Kirjat – Toshikazu Kawaguchi: Ennen kuin kahvi jäähtyy

Toshikazu Kawaguchi
Ennen kuin kahvi jäähtyy

Coffee ga samenai uchini
Suom. Markus Juslin. Bazar

Kepeän melankolista. Siinä Toshikazu Kawaguchin romaanin pohjavire. Ennen kuin kahvi jäähtyy -teos rakentuu aikamatkailun ympärille, mutta pääosassa ovat kirpeät henkilöhahmot ja elämän perusasioiden pohtiminen. Mikä on tärkeää? Mitä jos olisin tehnyt toisin?

Romaani on joka solullaan hyvin japanilainen ja tuokin elävästi mieleen muutama vuosi sitten ilmestyneen japanilaisen Namian puodin ihmeet -kirjan. Teos on tyyliltään herkkävireinen sekä täynnä länsimaalaisittain katsottuna omintakeisia tapoja ja mielenmaisemia kunniakäsityksineen.

Kokonaisuus muodostuu neljästä aluksi erilliseltä vaikuttavasta tarinasta, joissa henkilö matkaa ajassa menneeseen tai tulevaan. Aikamatkailu onnistuu hämyisessä kellarikahvilassa juomalla kahvikupillisen tarkkojen rituaalien mukaan. Vähitellen kertomukset limittyvät ja paljastavat lisää kahvilan asiakkaista ja henkilökunnasta. Et saa tietää mitään mullistavaa, mutta tarkkaan harkittujen yksityiskohtien kautta huomaat pian kiintyneesi hahmoihin.

Aikamatkan syynä on useimmiten halu korjata tekemänsä virhe. Yksi haluaisi kertoa miesystävälleen, että rakastaakin tätä. Toinen toivoo korjaavansa välit siskoonsa, kolmas haluaisi kipeästi ymmärtää muistisairasta miestään ja neljäs tavata tulevaisuuden sukulaisensa. Aikamatkalla ei kuitenkaan voi muuttaa tulevaa, joten hetken pyrähdyksellä ei välttämättä saavuta haluamaansa.

Aikamatkustukseen liittyy lukuisia muitakin tiukkoja sääntöjä. Toisessa ajassa voi viettää vain sen hetken, mitä kahvikupillinen kestää jäähtyä, kuten kirjan nimikin sanoo. Matkalaisen on pysyttävä kahvilan tietyllä tuolilla – jossa tavallisesti istuu kirjaa lukeva haamu. Tämä käy kerran päivässä vessassa, jolloin paikan voi napata.

Sääntöjen lista on pitkä, ja se luetellaan jo humoristisessa prologissa. Toinen kirjailija olisi luonut jännitteen paljastamalla aikahyppelyn mysteeriä tipoittain, mutta ei Kawaguchi. Hän antaa tilan persoonallisille henkilöille.

Henkilökaartista nousevat erityisesti esiin traaginen kahvilan kanta-asiakas, puutarhuri, jolla on nuoruusiän muistisairaus. Sekä naapurissa kapakkaa pitävä Hirai Yaeko, joka pukeutuu leopardikuvioisiin vaatteisiin ja kulkee päivät pitkät papiljotit päässä. Myös kahvilan henkilökunta astuu esiin varjoista ja tulee tutummaksi sivu sivulta.

Tarinoista kumpuaa aasialainen perinteinen kunniakäsitys ja velvollisuudentunto sekä niiden vastinparina anteeksianto ja nöyryys muutosten edessä. Vaikenemisen kulttuuri ja kommunikaation tärkeys. Kiintymys ja luopuminen. Vaikka aikamatkalla ei voi muuttaa tapahtumien kulkua, niin itse matkalainen muuttuu. Ymmärtää, hyväksyy, oppii rakastamaan.

Klank-klonk. Tämä ääni toistuu kahvilassa useasti, mutta jää pitkään selityksettä. Sekin on tyylikäs yksityiskohta kokonaisuudessa. Kilkatus, joka rytmittää, korostaa, kiihdyttää, jarruttaa.

