähtien jaetun Tähtivaeltaja-palkinnon tuorein ehdokaslista on julkistettu. Helsingin Science Fiction Seura ry:n luotsaama palkinto luovutetaan edellisvuoden parhaalle Suomessa ilmestyneelle tieteiskirjalle.

Vuoden 2023 kiitettävän moniäänisestä tarjonnasta asiantuntijaraati valitsi lopulliselle ehdokaslistalle seuraavat teokset:

  • Jennifer Egan: Piparkakkutalo (The Candy House, suom. Helene Bützow, Tammi)

Nyky-yhteiskunnasta vain piirun verran tulevaisuuteen sijoittuvassa teoksessa puntaroidaan yksityisyyden rajoja ja henkisen pääoman omistajuutta. Tarinakudelman keskiössä on uusi teknologiaoivallus: muistin ja muistojen joukkoistaminen. Toisiinsa limittyvät henkilötarinat peilaavat jokainen omasta näkökulmastaan tätä sosiaalisia rakenteita ravistelevaa innovaatiota, jolla on ilmiselviä tarttumapintoja myös omassa ajassamme.

  • Amal El-Mohtar & Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota (This Is How You Lose the Time War, suom. Kaisa Ranta, Hertta)

Kauniisti kirjoitettu pienoisromaani kertoo kahdesta agentista, jotka matkustavat ajassa. He ovat aikasodan eri puolilla ja muokkaavat historiaa omien päämääriensä mukaiseksi. Pitkällä tähtäimellä pienetkin muutokset menneisyydessä vaikuttavat vahvasti tulevaisuuteen. Hyvin rakennetut henkilöhahmot syvenevät entisestään, kun kaksikko aloittaa kielletyn kirjeenvaihdon, jota he käyvät mitä kiehtovimmin tavoin.

  • Fríða Ísberg: Merkintä (Merking, suom. Tapio Koivukari, WSOY)

Useiden päähenkilöiden pyörittämä, ajatuksia herättävä romaani sijoittuu lähitulevaisuuden Islantiin. Hyvin aikein kehitetty myötätuntokoe osoittautuu vakavaksi virheliikkeeksi, joka jakaa ihmiset entistä jyrkemmin voittajiin ja häviäjiin. Yhteiskunnasta syrjäytetyt kansalaiset kipuilevat monin tavoin, ja kirjailija tavoittaa hienosti heidän mielentilansa ja elämänkokemuksensa eri ulottuvuudet.

  • Mia Myllymäki: Huomistarhuri (Gummerus)

Tavanomaisista maailmanlopun kertomuksista poiketen Huomistarhuri kuvaa tuhon jälkeisen ajan uutta yhteisöllisyyttä. Kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja luonnon kunnioittamiseen pohjautuvassa ekoutopiassa etsitään tuoreita elämisen malleja ja arvoja. Kaikki eivät kuitenkaan osaa luopua menneisyyden murheista ja sisäistää toivon ja elpymisen oppeja. Edes utopiassa ei vältytä ristiriidoilta.

  • Hervé Le Tellier: Poikkeama (L’anomalie, suom. Lotta Toivanen, WSOY)

Korkeakirjallista tyyliä ja scifi-trilleriä törmäyttävä romaani tuo yhteen kummalliseen tilanteeseen ajautuvia ihmisiä. Kun matkustajalentokone monistuu selittämättömästi oudossa myrskyssä, parisataa ihmistä joutuu sopeutumaan siihen, että heillä on vastedes kaksoisolento. Metakeinoillakin leikittelevä taidokas kokonaisuus käsittelee konkreettisella tasolla olemassaolon suuria kysymyksiä.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja suomentaja, kriitikko Kaisa Ranta.

Kaisa Ranta ei osallistunut keskusteluihin, joissa pohdittiin Amal El-Mohtarin & Max Gladstonen Tällä tavalla hävitään aikasota -kirjan ehdokkuutta eikä hän osallistu lopullisen voittajan valintaan.

