Star Trek Beyond

Justin ”Fast & Furious” Linin ohjaama Star Trek Beyond heittää lopullisesti romukoppaan Gene Roddenberryn ajatukset tieteissarjasta, joka nojaa toiminnallisuuden sijasta älyyn, inhimillisyyteen ja eettisiin pohdintoihin. Pitkiin ja sekaviin taistelukohtauksiin luottava uutuusleffa tuo tähtirekeilyn sijasta mieleen lähinnä Michael Bayn Transformers-rainat.

Ihan alussa on toivetta paremmasta. Tilaa annetaan rauhallisille hetkille, joiden aikana elämänsä tarkoituksen kanssa eksyksissä oleva kapteeni Kirk (Chris Pine) pohtii uransa jatkoa. Ilo jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, eikä henkilöhahmoihin jatkossa pahemmin enää panosteta. Tämä on sääli, sillä elokuvan parhaita hetkiä ovat ne lyhyet vilaukset, joissa Enterprisen miehistön persoonallisuudet ja luonteenpiirteet pääsevät kunnolla esiin – näitä tyyppejä me olemme rakastaneet jo vuosikymmenet ja juuri he ovat yksi keskeisistä syistä sarjan pitkään jatkuneeseen suosioon. Se, että kaksituntisesta elokuvasta uhrataan hahmoilla nautiskeluun vain joitain minuutteja, on käsittämätön ratkaisu.

Kliseitä ja loogisia sudenkuoppia tulvivassa juonessa Enterprise houkutellaan tiheän tähtisumun tuolla puolen sijaitsevalle planeetalle. Siellä heidän kimppuunsa käy kymmenientuhansien pienten herhiläisalusten muodostama tuhoisa parvi. Sitä johtaa pahuutta kaikin mahdollisimman tavanomaisin tavoin huokuva Krall (Idris Elba). Hän vannoo taistelujen karaisevan voiman nimiin ja aikoo tuhota rauhaa ja yhtenäisyyttä korostavan Yhdistyneiden planeettojen liiton. Tavoitteensa edesauttamiseksi hän halajaa käsiinsä Enterprisella olevaa muinaisasetta.

Massiivisen taistelukohtauksen jälkeen sankarikööri päätyy vaeltelemaan kiviselle planeetalle toisiaan etsien. Siellä he kohtaavat myös elokuvan mielenkiintoisimman luomuksen, ihan hatusta kehittyneet taistelu- ja teknologiataitonsa vetäisseen Jaylahin (Sofia Boutella). Mustavalkoisine naamameikkeineen ja kahden käden kepukoineen hän näyttää karanneen jonkin uudehkon Star Wars -leffan kuvauksista.

Sitten tietysti tapellaan, räiskitään ja yritetään epätoivoisesti pysäyttää Krall, joka ensi töikseen suuntaa kohti scifististä Yorktownin avaruusasemaa.

Elokuvan seitinohut juonikuvio ei ole järjellä pilattu. Tarinan älyttömyyksiä voisi luetella sivukaupalla, mutta se lienee ajan ja energian tuhlausta – käsikirjoituksen ainoa tarkoitus kun on luoda tilaisuuksia suuren luokan efektitaisteluille. Jopa tässä kontekstissa ratkaisu, jolla herhiläislaumaa vastaan lopulta käydään, on silti mieltäjärkyttävän typerä.

Uuden näyttelijäkaartin ympärille rakennettu Trek-elokuvasarja käynnistyi ihan kelvollisesti päähenkilöiden esittelyyn keskittyvällä ykkösosalla (ks. Tähtivaeltaja 2/09), mutta jo Star Trek Into Darkness (ks. TV 2/13) veti pahasti peppumäkeä. Star Trek Beyond vain jatkaa tätä jyrkästi alaspäin kiertyvää syöksyä.

Toni Jerrman