Kawaguchin romaanista jää pakahduttavan puhdistava, seesteinen jälkimaku. Menneelle et voi mitään, mutta omaan ajatustapaasi menneestä ja nykyisyydestä voit vaikuttaa. Ota hetkestä kiinni, sillä huomisesta et tiedä.

Minna Jerrman

Teksti on julkaistu alunperin Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/24.

Tiedote – Minna Jerrman: Helsinki burleski -valokuvanäyttely

burleskijulisteweb

Minna Jerrman: Helsinki burleski -valokuvanäyttely

Taas menee vähän ohi blogin pääaihepiirien, mutta menköön, koska kyseessä on Tähtivaeltaja-lehden pitkäaikaisen toimitussihteerin valokuvanäyttely. Eli ohessa lainaus näyttelytiedotteesta:

Helsinki burleski -valokuvanäyttely
22.2.–26.3.2017
Virka-galleria, Sofiankatu 1, Helsinki
Avoinna arkisin kello 9–19, viikonloppuisin kello 10–16. Vapaa pääsy.

Minna Jerrmanin valokuvia Helsinki burlesque -festivaaleilta.

Noin 20 000 katsojaa, tuhat metriä kangasta, 30 000 paljettia ja kymmenen kiloa kimallehilettä. Helsinki burlesque -festivaali on herättänyt ihastusta jo vuosikymmenen ajan. Kymmenes, viimeinen festivaali pyörähtää käyntiin Helsingissä maaliskuussa 2017.

Minna Jerrmanin valokuvanäyttely juhlistaa kymmenvuotiasta festivaalia. Sen vauhdikkaita, hauskoja ja sensuelleja esityksiä meiltä ja maailmalta. Pukujen loistoa ja suuria tunteita. Jerrman on kuvannut kaksipäiväistä tapahtumaa vuosina 2013–2016.

Näyttely on myös kunnianosoitus syksyllä 2016 tapaturmaisesti menehtyneelle kotimaiselle burleskitähdelle, Sir Willy Waterlilylle. Hän oli Helsinki burlesque -festivaalin karismaattinen vakioesiintyjä, jonka numeroista välittyi suomalaiselle burleskille tyypillinen esiintymisen riemu ja kekseliäisyys.

Helsinki burlesque -festivaali järjestetään kymmenennen kerran 2.–5.3.2017.

Näyttely Facebookissa

savage-girls-2013-minna-jerrmanweb

 

Tiedote –Minna Jerrman: Kimallekansa – Elämänä burleski -valokuvanäyttely

Kimallekansa-juliste

Minna Jerrman: Kimallekansa – Elämänä burleski -valokuvanäyttely

Myönnettäköön heti kärkeen, että tällä postauksella on hyvin vähän – jos laisinkaan – tekemistä scifin tai fantasian kanssa. Silti lienee aiheellista tiedottaa näin bloginkin puolella, että Tähtivaeltaja-lehden pitkäaikaisen toimitussihteerin, Minna Jerrmanin, burleskiaiheinen valokuvanäyttely on nyt nähtävillä Helsingin Kaapelitehtaalla, Jukka Male Museossa (näyttely auki 6.7.–26.8., vapaa pääsy).

Kimallekansa – Elämänä burleski -näyttely kurkistaa burleskitaiteilijoiden elämään estradeilla ja kulissien takana. Valokuvanäyttelyssä esitellään kolmen burleskitaiteilijan, Bettie Blackheartin, Pepper Sparklesin ja Sir Willy Waterlilyn, arkea ja esityksiä. Sekä muiden kotimaisten ja kansainvälisten burleskitähtien vauhdikkaita ohjelmanumeroita Helsingin lavoilla.

Linkki näyttelyn esittelyyn

Linkki Minnan muihin burleskiaiheisiin kuviin

Kamera-lehden videohaastattelu näyttelyn avajaisista