Voittaja julkistetaan huhti-toukokuussa.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

N. K. Jemisin: Kivinen taivas (Jalava, 2022)
Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (Tammi, 2021)
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet (Teos, 2020)
Margaret Atwood: Testamentit (Otava, 2019)
Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, 2018)
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)

Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen Legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)

Uutiset – Night Visions: Maximum Halloween 3023

tonitahtivaeltaja Uutiset , , ,

Night Visions – Maximum Halloween 3023

Ensi viikolla, eli tarkemmin sanottuna 15.–19.11., helsinkiläisiä genre-elokuvafaneja hellitään maittavalla kattauksella uusia ja vanhoja scifi-, kauhu-, toiminta- ja kalkkunaleffoja. Night Visions – Maximum Halloween 3023 -filmifestari tuo Kinopalatsin valkokankaille peräti 40 elokuvaa, joita tuskin toiste nähdään suomalaisissa leffateattereissa. Niinpä tilaisuuteen kannattaa iskeä kuin sika limppuun.

Koska kaikkia tarjolla olevia elokuvia ei mitenkään ehdi katsomaan, niin nostettakoon tässä postauksessa esiin Yön kuvien tuoreet scifi-leffat. Näillä pääsee festarikokemuksessa alkuun, ja sitten päälle voi ladata mittavat määrät kauhua, toimintaa ja kalkkunoita oman maun mukaan.

The Animal Kingdom (2023)
Thomas Cailleyn ohjaamassa ranskalaisdystopiassa tauti muuttaa sairastuneet vähitellen eläimiksi.

Apocalypse Clown (2023)
George Kanen mustassa irlantilaiskomediassa klovnit joutuvat kohtaaman maailmanlopun maisemat.

Concrete Utopia (2023)
Yhteiskunnalisen scifin helmeksi kutsutussa eteläkorealaisessa leffassa eletään suuren tuhon jälkeisessä maailmassa.

Hostile Dimensions (2023)
Graham Hughesin brittielokuvassa Emily löytää oven, joka paljastuu portiksi toiseen todellisuuteen.

Restore Point (2023)
Robert Hlozin lähitulevaisuuteen sijoittuvassa dystopiassa terroristit haluavat pysäyttää systeemin, jonka avulla kuolleet herätetään takaisin henkiin.

River (2023)
Pieni japanilainen kylpylälaakso asukkaineen päätyy kahden minuutin aikaluuppiin. Käsikirjoittana Summer Time Machine Bluesista tuttu Makoto Ueda.

You Can Call Me Bill (2023)
Star Trek -legenda William Shatnerin muotokuva on paljon monitasoisempi kuin voisi odottaa.

Kaikki Night Visions -leffojen esittelyt löytyvät täältä.

Toni Jerrman

Uutiset – Helsingin Kirjamessut 2023

tonitahtivaeltaja Uutiset , ,

Helsingin Kirjamessut 2023

Kirjafanien vuoden kohokohta eli Helsingin Kirjamessut tekee jälleen tuloaan! 26.–29.10. kaikki kirjallisuuden ystävät suuntaavat kohti Helsingin Messukeskusta. Ohjelmaa on tavalliseen tapaan tarjolla runsain mitoin.

Myös Helsingin Science Fiction Seuralla ja muilla pääkaupunkiseudun sf-järjestöillä on messuilla oma tiskinsä. Sieltä voi käydä hankkimassa uudempia ja vanhempia Tähtivaeltajia, T-paitoja, kyniä, Marvineita, edullisia kirpparikirjoja ja vaikka mitä. Muista siis vierailla osastollamme!

Oheiseen listaan olemme koonneet kattauksen messujen spefi- ja sarjakuvaohjelmista sekä genreämme liippaavista tieteellisemmistä esityksistä. Ja näitähän riittää, painotuksen ollessa pitkälti nuortenkirjoissa, mutta kyllä kuunneltavaa löytyy myös aikuiseen makuun – esimerkkeinä vaikkapa perjantain Iain M. Banks -keskustelu ja lauantain Praedor-paneeli.

