Elokuvat – Yor, the Hunter from the Future

YorkansiWEBYor, the Hunter from the Future
aka Il mondo di Yor
(USA-versio)

Maailma on pullollaan mahtavia barbaarieepoksia. Tämä kävi ilmi jo vuoden 1992 ensimmäisessä Tähtivaeltajassa julkaistusta Miekkoja, magiaa ja muskeleita -artikkelista. Mutta edes tuossa tekstissä ei kehdattu mainita Antonio Margheritin luolabarbaariklassikkoa Yor, the Hunter from the Future (1983).

Valkoiseen peruukkiin ja lannevaatteeseen sonnustautunut Yor (Kapteeni Amerikkanakin mainetta niittänyt Reb Brown) hymyilee kuin Naantalin aurinko tuuletellessaan takapuoltaan karussa kalliomaastossa. Razzle-ehdokkuudella kukitettu pirteä tunnusbiisi kertoo, että Yor on miesten mies, huomisen mies, joka on eksyksissä eilisen maailmassa.

Tapahtumat tosin sijoittuvat post-apokalyptiseen tulevaisuuteen, jossa suurin osa ihmiskuntaa on taantunut kivikautiselle tasolle. Lisäksi säteily on herättänyt henkiin isot kasat dinosauruksia.

Yor1WEBYorin timmeille lihaksille löytyy käyttöä, kun nykyisin virheellisesti kasvissyöjäksi kuviteltu Triceratops hyökkää sorean Ka-Laan (Corinne Cléry) ja tämän isähahmon, Pagin (Luciano Pigozzi) kimppuun. Hirmulisko ei peljästy edes Ka-Laan meikkejä ja permanentattuja hiuksia.

Yor hakkaa kivikirveellään Triceratopsin muussiksi ja saa kuulla olevansa ihan erilainen kuin kaikki muut miehet. Blondi poju onkin aina ihmetellyt, miksi ei ole kohdannut kaltaistaan kaunosielua. Ka-Laa on tietenkin ihan heikkona pelastajaansa.

Pian rauhaa ja rakkautta julistava Yor joutuu jälleen tarttumaan kirveeseensä, kun Apinoiden planeetalta karanneet luolastrumffit tulevat ja tappavat Ka-Laan koko heimon. Tyttö itse päätyy sininaamojen vangiksi.

Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, sillä Yor kolkkaa lentoliskon ja rakentaa olennon siivistä riippuliitimen. Sitten tarvitsee vain syöksyä luolaan ilmateitse ja pelastaa neito pulasta.

Yor4WEBSeuraavaksi Yor, Ka-Laa ja Pag taistelevat tulisia tikkuja heiluttelevia hiekkamiehiä vastaan. Näiden ilkimysten luona sankarimme törmäävät mystiseen kaunottareen, jonka rinnalla roikkuu samanlainen medaljonki kuin Yorilla. Osaisiko nainen kertoa jotain Yorin heimosta?

Ka-Laa ei ole kilpakumppanista innoissaan, mutta onneksi tulokas menehtyy hetikohtsillään. Viimeisinä sanoinaan neitokainen kuiskaa Yorille: ”Suutele minua pikaisesti, sillä kuulen jumalteni kutsun.” Tätä ennen hiekkamiesten luola romahti, koska Yor piteli käsissään palavaa miekkaa. Tai sitten sortuma käynnistyi jostain vielä epätodennäköisemmästä syystä.

Sitten ollaankin jo rannikkokylässä, jonka asukkaat höpöttävät omalaatuisesta miehestä, joka saapui taivaasta tulisella linnulla. Lähistöllä on kuulemma myös salaperäinen saari, jota ympäröivät ikuiset myrskyt.

Ja tässä vaiheessa elokuva heittää uuden vaihteen kehiin. Juonipaljastuksia luvassa!

Yor3WEBKäy ilmi, että viimeiset korkean luokan teknologiaa hallitsevat ihmiset pitävät saarella tukikohtaansa. Mustahuppuisen Overlordin (John Steiner) johdolla he ovat kehittämässä tunteettomia androideja, joiden on tarkoitus lisääntyä ja täyttää Maa. Kunhan kaikki barbaarit on ensin tapettu pois kuljeksimasta. Jollain ihme logiikalla tämän tempun pitäisi pelastaa sivilisaatio.

Onneksi Yliherran alaiset eivät ole keisarinsa kanssa samaa mieltä ja nousevat Darth Vader -kypäriin sonnustautuneita androideja vastaan. Sankaroinnin keskeiset tempaukset on varattu tietysti Yorille. Värikkäät sädeaseet soittavat sinfoniaa, joka ei nouse lähellekään vuoden 1980 Flash Gordon -leffan tasoja.

Filmin lopussa saarnataan rakkaudesta ja suvaitsevaisuudesta sekä esitetään harras toive, että uuden uljaan Maapallon ihmiset eivät toistaisi esi-isiensä virheitä.

Wau! Yor, the Hunter from the Future on rakastettavan surkeaa kokkelia. Riemu on taattu varsinkin niinä hetkinä, kun filmi kuvittelee ihan oikeasti painivansa samassa sarjassa kuin Tähtien sota ja Kadonneen aarteen metsästäjät.

YorSarjisWEBNyt kun joku vielä tajuaisi suomentaa Juan Zanotton ja Ray Collinsin Henga, el cazador -sarjakuvan, johon filmi perustuu, niin maailmankaikkeus olisi täydellinen.

Sillä välin on pakko etsiä käsiin Yorin tv-versio, jolla on mittaa yli kolme tuntia!

Leffa • tai •••••
Kuva •••
Lisät •

Lisämateriaalina pelkästään traileri.

Toni Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/14.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s