Utopioita ja dystopioita jahdatessaan kannattaa monistaa itsensä, sillä aiheesta järjestetään lauantaina kaksi mielenkiintoista paneelia yhtäaikaa.

Listauksen ohessa spefi-aiheista ohjelmaa löytyy varmuudella myös kustantamojen omilta osastoilta, joten pulaa tekemisestä ei todellakaan tule.

TORSTAI 26.10.

10.30–11.00 Kallio
Mirjami Sirén
Kaupunki ilman koteja

11.00–11.30 Toukola
Anu Holopainen
IIK! Kuuntele kauhutarinaa ja piirrä!

13.00–13.30 Senaatintori
Aino Havukainen & Sami Toivonen
Tatun ja Patun fantasiaseikkailu

14.30–15.00 Kallio
Helena Waris
Kimeerit

15.00–15.30 Toukola
Tinka Baer
Kohti tuntematonta – Kaikujat I

15.30–16.00 Kallio
Satu Leisko
Ihmisenhaltija

17.00–17.30 Kumpula
Siri Kolu
Hereiset – Aamun kauhut

17.30–18.00 Kallio
Kersti Juva
Taru sormusten herrasta

18.30–19.00 Senaatintori
The 69 Eyes & Timo Kalevi Forss
The 69 Eyes

PERJANTAI 27.10.

10.30–11.00 Kallio
Sini Helminen
Kalma

12.30–13.00 Kumpula
Anttu Unkari & Kai Vaalio
Isämies ja mahdoton aikasolmu

13.00–13.30 Kallio
J. S. Meresmaa
Tytär hämärän, piika pimeän

14.00–14.30 Kruununhaka
Maija-Riitta Ollila
Tulevaisuuden paranneltu ihminen

15.00–15.30 Kumpula
Miikka Tamminen
Hirviöiden käsikirja

15.00–15.30 Senaatintori
Esko Valtaoja
Kuukävely ja kuusi voileipää

16.00–16.30 Kumpula
J. S. Meresmaa & Emma Rautala
Hirviöhoitola – Loistava luurankoinen

16.00–16.30 Kruununhaka
Karolina Kouvola
Pohjolan noituus

16.00–16.30 Hakaniemi
Ulla Donner & Iida Turpeinen
Ihmiskunta, mitä tuli tehtyä?

17.00–17.30 Kumpula
Riina Kaarla, Sami Kaarla & Anders Vacklin
Tehtävä Kuussa. Pet Agents 8

17.30–18.00 Kallio
Risto Isomäki
Viimeinen erämaa

18.30–19.00 Esplanadi
Niko Aula & Iida Simes
Iain M. Banks, maailman paras scifikirjailija

19.00–19.30 Kruununhaka
Tuukka Perhoniemi & Suvi Viranta-Kovanen
Linnunradan käsikirja olioista

19.00–19.30 Töölö
Ronja Erkko & Antti Litmanen
Algernon Blackwood & luonnon kauhut

LAUANTAI 28.10.

11.00–11.30 Senaatintori
Juha Hurme, J. S. Meresmaa, Anni Kuu Nupponen & Marko Suomi
Kenen Kalevala? & Tinarinnat – Kalevalan naisten uudet tarinat

11.00–11.30 Kumpula
Aino Havukainen & Sami Toivonen
Tatun ja Patun fantasiaseikkailu

13.00–13.30 Lonna
Niklas Ahnberg & Vehka Kurjenmiekka
Valta fantasiakirjallisuudessa

13.30–14.00 Lonna
Pasi Klemettinen & Miila Westin
Myytit heräävät eloon

14.30–15.00 Töölö
Siiri Enoranta, Antti Leikas & Jani Saxell
Utopiat ja dystopiat: minkälaisia asioita kirjallisuudella voidaan tavoitella?

14.30–15.00 Kallio
Mia Myllymäki & Anni Kuu Nupponen
Ympäristökatastrofeja, ilmastopakolaisia ja toiveikkaita tulevaisuuden visioita

14.30–15.00 Töölönlahti
Meri Jaakola, Aija Keskiväli, Vehka Kurjenmiekka & Eedi Tynnyrinen
R. F. Kuang: Babel – Mikä #booktok-menestyskirjassa vetoaa lukijoihin?

15.00–15.30 Töölönlahti
Magdalena Hai
Sarvijumala

15.00–15.30 Lonna
Petri Hiltunen, Erkka Leppänen, Kristel Nyberg & Kaisa Ranta
Praedor – yksi maailma, kolme taiteenlajia ja monta tekijää

16.00–16.30 Esplanadi
Pertti Jarla
Fingerpori 16 & Säästäväisen elämän Fingerpori

16.30–17.00 Lonna
Suomen Tolkien-seura
Kuvastaja-palkinnon jako

17.00–17.30 Kumpula
Jussi Lehmusvesi & Christer Nuutinen
Arianan aikamatkat – Lumikin tyrmäävä töks

17.00–17.30 Lonna
Juba Tuomola
Viivi ja Wagner | Fyffe käy kirjastossa

17.30–18.00 Lonna
Marja Lappalainen & Jarkko Vehniäinen
Kamala luonto – oman elämänsä sankarit

18.00–18.30 Lonna
Hannu Leimu
Aavikon reiteillä

18.30–19.00 Lonna
Suomen Sarjakuvaseura
Paneelikeskustelu sarjakuvasta

19.00–19.30 Lonna
Suomen Sarjakuvaseura
Sarjakuvaluentaa: Tule kokemaan sarjakuvaa uudella tavalla!

SUNNUNTAI 29.10.

11.00–11.30 Kallio
Anniina Mikama
Tulen ja tuhkan tyttäret

13.30–14.00 Lonna
Veera Salmi
Aina Ponoi

Mahdolliset muutokset kannattaa tsekata Kirjamessujen omilta sivuilta.

Elokuvat – Rakkautta & Anarkiaa 2023 -tärpit

tonitahtivaeltaja Uutiset , , ,

Rakkautta & Anarkiaa 2023 -tärpit

Ilman rakkautta ja anarkiaa ei ole elämää. Tämän todistaa myös Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaali, joka vyöryttää 14.–24.9. Helsingin valkokankaat täyteen tuoreita elokuvahelmiä.

Tarjolla on vanhaan tuttuun tapaan satoja pitkiä ja lyhyitä filmejä, joista suurin osa nähdään suomalaisissa elokuvateattereissa vain nyt. Niinpä itsensä kannattaa monistaa, jotta ehtii katsoa niistä mahdollisimman monta.

Henkilökohtaisesti löysin ohjelmakatalogista yli 50 elokuvaa, jotka haluaisin välttämättä nähdä. Koska nyt ollaan kuitenkin Tähtivaeltajablogissa, listaan tähän niistä vai ne, jotka liippaavat likeltä Tähtivaeltajan aihepiirejä.

Kussakin osiossa edetään virallisessa aakkosjärjestyksessä. Galaktisen lain mukaan listassa täytyy olla tasan 20 elokuvaa, joten siitä on pakko pitää kiinni. Mutta pidemmittä puheitta filmejä kehiin!

Scifi

Animalia (2023)
Marokkoon sijoittuva elokuva yhdistää samaan yhteiskuntakriittiseen katselmukseen raskaana olevan naisen, emansipaation ja tähdistä saapuvat avaruusvierailijat. Yhdistelmä on niin surrealistinen, että täytyyhän lopputulos tsekata!

Lola (2022)
Andrew Leggen 1940-luvulle sijoittuvassa mustavalkoisessa leffassa sisarukset keksivät laitteen, joka sieppaa radio- ja televisiolähetyksiä tulevaisuudesta. Budjetin minimalistisuus onnistutaan aina väliin kääntämään kekseliääksi kerronnaksi. Kuinka käy nyt?

The Pod Generation (2023)
Lähitulevaisuudessa raskauden voi jakaa keinotekoisten kohtujen avulla. Teknologiset edistysaskeleet ovat muutenkin hämärtäneet otetta elämän inhimillisestä puolesta. Elokuvan ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastaa Sophie Barthes.

Poor Things (2023)
Yorgos Lanthimosin ohjaama irlantilaisfilmi pohjautuu Tähtivaeltajassa 1/02 esitellyn kulttikirjailija Alasdair Grayn romaaniin. Luvassa kutkuttavan scifistinen juonikuvio sekä steampunk-henkistä visualisointia. Jess! Jess!

The Survival of Kindness (2022)
Australialaisen Rolf de Heerin kirjoittama ja ohjaama filmi kuljettaa katsojat suuren katastrofin jälkeiseen maailmaan, jossa valtaapitävät kohtelevat muita ihmisiä orjinaan. Julma todellisuus takaa ainakin sen, että dystopiapisteet napataan kotiin.

Kauhu

The Edge of Shadows (2022)
Malik Kleistin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva sijoittuu Grönlannin syrjäseuduille. Spefi-tvistin tarinaan tuovat paikallisesta mytologiasta ammennetut hirviöt. Eipä heti tule mieleen toista Grönlannissa tapahtuvaa kauhuleffaa!

In Flames (2023)
Pahat voimat ahdistelevat äitiä ja tytärtä pakistanilais-kanadalaisen Zarrar Kahnin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa kauhudraamassa. Samalla mukaan ui vahvaa yhteiskunnallista kommentaaria naisia alistavista säännöistä ja tavoista.

Nightsiren (2022)
Folk-kauhudraamaksi tituleerattu, Slovakiasta kotoisin oleva elokuva vaikuttaa kuvastoltaan kiehtovalta. Tarjolla noituutta, kostoa ja älykästä jännitystä. Kuinka omintakeiset naiset pärjäävät vanhoillisessa kyläyhteisössä?

Tesis (1996)
Espanjalaisen Alejandro Amenábar esikoiselokuva esitettiin R&A-festareilla ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Tuolloin totesin Tähtivaeltajan sivuilla, että filmi on tehty vahvalla ammattitaidolla ja kauhukohtauksiin on saatu piinaavaakin jännitystä.

Sorcery (2023)
1800-luvun lopulla, Chileen kuuluvalla saarella kristityt uudisasukkaat ja paikalliset alkuperäisasukkaat päätyvät tukkanuottaisille. Christopher Murrayn filmi kurottaa myös noituuden, faabeleiden ja fantasiatarinoiden suuntaan.

Aasia

The Grandmaster (2013)
Aina kannattaa ottaa tilaisuudesta vaari, kun tarjolla on mahdollisuus nähdä isolta valkokankaalta mestarillisen Wong Kar-wain kymmenen vuoden takainen klassikko! Legendaarista Ip Man -mestaria näyttelee aina yhtä taitava Tony Leung.

The Invisible Fight (2023)
No ei nyt aidosti Aasiaa, mutta kuten Janne Sundqvist toteaa festarikatalogissa: ”Mikä yhdistää kung-fua, Jeesusta ja Black Sabbathia? Ainakin virolaisen Rainer Sarnetin uusi komedia, jossa 1970-luvun Neuvostoliiton vainoamat ortodoksi-kung-fu-munkit liitelevät luostarin kattokruunuissa, kaahaavat neukkuautoilla ja kilvoittelevat kohti taistelulajin täydellistä hallintaa.” Jehnaa!

Hunt (2022)
Koreasta kajahtaa! Lee Jung-jaen ohjaamassa toimintamätössä Etelä-Korean agentit etsivät joukkoonsa soluttautunutta pohjoiskorealaista vakoojaa. Kaiken taustalla on poliittinen kuohunta 1980-luvun alun Etelä-Koreassa. Juonessa piisaa salaisuuksia.

Kubi (2023)
Legendaarisen Takeshi Kitanon ohjaamassa ja käsikirjoittamassa historiallisessa elokuvassa käydään valtataisteluita, joten ainakaan verestä ja juonitteluista ei tule pulaa. Kun sotaherrat iskevät ison vaihteen silmään, kyynisyys ja komiikka kohtaavat.

Monster (2023)
Japanilaisen Hirokazu Kore-edan ohjaamat elokuvat ovat aina tapauksia. Tällä kertaa keskiössä ovat perhesuhteet ja lasten mielikuvitusmaailmat. Kehuja on sadellut jokaisesta mahdollisesta suunnasta, joten pakkohan tämän on toimia.

Animaatio

Art College 1994 (2023)
1990-luvulle sijoittuva kiinalaisanimaatio taidekoulun oppilaista, jotka etsivät omaa tietään ja haaveilevat menestyksestä. Päämäärättömyyttä, jutustelua ja kaljaa piisaa yleismaailmalliseksi kutsutussa, Liu Jianin ohjaamassa elokuvassa.

Blind Willow, Sleeping Woman (2022)
Leffasävellyksistäänkin tunnetun Pierre Földesin esikoisanimaation tapahtumat sijoittuvat Japaniin, sillä tarinoiden pohjina ovat toimineet Haruki Murakamin novellit. Kun Murakamin tuotannon tuntee, niin luvassa lienee mieltä ja aivoja kivasti soittelevia uuskummia kertomuksia.

Funny Pages (2022)
Owen Klinen leffa ei tietenkään ole animaatio, mutta humpsahti nyt tähän kategoriaan, koska kertoo sarjakuvataiteilijan urasta haaveilevasta teinistä. Kajahtanutta huumoria, intomielisiä nörttejä ja sarjakuvia, mikäs sen mukavampaa!

Marcel the Shell with Shoes On (2021)
Jos mokumentti kertoo pienestä yksisilmäisestä simpukankuoresta, jolla on jalassaan kengät, niin täytyyhän se katsoa! Varsinkin kun minisankari elää ihmisasunnossa, jonka kokoluokka on otuksella vallan haasteellinen. Jo traileri rulaa.

White Plastic Sky (2023)
Vuoden 2123 post-apokalyptiseen Budapestiin sijoittuva dystopia kertoo nuoresta pariskunnasta ja maailmasta, jossa ihmisten elinikää säännöstellään valtion toimesta. Rotoskooppitekniikalla luodun filmin visuaalinen ulkoasu lumoaa. Ihan nakkipakko!

Lisäksi underissa puplaavat sellaiset lyhytelokuvasetit kuin Animatrics Fresh Picks, Do Androids Dream?, Night Visions esittää, Silmäkarkkia ja Synkkiä satuja uskaliaille aikuisille.

Täydellinen lista kaikista esitettävistä leffoista löytyy tietenkin Rakkautta & Anarkiaa -festivaalien omalta sivulta.

Eipä sitten muuta kuin aikatauluja rustaamaan!

Toni Jerrman

Uutiset – Tähtifantasia-palkinto 2023 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , ,

Tähtifantasia-palkinto 2023

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2022 suomeksi ilmestyneestä
fantasiakirjasta annetaan Aula & Co:n julkaisemalle
JYRKI VAINOSEN romaanille TÄYTETYT.

Täytetyt on unenomainen tarina. Sen aistivoimaiset kuvaukset luonnonympäristöstä yhdistyvät päähenkilön minuuteen kohdistuvaan eksistentiaaliseen uhkaan, jopa kauhuun.

Ison rikosoikeudenkäynnin avaintodistaja Elias tuodaan turvaan outoon Muurikaupunkiin. Hän on paikan ainoa ihmisasukas. Oppaakseen hän saa vain yhden kirjeen, jossa kaupungin kerrotaan kuuluvan Mestarille. Mestarin hahmo tulee Eliaksen uniin ja pyyhkii yö yöltä pois tämän muistia ja täyttää sen uudenlaisilla näyillä.

Yksinäisen miehen päivät kuluvat verkalleen ympäristössä, jota luonto ja eläimet valtaavat vähitellen omakseen. Samalla kun päähenkilön menneisyys katoaa, hän takertuu vanhan minuutensa rippeisiin. Elias, sikäli kuin se on hänen oikea nimensä, kirjoittaa muistikirjaan kaiken, mitä aiemmasta elämästään muistaa. Samalla hän koettaa saada selvää kaupungin mysteeristä ja ymmärtää, mitä hylätyissä taloissa olevat täytetyt, palsamoidut ihmishahmot merkitsevät.

Vainonen sijoittaa tekstiin irvokkaan julmia kohtauksia ja vahvaa vertauskuvallisuutta. Ne ilmentävät tiedostamattoman ohjausta elämänkulussa, piileviä valtamekanismeja, todellisuuden kielellistä ja kuvallista hahmottamista.

Emme näe maailmaa suoraan, mutta yritämme selittää sitä. Emme löydä minuutta, vaan suhteiden verkon menneen ja nykyhetken, ympäristön ja toisten ihmisten välillä. Ihmisen, eläimen ja maan rajat häilyvät. Varmoiksi kuvittelemamme uskomukset ovat meihin ulkopuolelta asetettuja. Onko tämä ahdistavaa vai lopulta vapauttavaa?

Jyrki Vainonen on nykyhetken parhaita suomen kielen käyttäjiä. Täytetyt on jännittävä ja runollinen teos, jonka voi avata miltä sivulta tahansa vain tekstiä ihastellakseen. Moniselitteinen tarina ja sen tarkat havainnot kestävät monta lukukertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat Tähtivaeltaja-lehden kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä sekä kirjabloggaaja Niina Tolonen.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtifantasia-palkinnon aiemmat voittajat:

Susanna Clarke: Piranesi (WSOY, 2021, suom. Helene Bützow)

Margaret Rogerson: Kirjojen tytär (Karisto, 2020, suom. Mika Kivimäki)
Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019)
Samanta Schweblin: Houreuni (Like, 2018, suom. Einari Aaltonen)
David Mitchell: Luukellot (Sammakko, 2017, suom. Einari Aaltonen)
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (Tammi, 2016, suom. Helene Bützow)
Shaun Tan: Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus, 2015, suom. Jaana Kapari-Jatta)
Terry Pratchett: FC Akateemiset (Karisto, 2014, suom. Mika Kivimäki)
Bruno Schulz: Kanelipuodit ja muita kertomuksia (Basam Books, 2013, suom. Tapani Kärkkäinen)
Steph Swainston: Uusi maailma (Like, 2012, suom. J. Pekka Mäkelä)
Andrzej Sapkowski: Kohtalon miekka (WSOY, 2011, suom. Tapani Kärkkäinen)
Andrzej Sapkowski: Viimeinen toivomus (WSOY, 2010, suom. Tapani Kärkkäinen)
Haruki Murakami: Kafka rannalla (Tammi, 2009, suom. Juhani Lindholm)
Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka (Vaskikirjat, 2008, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)
Ngugi wa Thiong’o: Variksen Velho (WSOY, 2007, suom. Seppo Loponen)
Jeff VanderMeer: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (Loki-kirjat, 2006, suom. Johanna Vainikainen-Uusitalo)

Uutiset – Tähtivaeltaja-palkinto 2023 jaettu

tonitahtivaeltaja Uutiset , , , , , ,

Tähtivaeltaja-palkinto 2023

Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto
parhaasta vuonna 2022 suomeksi ilmestyneestä
science fiction -kirjasta annetaan Jalavan julkaisemalle
N. K. JEMISININ romaanille KIVINEN TAIVAS.
Teoksen on suomentanut Mika Kivimäki.

N. K. Jemisinin Kivinen taivas (The Stone Sky, 2017) päättää ansiokkaan Murtunut maailma -trilogian. Palkinto on samalla tunnustus koko sarjalle, joka on täynnä ihmeen tuntua, painavia teemoja ja taitavasti luotuja henkilöhahmoja.

Kivinen taivas – ja samalla koko Murtunut maailma -trilogia – on mieleenpainuva lukukokemus ja poikkeuksellinen mestariteos. Teossarja tarkastelee hämmästyttävän taitavasti perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia ja inhimillisiä kysymyksiä. Lisäksi se käsittelee maailmanloppua tavalla, joka saa kaikki muut maailmanloppuromaanit kalpenemaan.

Kivinen taivas vie kokemustensa runnomat hahmot lopulliseen kohtaamiseen ja entistäkin vaikeampiin valintoihin järistyskatastrofin raunioittamassa maailmassa. Vaakalaudalla ovat niin äidin ja tyttären suhde kuin koko planeetan tulevaisuus. Maailmanlopusta ei selviä tahraamatta käsiään.

Jemisinin taito rakentaa hämmästyttävä, johdonmukainen ja omaperäinen maailma on vailla vertaansa. Kivinen taivas onnistuu sekä vastaamaan aiempien osien herättämiin kysymyksiin että kehittelemään niitä yllättäviin suuntiin. Samalla teos valaisee monin tavoin tapahtumien taustalla siintävän maailman historiaa ja yhteisöjen rakenteita.

Kunnianhimoinen romaani on myös kielellisesti korkeatasoinen, ja kerronnan lumo pitää otteessaan. Jemisinin vimmaisuus ei anna armoa, mutta raadollisuutta tasapainottaa vinon synkeä huumori. Mielikuvituksellisesta miljööstä huolimatta sanoma luovuttamattomasta ihmisoikeudesta hehkuu kirkkaana kautta koko trilogian ja pakottaa tarkastelemaan myös omassa maailmassamme vallitsevaa sortoa ja syrjintää.

Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat toimittaja Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja suomentaja, kriitikko Kaisa Ranta.

Palkinnosta myös:
Wikipedia
Kirjavinkit

Tähtivaeltaja-palkinnon aiemmat voittajat:

Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko (Tammi, 2021)
Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet (Teos, 2020)
Margaret Atwood: Testamentit (Otava, 2019)
Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S, 2018)
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani (WSOY, 2017)
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta (Aula & Co, 2016)
Margaret Atwood: Uusi maa (Otava, 2015)
Antti Salminen: Lomonosovin moottori (Poesia, 2014)
Peter Watts: Sokeanäkö (Gummerus, 2013)
Gene Wolfe: Kiduttajan varjo (Gummerus, 2012)
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras (Gummerus, 2011)
Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi, 2010)
Hal Duncan: Vellum (Like, 2009)
Cormac McCarthy: Tie (WSOY, 2008)
Richard Matheson: Olen legenda (Vaskikirjat, 2007)
Stepan Chapman: Troikka (The Tree Club, 2006)
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (Tammi, 2005)
M. John Harrison: Valo (Like, 2004)
J. G. Ballard: Super-Cannes (Like, 2003)
Ray Loriga: Tokio ei välitä meistä enää (Like, 2002)
Jonathan Lethem: Musiikkiuutisia (Loki-Kirjat, 2001)
Pasi Jääskeläinen: Missä junat kääntyvät (Portti-kirjat, 2000)
Will Self: Suuret apinat (Otava, 1999)
Stefano Benni: Baol (Loki-Kirjat, 1998)
Dan Simmons: Hyperion (Like, 1997)
Theodore Roszak: Flicker (Like, 1996)
Mary Rosenblum: Harhainvalta (Jalava, 1995)
Iain M. Banks: Pelaaja (Loki-Kirjat, 1994)
Simon Ings: Kuuma pää (Loki-Kirjat, 1993)
Philip K. Dick: Oraakkelin kirja (WSOY, 1992)
William Gibson: Neurovelho (WSOY, 1991)
Philip K. Dick: Hämärän vartija (Love Kirjat, 1990)
Brian Aldiss: Helliconia-trilogia (Kirjayhtymä, 1986–89)
Flann O’Brien: Kolmas konstaapeli (WSOY, 1988)
Greg Bear: Veren musiikkia (Karisto, 1987)
Joanna Russ: Naisten planeetta (Kirjayhtymä, 1986)
Cordwainer Smith: Planeetta nimeltä Shajol (WSOY, 1985)